- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 3 076
Välillä tulee hallinon osalta vastaan idioottimaisuuksia, joista ei vain pääse yli. Siellä pitäisi kuitenkin olla suhteellisen päteviä ihmisiä töissä esim Valtiokonttorilla, mutta silti luetaan strategioita kuin raamattua eikä kukaan osaa liputtaa, jos tulee vastaan täydellisiä aivopieruja, jotka olisi hyvä jättää toteuttamatta.
Tässä aivan loistava esimerkki: Valtionvelka | Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannaissopimuksia, jotka nostavat velkojen korkokustannuksia hurjasti.
Negatiivisella korolla saadut lainat muutettu vaihtuvakorkoisiksi, koska strategia niin määrää. Mikähän tuossa olisi ollut pahinta mitä olisi tapahtunut, jos noita miinuskorkoisia tai nollakorkoisia lainoja ei olisi muutettu vaihtuvakorkoisiksi?
Suomen valtio laski liikkeelle koronapandemian aikana kymmeniä miljardeja euroja pitkäaikaista lainaa. Päällisin puolin vuosina 2020–2021 liikkeelle laskettu pitkäaikainen laina oli Suomen veronmaksajien kannalta erinomaisen edullista, sillä korot olivat tuolloin historiallisen matalalla. Suomi olisi voinut halutessaan laskea velanhoitokustannuksiaan merkittävästi vuosiksi eteenpäin.
Esimerkiksi tammikuussa 2021 Suomi otti markkinoilta kymmenvuotista lainaa miljardilla eurolla. Korko oli 0,4 prosenttia negatiivinen.
Sijoittajat siis sitoutuivat maksamaan Suomen valtiolle vuosittain neljä miljoonaa euroa siitä hyvästä, että saivat lainata Suomelle miljardi euroa kymmeneksi vuodeksi.
Valtiokonttori noudatti ja noudattaa edelleen parikymmentä vuotta sitten määriteltyä velanhallinnan strategiaa. Strategian mukaan Valtiokonttorin täytyy pitää valtionvelan korkoriski ”valitulla tasolla”. Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että Valtiokonttori muuttaa pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat suurelta osin vaihtuvakorkoisiksi.
Valtiokonttori noudattaa kyseistä strategiaa riippumatta siitä, miten edullisesti Suomi saa pitkäaikaista lainaa markkinoilta.
Tässä aivan loistava esimerkki: Valtionvelka | Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannaissopimuksia, jotka nostavat velkojen korkokustannuksia hurjasti.
Negatiivisella korolla saadut lainat muutettu vaihtuvakorkoisiksi, koska strategia niin määrää. Mikähän tuossa olisi ollut pahinta mitä olisi tapahtunut, jos noita miinuskorkoisia tai nollakorkoisia lainoja ei olisi muutettu vaihtuvakorkoisiksi?
Suomen valtio laski liikkeelle koronapandemian aikana kymmeniä miljardeja euroja pitkäaikaista lainaa. Päällisin puolin vuosina 2020–2021 liikkeelle laskettu pitkäaikainen laina oli Suomen veronmaksajien kannalta erinomaisen edullista, sillä korot olivat tuolloin historiallisen matalalla. Suomi olisi voinut halutessaan laskea velanhoitokustannuksiaan merkittävästi vuosiksi eteenpäin.
Esimerkiksi tammikuussa 2021 Suomi otti markkinoilta kymmenvuotista lainaa miljardilla eurolla. Korko oli 0,4 prosenttia negatiivinen.
Sijoittajat siis sitoutuivat maksamaan Suomen valtiolle vuosittain neljä miljoonaa euroa siitä hyvästä, että saivat lainata Suomelle miljardi euroa kymmeneksi vuodeksi.
Valtiokonttori noudatti ja noudattaa edelleen parikymmentä vuotta sitten määriteltyä velanhallinnan strategiaa. Strategian mukaan Valtiokonttorin täytyy pitää valtionvelan korkoriski ”valitulla tasolla”. Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että Valtiokonttori muuttaa pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat suurelta osin vaihtuvakorkoisiksi.
Valtiokonttori noudattaa kyseistä strategiaa riippumatta siitä, miten edullisesti Suomi saa pitkäaikaista lainaa markkinoilta.

