”Vaalianalyysiä eduskuntavaaleista 2023
Ensinnäkin kokoomuksen vaalivoitto. Puolueen kannatus oli tammikuussa 2022 noin 20%. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja alkoi Ukrainan sota (joka oli toki alkanut jo 2014). Tämän jälkeen kokoomuksen kannatus nousi ollen huhtikuussa 26%. Tämän jälkeen gallupkannatus lähti maltilliseen tasaiseen laskuun, mutta säilyi niin, että puolue sai vaaleissa 20,8% kannatuksen ja voitti vaalit.
Perussuomalaisten kannatus oli vuoden 2021 lopussa korkealla, mutta laski keväällä 2022. Oletan kannatuksen siirtyneet Kokoomukseen. Huhtikuusta 2022 kannatus lähti tasaiseen nousuun, joka kesti kevään 2023 eduskuntavaaleihin asti. Puolue onnistui nousemaan vaaleissa toiseksi saaden ennätystuloksensa 20,1%.
Näitä oikeistopuoleiden nousua selittää pääosin sekä taloustilanteesta keskustelu että ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Näiden teemojen rinnalla myös maahanmuutto etenkin perussuomalaisilla sekä inflaatio, energianhinta ja elinkustannusten nousu.
Taktisesta äänestämisestä on puhuttu paljon. Kuitenkin jos tarkkaillaan sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden yhteistulosta, taktinen äänestäminen ei selitä koko tulosta. Kansalaiset halusivat toisenlaista politiikkaa ja painopisteen siirtämistä toisiin poliittisiin kysymyksiin. Vihreiden kannatus oli ollut laskussa vuoden 2021 lopusta lähtien ja itse asiassa laskussa jo elokuusta 2019. Vasemmistoliiton peruskannatus on ollut samalla tasolla vuosia niin, että vaalien tulos laski tästä gallupkannatuksen viime vuosien keskiarvosta.
Kuten edellä totesin, vaalituloksen ratkaisivat muutamat suuret poliittiset teemat, joissa vaalien voittajat ovat vahvimmilla ja uskottavimpia äänestäjien mielessä.
Sillä perusteella, mitä gallupit sanovat viimeisen vuoden ajalta, ei mielestäni tule yliarvioida yksittäisten some-kanavien merkityksiä tai muita taktisia kampanjointikeinoja tulosta arvioitaessa. Vaikka niilläkin on merkitystä. Toki myös kampanjabudjettienkin koolla on merkitystä etenkin vaaliviikonloppuna.
Äänestäjiä tarkasteltaessa tuloksen ratkaisi taas liikkuvat äänestäjät, jotka eivät kuulu millekään puolueelle. Niin kuin ei kenenkään ääni yleensäkään ole yhdenkään puolueen omaisuutta. Ennakkoon äänesti ennätysmäärä ihmisiä. Oletettavasti ennakkoon äänestää kannoistaan varmimmat äänestäjät. Noin 1/4 äänestäjistä omaa vakiintuneen puoluekannan. Noin 1/5 äänestäjistä päättää äänestämänsä puolueen joitain päiviä ennen äänestämistä. Ja äänestäjät yleensä harkitsevat muutaman puolueen välillä, 2 tai 3 puolueen välillä.
Vaalituloksen niin kolmen suuren puolueen välillä, kuin pienempien puolueiden tuloksen ratkaisivat liikkuvat äänestäjät.
Ei tämä nerokkaalta kuulosta, mutta ei politiikka ja vaalit sen kummempi asia useinkaan ole.
Yleisesti vaaleissa ihmetytti erityisesti se, että Suomessa on pidemmän aikaan toivottu Ruotsin kaltaista blokkipolitiikkaa vaaleihin. Tätä on perusteltu äänestäjien ”kuluttajansuojalla”. Nyt kun vaaleissa alkoi näkyä blokkipolitiikan piirteitä, monet median kommentaattorit, politiikan toimittajat ja asiantuntijat alkoivat kauhistelemaan eri puolueiden poissulkemista hallitusyhteistyöstä, kauhisteltiin myös jotain mystistä vastakkainasettelua sekä kuulemma kiivaana käynyttä keskustelua.
Mielestäni on luontevaa, että puolueet kertovat avoimesti etenkin toimijoilleen, jos yhteistyö jonkun puolueen kanssa vaikuttaa mahdottomalta. Onhan ehdokkaiden, kampanjatyötä tekevien ja aktiivien hyvä tietää, minkä puolesta tekevät työtä.
Suomalainen yhteiskunta on poliittisesti aiempaa jakaantuneempi. Tämä on selvä asia. Silloin ymmärtää ihmisten pelon kärjekkäästä keskustelusta. Minun mielestä vaalien keskustelu oli kuitenkin maltillista. Ei eri linjojen esiintuominen ole vastakkainasettelua vaan vaihtoehtojen esiintuomista vaaleissa äänestäjille. Sekä tervettä toisten puolueiden haastamista.
Vaaleissa on myös hyvä muistaa aina se, että äänestäjät eivät palkitse menneiden vuosien onnistuneesta politiikasta, vaikka tämä jos mikä hallitus olisi sen ansainnut. Äänestäjät tekevät päätöksensä siltä pohjalta, mitä toivovat seuraavilta neljältä vuodelta. Se on normaali demokratiaan kuuluva piirre, jossa vaalit ohjaavat tulevaa politiikkaa. Siksi myöskään Sanna Marin ja SDP eivät tulleet vaaleissa suurimmaksi puolueeksi, vaikka ulkomailla pääministeriä arvostetaan ja hallituksen saavutukset Koronan sekä Ukrainan sodan aikana ovat kiistattomat.”