• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Vihreiden omilta sivuilta napattu, joten luonnollisesti korostavat omaa merkitystään asioissa. Mutta alla listattu, mitä ainakin puolue itse näkee tehneensä luonnonsuojelun edistämiseksi hallituksessa:
Neljä asiaa mitä mukavas on vihreiden ansiosta saatu aikaiseksi, mutta lista saatu kirjoitettua noin pitkäksi samoja asioita luettelemalla moneen kertaan.
Muutenkin nämä kehityshommat kuulostaa siltä, että rahaa kipataan erilaisille järjestöille, jotka ei sitten oikeasti saakkaan mitään aikaiseksi...
Missä on kaivoksen ja niiden aiheuttamat luontokatastrofit ??? kaivokset pilaa Pohjoisessa todella pahasti monia isoja jokia ja joen haaroja, mutta eikai niistä tarvitse välittää?
 
Tuossa olet selkeästi väärässä, karjankasvatus on alkutuotantoa.

Jatkojalustus ei sitten ole, oli se nyhtökauran taikka nyhtöpossun tekoa.
Tuo on vaan vahvan lobbauksen tulosta. Ihan nyhtökauran lailla eläintuotanto on vain prosessi missä ruokaa (esim. viljaa) laitetaan yhteen rööriin ja toisesta tulee ulos jalostetumpaa ruokaa (esim. viljapossua). Välissä sitten vähän kiusataan eläimiä, joka jostain syystä jonkun mielestä tekee siitä sitten alkutuotantoa.

Jotta eläintuotanto olisi toiminnallisesti alkutuotantoa, niin eläinten pitäisi saada ruokansa jostain metsästä ns. omin avuin.
 
Tuo on vaan vahvan lobbauksen tulosta. Ihan nyhtökauran lailla eläintuotanto on vain prosessi missä ruokaa (esim. viljaa) laitetaan yhteen rööriin ja toisesta tulee ulos jalostetumpaa ruokaa (esim. viljapossua). Välissä sitten vähän kiusataan eläimiä, joka jostain syystä jonkun mielestä tekee siitä sitten alkutuotantoa.

Jotta eläintuotanto olisi toiminnallisesti alkutuotantoa, niin eläinten pitäisi saada ruokansa jostain metsästä ns. omin avuin.
Eli jos kasveja lannoittaa niin se ei ole alkutuotantoa? Ei nuo ole lobbausta vasn ikivanhoja määritelmiä.
 
Eli jos kasveja lannoittaa niin se ei ole alkutuotantoa? Ei nuo ole lobbausta vasn ikivanhoja määritelmiä.
No ikivanhoja paskoja määritelmiä sitten.

Kasvituotannossa se energia tulee yhteyttämällä, siksi miellän sen alkutuotannoksi. Eläimet ei sitä energiaa tuota mistään, vaan kyse on siitä että jo kerättyä energiaa jalostetaan toiseen muotoon.

En pidä sitä minkään sortin järkevänä kriteerinä, että jalostuksen tapahtuessa hyvin rajatusti speksatuilla biologisilla prosesseilla kyse olisi alkutuotannosta, mutta toisilla, edes biologisilla, prosesseilla siitä ei taas olisi enää kyse. Kaikista typerintä IMO on se, että jotta kyse olisi ”alkutuotannosta”, niin prosessissa pitää käyttää tuntevia ja kärsiviä eläimiä.
 
Niin on. Sitten niitä jo tuettuja kasveja syötetään toisilla tuilla tuetuille eläimille.
En nyt ihan lokiikasta.
Kasvituotantoa tuetaan jotta olisi kotimaista tuotantoa. Elain tuotantoa tuetaan jotta olisi kotimaista tuotantoa.
Osa tuetusta kasvituotannosta menee eläintuotantoon, mutta se ei taida olla kasvituotannon idea, vaan enemmänkin se osa joka ei menisi ihmisravinnoksi.
Toki eläintuotanto kilpailee kasvituotannon pinta-alasta, jos nyt ihan optimia pitäisi hakea ja julkista ohjausta niin välttää keinotekoisia rakenteista että sen takia kustannukset nousee.

Kasvituilla on sentään joku huoltovarmuuteen liittyvä hyöty, siinä missä jyväbroilerin ja vilja/rypsipossun tuotanto aktiivisesti kuluttaa resursseja, jotka voitaisiin käyttää tehokkaammin - mitään huoltovarmuusaspektia ei siis oikeasti ole. Lampaat ja osa nautakarjasta sentään tulee toimeen ilman ihmiskäyttöön soveltuvaa ravintoa.

Jos muu mailma pystyy jatkossa tyydyttään ruokatarpeemme edullisesti, niin turha nyt jotain kasvejakaan kasvatelle, vaan hankkia sielät mistä edullisimmin saa.

Huoltovarmuuden osalta sitten ynnättä huoltovarmuusvarastojen kustannuksia, viljaa tonnia /kuutio kohti kohtuullisen helppoa varastoida, lihaa pakasteeseen, samoin jotain eläinperäisiä tuotteita. Osa taasen on vähän haasteellisempia, tuoretuotteita.

Lihantuotanto ei tosiaan enää ole alkutuotantoa, sen enempää kuin vaikka härkis tai nyhtökaurakaan.
Lihantuotanto, siis jos et tarkoita lihanjalostusta (*, niin on alkutuotantoa.

Härkis ja Nyhtökaura on jalosteita, oliko jopa tavaramerkkejä.

Ja ei mulla tässä mitään muuta pointtia ole, kuin nauraa ihmisille jotka sanoo että ”valtio ei saa vaikuttaa ruokailutottumuksiini” ja sitten kuitenkin vaatia että juuri sitä omaa ruokavaliota tuetaan jatkossakin miljardikaupalla.
En tiedä tarinan taustoja, mutta nyt tässä puhuttiin kotimaisen tuotannon tukemiesta.

Hinta edellämenevä syöjä saattaa valita koriin monesti ulkolaista alkuperää olevia valmisteita.

Jos henkilö arvostaa huoltovarmuutta, niin saattaa kannattaa että peruselintarveikkeissa turvataan enemmän tai vähemmän kotimaisuus. Voi toki olla huvittavaa, varsin parivuota sitten, nyt entistä useampi alkanut miettiin noin.


(*
Siis sitä jalostusta mikä tapahtuu teurastamon pihasta eteenpäin.
Eläinten ja kasvin jalostus eri asia.
 
Elain tuotantoa tuetaan jotta olisi kotimaista tuotantoa.
Kepu näin tosiaan uskottelee olevan hyvä, ja persut suorastaan vaatii että tukihimmeliin ei kosketa.

Eläintuotannon tukemiselle ei vaan yksinkertaisesti ole mitään pesunkestäviä syitä.
 
No ikivanhoja paskoja määritelmiä sitten.

Kasvituotannossa se energia tulee yhteyttämällä, siksi miellän sen alkutuotannoksi. Eläimet ei sitä energiaa tuota mistään, vaan kyse on siitä että jo kerättyä energiaa jalostetaan toiseen muotoon.
Tuo tulee ihan jaosta alkutuotanto, jalostus ja palvelut. Ei siinä ole kyse eettisyydestä vaan kyse taloustieteen jaosta. Kaivosteollisuuttakin sanotaan alkutuotannoksi vaikka ainakin joskus se tilastoidaan jalostukseksi.

