SYYSKUUSSA 2022 Itä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja tarpoi yllätyskäynnille lieksalaisen hakkuuaukon laitaan ja näki siellä kolme ihmistä työn touhussa.
Istutustyöt olivat käynnissä: uutta metsää hakatun tilalle.
Tarkastuskohde oli valittu, koska oli syytä epäillä, että kaikki ei ole kunnossa. Eikä sitten ollutkaan: Kaikki lisät olivat maksamatta ja yhdellä istuttajalla tuntipalkka jäi alle neljän euron. Lisäksi kaikki viittasi epäterveellisiin työaikoihin.
...
LIEKSAN istutustyömaan tilaaja oli suuri suomalainen metsäyhtiö Tornator. Työntekijät olivat Ukrainasta ja Uzbekistanista, ja heitä työllisti Viroon rekisteröity yritys Forest Care OÜ.
Ylitarkastaja
Merja Laakkosen kirjoittama raportti on esimerkki metsänhoidon nykytodellisuudesta, sen rumemmasta päästä.
”Työnantajan toimittamien työsopimusten perusteella havaitsin, että työntekijän X työsopimuksessa on sovittu kuukausipalkasta 1 548 euroa ja työntekijän Y työsopimuksessa on sovittu kuukausipalkasta 654 euroa”, Laakkonen kirjoittaa.
Ensimmäinen palkka oli 19 prosenttia ja toinen jopa 66 prosenttia alle työehtosopimuksen mukaisen kuukausipalkan. Työterveyshuoltoa ei ollut.
Tarkastaja myös epäili, ettei työnantajan väite 40 tunnin työviikoista voinut pitää paikkaansa.
Kahdeksan tunnin työpäivässä pystyy istuttamaan noin 1300 tainta. Yrittäjän esittämien lukujen mukaan nämä työntekijät olisivat yltäneet lähes 5000 taimen keskiarvoon.
”Pidän todennäköisenä, että työntekijät ovat tehneet pidempää työpäivää ja työviikkoa”, ylitarkastaja Laakkonen päätteli.
Arvio vähän alle neljän euron tuntipalkasta voi siis sekin olla yläkanttiin.
...
Itä-Suomessa ilmiö alkoi paljastua, kun tapauksia tuli tietoon ilmoittajien ja sairaaloiden kautta. Oli sohaistu raivaussahalla kaveria, kun ei teräsuojia aina käytetty. Sairaala ilmoitti poliisille ja poliisi työsuojeluun.
Törkeimmässä Laakkosen kohtaamassa tapauksessa yrittäjä tunki sairaalaan itsensä loukannutta ulkomaista työntekijää painostamaan, jottei tämä puhuisi viranomaisille. Mukana oli nippu allekirjoitettavia papereita tilanteen kaunistelemiseksi.
Hyväksikäytön haitari on laaja, Laakkonen kertoo.
”Tapaukset vaihtelevat hirveästi. On voitu sopia 500 euron kuukausipalkasta eikä mistään muusta. Tai sitten on sovittu ihan oikeasta peruspalkasta, mutta ei ole maksettu mitään lisiä, joista kuitenkin muodostuu iso osa palkasta.”
...
IHAN OMA luokkansa ovat niin kutsutut valeyrittäjät, joita työnantajat mieluusti nimittävät ”kevytyrittäjiksi”.
Näissä tapauksissa työnantaja jättää kaikki eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksut maksamatta ja työterveyden järjestämättä, koska istuttajat tai raivaussahan käyttelijät ovat hänen tulkintansa mukaan yrittäjiä.
...
HS:N LUKEMISSA raporteissa oli kaksi tapausta, joissa työsuhde oli naamioitu yrittäjyydeksi. Ensimmäisessä niistä mukana oli myös ukrainalaisia, joita on nyt sodan vuoksi tullut Suomeen tuhansittain.
Tapaus tuli ilmi Virroilla, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Toukokuussa 2023 tarkastaja tapasi Metsä Groupin tilaamalla istutustyömaalla yhden virolaisen ja kuusi ukrainalaista työntekijää.
Yksi istuttaja ilmoitti, että heillä oli Sivo Palvelut -nimisen yrityksen kanssa ”kevytyrittäjäsopimus”. Suomen laki ei kevytyrittäjyyttä tunne. Ihminen joko on yrittäjä tai ei ole. Yrityksen mukaan metsätöitä teki Pirkanmaalla 16 ”kevytyrittäjää”.
Käytännössä kyse oli kuitenkin työsuhteen tunnusmerkit täyttävästä työstä.
Töiden hinnoittelusta päätti Sivo Palvelut, ja palkkiot raivaamisesta ja istutustyöstä olivat samoja kaikille. Tarkastuksessa kävi ilmi, että työkohteet ja niiden aikataulutuksen päätti työnjohtaja. Sivo Palvelut järjesti myös työvälineitä ja majoitusta.
”Työtä on tehty sopimukseen perustuen, työnantajan lukuun, henkilökohtaisesti, vastiketta vastaan ja työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Näin ollen kyse on ollut Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisesta työsuhteesta”, summasi tarkastaja
Virve Leskinen.
Leskinen arvioi Sivo Palveluiden rikkoneen myös syrjinnän kieltoa, koska yrityksen nimissä samoja istutustöitä tehneet uzbekistanilaiset tekivät töitään työsuhteessa eivätkä yrittäjinä, kuten ukrainalaiset.
”Yrittäjinä työskennelleet henkilöt ovat olleet heikommassa asemassa, koska heidän osaltaan Sivo Palvelut Oy on laiminlyönyt työlainsäädännön mukaisia velvoitteitaan”, raportissa lukee. Osalla ukrainalaisista korvaus jäi työehtosopimuksen vähimmäistason alle.
...
Sivo Palvelut kutsui syrjintäsyytöstä perusteettomaksi, koska yrittäjyys oli sen mukaan ollut kunkin henkilön vapaa valinta. Leskisen mukaan yritys ei kyennyt vastauksellaan kumoamaan vastuutaan havaitusta syrjinnästä.
/img-s3.ilcdn.fi/0460c9586a99f82dd2fb7b3be8dad528225f570227de75626e946eb1bf811900.jpg)
