• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Siellä on vain tylsiä faktoja nykytilanteesta, ja hiukan pohdintaa tulevaisuudesta.
Kaikenkaikkiaan tylsää, saamapuolella olijoita ei voisi vähempää kiinnostaa.
 

Panelisteilta kysyttiin, tulisiko piratismirikosten maksimirangaistukset nostaa Suomessa samalle tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Marin ei vastannut tähän suoraan, mutta kommentoi yleisemmin rangaistusten tasoa.

– Olisin valmis nostamaan rikoslain rangaistusasteikkoa ylipäänsä. Suomessa on aika lievät rangaistukset, Marin sanoi.
Marinilta kysytään piratismirikosten maksimirangaistusten nostamisesta. Asia jota todennäköisesti 90% kansasta vastustaa, mutta jota Flow-festareilla häntä silmät kiiltäen tuijottavat artistit ja musiikkialan ihmiset vaativat. Marin ei vastaa kysymykseen suoraan vaan vetää populistisen "rangaistuksia pitäisi ylipäätään koventaa" heiton. Pisteet kotiin ennen vaaleja ja vaikea "voit vain hävitä vastaamalla"-kysymys väistetty.

Vaikka ko. onkin aivan vitun lipevä veto niin sen verran hyvä väistö ja pisteiden veto kotiin että pakko antaa pisteitä tuosta. Ei tämä nainen ehkä aivan toivoton tyhjäpää ole. :tup:
 
Ettei alkaisi jotkut vaalit lähestyä:

PS:n Meri syyttää Sanna Marinia takinkäännöstä rangaistusten koventamisessa

Leena Meri: ”Hetki sitten oli mahdollisuus toimia, eikä vain puhua vaalien lähestyessä”.

Tänään klo 11:38

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri syyttää pääministeri Sanna Marinia (sd) takinkäännöstä suhtautumisessa rikoslain rangaistusasteikon koventamiseen.

Marin sanoi Flow-festivaalin paneelissa viime perjantaina, että hän olisi valmis nostamaan rikoslain rangaistusasteikkoa ylipäänsä, koska Suomessa on aika lievät rangaistukset. Paneelin aiheena oli piratismirikokset.

– Vain pari kuukautta sitten eduskunta käsitteli seksuaalirikoslain uudistuksen, jonka yhteydessä perussuomalaiset esitti yhdessä muun opposition kanssa esimerkiksi raiskauksen sekä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vähimmäisrangaistusten korottamista. Tämä ei hallitukselle kelvannut, ja myös demarit äänestivät kevyempien rangaistusten puolesta, Meri sanoo.

Meri arvelee, että taustalla vaikuttaa huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit.

– Eli hetki sitten oli mahdollisuus toimia, eikä vain puhua vaalien lähestyessä. Tuolloin Marin ei kuitenkaan vaivautunut äänestämään kovempien rangaistuksien puolesta, Meri arvostelee.

– Missähän rikostyypeissä kovempia rangaistuksia demareiden mielestä sitten tarvitaan, ellei näissä alhaisissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa raiskausrikoksissa, Meri kysyy.
 

Aika surullinen tilanne, jos pääkaupunkiseutu pyörii noin paljon Kelan subventointien varassa. Kun sitähän nuo työssäkäyvien asumistuet käytännössä on. Ilman niitä firmat ja kunnalliset palvelut joutuisivat maksamaan sen verran rahaa että sillä elää, tai väki katoaisi halvempiin kuntiin. Toisaalta se myös voisi vaikuttaa siihen, että mihin firmat pistävät isoja konttoreita pystyyn. :hmm:
 

Aika surullinen tilanne, jos pääkaupunkiseutu pyörii noin paljon Kelan subventointien varassa. Kun sitähän nuo työssäkäyvien asumistuet käytännössä on. Ilman niitä firmat ja kunnalliset palvelut joutuisivat maksamaan sen verran rahaa että sillä elää, tai väki katoaisi halvempiin kuntiin. Toisaalta se myös voisi vaikuttaa siihen, että mihin firmat pistävät isoja konttoreita pystyyn. :hmm:
Suhteutetaan se siihen, että pelkästään Helsingissä on kuitenkin kolme ja puolisataatuhatta asuntokuntaa (ruokakuntia on enemmän, koska alivuokralais- ja soluasumisessa yhdessä asuntokunnassa on useita ruokakuntia), joista puolet on sinkkutalouksia.
Siihen nähden kymmenentuhatta työssäkäyvää asumistukea saavaa ruokakuntaa ei sitten enää olekaan mikään suuri osuus.
 