Kehitysmaat ovat monesti alkutuotantomaita joiden raaka-aineet jalostetaan muualla ja alkutuotanto ei yleensä tuota niin hyvin.
 
Kaivosteollisuuttakin sanotaan alkutuotannoksi vaikka ainakin joskus se tilastoidaan jalostukseksi.
Ja sit jos niitä kaivettuja mineraaleja (vrt. vilja) prosessoidaan vaikka akuiksi (vrt. viljapossu), niin kyse ei missään nimessä ole enää alkutuotannosta.

Jako on varmasti vanha ja typerä, jos osa bioprosessointilaitoksista jaetaan alkutuotantoon ja osa jalostukseen, perustuen löyhästi siihen että ”käveleekö se”.
 
Kepu näin tosiaan uskottelee olevan hyvä, ja persut suorastaan vaatii että tukihimmeliin ei kosketa.

Eläintuotannon tukemiselle ei vaan yksinkertaisesti ole mitään pesunkestäviä syitä.
Sama syy kuin kaikissa muissakin tuotantotuissa ja monissa yritystuissa:
Kaiken tukemisen perimmäinen tarkoitus on tukea työpaikkojen syntymistä ja säilymistä.
Jos yksittäinen maa lopettaa tai voimakkaasti pienentää jonkun alan tai tuotannon tukemisen, se jossakin aikaikkunassa hävitään sellaiselle maalle, joka edelleen tukee.

Siksi usein ainoa tapa lopettaa jonkun tukeminen olisi EU-tason yhteinen päätös, mutta sittenkin moni maa pyrkisi kiertämään ja viivyttämään implementointia.

Maataloustuissa on vielä sellainen erityinen kierre, että ne on merkittävä osuus meidän EU-jäsenmaksun palautusta. Jos kansallisesti päättäisimme tukea vähemmän, niin päätyisimme suuremmaksi nettomaksajaksi (ellemme saisi neuvoteltua jotain muuta tukea tilalle).

Nykyinen tilanne on siis sellainen, että kaikilla unionin tuottajamailla on intressi neuvotella itselleen mahdollisimman suuria tukia. Myös meidän. Ja iltalypsynä aina vielä se perinteinen maatalouskirjekuori.

Mutta mitään muuta syytä tosiaan ei enää nykyään liene pl. huoltovarmuusasiat.
 
Eläintuotannon tukemiselle ei vaan yksinkertaisesti ole mitään pesunkestäviä syitä.
Riippuu ihan mitkä on tavoitteet.
Vielä parivuotta sitten "omavaraisuuden" alasajon kannattaminen ei ollut poliittinen itsemurha, vuoden sisään mielipiteet muuttuneet ja ei ole ns hitti ajatus.

Jos vastustaa tuettua omavaraisuutta, niin tuo ihan fiksua politikointia jos ottaa tuollaisen puolikannan, ehdottaa että eläinperäisessä tuotannossa ei oltaisi omavaraisia, mutta kasvi oltaisiin, silloin jotenkin luovii ajankohtaisesta ja saa vekaani piireistä kannatusta, edellyttää toki sitä että haluaa sinne nimenomaan profiloitua.

Tosin tuo tuoksuu jo niin paljon vegaanilta, että ehkä kyse onkin vain siitä, eikä omavaraisuudesta.

Ne jotka laskee sen varaan että huoltovarmuus muulla tavoin kuin omalla tuotannolla, niin nyt on pieni riski, kannattaa katselle miten mailma kehittyy.
 
Ja sit jos niitä kaivettuja mineraaleja (vrt. vilja) prosessoidaan vaikka akuiksi (vrt. viljapossu), niin kyse ei missään nimessä ole enää alkutuotannosta.

Jako on varmasti vanha ja typerä, jos osa bioprosessointilaitoksista jaetaan alkutuotantoon ja osa jalostukseen, perustuen löyhästi siihen että ”käveleekö se”.
Parempi esimerkki on vilja vs leipä taikka maito vs juusto.
 
Riippuu ihan mitkä on tavoitteet.
Vielä parivuotta sitten "omavaraisuuden" alasajon kannattaminen ei ollut poliittinen itsemurha, vuoden sisään mielipiteet muuttuneet ja ei ole ns hitti ajatus.

Jos vastustaa tuettua omavaraisuutta, niin tuo ihan fiksua politikointia jos ottaa tuollaisen puolikannan, ehdottaa että eläinperäisessä tuotannossa ei oltaisi omavaraisia, mutta kasvi oltaisiin, silloin jotenkin luovii ajankohtaisesta ja saa vekaani piireistä kannatusta, edellyttää toki sitä että haluaa sinne nimenomaan profiloitua.

Tosin tuo tuoksuu jo niin paljon vegaanilta, että ehkä kyse onkin vain siitä, eikä omavaraisuudesta.

Ne jotka laskee sen varaan että huoltovarmuus muulla tavoin kuin omalla tuotannolla, niin nyt on pieni riski, kannattaa katselle miten mailma kehittyy.
Omavaraisuus ei nouse eläintuotannolla, joka pohjaa siihen että ihmisille jo kelpaavaa ravintoa prosessoidaan paskalla hyötysuhteella lihaksi.

Huoltovarmuuden voi taata paljon edullisemmin muuten kuin lihateollisuutta tukemalla.
 
Miksi? Prosessi kuin prosessi.
Se tuo paremmin yhteyden. Ihan kuin maito vs nyhtökaura ei ole kovin hyvä esimerkki. Viljapossusta ei tule niin suoraan ilmi tarkoitetaanko sillä jalostustuotetta. Kyseessä on alkutuotanto vs jalostus
 
Viljapossusta ei tule niin suoraan ilmi tarkoitetaanko sillä jalostustuotetta.
Kyllä musta se liha mitä vilja->possu -prosessissa syntyy, on selkeästi jalostunut alkuperäisestä muodostaan, eli niistä viljanjyvistä. Vähän samaan tapaan kuin joku voisi nähdä että nyhtökaura on jalostunut muoto kaurasta.

Biologinen määritelmä alkutuotannolle on paljon loogisempi, kun puhutaan ruoasta. Taloustiede on kärjistäen kuitenkin (vain) humanistista pseudotiedettä.

Nykyinen tilanne on siis sellainen, että kaikilla unionin tuottajamailla on intressi neuvotella itselleen mahdollisimman suuria tukia. Myös meidän. Ja iltalypsynä aina vielä se perinteinen maatalouskirjekuori.
Jep, ja tuo on aika valitettavaa. Suomen valtio iskee tuon päälle vielä omaa rahaa satoja miljoonia nimenomaan eläintuotantoon, jonka nyt vähintään voisi leikata helvettiin. Pidemmällä tähtäimellä sitten joko vaaditaan että eläimille korvamerkityt maataloustuet voisi siirtää kasvituotantoon (samalla dramaattisesti parantaen omavaraisuutta/huoltovarmuutta), tai mielummin että ne voisi vähentää jäsenmaksuista.
 
Miksi? Prosessi kuin prosessi.

