Itse ajattelen, ja siten olen kasvattanut, että koulu ts. kaikki aineet hoidetaan tunnollisesti. Se on hyvä oppia jo lapsena, sillä niin aikuisena sitten töissäkin pitää tehdä myös niiden töiden kanssa, jotka ei niin kiinnostele, mutta kuuluu työhön.Huikea logiikka. Voisiko joidenkin ihmisten kohdalla olla eri prioriteetit oppiaineiden osalta? Joku voisi vaikka suunnitella uraa jossa tarvitaan vaikka ranskaa. Nyt siihen päällä sitten opiskellaan ruotsi ja englanti. Jos oppilas kokee, että ei hyödy ruotsin opiskelusta mitään niin miksi sitä pakotetaan opiskelemaan? Henkilökohtaisesti en ole tarvinnut koskaan ruotsin kieltä, aina on tullut toimeen joko suomella tai englannilla.
Jos haluaa opiskella, sanotaan nyt vaikka ranskaa, niin nykyisessä systeemissä kieliä saa kyllä valittua useamman. Toki ei välttämättä siinä lähikoulussa, että voi joutua tekemään kouluvalintaa.
A1 alkaa nykyisin jo ekalta, vapaaehtoinen A2 on mahdollista aloittaa nelosella tai vitosella, B1 (usein se ruotsi) kutosella ja B2 kasilla.
Isommassa kaupungissa etsivä siis löytää kyllä koulut, millä saa ruotsin ja englannin lisäksi vaikka ranskan ja saksan jo peruskouluun.
Maaseutukouluissa (ja lähikoulussa voi muutenkin olla se tilanne) kielien tarjonta on se tulppa, on yksinkertaisesti otettava sitä mitä voi saada.
Valtion ja kunnan virkoihin riittävä kielitaito ts. virkamiesruotsi (ja ruotsinkielisille -suomi) on vaatimus. Koulutusjärjestelmän on jo siksikin kyettävä tarjoamaan se taito aivan jokaiselle. Alakouluikäiset lapset kun ei voi vielä tietää mitä aikuisena elämässään tekevät.
Tämä hallitus ei tule asiaan ainakaan koskemaan. Tuskin mikään muukaan. Ja hyvä niin.
Edit. Ja vissiin jatkot sinne toiseen ketjuun. (En itse ainakaan tähän lankaan enää vastaa aiheeseen kun kerran se toinen on.)
Viimeksi muokattu:
.