On ihan normaali tapa, että suuromistajan edustaja tai useampi istuu pörssiyhtiön hallituksessa. Käsittämätöntä on se, että valtiolla ei ole edustajia yhtiöissä ylipäätänsä. Se ei tarkoita politiikan sekoittamista pörssiyhtiön toimintaan vaan omistusten edun valvontaa eikä sinne ole pakko sijoittaa hallitusamatööriä istumaan pakollisena virkamiehenä.
Kommenttisi voi tulkita kahdella tavalla, En tiedä kuinka aktiivinen valtio omistajana on hallitus valintoja mietittäessä, mutta järjestäin valtio-omistajat ne hyväksyy. Voisin kuvitella että niissä on henkilöitä jotka valtio-omistajan toiveiden mukaisia. Ns valtion yhtiöissä on valtiolla myös näkymättömämpi vaikuttaja rooli, ja termi "omistaja-ohjaus" jota informoidaan....
Ei sen oman "miehen" tarvi olla virkamies, tosin julkisen puolen omistamissa firmoissa usein on sitä ja poliitikko väkeä ihan riittämiin.
Mutta rivien välistä viestisi voi tulkita niin että haluat valtion "osakkuus" yhtiöihin poliitikko edustajan, varsinkin ylimääräisenä voisi olla lisäarvoa, jos siis sellainen ammattipoliitikko joka sen roolin ottaisi ammatillisesti, ei aatteellisesti. Nämä poliittiset nimitykset on taasen vuoden päästä suuri punainen vaate, ja pahimillaan se voisi lisätä poikkoulua jos ja kun ne olisi nimettyjä paikkoja ja joku puolue vahingossa nimeää vähän ammattimaisen, eikä kaikilla puolueilla ole tasapaksua osaamista pörssiyhtiön johtoon, joten vaaran että sitä kompensoidaan aatteen palolla, erottan siis aatteellisesta näkemyhksestä, näkymykset voi olla hyvinkin arvokkaita.
Oli huono kauppa, koska kannattaa myydä tuottavaa toimintaa vain ja ainostaan, jos saadulla rahalla voi ostaa vielä parempaa. Nythän ei käynyt näin. Ei ollut edes myynnin aikana tiedossa parempaa ostettavaa.
Erottain kaksi asiaa.
Heikosti tuottavan osan myynnin, ja heikosti tuottavan oston toisistaan.
Eikö virhe ollut heikosti tuottavassa investoinnissa, ei myynnissä, myynti kai oli hyvä.
Se, joka tulee väittämään, että Uniperin Venäjä-riski (tai riskit ylipäätään) tuli selville vasta 2022, on tietämätön. Kuka tahansa Venäjän kauppaa tehnyt tai seurannut ymmärsi sen maan riskit jo ainakin 20 vuotta sitten.
Eiköhän kaikilla venäjän toimijoilla on hinnoiteltu venäjän riski.
Venäjän riski on unohtunut heiltä joilla ei suoraan kytköstä, joo, suoraan kaasun käyttäjätkin tiedostaneet riskin, mutta se laskettu senverran pieneksi että edullisempaa ottaa suoraan pataan jos toteutuu.
Uniper kaupassa kai kosahti pahiten Saksa riski.
Venäjä riskikin taisi toteutua pahemmin kuin kukaan ennusti, jos palaa vuoden vaihteen nurkille, niin ei nykyistä juurikaan pidetty todennäköisenä.
Venäjä kuitenkin yllätti hyökkäyksellä, ei putinia pidetty niin hulluna.
Länsieuroopan, länsimaiden vasta reaktiot yllätti putinin ja länsimaat, koko mailman.
Ukrainan pärjääminen, Kiovan valtaamatta jääminen, Ukrainan taistelu, ja nyky tilanne yllätti kaikki. Jos tuon kaikki sait riskiarvioihin mukaan vuosisitten, saati viisivuotta sitten, niin koko paketin toteutumiselle ei kovin suurta riskiä laskisi, siellä edellä varmaan muita isoja totaali katastrofeja.
Venäjän kaasun saannin arvaamattomuus täytynyt olla listalla, se ehkä nähty vahvuutena, Suomi, Fortum, Saksa, riski pienempi kuin muilla. Mutta mikä meni pieleen näissä "johdannaisissa" jos ottaa riskin missä teoreettinen maksimi tappio lähenee ääretöntä. Niin pitää olla satavarma ettei toteutudu, tai riskiin nähdän hyvä, suuri voitto mahdollisuus minimaalisen pieni mahdollisuus toteutua. No siitä pitäisi informoida sijoittajia, tehtiin nyt soppari jossa voi mennä kaikki.