Isoin ero vilja -> leipä ja vilja -> possu prosessien välillä lienee se, että toisesta ollaan valmiita maksamaan markkinaehtoisesti.
Mitä vapaata markkinataloutta on viljantuotannossa? Ihan samalla tavalla maksetaan tukia ja kaikki toiminta on tarkkaan säänneltyä.

Olisi aika hyväksyä totuus, että eu on suunnitelmatalous ihan kuin neuvostoliitto.

 
Missä on kaivoksen ja niiden aiheuttamat luontokatastrofit ??? kaivokset pilaa Pohjoisessa todella pahasti monia isoja jokia ja joen haaroja, mutta eikai niistä tarvitse välittää?
Onhan tuosta kaivoslain uudistuksesta hallituksessa jo useampi vuosi väännetty. Ja hyväksytty vihdoin pari viikkoa sitten.

Tosin, jos olen oikein ymmärtänyt, niin aika tehokkaasti tuossa vesitettiin se ympäristönsuojelupuoli, kiitos kepun neliraajavastustuksen ja demarien hiljaisen hyväksynnän.

Tuo on aika hyvä esimerkki siitä, miksi oikeasti luontoa puolustavilla puolueilla on edelleen merkitystä vaikka puheissa moni puolue vihertynyt onkin. Kepusta nyt tiesi, että siellä ei kaivostoiminnan ympäristöhaitat niin kiinnosta, mutta jos demarit olisivat tuossa oikeasti asettuneet vahvemmin ajamaan myös niiden ympäristöarvojen puolustamista, niin laki olisi voinut olla vähän toisen näköinen. Nythän SDP Marinin johdolla pesi kädet tuosta väännöstä ja se jäi kepun ja vihreiden (ja jossain määrin vasemmistoliiton) väliseksi väännöksi.
 
Mitä vapaata markkinataloutta on viljantuotannossa?
Ei mitään. Eikä juuri missään muussakaan ruoantuotannossa. Tästä päästäänkin siihen alkuperäiseen pointtiini, että on älytöntä kun (lähinnä) persut valittavat siitä kun ”valtio yrittää pakottaa muuttamaan ruokavaliota”, vaikka kaikki hinnat ruoalle on jo nyt lähes täysin keinotekoisia.

Ruoantuotannolle on toki huoltovarmuuteen liittyviä syitä tukea sitä, mutta ne eivät millään tapaa päde eläintuotantoon. Käytettyä euroa kohden kasveilla saa aina isomman kalorimäärän varastoon, ja säilytyskin on edullisempaa.
 
Kyllä musta se liha mitä vilja->possu -prosessissa syntyy, on selkeästi jalostunut alkuperäisestä muodostaan, eli niistä viljanjyvistä. Vähän samaan tapaan kuin joku voisi nähdä että nyhtökaura on jalostunut muoto kaurasta.

Biologinen määritelmä alkutuotannolle on paljon loogisempi, kun puhutaan ruoasta. Taloustiede on kärjistäen kuitenkin (vain) humanistista pseudotiedettä.


Jep, ja tuo on aika valitettavaa. Suomen valtio iskee tuon päälle vielä omaa rahaa satoja miljoonia nimenomaan eläintuotantoon, jonka nyt vähintään voisi leikata helvettiin. Pidemmällä tähtäimellä sitten joko vaaditaan että eläimille korvamerkityt maataloustuet voisi siirtää kasvituotantoon (samalla dramaattisesti parantaen omavaraisuutta/huoltovarmuutta), tai mielummin että ne voisi vähentää jäsenmaksuista.
Eikä pidä unohtaa sitäkään, että tuet kertyvät jossain määrin raakamaan arvoon eli tukikelpoisen hehtaarin hinta on täysin toisenlainen kuin ei-tukikelpoisen. Välillisesti siis tuetaan omistamista.
 
Omavaraisuus ei nouse eläintuotannolla, joka pohjaa siihen että ihmisille jo kelpaavaa ravintoa prosessoidaan paskalla hyötysuhteella lihaksi.

Huoltovarmuuden voi taata paljon edullisemmin muuten kuin lihateollisuutta tukemalla.
Jos meillä omvavarainen lihan tuotanto, siipikarja, sika, nauta, niin toki se nostaa omavaraisuutta niiden tuotteiden osalta, sama munituskainoja, maitolehmien jne.

Se on siten eri asia mitä halutaan, jos nyt unohdetaan viimeinen vuosi, niin ei meillä kannata kasveja, viljaa kasvattaa, huoltovarmuutta voidaan hoitaa varastoinnilla.

Jos meillä halutaan lihasta, eläinperäisistä tuotteista huoltovarmuutta, niin osa voidaan pakastaa, osa jotekin muuta säilyttää, osa on haasteellisempaa, toki maitoa voidaan jalostaa niin että se säilyy pidempää kuin tämä meidän suosikki, sama kananmunissa jne.

Jos taasen etmieti huoltovarmuutta, vaan vain sitä että elintarvikatuotanto on omavaraista, niin sitten ne eläinperäiset lihat mukaan lukien pitää tuottaa meillä. Osa eläinten ravinnossta on ihmisille kelpaavaa, mutta viljatuotteissakin mennään pitkälti niin että rehuksi menee ne jotka eivät täytä elintarviketeollisuuden vaatimuksia, toki se ei tarkoita etteikö ihminen voisi syödä, mutta ei sille ole kysyntään.

En tiedä oletko kasvisuyjä vai jopa vegaani, oli tai ei, mutta jos kuulujalle tulee sellainen mielikuva, että tuossa nimenomaan tukisit omaa ruokavaliota sen kuulian kustannuksella ja nimenomaan haluat valtion sitä ohjailevan, Vaikka siitä ei olisi kyse.
Ja sit jos niitä kaivettuja mineraaleja (vrt. vilja) prosessoidaan vaikka akuiksi (vrt. viljapossu), niin kyse ei missään nimessä ole enää alkutuotannosta.

Jako on varmasti vanha ja typerä, jos osa bioprosessointilaitoksista jaetaan alkutuotantoon ja osa jalostukseen, perustuen löyhästi siihen että ”käveleekö se”.
Vilja possu taitaa olla Atrian markkinointi nimiä. Ne lihajalosteet on jalosteita.

Se possunkasvattaminen on alkutuotantoa. se lihakarjan kasvatus, se siipikarjan kasvatus, munituskanalan munan tuotanto, rukiin viljely, jne. on alkutuotantoa.

Se ruis kun saapuu sinne myllyn pihalle, tai nauta teurastamon pihalle, niin olleen sitten seuraavassa vaiheessa.

Jotkin kananmunat, niin sellaisenaan ne ei välttämättä käy kuin lokistisen ketjun läpi kuluttajan pöytään. no nykyään ehkä uudelleen pakataaan ja lajitellaan. Toki niistä jalostetaankin, kananmuna tuotteita jotka päätyy kuluttajalle, mutta kaippa se teollisuuteen menevä osuus jalustuu sitten tuotteiksi joita käytetään muiden tuotteiden valmistamiseen,
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä musta se liha mitä vilja->possu -prosessissa syntyy, on selkeästi jalostunut alkuperäisestä muodostaan, eli niistä viljanjyvistä. Vähän samaan tapaan kuin joku voisi nähdä että nyhtökaura on jalostunut muoto kaurasta.

Biologinen määritelmä alkutuotannolle on paljon loogisempi, kun puhutaan ruoasta. Taloustiede on kärjistäen kuitenkin (vain) humanistista pseudotiedettä.
Tuolloin myös vilja on jalostettua kuten kaikki biologinen.
 
Jos meillä omvavarainen lihan tuotanto, siipikarja, sika, nauta, niin toki se nostaa omavaraisuutta niiden tuotteiden osalta, sama munituskainoja, maitolehmien jne.

Se on siten eri asia mitä halutaan, jos nyt unohdetaan viimeinen vuosi, niin ei meillä kannata kasveja, viljaa kasvattaa, huoltovarmuutta voidaan hoitaa varastoinnilla.

Jos meillä halutaan lihasta, eläinperäisistä tuotteista huoltovarmuutta, niin osa voidaan pakastaa, osa jotekin muuta säilyttää, osa on haasteellisempaa, toki maitoa voidaan jalostaa niin että se säilyy pidempää kuin tämä meidän suosikki, sama kananmunissa jne.

Jos taasen etmieti huoltovarmuutta, vaan vain sitä että elintarvikatuotanto on omavaraista, niin sitten ne eläinperäiset lihat mukaan lukien pitää tuottaa meillä. Osa eläinten ravinnossta on ihmisille kelpaavaa, mutta viljatuotteissakin mennään pitkälti niin että rehuksi menee ne jotka eivät täytä elintarviketeollisuuden vaatimuksia, toki se ei tarkoita etteikö ihminen voisi syödä, mutta ei sille ole kysyntään.
On kiistaton tosiasia, että huoltovarmuus hoituu halvemmin kasvituotannolla kuin eläintuotannolla. Jos siis puhuu eläintuotannon tärkeydestä kyseisessä konteksissa, niin oikeastaan pelaa vain venäjän pussiin, tai sitten kannattaa ideologisista syistä tehotonta julkisten rahojen käyttöä. Tästä varmaan ollaan samaa mieltä.

Omavaraisuusaste on tietty hieno juttu sinänsä, mutta tässä asiassa se tulee typerän isolla hinnalla. Lihatuotantoa tuetaan suomessa melko tarkkaan samalla summalla kuin mitä ruoan alvista kerätään yhteensä. Käytännössä siis lähes kaiken ruoan hintaa (ml. ravintolat) voisi laskea reilut 10%, jos tuosta luovuttaisiin. Jokainen voisi sitten itse päättää että käyttääkö ne ruoan alvista säästyneet rahat suomalaiseen ulkofileeseen @100€/kg, vai ei. Nyt valintaa ei anneta.
 
Tuolloin myös vilja on jalostettua kuten kaikki biologinen.
Miten? Fotonit ja ilmasta saadun hiilidioksidin se vilja ”jalostaa” biomassaksi juu, mutta yleensä tuo nimenomaan mielletään alkutuotannoksi biologian kontekstissa.

eli siis energian sitominen yhteyttämällä = alkutuotantoa. Energian käyttämien (”jalostaminen”) tästä eteenpäin taas ei ole alkutuotantoa.
 
Miten? Fotonit ja ilmasta saadun hiilidioksidin se vilja ”jalostaa” biomassaksi juu, mutta yleensä tuo nimenomaan mielletään alkutuotannoksi biologian kontekstissa.

eli siis energian sitominen yhteyttämällä = alkutuotantoa. Energian käyttämien (”jalostaminen”) tästä eteenpäin taas ei ole alkutuotantoa.
Mllainen luokitus biologiassa on? En tiennyt että sielllä edes on termi alkutuotanto. Onko tuo viralinen biologinen termi?
 
On kiistaton tosiasia, että huoltovarmuus hoituu halvemmin kasvituotannolla kuin eläintuotannolla. Jos siis puhuu eläintuotannon tärkeydestä kyseisessä konteksissa, niin oikeastaan pelaa vain venäjän pussiin, tai sitten kannattaa ideologisista syistä tehotonta julkisten rahojen käyttöä. Tästä varmaan ollaan samaa mieltä.

Omavaraisuusaste on tietty hieno juttu sinänsä, mutta tässä asiassa se tulee typerän isolla hinnalla. Lihatuotantoa tuetaan suomessa melko tarkkaan samalla summalla kuin mitä ruoan alvista kerätään yhteensä. Käytännössä siis lähes kaiken ruoan hintaa (ml. ravintolat) voisi laskea reilut 10%, jos tuosta luovuttaisiin. Jokainen voisi sitten itse päättää että käyttääkö ne ruoan alvista säästyneet rahat suomalaiseen ulkofileeseen @100€/kg, vai ei. Nyt valintaa ei anneta.
Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, lienee ilman huoltovarmuuttakin perusteltavissa sekin, miksi tuetaan siten, että kotimainen kykenee suurin piirtein brasilialaisen, hollantilaisen ja saksalaisen hintatasolle.
 
Mllainen luokitus biologiassa on? En tiennyt että sielllä edes on termi alkutuotanto. Onko tuo viralinen biologinen termi?
Saattaa olla kans että olen sekottanut perustuotantoon. :facepalm:

Ei sinänsä vaikuta pointtiini mitenkään, eli että osa elintarviketeollisuuden jalostusprosesseista koetaan alkutuotannoksi (käveleekö se) ja osa ei, eikä hommassa ole loogisesti mitään järkeä.
 
Raha on julkista mutta kokoomus haluaa, että sillä rahalla ostetaan yksityisten tuottamia palveluita ja lihotetaan omistajien lompakoita. Nykytilanne on kuin märkä uni koomukselle.
Aa, puhuit siitä että julkinen puoli ei itse tuota kaikkia palveluita, vaan hankkii tarjomiinsa palveluihin markkinoilta tekijöitä.

Kokoonus ajaa yksityisen tuottajan mallia, annetaan osa työstä ja palveluista yksityisen firman hoidettavaksi ja maksetaan sille julkisella rahalla. Sitten katsotaan ja hehkutetaan kuinka helvetin paljon tehokkaampi, halvempi ja nopeampi tuo jo olemassa oleva firma ja sen palvelut ovat.
Julkistenpalveluiden tuottamisen osalta oikesto ja vasemmisto eroaa siinä että vasemmisto karasastaa yksityistä tuotantoa, mikä toki ihan ymmärettävää, onhan perus ajatus että valtio omistaa ne. Tällä kaudella hallitus on toki tuota asemaa betonoinut parhaansa mukaan, ja siinä aika hyvin onnistunut. Toki niitä yksityisä palveluita jatkossakin tarvitaan julkistenpalveluiden tuottamiseen terveyden huollossa.

Siinä ohitetaan toki samalla muutamia yksityiskohtia, kuten että yksityinen tuottaja hoitaa helpot ja tuottoisat tapaukset ja vaikeat resurssisyöpöt sairaat lähetetään eteenpäin.

No ei sen tarvitse noin mennä, voidaan resurssisyöppöjä palveluita myös hankkia yksityisilta tarjoajilta. Mutta tilaaja (toivottavasti) ulkoistaa vähän sen mukaan mistä parhaat hyödyt. Jos oma osaaminen ja tehokkuus on niissä rerussisyöpöissä, niin tuottaa ne itse, ja hankkii helpommat muualta, jos niistä muilla parempi kyky.

Lisäksi pari ekaa vuotta tehdään alle tuotantohinnan, jotta saadaan halutut tunnusluvut näkyviin. Ja että kymmenen vuoden päästä hyvinvointialue toimisi varmaan yhtä sulavasti ja ilman voittomarginaaleja hoitaen kaikki vaikeista helppoihin tapauksiin, mutta tätä ei tietenkään haluta sanoa. Siinä vaiheessa yksityisellä on jo monopoliasema, julkinen tuotanto on ajettu alas ja voivat määrätä halutut hinnat.

Jos halut pitää hyvinvointi alueen tai minkään vaan toiminnan timmissä, niin se vaatii kilpailua. Jos ei ole kilpailua, niin se tuppaa lisäämään pöhötystä ja tehottomuutta.

Toinen aatteellinen ero on myös siinä kuka palvelut järjestää, julkinen puoli on ottanut haltuunsa liudan tehtäviä yksityisiltä markkinoilta, vaikka osa niistä tilaisi tuotannon yksityiseltä puolelta, niin sekin kilpailu on voitu tukahduttaa hyvin tiukoilla raameilla. Loppuasiakas ei saa palvelu kilpailua vaan se saa enemmän tai vähemmän poliittisesti päätetyn palvelun poliittisin hinnoitteluin.

Raha on julkista
Tuosta vähän irtiotettuna, raha on veronmaksajan, joka käytöstä päättää poliitikot.

Ns pohjoismaiseen hyvintointi malliin on leveä kannatus, siinä sitten eroa toiset haluaa että entistä enemmän poliittisesti päätetään miten rahat käytetään, ja toiset haluaa että ei nyt ihan kaikesta., kansalaiselta menee motivaatio jos itse ei voi itse päättää mitä osalla rahoistaan tekee, vaikka tietäisi että osa menee tyhmyyteen.
 
Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, lienee ilman huoltovarmuuttakin perusteltavissa sekin, miksi tuetaan siten, että kotimainen kykenee suurin piirtein brasilialaisen, hollantilaisen ja saksalaisen hintatasolle.
Tuon voi toki toteuttaa muillakin menetelmillä. Esim. asettamalla lihalle/eläinperäisille tuotteille oma alv kanta (vrt. sokerivero) ja ohjaamalla siitä saadut tulot kotimaisille lihantuottajille. Riittävällä verolla saadaan kotimaisten tuottajien tuotokset samalle myyntihinnalle, tai jopa edullisemmaksi kuin ulkomaiset.

Jos oletetaan että lihaa syötäisiin samat määrät kuin ennenkin, niin lihalle ja eläinperäisille tuotteille pitäisi iskeä vain niin iso lisävero, jotta se kattaisi tuon n. miljardin vuodessa jolla se nyt pysyy suunnilleen kilpailukykyisenä hinnaltaan vrt. ulkomaiset tuotteet. Käytännössä mutulla tarkottaisi suuruusluokaltaan n. 100-200% veroa.
 
Tuon voi toki toteuttaa muillakin menetelmillä. Esim. asettamalla lihalle/eläinperäisille tuotteille oma alv kanta (vrt. sokerivero) ja ohjaamalla siitä saadut tulot kotimaisille lihantuottajille. Riittävällä verolla saadaan kotimaisten tuottajien tuotokset samalle myyntihinnalle, tai jopa edullisemmaksi kuin ulkomaiset.

Jos oletetaan että lihaa syötäisiin samat määrät kuin ennenkin, niin lihalle ja eläinperäisille tuotteille pitäisi iskeä vain niin iso lisävero, jotta se kattaisi tuon n. miljardin vuodessa jolla se nyt pysyy suunnilleen kilpailukykyisenä hinnaltaan vrt. ulkomaiset tuotteet. Käytännössä mutulla tarkottaisi suuruusluokaltaan n. 100-200% veroa.
Nykyisin alennetut alv-kannat säädellään direktiivillä.
En viitsi kännykän pikkunäytöllä tsekata olisiko tuollainen ylipäätään mahdollista (kuvittelisin, että ei), mutta direktiivin liite III ne on lueteltu.

Sokeriveroakaan ei ole EU-aikana ollut, vaan liittyessä siitä jouduttiin luopumaan.
 
Saattaa olla kans että olen sekottanut perustuotantoon. :facepalm:

Ei sinänsä vaikuta pointtiini mitenkään, eli että osa elintarviketeollisuuden jalostusprosesseista koetaan alkutuotannoksi (käveleekö se) ja osa ei, eikä hommassa ole loogisesti mitään järkeä.
Kyseessä on se kuinka paljon ihminen osallistuu. Kasvit ja eläimet tarvitsevat hoivaa mutta tekevät lihan yms itse. Tuo käveleekö vai ei ei vaikuta. Eläimet kävelevät ja ne katsotaan alkutuotannoksi, samoin kasvit ja rauta. Jalostusta ei taas katsota, sitä on esimerkiksi teurastus tai jauhatus.

Tässä ei ole kyseessä etiikka taikka ympäristövaikutukset vaan ihan kuinka paljon ihminen muokkaa itse tuotetta.
 
Tuon voi toki toteuttaa muillakin menetelmillä. Esim. asettamalla lihalle/eläinperäisille tuotteille oma alv kanta (vrt. sokerivero) ja ohjaamalla siitä saadut tulot kotimaisille lihantuottajille. Riittävällä verolla saadaan kotimaisten tuottajien tuotokset samalle myyntihinnalle, tai jopa edullisemmaksi kuin ulkomaiset.

Jos oletetaan että lihaa syötäisiin samat määrät kuin ennenkin, niin lihalle ja eläinperäisille tuotteille pitäisi iskeä vain niin iso lisävero, jotta se kattaisi tuon n. miljardin vuodessa jolla se nyt pysyy suunnilleen kilpailukykyisenä hinnaltaan vrt. ulkomaiset tuotteet. Käytännössä mutulla tarkottaisi suuruusluokaltaan n. 100-200% veroa.
Tuo täytyisi hoitaa EU-tason lainsäädännöllä ja EU-tuilla.
 
Nykyisin alennetut alv-kannat säädellään direktiivillä.
En viitsi kännykän pikkunäytöllä tsekata olisiko tuollainen ylipäätään mahdollista (kuvittelisin, että ei), mutta direktiivin liite III ne on lueteltu.

Sokeriveroakaan ei ole EU-aikana ollut, vaan liittyessä siitä jouduttiin luopumaan.
Alv kantoja on rajallinen määrä käytettävissä, ja tuo käytännössä vaatisi jonkin sortin kikkailua, tai jostain toisesta erillisestä kannasta luopumista. En silti pidä ollenkaan mahdottomana hankkeena.

Tuo täytyisi hoitaa EU-tason lainsäädännöllä ja EU-tuilla.
Miksi?
 
On kiistaton tosiasia, että huoltovarmuus hoituu halvemmin kasvituotannolla kuin eläintuotannolla. Jos siis puhuu eläintuotannon tärkeydestä kyseisessä konteksissa, niin oikeastaan pelaa vain venäjän pussiin, tai sitten kannattaa ideologisista syistä tehotonta julkisten rahojen käyttöä. Tästä varmaan ollaan samaa mieltä.
Nyt on poliittisesti huono hetki ottaa listalla kustannus tehokkaa elintarvikeiden huoltovarmuuden toteuttaminen.

Parivuotta sitten oli ihan ok esittää että meidän ei kannata tukea alkuotuotantoa, vaan hankkia elintarvikkeet markkinoilta (muiden tekenemana mm EU) ja huoltovarmuus hoitaa halutulle tasolle varmuusvarastoilla.

Nostaa viljan varmuusvarastot sellaisella tasolla minkä haluasimme, samoin lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden osalta. Perus kulutus nojautuisi tuonti elintarvikkeisiin ja jalostus hankkisi raaka-aineet kansainvälisiltä markkinoilta, tai sisämarkkinilta.

Tietenkin maidon juoja olisi huolissaan maidon huoltovarmuudesta, mutta oluenlipittäjä ei. samoin vegaani voisi jopa karsastaa ajatusta että lihaa varastoidaan ja sen saanti turvataan.


Maataloutta on tuettu luokkaa 50v sillä odotuksella että joskus tulee kriisi missä olemme sen varassa mitä kotimaassa tuotetaan. Nyt elämme sitä aikaa , ukrainaista huolimatta, maalailaan kuvia että ruokaa, riittävän puhdasta ruokaa ei välttämättä saakkaan markkinoilta yhtä helposti kuin vuosituhanne vaihteessa.

Toisaalta meillä on näkemyksiä että enemmän tai vähemmän synteettiset raaka-aineet valtaa elintarviketeollisuuden. Jolloin alkutuotantoa ei tarvita kuin pieneen hienostelu kysynnän tyydyttämiseen. Sen onko se sitten naudan lihaa, vai lehmästä lypsettyä maitoa, viljellystä ohrasta tehtyä mallajuomia.

Tuottaja kenttä on tottunut sihen että jutut muuttuu kokoajan ja idea ei ole tehokkuus, vaan tehottomuus.
 
Tässä ei ole kyseessä etiikka taikka ympäristövaikutukset vaan ihan kuinka paljon ihminen muokkaa itse tuotetta.
Joku hallillinen eläimiä on mielestäni isompi ”muokkauskone”, kuin joku keskikokoiseen yksiöön mahtuva nyhtökauraprosessi. Toki joku metsässä elävä poro on asia erikseen.
 
Nyt on poliittisesti huono hetki ottaa listalla kustannus tehokkaa elintarvikeiden huoltovarmuuden toteuttaminen.
Luulisin että juuri nyt nimenomaan on hyvä hetki huoltovarmuuden tärkeyden korostamiselle. Kerro toki että miksi näin ei mielestäsi ole.

Miksi heikompi huoltovarmuus on mielestäsi parempi? Ei tää mitään rakettitiedettä ole.

Eläinperäisten tuotteiden pitäminen mukana huoltovarmuudessa on vain ja ainoastaan tehotonta. Tehoton julkisten varojen käyttö taas on perseestä.

On absurdia että ihmiset näköjään mielummin kuolevat nälkään eläimiä syöden, kuin jäisivät henkiin porkkanan voimalla.
 
Silloin saisimme tullit ulkoa tuleville. EU:n sisällä on tavaroiden vapaa liikkuvuus ja lisäksi direktiivit määräävät erilaisia asioita. En tosin tunne tarpeeksi EU-oikeutta jotta tietäisin kuinka sallittua oman maan tuotannon tukeminen on. Oletin että EU pitäisi sitä kilpailun sotkemisena. Jos tuon voi hoitaa sisäisesti niin hyvä.

Eläintuotannossa on paljon pielessä joten jo sen takia meidän pitäisi kiristää koko EU:n lainsäädäntöä. Suomen osalta pohjoisen tuki olisi erinomainen huoltovarmuuden ylläpitämiseen niin eläin- kuin kasvituotannon suhteen.
 
Silloin saisimme tullit ulkoa tuleville. EU:n sisällä on tavaroiden vapaa liikkuvuus ja lisäksi direktiivit määräävät erilaisia asioita. En tosin tunne tarpeeksi EU-oikeutta jotta tietäisin kuinka sallittua oman maan tuotannon tukeminen on. Oletin että EU pitäisi sitä kilpailun sotkemisena. Jos tuon voi hoitaa sisäisesti niin hyvä.
Ei tarvitse tullata, tai koskea nykyisiin tukiin. Riittää että keksitään keino asettaa eri verokanta eläinperäisille tuotteille (ml. kotimaiset, eli kyse ei ole tullista), jolla kerättäisiin jotakuinkin sama summa kuin millä tuotantoa tällä hetkellä tuetaan.
 
Tuon voi toki toteuttaa muillakin menetelmillä. Esim. asettamalla lihalle/eläinperäisille tuotteille oma alv kanta (vrt. sokerivero) ja ohjaamalla siitä saadut tulot kotimaisille lihantuottajille. Riittävällä verolla saadaan kotimaisten tuottajien tuotokset samalle myyntihinnalle, tai jopa edullisemmaksi kuin ulkomaiset.

Jos oletetaan että lihaa syötäisiin samat määrät kuin ennenkin, niin lihalle ja eläinperäisille tuotteille pitäisi iskeä vain niin iso lisävero, jotta se kattaisi tuon n. miljardin vuodessa jolla se nyt pysyy suunnilleen kilpailukykyisenä hinnaltaan vrt. ulkomaiset tuotteet. Käytännössä mutulla tarkottaisi suuruusluokaltaan n. 100-200% veroa.
Olet varmaan tukipolitiikan ytimessä.

Tadaa, laiteteen tuotteelle lisävero ja sillä lisäverolla tuetaan sen tuotteen valmistamista.

Riippuen poltiisesta tausta-ajatuksesta, niin vähän myöhemmin voidaan ylpeänä ilmoittaa että vastustetaan yritystukia ja halutaan ottaa tuo tuki pois. vero jäi.

Toinen, vähän myöhemmin ylpeänä ilmoitetaan että kyseessä haittallinen tuki, jota pitää muuttaa oman tavoitteen mukaisesti, keksitään valmistajalle joku lisä kulu, velvollisuus, näin vero jäi, valmistajan pitää tehtä jotain tuottamatonta, epätehokasta tai muuten se menettää tuen.

Tämän jälkeen voidaan pettyneenä ilmoittaa että kaikki valmistajat ei lähteneet mukaan mutta voidaan ylpeänä ilmoittaa että tuki vääristää kilpailua, poistetaan tuki määrätään tuettu asia pakolliseksi.

Tämän jälkeen voidaan palata kohtaan laitetaan tuotteelle lisävero ja sillä lisäverolla tuotaan tuotteen valmistamista.
 
Tuon voi toki toteuttaa muillakin menetelmillä. Esim. asettamalla lihalle/eläinperäisille tuotteille oma alv kanta (vrt. sokerivero) ja ohjaamalla siitä saadut tulot kotimaisille lihantuottajille. Riittävällä verolla saadaan kotimaisten tuottajien tuotokset samalle myyntihinnalle, tai jopa edullisemmaksi kuin ulkomaiset.

Jos oletetaan että lihaa syötäisiin samat määrät kuin ennenkin, niin lihalle ja eläinperäisille tuotteille pitäisi iskeä vain niin iso lisävero, jotta se kattaisi tuon n. miljardin vuodessa jolla se nyt pysyy suunnilleen kilpailukykyisenä hinnaltaan vrt. ulkomaiset tuotteet. Käytännössä mutulla tarkottaisi suuruusluokaltaan n. 100-200% veroa.
Jää nyt hieman epäselväksi tavoitteesi. Haluat ilmeisesti lopettaa lihansyönnin ja keksit siihen erilaisia tapoja ettei sitä tarvitsisi sanoa ääneen?

Jos haluttaisiin leikkiä markkinataloutta, niin pitäisi lopettaa KAIKKI tuet ja katsoa mitä tapahtuu. Toisaalta kun rahakin on täysin tyhjästä luotua ja valtiot jakelevat sitä erilaisista syistä sinne tänne.

Toki kansallisia tukia voitaisiin miettiä. Kannattaako maksaa puutarhoille tai erillisiä tukia pohjoiseen, jonka seurauksena tuotanto siirtyy sinne missä se kannattaa huonommin.

Toisaalta se on vähän myöhäistä nyt ja varmaan kannattaa katsoa korkojen ja muun inflaation vaikutus. Mitä on maataloudesta jäljellä nykyisellä lopettamis tahdilla.

Jankkaus huoltovarmuudesta on melko väsynyttä, koska vain varastoinnilla ja tuotannon hajauttamisella on merkitystä jos koko yhteiskunta romahtaa.
 
Joku hallillinen eläimiä on mielestäni isompi ”muokkauskone”, kuin joku keskikokoiseen yksiöön mahtuva nyhtökauraprosessi. Toki joku metsässä elävä poro on asia erikseen.
Hallillinen eläimiä on taas pienempi kuin isot viljapellot taikka suuret talousmetsät. Ei tässä ole koosta kyse. Jo pelkkä teurastus katsotaan jalostukseksi vaikka se vie vain vähän tilaa ja mahtuu yksiöön. Lisäksi ihmiset ovat teurastaneet metsästyksen alkuajoista.

Ei tarvitse tullata, tai koskea nykyisiin tukiin. Riittää että keksitään keino asettaa eri verokanta eläinperäisille tuotteille (ml. kotimaiset, eli kyse ei ole tullista), jolla kerättäisiin jotakuinkin sama summa kuin millä tuotantoa tällä hetkellä tuetaan.
Eli kyseessä ei ollut tuen lisääminen? Ymmärsin väärin. Minusta ruokaa tulisi verottaa sen mukaan kuinka terveellistä se on ja kuinka paljon se tuo päästöjä. Yksinkertaisuuden vuoksi laittaisin jalostamattomille kasviksille ja normaalijauhoille nollaprosentin, einekset enemmän ja nauta kalleimmaksi. Eli tarvittaisiin 2-3 astetta. Taikka tosiaan sokeriveron tilalle terveysvero ja sitten päästövero erikseen. Nämä ihan ohjaamaan kulutusta ilman muita taka-ajatuksia.
 
Luulisin että juuri nyt nimenomaan on hyvä hetki huoltovarmuuden tärkeyden korostamiselle. Kerro toki että miksi näin ei mielestäsi ole.

Miksi heikompi huoltovarmuus on mielestäsi parempi? Ei tää mitään rakettitiedettä ole.

Eläinperäisten tuotteiden pitäminen mukana huoltovarmuudessa on vain ja ainoastaan tehotonta. Tehoton julkisten varojen käyttö taas on perseestä.

On absurdia että ihmiset näköjään mielummin kuolevat nälkään eläimiä syöden, kuin jäisivät henkiin porkkanan voimalla.
Tuo huoltovarmuusasia on nyt kyllä sun jollain lailla rakentama olkiukko.

Suomalainen lehmä syö 75-80 prosenttisesti tuorenurmea ja talvisin säilönurmea. Tätä osuutta voisi kriisitilanteessa nostaakin, se toki jossain määrin sitten vain vähentäisi maidontuotantoa.
Huoltovarmuuden kannalta on vaikea keksiä helpompaa tapaa, kun ensin se tuottaa maitoa ja jos ravinto loppuu, sen voi teurastaa lihoiksi.

Okei, luonnonvarainen riista ja porot. Mutta muutoin lehmä on kyllä huoltovarmuudelle hyvä ihan jo siksikin, että viljan viljelyaloja pitää joka tapauksessa lepuuttaa / kierrättää tai maa köyhtyy.

Ja mä sentään kuitenkin tunnistan, miten väärin me lajina toimitaan toista lajia, eli nautaäitejä kohtaan jotka viettää elämänsä joko raskaana lasta eli vasikkaa odottaen tai erotukseb jälkeen sitten sen menetystä surren… ja taas uudelleen ja uudelleen.

Tämä eettinen syy olisi hyvä perustelu. Mutta huoltovarmuus juuri tämän elikon kannalta todellakaan ei. Huoltovarmuudelle lehmä on ylsinkertaisesti loistava, ja pihattolehmä erityisesti.
 
Jää nyt hieman epäselväksi tavoitteesi. Haluat ilmeisesti lopettaa lihansyönnin ja keksit siihen erilaisia tapoja ettei sitä tarvitsisi sanoa ääneen?
En. Haluaisin vain että tuotteista makettaisiin käypä hinta, ja että valtio ei tukisi osaa kasvien prosessoinnista epäreilusti.

Esim. japanissa on onnistuttu eläinperäisten tuotteiden kohdalla tuossa hyvin, eikä lihansyönti ole lakannut. Helpompaa toki, kun bisnestä ei missään vaiheessa niin pöhöttyneesti olla tuettu kuin mihin täällä on jo totuttu.
Eli kyseessä ei ollut tuen lisääminen?
Ei, vaan nykyisten tukien rahoittaminen kyseisen kategorian tuotteiden käyttäjien pussista. Sen sijaan että huudellaan tyhjiä väitteitä huoltovarmuudesta ja pistetään valtio maksamaan kaikkien pussista 2/3 jauhelihapaketin käypästä hinnasta.
Minusta ruokaa tulisi verottaa sen mukaan kuinka terveellistä se on ja kuinka paljon se tuo päästöjä.
Tuo on myös hyvä idea, mutta sinänsä irrallinen tukikeskustelusta ja siitä että ketkä kyseiset tuet pistetään maksamaan.
Ei tässä ole koosta kyse.
Jep, sen toki ymmärsin. Se eläin kuitenkin prosessoi alkumateriaaleja paljon voimakkaammin kuin se nyhtökauralaite. Näkisin eläimen bioreaktorin siis voimakkaampana jalostuksena.

Tuo huoltovarmuusasia on nyt kyllä sun jollain lailla rakentama olkiukko.
@pulatunnus sen tänne taisi tuoda mukaan.


Mutta muutoin lehmä on kyllä huoltovarmuudelle hyvä ihan jo siksikin, että viljan viljelyaloja pitäö joka tapauksessa lepuuttaa / kierrättää.
Esim. herneet/pavut olisi parempi kierron osa kuin se rehunurmi. Ei tarvitsisi typpeäkään hakea venäjältä.

Ja joo, olen samaa mieltä että osa nauta ja lammaspopulaatioista hyödyntää tällä hetkellä ravintolähteitä joita ei ole triviaalia valjastaa ihmisravinnon suoraan tuotantoon. Niiden luulisi pärjäävän kyllä ilman tukiakin, ilmaista ruokaa kun syövät jne.
 
Luulisin että juuri nyt nimenomaan on hyvä hetki huoltovarmuuden tärkeyden korostamiselle. Kerro toki että miksi näin ei mielestäsi ole.
Ukrainan kriisin myötä mailmanmarkkinahinnat pomsahti, ne uhka kuvat näkyiviät mitä vuosikymmeniä pelätty.

Tuki omavaraisella huoltovarmuudelle kasvoi, hinnat nousi marketeissa vaikka pyssyt ei kotonurkilla pauku. jne.

Miksi heikompi huoltovarmuus on mielestäsi parempi? Ei tää mitään rakettitiedettä ole.
Tahtotila siirtynyt enemmän siihen vanhaan omat varmuusvarastot, oma tuotanto. Jos on 2000 luku menty omalla tuotantolla ja varmuusvarastoidalla (tosin heikennetty), niin nyt kun kriisi näkyy ei sitä haluta heikentää vaan ennemmin vahvistaa.

Eläinperäisten tuotteiden pitäminen mukana huoltovarmuudessa on vain ja ainoastaan tehotonta. Tehoton julkisten varojen käyttö taas on perseestä.
Jos kananttus elintarvike huoltovarmuuden parantamiselle on kasvannut, niin miten ajattelit sen myydä jos ilmoitat että heikkennetään sitä, jättämällä kaikki eläinperäinen pois.

Ei ehkä kannata ottaa agendalle, tuo sopii keppihevoseksi vegaani aatteela ratsastavalle, mutta se sittenihan eria asia ja silloin kannattaa se vegaanisuus tuoda esille.


Muuten kannattaa ne eläinperäiset pitää listalla, se on sitten hienosäätöä kuinka suuria määriä mitäkin varastoidaa. Siihen vaikuttaa myös se mihin uhkiin varaudutaan.
 
Jos kananttus elintarvike huoltovarmuuden parantamiselle on kasvannut, niin miten ajattelit sen myydä jos ilmoitat että heikkennetään sitä, jättämällä kaikki eläinperäinen pois.
Luonnollisesti kasviperäistä nostettaisiin kattamaan vaje, ja yli jäänyt raha saataisiin säästettyä valtion budjetista. Huoh.

Onko sun aate sit joku eläinten tappaminen, kun noin pahastut ajatuksesta että verotuloja käytettäisiin tehokkaasti.
 
Jep, sen toki ymmärsin. Se eläin kuitenkin prosessoi alkumateriaaleja paljon voimakkaammin kuin se nyhtökauralaite. Näkisin eläimen bioreaktorin siis voimakkaampana jalostuksena.
Avainsana eläin, ei ihminen. Myös kasvit prosessoivat voimakkaasti maaperästä saatavia aineita. Teurastamossa taas ei tehdä juuri mitään.
 
Avainsana eläin, ei ihminen. Myös kasvit prosessoivat voimakkaasti maaperästä saatavia aineita. Teurastamossa taas ei tehdä juuri mitään.
No ihminen on aika monta vuotta sitä eläintä ensin jalostanut tekemään kyseistä hommaa mahdollisimman tehokkaasti.

Ja nää talous”tieteen” kategoriat eri prosesseille on kyllä ihan sontaa. Ihan hyviä varmaan jos on tarkoitus jakaa karkeasti eri maita kategorioihin, mutta todella paskoja kuvaamaan mitään muuta.

Ps. kasvit prosessoi maaperästä saatavia aineita aika vähän. Suurin osa biomassasta tulee ilmasta.
 
En. Haluaisin vain että tuotteista makettaisiin käypä hinta, ja että valtio ei tukisi osaa kasvien prosessoinnista epäreilusti.
Jostainsyys keskityt lihaan ja eläimiin?

Jos kansallisesti luovuttaisiin kansallisista tuista, niin meidän markkina on niin pieni ettei se heiluttelisi hyllyhintoja , toki näkyisi yksittäisisissä tuotteryhmissä enemmän kuin toisissa.

Ei, vaan nykyisten tukien rahoittaminen kyseisen kategorian tuotteiden käyttäjien pussista. Sen sijaan että huudellaan tyhjiä väitteitä huoltovarmuudesta ja pistetään valtio maksamaan kaikkien pussista 2/3 jauhelihapaketin käypästä hinnasta.
En tiedä miten tuon laskit, jotain luomujauhelijaa vai mitä.

Jos hylly hinnasta kolmasosa koostuu tuottajan hinnasta, 2 kolmaosaa muusta, jos tuottajan liikevaihdosta puolet tuotajahinasta ja puolet tuista, niin ei suorilta tuohon päästä.

Tosin se kansallinen osuus taitaa olla pienempi.
 
Luonnollisesti kasviperäistä nostettaisiin kattamaan vaje, ja yli jäänyt raha saataisiin säästettyä valtion budjetista. Huoh.

Onko sun aate sit joku eläinten tappaminen, kun noin pahastut ajatuksesta että verotuloja käytettäisiin tehokkaasti.
Jos ehdokas lähtee sillä kärjellä että hän turvaa elintarvikkeiden huoltovarmuuden, kustannus tehokkaasti, parantaa sitä.

Jos paljastuu ettei hän lainkaan turvaisi lihan, tai yleensäkkään eläinperäisten elintarvikkeiden/raaka-aineiden huoltovarmuutta. jos selittelee jollain eläinten tappamisella niin leimaantuu vegaaniksi.

Jos käy ilmi että taloudelliset tehokkuus hehkutukset ei perustunutkaan tehokkuuteen, eikä varmuusvarastointiin, vaan tehottoman kansallisen kasvinviljelun tukemiseen.
 
Jos ehdokas lähtee sillä kärjellä että hän turvaa elintarvikkeiden huoltovarmuuden, kustannus tehokkaasti, parantaa sitä.

Jos paljastuu ettei hän lainkaan turvaisi lihan, tai yleensäkkään eläinperäisten elintarvikkeiden/raaka-aineiden huoltovarmuutta. jos selittelee jollain eläinten tappamisella niin leimaantuu vegaaniksi.

Jos käy ilmi että taloudelliset tehokkuus hehkutukset ei perustunutkaan tehokkuuteen, eikä varmuusvarastointiin, vaan tehottoman kansallisen kasvinviljelun tukemiseen.
En kyllä sitäkään ymmärrä mikä ongelma on vegaaniudessa. Sehän on hyvä juttu.

Vaikka itselläni siihen oppimiseen ei tässä iässä taida enää selkärankaa riittääkään, tunnistan, että vegaanius tai edes kasvispainotteisuus olisi oikeinkin kannatettava asia jopa ihan oman terveyden, kansanterveyden ja ilmastonkin kannalta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
303 083
Viestejä
5 157 556
Jäsenet
82 293
Uusin jäsen
vallu12

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom