- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 436
PISA-kokeeseen valitaan satunnaisotannalla, niin miksi eivät olisi mukana? Eiköhän siellä käy venäläiset samalla tavalla koulussa kuin muuallakin. Toki syy PISA-tuloksiin löytyy muualtakin, kuin ainoastaan mainitsemissani asioissa. Muistan lukeneeni uutisen, jossa esimerkiksi opettaja totesi, että oppilaille ei enää juurikaan anneta kirjoja luettavaksi, niin onko se ihme, että lukutaito laskee ja sanavarasto köyhtyy.Onkohan Virossa venäläisvähemmistö ollut mukana Pisassa?
Joka tapauksessa väitän että Suomen tulosten heikkenemisen isoja syitä ovat (ei järjestyksessä);
1. Vanhemmat antaa muksujen olla liikaa kännykällä
2. Kännykkää ei voi ottaa koulussa päivän alussa pois
3. Vaatimustasoa on laskettu koko 2000- luvun
4. Vanhemmat eivät vaadi naperoiltaan myöskään yhtään mitään.
5. Luokalle ei käytännössä jätetä, joten heikoin aines ei tee mitään muuta kun käy olemassa läsnä
Konstit; Vanhemmat pitävät niiden lapsien koulunkäynnistä huolta, luetaan ne läksyt yhdessä. Vanhemmat tekevät selväksi että jos tulee yksikin "kännykkän räpläämistä oppitunnilla" -merkintä, se luuri lähtee viikoksi pois. Oppikirjojen vaatimustaso palautetaan 2000l.n alun tasolle. Jos on inkluusiota, niin kunta on velvoitettu siihen että joka ryhmässä missä on inkluusio-oppilaita, on myös se tuki joka ikisellä oppitunnilla läsnä. Tästä ei saa poiketa koskaan eikä mistään syystä. Luokalle jätetään vaikka olisi ollut läsnä, jos koetulokset näyttää että minimitavoitteita ei olla saavutettu.
Lisäys; Kaunokirjoitus/tyyppikirjoitus takaisin 1-3lk. Opettaa hienomotoriikkaa ja pitkäjänteisyyttä. Koulussa saa ja pitää olla välillä oikeasti pirun tylsää puurtamista. Se opettaa tekemään työtä.
Pisa eli Programme for International Student Assessment
On OECD:n kolmen vuoden välein teettämä tutkimus.
Tutkitaan maailmanlaajuisesti 15-vuotiaiden osaamista.
Osallistujan on täytynyt käydä koulua vähintään seitsemän vuotta.
Satunnaisotanta edustaa mahdollisimman hyvin kunkin osallistujamaan koululaisia.
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää nuorten tulevaisuuden kannalta keskesiä avaintaitoja.
Tutkimuksessa ei arvioida opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa.
Viimeisimpään, vuoden 2018 Pisa-tutkimukseen osallistui Suomessa noin 8 000 koululaista 200 koulusta. Maailmanlaajuisesti mukana oli noin 600 000 koululaista 79 maasta.
On OECD:n kolmen vuoden välein teettämä tutkimus.
Tutkitaan maailmanlaajuisesti 15-vuotiaiden osaamista.
Osallistujan on täytynyt käydä koulua vähintään seitsemän vuotta.
Satunnaisotanta edustaa mahdollisimman hyvin kunkin osallistujamaan koululaisia.
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää nuorten tulevaisuuden kannalta keskesiä avaintaitoja.
Tutkimuksessa ei arvioida opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa.
Viimeisimpään, vuoden 2018 Pisa-tutkimukseen osallistui Suomessa noin 8 000 koululaista 200 koulusta. Maailmanlaajuisesti mukana oli noin 600 000 koululaista 79 maasta.