Entäpä vaikuttaako melkein 70 000 ihmistä ketkä eivät maksa lainkaan veroja?

Tämäkin vuodelta 2018. Kyllä me ollaan menetetty tää peli.
 

Liitteet

  • FaLZ4pSWAAA_JHx.jpeg
    FaLZ4pSWAAA_JHx.jpeg
    30 KB · Luettu: 71
Ei kaikkien ole pakko asua helsingissä, varsinkaan keskustassa. Pitäisi hajauttaa tuota asumista laajemmalle alueelle. Yksi mitä voisi tutkia on että hyväksyttyjä asumismenoja leikataan yläpäässä ja nostetaan alapäässä. Tämä tukisi muualla asumista.
 
Entäpä vaikuttaako melkein 70 000 ihmistä ketkä eivät maksa lainkaan veroja?

Tämäkin vuodelta 2018. Kyllä me ollaan menetetty tää peli.
Näyttää vahvasti liittyvän siihen että turvapaikanhakijat ei viihdy helsingin ulkopuolella.

Ajoitus ainakin sopii hyvin tuohon pakolaistulvaan.
 
Suhteutetaan se siihen, että pelkästään Helsingissä on kuitenkin kolme ja puolisataatuhatta asuntokuntaa (ruokakuntia on enemmän, koska alivuokralais- ja soluasumisessa yhdessä asuntokunnassa on useita ruokakuntia), joista puolet on sinkkutalouksia.
Siihen nähden kymmenentuhatta työssäkäyvää asumistukea saavaa ruokakuntaa ei sitten enää olekaan mikään suuri osuus.
Työllisiäkin taisi olla luokkaa 300-350 tuhatta (joku lukuharha korona-ajalta).


Mutta jutun juju taisi olla siinä että helisinkin on niin kallis asua että pienipalkkaisilla ei siellä omaan asuntoon tahdo palkka riittää (tai perheillä joikaiselle omaa huonetta).

Sitä voi sitten miettiä onko Helsinki oikeasti niin kallis kaupunki että asiaan kuulukin olla noin. Oma värinsä tuo että asuntomarkkinoilla on myös muitakin tukiarahoilla liikkuvia.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kaikkien ole pakko asua helsingissä, varsinkaan keskustassa. Pitäisi hajauttaa tuota asumista laajemmalle alueelle. Yksi mitä voisi tutkia on että hyväksyttyjä asumismenoja leikataan yläpäässä ja nostetaan alapäässä. Tämä tukisi muualla asumista.
Perustulo ilman kaupunkilisiä tekisi ihmeitä.
 
Suhteutetaan se siihen, että pelkästään Helsingissä on kuitenkin kolme ja puolisataatuhatta asuntokuntaa (ruokakuntia on enemmän, koska alivuokralais- ja soluasumisessa yhdessä asuntokunnassa on useita ruokakuntia), joista puolet on sinkkutalouksia.
Siihen nähden kymmenentuhatta työssäkäyvää asumistukea saavaa ruokakuntaa ei sitten enää olekaan mikään suuri osuus.

Tuo siis on pelkästään Helsingin luku, koko pääkaupunkiseudulla on näemmä lähemmäs 20000 työssäkäyvää taloutta, jotka saa asumistukia. Olisko huono arvaus, että tuossa olisi jo 30000 työssäkäyvää, jotka saa asumistukia? Kyllähän semmoinen luku jo alkaa vääristää asunto- ja työmarkkinoita.

Ja kuten sanottiin, asumistukien saajia on muitakin. Nopean guuglauksen perusteella valtiolta menee yli kaksi miljardia muiden kuin opiskelijoiden asumistukiin vuodessa.
 
Tuo siis on pelkästään Helsingin luku, koko pääkaupunkiseudulla on näemmä lähemmäs 20000 työssäkäyvää taloutta, jotka saa asumistukia. Olisko huono arvaus, että tuossa olisi jo 30000 työssäkäyvää, jotka saa asumistukia? Kyllähän semmoinen luku jo alkaa vääristää asunto- ja työmarkkinoita.

Ja kuten sanottiin, asumistukien saajia on muitakin. Nopean guuglauksen perusteella valtiolta menee yli kaksi miljardia muiden kuin opiskelijoiden asumistukiin vuodessa.
Menee opiskelijat mukaan lukien 2,2 miljardia. Mutta tutkitusti asumistuki on edelleen yksi parhaimmin kohdistuvia ja tehokkaimpia etuuksia koko suomalaisessa etuusjärjestelmässä.

Isompi kysymys koskee kaikkia eurooppalaisia pääkaupunkeja (ja muita suurimpia kaupunkeja): Miten sovittaa yhteen kallis asuminen ja matalapalkka-alojen työvoiman tarve sekä heikko voima maksaa palkkaa (ts. pysyvänkin matalapalkka-aloina), erityisesti työvoimapulan aikoina?
 
Isompi kysymys koskee kaikkia eurooppalaisia pääkaupunkeja (ja muita suurimpia kaupunkeja): Miten sovittaa yhteen kallis asuminen ja matalapalkka-alojen työvoiman tarve sekä heikko voima maksaa palkkaa (ts. pysyvänkin matalapalkka-aloina), erityisesti työvoimapulan aikoina?
Mulla on konseptitason idea. En tiedä miten hyvin se on käytännössä toteutettavissa. Perustulo ei ole nähdäkseni toimiva ratkaisu. Meillä on esim työkyvyttömiä ja vammaisia, joita en halua jättää heitteille, toisaalta liian suurella perustulolla ihmiset jää kotiin nauttimaan siitä. Tarvitaan siis muutakin kuin perustulo.

Nostetaan palkkoja ja hintoja helsingissä. Tuetaan vähemmän hesassa asumista pienentämällä eroja tukien maksussa asuinpaikasta riippuen.
 
Isompi kysymys koskee kaikkia eurooppalaisia pääkaupunkeja (ja muita suurimpia kaupunkeja): Miten sovittaa yhteen kallis asuminen ja matalapalkka-alojen työvoiman tarve sekä heikko voima maksaa palkkaa (ts. pysyvänkin matalapalkka-aloina), erityisesti työvoimapulan aikoina?

Toisaalta, ilman subventiota suurissa kaupungeissa ei oltaisi töissä matalapalkka-aloilla. Jolloin toki lasku lankeaisi ennen pitkää näitä työllistäville firmoille, jotka sitten siirtäisivät kustannukset asiakkailleen, eli suurissa kaupungeissa asuville hyväpalkkaisille.
 
Toisaalta, ilman subventiota suurissa kaupungeissa ei oltaisi töissä matalapalkka-aloilla. Jolloin toki lasku lankeaisi ennen pitkää näitä työllistäville firmoille, jotka sitten siirtäisivät kustannukset asiakkailleen, eli suurissa kaupungeissa asuville hyväpalkkaisille.
Varmaan osittain, ja sei kai ihan ok.
Jäjelle jäisi silti matalapalkka hommia joiden palkalla ei eläisi kalliilla alueella, sekin kai ihan ok. Jos ei haluta maksaa, niin mitä sitä väkisin. Tässä kai vähän hiertää se että ei haluta kuitenkaan mitään slummialueita alueen rajoille. No on suurissa kaupungeissa ihmisiä jotka ei asu slummeissa ja joille kelpaa pienempipalkkaisetkin hommat. Ja ihmisiä jotka asuu halvemmalla alueella mutta käyvät pienen, mutta paremman palkan perässä suurien kaupunkien keskustoissa.

kun puhe eurooppalaisista suurista kaupungeista, niin monessa maassa on myös niitä julkisenpuolen työpaikkoja, jotka eivät välttämättä ole ihan yhtä joustavia paikallisesti palkkauksen suhteen kuin yksityiset, ja haaste kasvaa jo julkisen puolen rooli iso.

Jossain kai lähestytään erilaisilla versioilla työsuhde asunnosta, jos palkka on rahapalkka + asunto, ja asunnon siinä palkassa olisi vahvasti tuettu. Onhan se silti isompi palkka kalliilla alueella, mutta määrärahojen suhteen voisi toimia julkisella puolella.
Yksityisillä sama, ei sinänsä mikä uusi idea, vaan vanha ja käytössä ollut ja ei ihan kuollut.
Tässä sitten tulee esille se asuntojen minimi vaatimukset.
 
Toisaalta, ilman subventiota suurissa kaupungeissa ei oltaisi töissä matalapalkka-aloilla. Jolloin toki lasku lankeaisi ennen pitkää näitä työllistäville firmoille, jotka sitten siirtäisivät kustannukset asiakkailleen, eli suurissa kaupungeissa asuville hyväpalkkaisille.
Eikös tämä tämä homma pyörikkään kysynnän ja tarjonnan mukaan? Mie luulin, että Helsingissä paskotaan kultaharkkoja. Siivoojillekki maksetaan kunnon palkkaa, eikä valtion tarvitse tukea asuntosijoittajia...
 
Mulla on konseptitason idea. En tiedä miten hyvin se on käytännössä toteutettavissa. Perustulo ei ole nähdäkseni toimiva ratkaisu. Meillä on esim työkyvyttömiä ja vammaisia, joita en halua jättää heitteille, toisaalta liian suurella perustulolla ihmiset jää kotiin nauttimaan siitä. Tarvitaan siis muutakin kuin perustulo.

Nostetaan palkkoja ja hintoja helsingissä. Tuetaan vähemmän hesassa asumista pienentämällä eroja tukien maksussa asuinpaikasta riippuen.
Pienennetään mielummin elämäntapatyöttömien tukia. Joko nuo muuttavat pois tai työllistyvät.
 
Pienennetään mielummin elämäntapatyöttömien tukia. Joko nuo muuttavat pois tai työllistyvät.
Koko työllisyysjärjestelmä tartteis puhdistusta.
Ensin pitäis oikeasti rajata ulkopuolelle ne jotka eivät pysty tekemään samalla tavalla työtä kuin ns. normaalit ihmiset.
Eli sairaat pois työttömyystilastoista.
Myös ansiosidonnaisilla lomaa ottavia voitas myös pitää ihan normaaleina työnhakijoina.
Ja pelkästään työttömyystukien pienennys ei auta kun hieman, kun suurin osa elämäntapatyöttömistä vetää sitä toimeentulotukea.
Ja jos toimeentulotukea rajoitetaan, niin se myös pistää joitain yksinhuoltajia ja vastaavassa tilanteessa olevia ahtaammalle.
 
Koko työllisyysjärjestelmä tartteis puhdistusta.
Ensin pitäis oikeasti rajata ulkopuolelle ne jotka eivät pysty tekemään samalla tavalla työtä kuin ns. normaalit ihmiset.
Eli sairaat pois työttömyystilastoista.
Myös ansiosidonnaisilla lomaa ottavia voitas myös pitää ihan normaaleina työnhakijoina.
Ja pelkästään työttömyystukien pienennys ei auta kun hieman, kun suurin osa elämäntapatyöttömistä vetää sitä toimeentulotukea.
Ja jos toimeentulotukea rajoitetaan, niin se myös pistää joitain yksinhuoltajia ja vastaavassa tilanteessa olevia ahtaammalle.
Kaikkia tukia pitäisi leikata työttömiltä, esim. 40%/2v aikana. Tuossa jää aikaa työllistyä tai muuttaa halvemmalle paikkakunnalle jos työnteko ei kiinnosta.

Hesarin artikkelissa sosiaalialan työntekijöistä ehdotettiin tukien nostamista pk-seudulla. Tuo nostaisi entisestään asumisen hintaa ja yhteiskunnan kustannuksia.
 
  • Tykkää
Reactions: skl
Kaikkia tukia pitäisi leikata työttömiltä, esim. 40%/2v aikana. Tuossa jää aikaa työllistyä tai muuttaa halvemmalle paikkakunnalle jos työnteko ei kiinnosta.

Hesarin artikkelissa sosiaalialan työntekijöistä ehdotettiin tukien nostamista pk-seudulla. Tuo nostaisi entisestään asumisen hintaa ja yhteiskunnan kustannuksia.
40 % leikkaus kaikkiin tukiin tarkoittaa, että tukien varassa elävä ei pysty maksamaan vuokraa. Tällöin joutuu muuttamaan kadulle.

Sinänsä varmaan työllisyyttä edistävä toimi, mutta miksei samantien leikata kaikki tuet ja jätetään vaikka 100e/kk niin saa ruokaa siellä kadulla asuessaan. Vielä tehokkaampi toimi.

Sit jos realistisesti ajatellaan, niin automaation lisääntyessä yhä enemmän yhteiskunnan ydintoimintoja voidaan automatisoida ja työnteosta tulee kokoajan enemmän vain lisätienesti. Kun postinjakajan, rekkakuskin, kaupan kassan, graafikon ja koodarin työt on automatisoitu 2030 luvulla, mihin töihin ilman koulutusta oleva henkilö menee? Perustulo on ainot realistinen vaihtoehto ajassa jossa elämme.
 
No nämä tukien leikkaamiset ovat olleet eräiden kirjoittajien märkä päiväuni jo muroajoista lähtien. Ja koskaan ei olla mitään radikaalia leikkausta nähty. Päinvastoin, juuri hetki sitten uutisointii, kuinka työttömyystukiin suunnitellaan indeksikorotusta.
 
40 % leikkaus kaikkiin tukiin tarkoittaa, että tukien varassa elävä ei pysty maksamaan vuokraa. Tällöin joutuu muuttamaan kadulle.

Sinänsä varmaan työllisyyttä edistävä toimi, mutta miksei samantien leikata kaikki tuet ja jätetään vaikka 100e/kk niin saa ruokaa siellä kadulla asuessaan. Vielä tehokkaampi toimi.

Sit jos realistisesti ajatellaan, niin automaation lisääntyessä yhä enemmän yhteiskunnan ydintoimintoja voidaan automatisoida ja työnteosta tulee kokoajan enemmän vain lisätienesti. Kun postinjakajan, rekkakuskin, kaupan kassan, graafikon ja koodarin työt on automatisoitu 2030 luvulla, mihin töihin ilman koulutusta oleva henkilö menee? Perustulo on ainot realistinen vaihtoehto ajassa jossa elämme.
Nyt helsingissä yksinasuva saa ~1250e tukia, tuosta jäisi 750e käteen, halvimmat vuokrat on luokkaa 250e. Tuossahan jää vielä 500e käyttörahaakin.
 
No nämä tukien leikkaamiset ovat olleet eräiden kirjoittajien märkä päiväuni jo muroajoista lähtien. Ja koskaan ei olla mitään radikaalia leikkausta nähty. Päinvastoin, juuri hetki sitten uutisointii, kuinka työttömyystukiin suunnitellaan indeksikorotusta.
Tukien korottamisessa ei ole järkeä koska se lisää kannustinloukkuja. Tilanne on jo nyt sellainen että kotona makaamalla käteen voi saada saman kuin perus duunari.
 
Nyt helsingissä yksinasuva saa ~1250e tukia, tuosta jäisi 750e käteen, halvimmat vuokrat on luokkaa 250e. Tuossahan jää vielä 500e käyttörahaakin.
Totta tietty että solukämpän saa halvalla. Nyt kuitenkin asumistukeen ja toimeentulotukeen vaikuttaa kunta ja asumisen hinta, joten tuet vähenee jo nyt muuttaessa halvampaan asuntoon. Eli jos ajatellaan nykyisistä asumiskuluihin suhteutetuista tuista 40 % leikkaus tod näk jää alle vuokran.
 
Ensinnäkin tuet tippuu ja/tai poistuu kokonaan jos ei aktiivisesti hae töitä. Ei niitä huvikseen makseta. Toisekseen osoittaa kylmyyttä vähäosaisten sättiminen.
Suomessa saa aina toimeentulon edellytyksen verran tukia.


(30.12.2002/1294)

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana.
 
Todentotta, tarkoitin työttömyystukea.
Mitä tulee työttömyystukeen ja sen leikkaamiseen: työttömyystuen keskeyttäminen on melko vajavainen toimenpide mihinkään. Sillä ajetaan ihminen toimeentulotuen piiriin, eli syvemmälle tukiloukkuun. Toimeentulotuki vaikkakin niin kovasti on viimesijainen etuus jota ei saa kuin vain jos ei ole muuta rahaa, saattaa olla näin tai olla olemattakin. Se, että kela vaatii lähettämään tiliotteet todisteeksi siitä että ei ole rahaa johtaa ns pakolliseen tuhlaamiseen ja / tai rahan jemmaamiseen esim käteisenä. Kun pääsee tällaseen rahan jemmaamis ja kelalta piilottelun makuun, ei kela enää todellisuudessa voi tietää onko henkilöllä rahaa vai ei riippumatta siitä mitä tiliote näyttää. Kun kela ei todellisuudessa tiedä onko henkilöllä rahaa vai ei, on henkilölle lähes yhdentekevää nostaako hän toimeentulotukea vai työttömyystukea.

Olis tietysti mielenkiintosta tietää tilastot siitä, kuinka moni jolta katkaistaan työttömyysturva siirtyy töihin ja kuika moni toimeentulotuen piiriin.
 
Minä kun hölmönä luulin, että Hesarin juttu käsitteli matalapalkka-aloille yleistä ongelmaa: palkkataso ei yksinään riitä asumiseen ja elämiseen Helsingissä ja muissa isommissa kaupungeissa, vaan sitä joudutaan täydentämään erilaisilla tuilla, kuten asumistuki.

Vaikka nimellisesti tuen saaja on silloin sen hakija, Möttönen tai Virtanen, niin käytännössähän se mahdollistaa työnantajille matalamman palkan maksamisen, mitä ilman tukijärjestelmiä joutuisi. Koska julkisen sektorin kannalta on se ja sama eli nollasummapeliä mitä kautta tulonmuodostus työntekijöille kanavoidaan, tulonsiirtojen vai palkkasumman, niin oikeastaan silloin tuetaan yksityisen sektorin työnantajia.
Eräänlainen järjestelmään sisään leivottu piilotettu yritystuki siis tämäkin.

Ja nyt en siis ota kantaa siihen onko asia hyvä vai huono, tai pitäisikö sille tehdä jotakin. Huomautan vaan, että ilman tukijärjestelmiä työn hinnan pitäisi olla kovin erilainen. Tai sitten H:kin (ja parin muun suurimman kaupungin) ympärillä olisi monesta maailman pääkaupungista tuttu ahtaan asumisen slummikylärakenne, missä kaksiossa saattaisi asua ihmisiä kuin vilkkilässä kissoja ahtaissa ja huonoissa oloissa.
 
Minä kun hölmönä luulin, että Hesarin juttu käsitteli matalapalkka-aloille yleistä ongelmaa: palkkataso ei yksinään riitä asumiseen ja elämiseen Helsingissä ja muissa isommissa kaupungeissa, vaan sitä joudutaan täydentämään erilaisilla tuilla, kuten asumistuki.

Vaikka nimellisesti tuen saaja on silloin sen hakija, Möttönen tai Virtanen, niin käytännössähän se mahdollistaa työnantajille matalamman palkan maksamisen, mitä ilman tukijärjestelmiä joutuisi. Koska julkisen sektorin kannalta on se ja sama eli nollasummapeliä mitä kautta tulonmuodostus työntekijöille kanavoidaan, tulonsiirtojen vai palkkasumman, niin oikeastaan silloin tuetaan yksityisen sektorin työnantajia.
Eräänlainen järjestelmään sisään leivottu piilotettu yritystuki siis tämäkin.

Joo, näinhän se on, ja taisin kutsuakin sitä subventoinniksi. :)

Olisi parempi siirtää noi piilotuet julkisen tapauksessa suoraan palkkoihin, ja firmojen tapauksessa firmojen ongelmaksi. Mitäs pitävät liiketoimintaa, jolla ei kannata maksaa palkkaa jolla eläisi kyseisellä alueella. Kyllä ne palkat ennenpitkää seuraisivat perässä, jos pk-seudulla ei vaan saisi työvoimaa mistään.
 
Joo, näinhän se on, ja taisin kutsuakin sitä subventoinniksi. :)

Olisi parempi siirtää noi piilotuet julkisen tapauksessa suoraan palkkoihin, ja firmojen tapauksessa firmojen ongelmaksi. Mitäs pitävät liiketoimintaa, jolla ei kannata maksaa palkkaa jolla eläisi kyseisellä alueella. Kyllä ne palkat ennenpitkää seuraisivat perässä, jos pk-seudulla ei vaan saisi työvoimaa mistään.
Siinä on ne sivuvaikutukset vaan, mihin valtaosa suomalaisista ei taida olla valmiita. Työvoiman ja työn laatu heikkenisi, työtä jäisi tekemättä kun työvoimaa ei saataisi riittävästi (mikä vaikkapa siivouksen, jätehuollon ja terveydenhuollon kanssa voisi olla kovinkin iso ongelma), kaupunkien ympäristöön alkaisi syntyä slummiutumista ja laitonta asumista, tietyt alat erikoistuisivat maahanmuuttajille, tietyt kriminaalijengeille, rikollisuus kasvaisi toki muutenki, samoin yleinen luottamus yhteiskuntaan rapautuisi.
Siis ihan niitä perusjuttuja, mitkä monessa eurooppalaisessakin pää- ja suurkaupungissa on isoja ongelmia, mutta jotka meillä on lopulta hyvin vähäisiä - ainakin vielä nykyisin.
 
Siinä on ne sivuvaikutukset vaan, mihin valtaosa suomalaisista ei taida olla valmiita. Työvoiman ja työn laatu heikkenisi, työtä jäisi tekemättä kun työvoimaa ei saataisi riittävästi (mikä vaikkapa siivouksen, jätehuollon ja terveydenhuollon kanssa voisi olla kovinkin iso ongelma), kaupunkien ympäristöön alkaisi syntyä slummiutumista ja laitonta asumista, tietyt alat erikoistuisivat maahanmuuttajille, tietyt kriminaalijengeille, rikollisuus kasvaisi toki muutenki, samoin yleinen luottamus yhteiskuntaan rapautuisi.
Siis ihan niitä perusjuttuja, mitkä monessa eurooppalaisessakin pää- ja suurkaupungissa on isoja ongelmia, mutta jotka meillä on lopulta hyvin vähäisiä - ainakin vielä nykyisin.

Miksi rikollisjengit astuisivat kuvaan? :hmm:

Ja toki Suomessa olisi tuossa tilanteessa vaihtoehtona myös muuttaa halvemmalle paikkakunnalle sen sijaan että kituuttelisi Helsingissä matalapalkka-alalla. Eli sikäli olisin valmis antaan isojen kasvukeskusten ottaa vähän hittiä tuosta. Isoiten tuo varmaan osuisi pk-seutuun, ja merkittävästi vähemmässä määrin Tampereen seutuun.
 
Miksi rikollisjengit astuisivat kuvaan? :hmm:

Ja toki Suomessa olisi tuossa tilanteessa vaihtoehtona myös muuttaa halvemmalle paikkakunnalle sen sijaan että kituuttelisi Helsingissä matalapalkka-alalla.
Yleensä maailman ja myös euroopan suuremmissa kaupungeissa näillä on ollut voimaa ”pakottaa” ihmisiä työskentelemään halvalla ja / tai ottaa tiettyjä aloja haltuun hoitamalla työmaille ihmisiä sekä myös tuottaa halpatyövoimaa ulkomailta työhön.

Jälkimmäiseen ei voi todeta kuin että sehän on mahdollista jo nykyisin.
 
Yleensä maailman ja myös euroopan suuremmissa kaupungeissa näillä on ollut voimaa ”pakottaa” ihmisiä työskentelemään halvalla ja / tai ottaa tiettyjä aloja haltuun hoitamalla työmaille ihmisiä sekä myös tuottaa halpatyövoimaa ulkomailta työhön.
Kielletään slummit. Pitäisi kaupungissa palkat saada ylös ja siirtää se tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Periaatteessa pitäisi onnistua markkinavoimilla, kun kukaan ei tule töihin. Lisäksi kun kaupungissa elämisen tukemista vähennetään, niin kummasti alkaa muutto muualle kiinnostaa. Lisäksi pitäisi nämä työttömät saada muualle muuttamaan, jotta asuntojen tarjonta kasvaisi. Tämä helpottaa kysyntää ja vähentää nousupainetta.
 
Kielletään slummit.
Käytännössä slummit on kielletty mm. rakennus- ja asumismääräyksillä lähes kaikissa teollistuneissa länsimaissa. Silti niitä esiintyy hyvin monessa, onneksi ei juurikaan meillä.
Lisäksi pitäisi nämä työttömät saada muualle muuttamaan, jotta asuntojen tarjonta kasvaisi. Tämä helpottaa kysyntää ja vähentää nousupainetta.
Työttömät pitäisi tietenkin saada töihin. Mitään järkeä ei olisi siirrellä työttömiä sieltä missä työtilaisuuksia on eniten tarjolla mihinkään sellaiseen paikkaan missä niitä työtilaisuuksia on vähemmän tarjolla.
Vielä vähemmän sellaiseen paikkaan, missä olemattoman vähän tarjolla.

Huomattavasti yksinkertaisempi tapa saada lisää asuntoja markkinoille olisi alkaa keräämään haittaveroa tyhjillään pidetyistä vakituiseen asumiseen tarkoitetuista asunnoista. Tämä olisi myös helposti tehtävissä rekisteridatan pohjalta.
En kuitenkaan itse olisi sen kannalla, koska ajattelen, että asunnon omistajalla on oikeus itse päättää, mitä omaisuudellaan tekee. Mutta ymmärrän hyvin myös toisenlaisen ajattelutavan.
 
vakituiseen asumiseen tarkoitetuista asunnoista
Asuntojen luokittelu asumistavan perusteella voitais poistaa. Nyt vapaa-ajan asunnossa asumiseen ei saa esimerkiksi asumistukea kun kaupunkiasuntoon saa. On siis "pakko" kilpailla kaupunkiasunnoista, vaikka haluaisi asua vaan mökillä. Jos nykysysteemiä perustellaan jollain palvelut palvelut, niin voitaisiin heille tehdä selväksi että palvelut ovat heikommat jos vapaa ehtoisesti asuu vapaa-ajan asunnossa, mutta muunlaisia luokitteluja ei tarvittaisi hankaloittamaan tätäkään järjestelyä.
 
Työttömät pitäisi tietenkin saada töihin. Mitään järkeä ei olisi siirrellä työttömiä sieltä missä työtilaisuuksia on eniten tarjolla mihinkään sellaiseen paikkaan missä niitä työtilaisuuksia on vähemmän tarjolla.
Vielä vähemmän sellaiseen paikkaan, missä olemattoman vähän tarjolla
Kyllä ja ei.

Juu ensisijaisesti pitäisi saada töihin. Mutta käytännössä sun ei ole pakko tehdä töitä ja osa ei edes halua. TT-tuki viimekädessä kattaa sun asumiset ja elämiset helsingissä. Se mitä ehdotan olisi että sitä tukea maksetaan enemmän siellä missä on asunnoista ylitarjontaa esimerkiksi siten että todellisia asumismenoja ei enään huomioitaisi, vaan asumiseen saa aina saman verran tukea riippumatta missä asut. Näin jos muutat korpeen sulla jää ylimääräistä rahaa asumisesta, jonka pystyt laittaa elämiseen. Lisäksi toimeentulotuesta pitä voida säästää, jos vain pystyy, sanotaan vaikka 2000 - 3000 € asti. Onhan tämä fiksumpaa kuin että ei säästetä ja sitten kittaat kaljaa sillä toimeentulotuella.

Huomattavasti yksinkertaisempi tapa saada lisää asuntoja markkinoille olisi alkaa keräämään haittaveroa tyhjillään pidetyistä vakituiseen asumiseen tarkoitetuista asunnoista. Tämä olisi myös helposti tehtävissä rekisteridatan pohjalta.
En kuitenkaan itse olisi sen kannalla, koska ajattelen, että asunnon omistajalla on oikeus itse päättää, mitä omaisuudellaan tekee. Mutta ymmärrän hyvin myös toisenlaisen ajattelutavan.
En kannata tälläistä haittaveroa. Joku saattaa haluta pitää sitä kakkosasuntona ja yöpyy siinä ennemmin kuin hotellissa. Asunto saattaa olla myös perheen yhteiskäytössä tai pelkää että vuokralainen tuhoaa paikat. Syitä pitää asunto tyhjänä kyllä löytyy ja se on tosiaan omistajan päätös mitä omaisuudellaan tekee.
 
Asuntojen luokittelu asumistavan perusteella voitais poistaa. Nyt vapaa-ajan asunnossa asumiseen ei saa esimerkiksi asumistukea kun kaupunkiasuntoon saa. On siis "pakko" kilpailla kaupunkiasunnoista, vaikka haluaisi asua vaan mökillä. Jos nykysysteemiä perustellaan jollain palvelut palvelut, niin voitaisiin heille tehdä selväksi että palvelut ovat heikommat jos vapaa ehtoisesti asuu vapaa-ajan asunnossa, mutta muunlaisia luokitteluja ei tarvittaisi hankaloittamaan tätäkään järjestelyä.
Ehdottomasti tämä. Jos joku haluaa asua mökillä, niin senkus asukoot. Ei yhteiskunnalle kuulu missä sä asut. Toki yhteiskunnan ei kuulu maksaa mitään mökkilisiä.
 
Asuntojen luokittelu asumistavan perusteella voitais poistaa. Nyt vapaa-ajan asunnossa asumiseen ei saa esimerkiksi asumistukea kun kaupunkiasuntoon saa. On siis "pakko" kilpailla kaupunkiasunnoista, vaikka haluaisi asua vaan mökillä. Jos nykysysteemiä perustellaan jollain palvelut palvelut, niin voitaisiin heille tehdä selväksi että palvelut ovat heikommat jos vapaa ehtoisesti asuu vapaa-ajan asunnossa, mutta muunlaisia luokitteluja ei tarvittaisi hankaloittamaan tätäkään järjestelyä.
No. Kyllähän sitä kevennettiin jo niin, että mikäli rakennus täyttää vakituisen asumisen rakennusmääräykset, niin käyttötarkoituksen muutos monissa kunnissa kyllä onnistuu.

Sen ymmärrän kuitenkin, että jotkut kunnat on edelleen varovaisia. Palvelujen osalta mikään selväksi tekeminen tai sopiminen ei auta, sillä vakituisella asukkaalla moniin palveluihin on lakiin perustuva oikeus, joka on samaan aikaan kunnalle velvollisuus: hyvä esimerkki tästä on koulukuljetukset.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 306
Viestejä
4 742 191
Jäsenet
77 314
Uusin jäsen
Lukrula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom