Kotimaan politiikka

[Jan11]

Hellästi kohdellaan. Maksellaan perseilymaiden perseilyt. Maksajan roolihan meillä on.

No. Se kerrottiin aika suoraan jo neuvoa antavaa EU-liitymisäänestystä edeltävässä infokirjeessä: pari ensimmäistä vuotta olemme nettosaajia, sitten nettomaksajia.
Suurin osa äänestäneistä äänesti liittymisen puolesta. Eli asia on demokraattisesti hyväksytty ja päätetty.

 

[The Grenadier]

No. Se kerrottiin aika suoraan jo neuvoa antavaa EU-liitymisäänestystä edeltävässä infokirjeessä: pari ensimmäistä vuotta olemme nettosaajia, sitten nettomaksajia.
Suurin osa äänestäneistä äänesti liittymisen puolesta. Eli asia on demokraattisesti hyväksytty ja päätetty.

Mulla meni ohi että siinä mainittiin näistä elvytyspaketeista sun muista kuppauksista. ja tosiaan, kun äänestettiin, mainitsemani asiat eivät ole enää ongelma siis, hehe.

 

[KeljuK]

Marinin hallitus on laskenut polttoaineen hintaa euromääräisesti enemmän kun perskesko sitä ehti korottamaan, vaikka siinä muutama kuukausi menikin.

 

[Kan Dee Dokata]

Milloinkohan Marin ja hallitus alkaa kommentoida tätä hurjaa velkaantumistahtia, ei sinällään mitään sometempauksia vastaan mutta tuntuu siltä että Suomella olisi äärimmäisen paljon tärkeämpiä asioita otettavana työn alle. Vai jatketaanko tulevaisuudessakin edelleen Saarikon somepostauksilla, jossa kansalaisia varoitellaan että kohta teillä menee taloudellisesti huonommin?

Tuohan on täysin itsestäänselvä asia jokaiselle kun velkaantumistahtia katsoo, mutta keskittyminen ratkaisuihin tässä kohtaa ja vaihtoehtojen tarjoaminen kansalle pitäisi olla prioriteetti numero yksi. Totuus lienee ikävä kyllä se ettei siellä taideta tätä laivaa osata muuhun suuntaan ohjata.

Saarikolle vastakysymys siis, no mitä meinasitte tehdä asialle?

Vastaan jo valmiiksi. Eivät tee mitään, koska niiden tekojen on pakko osua lopulta myös sinne sosiaalipuolen tulonsiirtoihin, vaikka liberaalipuolueen muut säästökohdat toteutettaisiin täysimääräisinä.

Ja ongelmahan on, että hallituspuolueiden suurin äänestäjäkunta ovat nuo tulonsiirtojen saajat. Kukaan ei halua eduistaan luopua tietenkään, koska elämä on rakennettu niiden varaan.

Näin ollen velkaantumista jatketaan, kunnes ei enää voi jatkaa. Silloin tietysti keksitään kansalle joku hevonpaskaselitys Venäjästä, Ukrainasta tai ihan mistä vain ulkoisesta tekijästä, mikä vain sillä hetkellä mahdollistaa huomion viemisen siitä, ettei Suomella yksinkertaisesti ja kirjaimellisesti ole varaa näin kuluiltaan raskaaseen järjestelmään.

Tässä on muutama vuosikymmen nyt menty vanhaa nousukautta fiilistellen, mutta puhtaasti velaksi eläen.

Ja kaikille Keynes-faneille --> Kyllä, valtionvelalla on väliä.

 

[Jan11]

Ja ongelmahan on, että hallituspuolueen suurin äänestäjäkunta ovat nuo tulonsiirtojen saajat. Kukaan ei halua eduistaan luopua tietenkään, koska elämä on rakennettu niiden varaan.

Mun käsittääkseni tämä koskee nykyisin jokaista eduskuntapuoluetta. Ihan kaikkien äänestäjäkunnassa on enemmän saamapuolella olevia kuin heitä, jotka ei ole.

 

[D`Walker]

Marinin hallitus on laskenut polttoaineen hintaa euromääräisesti enemmän kun perskesko sitä ehti korottamaan, vaikka siinä muutama kuukausi menikin.

95 maksoi kesäkuussa 2017, jolloin PS oli vielä hallituksessa, ~1,4e per litra. Maksoin tänä juhannuksena samasta polttonesteestä yli 2,5e litra. Matematiikka ei ihan täsmää, mutta ei anneta faktojen häiritä Marinin ylistämistä. Saisivat hallituksessa laskea hintaa euromääräisesti vielä hieman lisää, että päästäisiin edes "perskesko" hallituksen hirmuisesti nostettuihin hintoihin.

Marinin hallitushan ei ole tehnyt mitään polttonesteiden hintojen hillitsemiseksi, vaan veroja on jopa korotettu tällä hallituskaudella. Biokomponenttijakeluvelvoitteen laskeminen tilapäisesti on vain silmänlumetta, koska EU:n vaatimus vuodelle 2030 olisi vain 14%, kun se Suomen utopiassa on tällä hetkellä 30%. Veroja voisi energiakriisissä myös laskea, kuten Saksassa ja muissa EU-maissa on tehty, mutta tämä ei toki sovi demarivetoiselle hallitukselle.

Timo Harakan lupaamaa tilille ilmestyvää rahaakaan ei ole vielä näkynyt.

 

[Richt3r]

Edelleen kaipaisin perusteluja miksi polttoaineenverotusta pitäisi lähteä laskemaan, eli laitetaan koko kansa maksamaan autoilijoiden bensat. Esim. jos firma ei pärjää nousevien polttiainekulujen takia, niin sietääkin mennä nurin, jos ei ole osannut neuvotella järkeviä sopimuksia asiakkaiden kanssa. Ketään ei myöskään pakoteta asumaan korvessa ja jos näin kuitenkin haluaa tehdä, saa siihen liittyvästä autoilusta myös maksaa, ihan itse!

 

[BongisKhan]

Edelleen kaipaisin perusteluja miksi polttoaineenverotusta pitäisi lähteä laskemaan, eli laitetaan koko kansa maksamaan autoilijoiden bensat. Esim. jos firma ei pärjää nousevien polttiainekulujen takia, niin sietääkin mennä nurin, jos ei ole osannut neuvotella järkeviä sopimuksia asiakkaiden kanssa. Ketään ei myöskään pakoteta asumaan korvessa ja jos näin kuitenkin haluaa tehdä, saa siihen liittyvästä autoilusta myös maksaa, ihan itse!

Samalla logiikalla sitten pitää varmaan myös lopettaa julkisen liikenteen massiivinen subventointi verovaroista ja laittaa ihmiset maksamaan täysi hinta joukkoliikennelipuistaan?

 

[Richt3r]

Samalla logiikalla sitten pitää varmaan myös lopettaa julkisen liikenteen massiivinen subventointi verovaroista ja laittaa ihmiset maksamaan täysi hinta joukkoliikennelipuistaan?

Joukkoliikenteeseen ohjaamisessa on sentään jokin järki, eli keskitetymmän liikenteen takia vähemmän romua tien päällä ja pienemmät päästöt. Tämä korostuu entisestään modernien sähköbussien myötä. Itse maksan tuosta mielelläni, vaikka omalla kohdalla julkisten käyttö on jopa harvemmin kuin 1 krt/kk.

 

[KeljuK]

95 maksoi kesäkuussa 2017, jolloin PS oli vielä hallituksessa, ~1,4e per litra. Maksoin tänä juhannuksena samasta polttonesteestä yli 2,5e litra. Matematiikka ei ihan täsmää, mutta ei anneta faktojen häiritä Marinin ylistämistä. Saisivat hallituksessa laskea hintaa euromääräisesti vielä hieman lisää, että päästäisiin edes "perskesko" hallituksen hirmuisesti nostettuihin hintoihin.

Luetun ymmärtäminen ei täsmää. Laske perskeskon euromääräiset hinnankorotukset- mitkä ovat siis seurausta suoraan hallituksen päätöksistä, ja laske euromääräinen alennus mitä nykyhallituksen biovelvoitteen (jonka korotuksesta päätti perskesko) laskeminen teki. Ne kaksi asiaa ovat ne mihin nykyinen ja edellinen hallitus ovat vaikuttaneet.

 

[inexcess]

95 maksoi kesäkuussa 2017, jolloin PS oli vielä hallituksessa, ~1,4e per litra. Maksoin tänä juhannuksena samasta polttonesteestä yli 2,5e litra. Matematiikka ei ihan täsmää, mutta ei anneta faktojen häiritä Marinin ylistämistä. Saisivat hallituksessa laskea hintaa euromääräisesti vielä hieman lisää, että päästäisiin edes "perskesko" hallituksen hirmuisesti nostettuihin hintoihin.

Marinin hallitushan ei ole tehnyt mitään polttonesteiden hintojen hillitsemiseksi, vaan veroja on jopa korotettu tällä hallituskaudella. Biokomponenttijakeluvelvoitteen laskeminen tilapäisesti on vain silmänlumetta, koska EU:n vaatimus vuodelle 2030 olisi vain 14%, kun se Suomen utopiassa on tällä hetkellä 30%. Veroja voisi energiakriisissä myös laskea, kuten Saksassa ja muissa EU-maissa on tehty, mutta tämä ei toki sovi demarivetoiselle hallitukselle.

Timo Harakan lupaamaa tilille ilmestyvää rahaakaan ei ole vielä näkynyt.

Tuonne EU tukipakettithreadiin äsken kirjoitin, miten Italia ja Kreikka ovat tukeneet yrityksiä ja kansalaisia energiahintojen nousussa rahamäärällä, joka vastaa yli 2 prosenttia niiden bruttokansantuotteesta. Vastaavasti Suomi on tukenut summalla, joka vastaa 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tuo puoli prosenttiakin on täyttä potaskaa. Eihän kansalaiset ole tietääkseni nähneet mitään muuta "tukea" kuin päätöksen joustaa mainitsemastasi polttoaineen biosekoitevelvoitteesta. Sitten BusinessFinland on jaellut yrityksille randomilla rahaa. Herra tietää, minne pöytälaatikkoyrityksille nekin rahat ovat taas menneet.

Olisi kohtuullista, että ihmisille Suomessa kerrottaisiin, miten täydellisen perseestä tämä homma täällä on moneen muuhun maahan verrattuna. Me maksamme siitä, että jossakin muualla lasketaan veroja. Sen päälle ne vähätkin jaolla olevat rahat laitetaan ties kenen liiveihin.

 

[D`Walker]

Luetun ymmärtäminen ei täsmää. Laske perskeskon euromääräiset hinnankorotukset- mitkä ovat siis seurausta suoraan hallituksen päätöksistä, ja laske euromääräinen alennus mitä nykyhallituksen biovelvoitteen (jonka korotuksesta päätti perskesko) laskeminen teki. Ne kaksi asiaa ovat ne mihin nykyinen ja edellinen hallitus ovat vaikuttaneet.

Päivitetty laki uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä tuli voimaan 2021. Laki perustuu hallituksen esitykseen HE 48/2021. Aiempi laki joka perustui Sipilän hallituksen esitykseen HE 199/2018 on annettu sen jälkeen, kun PS ei enää hallituksessa istunut. Eli jos et tahallasi halua valehdella, niin tuosta "perskesko" kannattaa jättää pers pois. Käytä vaikka "sinkesko".

Tämän lisäksi polttoaineveroa on nostettu tämän hallituksen osalta. Eli mitä Marinin hallitus on tehnyt, että bensa maksaisi vähemmän kuin aiemmin? Tilapäinen jakeluvelvoitteen pieni lasku ei nyt vielä kauheasti lohduta, koska sitä kuitenkin nostetaan myöhemmin reilusti enemmän, että päästään utopistisiin tavoitteisiin vuodelle 2030. Eivätkä nuo toimet edelleenkään näy juurikaan euromääräisesti pumpulla.

Saksassa taas laskettiin konkreettisesti veroja ja huppista bensa maksaa siellä alle 2e/l. Pelkästään jo nousseiden polttoainehintojen lisäämä arvonlisäverokertymä kompensoisi alennetun polttoaineveron ja lopputulos olisi valtiolle plusmiinusnolla. Tämäkään ei Marinille käynyt vaikka sitä ehdotettiinkin jo aiemmin.

Ketään ei oikeasti kiinnosta pätkääkään, jos edellinen hallitus on nostanu euromääräisesti pari senttiä enemmän bensan hintaa. Se litku maksoi silti vuonna 2017 1,4e/l ja se maksaa nyt 2,5e/l. Tekoja hemmetti, eikä mitään selityksiä.

Kaikki avaimet ovat nykyhallituksella käsissä. Polttoaineveroa voidaan laskea yli 50snt/l ja ollaan vielä yli EU:n minimin. Jakeluvelvoite voidaan laskea vuosiksi kymppiin ja nostetaan se pikkuhiljaa sitten vuonna 2030 sinne EU:n vaatimaan 14 prosenttiin. Ei vain käy, koska syyt.

 

[Manala]

Ketään ei oikeasti kiinnosta pätkääkään, jos edellinen hallitus on nostanu euromääräisesti pari senttiä enemmän bensan hintaa. Se litku maksoi silti vuonna 2017 1,4e/l ja se maksaa nyt 2,5e/l. Tekoja hemmetti, eikä mitään selityksiä.

Kaikki avaimet ovat nykyhallituksella käsissä. Polttoaineveroa voidaan laskea yli 50snt/l ja ollaan vielä yli EU:n minimin. Jakeluvelvoite voidaan laskea vuosiksi kymppiin ja nostetaan se pikkuhiljaa sitten vuonna 2030 sinne EU:n vaatimaan 14 prosenttiin. Ei vain käy, koska syyt.

Muistan kun kasarin lopulla se maksoi kolmisen markkaa eli puolisen euroa/litra. Oli silloinkin aivan liian kallista ja odoteltiin jonkun hallituksen toivottavasti alentavan jo pian bensan hintoja. Kyllä se alennus sieltä varmaan ihan kohta jo tulee nyt kun fossiiliset ovat niin suuressa suosiossakin.

Spoileri

Raaka tosiasia on se, että fossiiliset polttoaineet pikku hiljaa olla viime metreillään ja naapurin sotahullu diktaattori vain vauhdittaa asiaa. Hinnannousukulma alkaa olla sen verran jyrkkä, ettei nuo verotuloja reilusti leikkaavat tekohengitykset auta kovin pitkälle kerrallaan. Ratkaisuja on pakko alkaa tehdä kuluttajatasolla, muu tarkoittaa käytännössä lisävelkaa.

 

[Jumputin]

Suomessa bensa on kallista, se on varmaa. Mutta ihmettelen miten iso osa lankeaa iltapäivälehtien vertailuun absoluuttisilla hinnoilla. Jos virolainen maksaa bensasta esim. 2.1€/l, niin onhan se ihan todella paljon kovempi pala virolaiselle kuin suomalaiselle, joka maksaa bensasta esim. 2.5€/l.

 

[hkultala]

Suomessa bensa on kallista, se on varmaa. Mutta ihmettelen miten iso osa lankeaa iltapäivälehtien vertailuun absoluuttisilla hinnoilla. Jos virolainen maksaa bensasta esim. 2.1€/l, niin onhan se ihan todella paljon kovempi pala virolaiselle kuin suomalaiselle, joka maksaa bensasta esim. 2.5€/l.

Ei ole.

Teet jonkun "ostovoimakorjauksen" palkkojen mukaan mutta jätät tekemättä sen kuitenkin välimatkojen mukaan. Tämä ei ole järkevä vertailu.

Virossa kaikki on lähellä, kun maa on niin pieni, ja asukastiheys paljon suurempi kuin Suomessa. Suomessa kaikki on kaukana, Suomessa ihmisten tarvii ajaa paljon enemmän kuin Virossa.

Esim. tällä hetkellä lähin kauppa on tietä pitkin n. 14km päässä, lähin peruskoulu n. 18km päässä. Eilen kävin kyllä pyörällä kaupassa, mutta asenteella että tehdään pyörälenkki joka kulkee kaupan ohi, ja otetaan reppu mukaan.

Suomessa oikea ongelma on se, että viimeiset 40 vuotta on maaseudulta karanneet palvelut, kun bensa on ollut halpaa. On totuttu siihen, että maaseudulta voi kulkea kauas töihin, kauas kauppaan, kauas lääkäriin ja kauas harrastuksiin, ja paikalliset palvelut on ajettu alas. Ja taksikuskit ovat aina olleet yliedustettuna kunnanvaltuustoissa ja pikkukoulut on suljettu ja oppilaita alettu rahtaamaan yhä kauemmas kouluun. Nyt kun bensa on taas kallista, on suomen maaseudulla ongelma.

 

[Jumputin]

Ei ole.

Teet jonkun epämääräisen "ostovoimakorjauksen" palkkojen mukaan mutta jättä tekemättä sen kuitenkin välimatkojen mukan.

Virossa kaikki on lähellä, kun maa on niin pieni. Suomessa kaikki on kaukana.

Esim. tällä hetkellä lähin kauppa on tietä pitkin n. 14km päässä, lähin peruskoulu n. 18km päässä.

Tottakai on ihan eri hinta maksaa. Tarve on sitten erikseen. Mites sitten esim. Espanjassa? Iso maa

 

[hkultala]

Tottakai on ihan eri hinta maksaa. Tarve on sitten erikseen. Mites sitten esim. Espanjassa? Iso maa

Palvelujen etäisyys on se, mikä ratkaisee, ei absoluuttinen pinta-ala. Espanjassa on myös paljon asukkaita (paljon suomea suurempi asukastiheys) ja kaikki palvelut lähellä.

Suomesta kaikki palvelut on pikkukylistä ajettu alas. Esim. 35 vuotta sitten n. 4km päässä oli baari ja 7-8km päässä oli pankki, kauppa, kirjasto ja peruskoulu, nykyään ei ole enää mitään niistä, kirjastoon ja kauppaan nykyään 14km.

 

[Jumputin]

Palvelujen etäisyys on se, mikä ratkaisee, ei absoluuttinen pinta-ala. Espanjassa on myös paljon asukkaita (paljon suomea suurempi asukastiheys) ja kaikki palvelut lähellä.

Suomesta kaikki palvelut on pikkukylistä ajettu alas. Esim. 35 vuotta sitten n. 4km päässä oli baari ja 7-8km päässä oli pankki, kauppa, kirjasto ja peruskoulu, nykyään ei ole enää mitään niistä, kirjastoon ja kauppaan nykyään 14km.

Eli kaiken kaikkiaan jos halutaan kansojen välillä miettiä bensan hinnan vaikutusta, pitäisi ottaa huomioon ostovoiman lisäksi tarve. Pitää olla jo hyvää dataa maista, jos meinaa tehdä päätelmiä.

 

[Varistin]

Suomessa oikea ongelma on se, että viimeiset 40 vuotta on maaseudulta karanneet palvelut, kun bensa on ollut halpaa. On totuttu siihen, että maaseudulta voi kulkea kauas töihin, kauas kauppaan, kauas lääkäriin ja kauas harrastuksiin, ja paikalliset palvelut on ajettu alas. Ja taksikuskit ovat aina olleet yliedustettuna kunnanvaltuustoissa ja pikkukoulut on suljettu ja oppilaita alettu rahtaamaan yhä kauemmas kouluun. Nyt kun bensa on taas kallista, on suomen maaseudulla ongelma.

Tämä on ihan hyvä kiteytys ongelmasta kyllä. Mielestäni ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että tuetaan tätä kehitystä edelleen bensan verotusta laskemalla. Suunnan muutos tulee ottamaan kipeää, mutta se on pakko tehdä, ja nyt on siihen hyvä tilaisuus. Maalla asuvien ja siitä pitävien kannalta ikävää on, että palvelut eivät isossa määrin tule palaamaan harvaan asutuille alueille, vaan tilanne tulee pakottamaan entistä enemmän ihmisiä muuttamaan lähemmäs palveluita ja työpaikkakeskittymiä. Ei välttämättä kaupunkeihin, mutta niiden liepeille.

 

[KeljuK]

Virossa kaikki on lähellä, kun maa on niin pieni, ja asukastiheys paljon suurempi kuin Suomessa. Suomessa kaikki on kaukana, Suomessa ihmisten tarvii ajaa paljon enemmän kuin Virossa.

Esim. tällä hetkellä lähin kauppa on tietä pitkin n. 14km päässä, lähin peruskoulu n. 18km päässä. Eilen kävin kyllä pyörällä kaupassa, mutta asenteella että tehdään pyörälenkki joka kulkee kaupan ohi, ja otetaan reppu mukaan.

Olisi toki hauska myös tietää montaako prosenttia suomalaisista se "kaikki on kaukana" oikeasti koskee. Jos mä piirrän kämpältä ympyrän jonka säde on 5km. löytyy useampi päiväkoti, monta peruskoulua, pari lukiota 2 alkoa, isot prisma, cittari, lidl sekä tukku pikkukauppoja ravintoloista nyt puhumattakaan joita on varmaan kymmeniä.

Enkä edes asu "hesoissa".

 

[hkultala]

Olisi toki hauska myös tietää montaako prosenttia suomalaisista se "kaikki on kaukana" oikeasti koskee. Jos mä piirrän kämpältä ympyrän jonka säde on 5km. löytyy useampi päiväkoti, monta peruskoulua, pari lukiota 2 alkoa, isot prisma, cittari, lidl sekä tukku pikkukauppoja ravintoloista nyt puhumattakaan joita on varmaan kymmeniä.

Enkä edes asu "hesoissa".

Minullakin 5km säteellä kotoani on kaikki. Nyt olen mökillä.

Ja se, että koskee normaalisti arkipäivinä vain esim 30%ia ei tee siitä niille 30%lle yhtään helpompaa, päin vastoin; Kun suurin osa ei tajua sen (merkittävän) vähemmistön ongelmia, niitä ei oteta päätöksenteossa huomioon, ja tehdään helposti päätöksiä jotka vaan pahentavat ongelmaa.

Esim. ajoneuvovero on todella törkeä vero joka rankaisee nimenomaan niitä, joiden on käytännössä pakko omistaa auto, jotta sillä pääsee kauppaan, vaikka siellä kaupassa kävisi vain kerran viikossa.

 

[Jan11]

[

Päivitetty laki uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä tuli voimaan 2021. Laki perustuu hallituksen esitykseen HE 48/2021. Aiempi laki joka perustui Sipilän hallituksen esitykseen HE 199/2018

Faktantarkistus:
Ihan hauskasti väistetty vastuuta, mutta jotta lukijat ei menisi vipuun, niin muistutetaanpa Perussuomalaistenkin hyväksymästä Sipilän hallituksen hallitusohjelman kärkiohjelmakirjauksesta, jota sitten jakeluvelvoitteessa toteutettiin:
”– Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.”

Ja laitetaanpa näiden mainitsemiesi lakien jakeluvelvoitteet ihan näkyviin. Teräväsilmäinen voi huomata, että jakeluvelvoitteita ei nykyhallituksen toimesta ole ollenkaan muutettu ennen kuin nyt, kun sitä hallituksen esityksestä tilapäisesti alennettiin vuosille 2022 ja 2023 7,5 prosenttiyksiköllä (2022 12,5%, 2023 14%).

Sipilän hallitus:
419/2019
1) 18,0 prosenttia vuonna 2019;
2) 20,0 prosenttia vuonna 2020; 20
3) 18,0 prosenttia vuonna 2021;
4) 19,5 prosenttia vuonna 2022;
5) 21,0 prosenttia vuonna 2023;
6) 22,5 prosenttia vuonna 2024;
7) 24,0 prosenttia vuonna 2025;
8) 25,5 prosenttia vuonna 2026;
9) 27,0 prosenttia vuonna 2027;
10) 28,5 prosenttia vuonna 2028;
11) 30,0 prosenttia vuonna 2029 ja sen jälkeen.

Marinin hallitus
603/2021
1) 20,0 prosenttia vuonna 2020;
2) 18,0 prosenttia vuonna 2021;
3) 19,5 prosenttia vuonna 2022;
4) 21,0 prosenttia vuonna 2023;
5) 22,5 prosenttia vuonna 2024;
6) 24,0 prosenttia vuonna 2025;
7) 25,5 prosenttia vuonna 2026;
8) 27,0 prosenttia vuonna 2027;
9) 28,5 prosenttia vuonna 2028;
10) 30,0 prosenttia vuonna 2029 ja sen jälkeen.

Itse en toki olisi laskenut jakeluvelvoitetta nytkään. Kuten valtaosa ekonomisteistakin on todennut, polttoaineen hinnan keinotekoinen alentaminen on lähinnä haitallista.

 

[hkultala]

Itse en toki olisi laskenut jakeluvelvoitetta nytkään. Kuten valtaosa ekonomisteistakin on todennut, polttoaineen hinnan keinotekoinen alentaminen on lähinnä haitallista.

Se, että yhden asian todella korkeata verotusta alennetaan lähemmäksi kaiken muun verotusta ei ole "keinotekoista alentamista".

Päin vastoin, se on sen keinotekoisuuden vähentämistä siitä verotuksesta.

Mutta itse tosiaan aloittaisin siitä, että poistettaisiin ajoneuvovero. Se jos mikä on haitallinen vero ja osuu pahiten juuri niihin ihmisiin joille se auton käyttäminen on välttämättömyys.

 

[Manala]

Minullakin 5km säteellä kotoani on kaikki. Nyt olen mökillä.

Ja se, että koskee normaalisti arkipäivinä vain esim 30%ia ei tee siitä niille 30%lle yhtään helpompaa, päin vastoin; Kun suurin osa ei tajua sen (merkittävän) vähemmistön ongelmia, niitä ei oteta päätöksenteossa huomioon, ja tehdään helposti päätöksiä jotka vaan pahentavat ongelmaa.

Esim. ajoneuvovero on todella törkeä vero joka rankaisee nimenomaan niitä, joiden on käytännössä pakko omistaa auto, jotta sillä pääsee kauppaan, vaikka siellä kaupassa kävisi vain kerran viikossa.

Vähän tästä nyt silti jäi sellainen maku, ettei virolaisten bensanostovoimaa ja sen vaikutusta arjessa selviytymiseen ei ole reilua verrata, kun eivät voi hankkia vapaa-ajan asuntoa pimeimmältä perähikiältä maansa pienuuden takia, kuten suomalaiset.

Todellisuudessa se vapaa-ajanasunto ei nyt kuitenkaan ole millään tavalla kytköksissä siihen millaiset mahdollisuudet ihmisillä on käydä töissä ja pyörittää arkea ja että Suomessa asuu ihan yhtä paljon (85%) ihmisiä taajamissa kuin Virossa. Ja ne taajamien sisäiset työmatkat tuskin mitenkään säännönmukaisesti heidän edukseen eroaa. Kyllä tuo bensan hinta siis heille on ostovoiman puolesta selkeästi isompi ongelma meihin nähden alle puolikkaalla kuukausipalkallaan.

 

[hkultala]

Tämä on ihan hyvä kiteytys ongelmasta kyllä. Mielestäni ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että tuetaan tätä kehitystä edelleen bensan verotusta laskemalla.

Se, että vähennetään bensan älyttömän korkeaa verotusta ei ole "tukemista"; Rankaisemisen vähentäminen ei ole tukemista.

Mutta kuten jo aiemmin sanoin, pitäisi aloittaa siitä, että lopetetaan aivan älytön ajoneuvon käyttömaksu, ei pitäisi aloittaa bensaverotuksen alentamisesta. Sen lopettamisen jälkeen voisi sitten ehkä alkaa alentamaan esim. polttoaineena käytettävän etanolin verotusta (siten että se siis tuntuisi pikkusen esim. 95E10:ssä, mutta tuntuisi enemmän E85ssa)

Suunnan muutos tulee ottamaan kipeää, mutta se on pakko tehdä, ja nyt on siihen hyvä tilaisuus. Maalla asuvien ja siitä pitävien kannalta ikävää on, että palvelut eivät isossa määrin tule palaamaan harvaan asutuille alueille, vaan tilanne tulee pakottamaan entistä enemmän ihmisiä muuttamaan lähemmäs palveluita ja työpaikkakeskittymiä. Ei välttämättä kaupunkeihin, mutta niiden liepeille.

Tämä pahentaa ongelmaa, ei helpota sitä.

Ajatusmalli, että "annetaan maaseudun vaan autioitua" ei vaan ole missään määrin realistinen, toimiva tai järkevä.

Suomen maaseutu on täynnä luonnonvaroja. Niiden luonnonvarojen hyödyntäminen tarkoittaa työtä, joka tehdään siellä maaseudulla.

Mikäli maaseudulla ei asuisi ketään, pitäisi kaikki se luonnonvarojen hyödytäminen tehdä siten että ihmiset tulevat kaukaa töihin niitä hyödyntämään. Tämä taas entisestään lisäisi tarvetta sille liikkumiselle, ei vähentäisi sitä, ja nostaisi selvästi näiden luonnonvarojen hyödybntämisen kustannuksia.

Ja joka tapauksessa maaseudulla on satoja tuhansia mökkejä, jonne tullaan kaupungeista lomanviettoon. Mitä kauempana ne kaupat on niistä mökeistä, sitä enemmän bensaa tuhlataan kun mökiltä käydään kaupassa jne.

Ja tiet niiden isojen kaupunkien välillä kulkee joka tapauksessa maaseudun läpi. Jonkun pitää kuitenkin pyörittää sitä huoltoasemaa siellä puolivälissä isoja kaupunkeja jne.


Kun maaeudulla asuu tarpeeksi ihmisiä, että se pysyy elinvoimaisena "normaalisti", ei tarvita mitään tukea. Siellä voi olla sekä maanviljelijöitä että huoltamonpyröittäjiä että mökkiläissille muita palveluita tuottavia yrittäjiä että ziljoonan muun ammatin harjoittajia, eikä sitä tarvi erityisemmin tukea. Tarvii ainoastaan lopettaa se maaseudulla asumisen rankaisemin ja järkeistää esim. veropolitiikkaa ja sosiaalipolitiikan kustannuksienjakopolitiikkaa.

Ja pitää ottaa esim. koulutuksen ja terveydenhuollon järjestämisessä enemmän huomioon kokonaiskustannukset esim. kyydeistä; Nyt toimintoja on "tehostettu isompiin yksiköihin" liikaa siten että kokonaiskustannukset ovat tosiasiassa noussset paljon kalliimnpien kyytien muodossa, ja opetuksen laatu on kärsinyt luokkakokojen kasvaessa.


Ajoneuvoeron lisäksi siis nykyisessä vero- ja sosiaalipolitiikassa on se ongelma, että monet asuvat suuren osan elämästään kaupungissa maksaen kaupungille verorahansa, mutta muuttavat eläköidyttyään maalle kuormittamaan maaseudun terveyspalveluita. ja nykyisellä rahoitusmallilla heidän verorahansa ei seuraa perässä. Ihmisen maksamat verorahat pitäisi tasata enemmän koko ihmisen elinkaaren mukaan, eikä sen paikan, missä ihminen sillä hetkellä virallisesti asuu, sennhetkisille asukkaille.

Esim itse makselisin mielelläni osan kunnallisveroistani Orivedelle, missä mökkini on, koska vietän täällä kuitenkin ajan ajastani, mutta tämä vaan ei ole mahdollista, Espoo saa kaikki kunnallisverorahani.

 

[Varistin]

Kun maaeudulla asuu tarpeeksi ihmisiä, että se pysyy elinvoimaisena "normaalisti", ei tarvita mitään tukea. Siellä voi olla sekä maanviljelijöitä että huoltamonpyröittäjiä että mökkiläissille muita palveluita tuottavia yrittäjiä että ziljoonan muun ammatin harjoittajia, eikä sitä tarvi erityisemmin tukea. Tarvii ainoastaan lopettaa se maaseudulla asumisen rankaisemin ja järkeistää esim. veropolitiikkaa ja sosiaalipolitiikan kustannuksienjakopolitiikkaa.

Tuosta mikä on tukemista ja mikä rankaisemista on meillä varmaan hieman eri näkemys, mutta tähän kohtaan, itse näen että Suomen asukasluku ei riitä maaseudun pitämiseen elinvoimaisena luonnostaan. En ole tekemässä maaseudusta mitään ruuantuotanto- ja lomailureservaattia, mutta en vain jaksa uskoa, että kaupungistumiskehitys Suomessakaan hidastuu merkittävästi millään poliittisilla päätöksillä, ja sen yrittäminen on veden kantamista kaivoon. Tämä sattuu niihin, jotka maalla haluavat asua tai "joutuvat" työnsä puolesta asumaan, mutta rakennemuutos sattuu aina johonkin ryhmään.

Toki jos pelkästä autoilusta ja liikennepolitiikasta puhutaan, niin ostan ainakin Osmo Soininvaaran viljelemän näkemyksen, että Suomessa maantieteestä johtuen autoilu on liian kallista maaseudulla ja liian halpaa kaupungeissa, erityisesti jos otetaan laskuihin mukaan autoilun ulkoishaitat (melu, saasteet ym). Tämän korjaaminen onkin sitten vaikeampi juttu. Autoilun tukeminen vain maaseudulla suoraan lienee poliittinen itsemurha sitä yrittäville, mutta kolikon toinen puoli eli sen nostaminen kaupungeissa on helpompaa. Isommissa kaupungeissa aivan ensimmäinen korjattava asia on pysäköinnin hinnan muuttaminen markkinaehtoiseksi, mikä välillisesti korjaa autoilun aiheuttamia ongelmia kaupunkitilan käytön ja liikennemäärien kautta.

 

[BongisKhan]

Joukkoliikenteeseen ohjaamisessa on sentään jokin järki, eli keskitetymmän liikenteen takia vähemmän romua tien päällä ja pienemmät päästöt. Tämä korostuu entisestään modernien sähköbussien myötä. Itse maksan tuosta mielelläni, vaikka omalla kohdalla julkisten käyttö on jopa harvemmin kuin 1 krt/kk.

Toisaalta monesti joukkoliikenteen vähäpäästöisyys toteutuu lähinnä paperilla, koska loputtoman julkisen rahakaivon ansiosta voidaan ajella täysin kannattamattomiakin linjoja tyhjillä tai ainakin lähes tyhjillä vehkeillä, jolloin päästöt per matkustaja ovat moninkertaiset henkilöautoon verrattuna.

Tosiasiassa iso osa jopa tiheimmin asutetun pääkaupunkiseudun busseista ajelee ympäriinsä lähes tyhjinä aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteen ulkopuolella.

 

[Jan11]

Se, että vähennetään bensan älyttömän korkeaa verotusta ei ole "tukemista"; Rankaisemisen vähentäminen ei ole tukemista.

Mutta kuten jo aiemmin snaoin, pitäisi aloittaa siitä, että lopetetaan aivan älytön ajoneuvon käyttömaksu, ei pitäisi aloittaa bensaverotuksen alentamisesta. Sen lopettamisen jälkeen voisi sitten ehkä alkaa alentamaan biopohjaisten polttoaineiden verotuksen alentamista.



Tämä pahentaa ongelmaa, ei helpota sitä.

Ajatusmalli, että "annetaan maaseudun vaan autioitua" ei vaan ole missään määrin realistinen, toimiva tai järkevä.

Suomen maaseutu on täynnä luonnonvaroja. Niiden luonnonvarojen hyödyntäminen tarkoittaa työtä, joka tehdään siellä maaseudulla.

Mikäli maaseudulla ei asisi ketään, pitäisi kaikki se luonnonvarojen hyödytäminen tehdä siten että ihmiset tulevat kaukaa töihin niitä hyödyntämään. Tämä taas entisestään lisäisi tarvetta sille liikkumiselle, ei vähentäisi sitä, ja nostaisi selvästi näiden luonnonvarojen hyödybntämisen kustannuksia.

Ja joka tapauksessa maaseudulla on satoja tuhansia mökkejä, jonne tullaan kaupungeista lomanviettoon. Mitä kauempana ne kaupat on niistä mökeistä, sitä enemmän bensaa tuhlataan kun mökiltä käydään kaupassa jne.

Ja tiet niiden isojen kaupunkien välillä kulkee joka tapauksessa maaseudun läpi. Jonkun pitää kuitenkin pyörittää sitä huoltoasemaa siellä puolivälissä isoja kaupunkeja jne.


Kun maaeudulla asuu tarpeeksi ihmisiä, että se pysyy elinvoimaisena "normaalisti", ei tarvita mitään tukea. Siellä voi olla sekä maanviljelijöitä että huoltamonpyröittäjiä että mökkiläissille muita palveluita tuottavia yrittäjiä että ziljoonan muun ammatin harjoittajia, eikä sitä tarvi erityisemmin tukea. Tarvii ainoastaan lopettaa se maaseudulla asumisen rankaisemin ja järkeistää esim. veropolitiikkaa ja sosiaalipolitiikan kustannuksienjakopolitiikkaa.


Ajoneuvoeron lisäksi siis nykyisessä vero- ja sosiaalipolitiikassa on se ongelma, että monet asuvat suuren osan elämästään kaupungissa maksaen kaupungille verorahansa, mutta muuttavat eläköidyttyään maalle kuormittamaan maaseudun terveyspalveluita. ja nykyisellä rahoitusmallilla heidän verorahansa ei seuraa perässä. Ihmisen maksamat verorahat pitäisi tasata enemmän koko ihmisen elinkaaren mukaan, eikä sen paikan, missä ihminen sillä hetkellä virallisesti asuu, kaikille asukkaille.

Kaupungistuminen on teollistuneissa länsimaissa megatrendi. Suomi on kehityksessä mittarista riippuen tosin 10-30 vuotta jäljessä, ja korona-aika teki lisäkuopan, mutta kyllä se muutoin etenee tasaisen tappavasti (siis kyliä ja pikkukuntia tappavasti).

Suomessa on erityisesti Kepun ja MTK:n voimin menestyksekkäästi pidetty kiinni suhteellisen pienten perhetilojen mallista, mutta kaipa sielläkin on selvää, että seuraava murros sitten jo vie niistä perhetiloista isojen maatalousyhtiöiden malliin: ei toivottavasti yhtä rumasti kuin Jenkeissä ja Ausseissa, mutta vie kuitenkin.
Sen myötä tai jälkeen tulee sitten myös seuraava loikka yhtäältä kaupungistumisessa, toisaalta maaltapaossa. Kun sitten sinne maalle tunnepohjan ja juurien lisäksi sitoo enää työ (jota on muuallakin), ei enää omaisuus, joka on siis myyty yhtiölle tai vaihdettu sen osakkeisiin.

Tämä on vähän kyyninen näkemys, mutta tuolta se kehityskulku näyttää. Maaseutu autioituu. Politiikkatoimin sitä voi hidastaa, mutta jokainen hidastava toimi maksaa, ja sen maksaa kaupunkilaiset, tietysti. Näitä toimia on meillä tehty ja maksettu 60-luvulta saakka, ja vaikka osin onnistuneesti, on se kaupungistuminen / maaseudun autioituminen silti edennyt koko ajan.

Kesämökkiläiset, joka itsekin olen, on eri porukka. Kesämökki tai mökkeily on toki meillä varsin tavanomainen ylellisyys, mutta siinä mielessä kuitenkin ylellisyys, ettei sitä ole mitään mieltä valtion tukea millään tavalla.
Kunnat toki eri asia, ne optimoi vain omaa elinvoimaansa ja toki siksi kilpailevat mökkiläisistä, jotka tuovat rahaa, mutta eivät tarvitse tai kuluta kalliita palveluja niiden piikkiin, kalleimpana erityisairaanhoito (joka nyt siirtyy hyvinvointialueille).

Spoileri

Lopuksi anekdootti kotikylältä (en tiedä kuinka yleistettävissä). 80-luvulle asti siellä oli vielä kaupat, alunperin kaksikin, pankit, posti ja koulu. 80-luvun taitteessa asfaltoitiin tie n. 20 km päässä olevaan kauppalaan. Perheet, myös omat vanhempani, jotka oli aiemmin ostaneet arviolta 90% kyläkaupasta, siirtyivät muiden tapaan köröttelemään keskustan kaupoille, naapurit usein kyydissä. Autottomat papat ja mummot ostivat mopoja. Ensimmäinen kauppa kylältä lopetti kolmen tai neljän vuoden päästä, toinen seitsemän. Viimeiseksi laman myötä lähti pankit, posti ja koulu.
Tässä kehityksessä merkittävin tekijä oli tien asfaltointi. Autoilu ja auton omistaminen oli ilmeisesti myös koko ajan liian edullista; jos autoilu olisi ollut riittävän kallista, ei viikoittaista kauppamatkaa (oikeammin riittiä) taajamaan olisi kannattanut tehdä vaan jatkaa asiointia omalla kylällä.
Ja kun taajamassa asiointiin totuttiin, oli luonnollinen askel se, että eläkepäiviksi ostettiin sitten asunto sieltä. Samoin nuorison muuttaminen pois kyliltä oli luonnollisesti helpompaa omalle sukupolvelle, joka jo oli käynyt yläkoulun ja lukion taajaman keskuskoulussa (tai ammattikoulun naapurikunnassa) saati sitten myöhemmille, jotka oli kuskattu sinne jo alakouluun ja harrastuksiinkin.
Opiskeluista ei oikeastaan siis ollut mihin palata, ellei ollut juuri se, joka jatkoi sitä tilaa. Jos sitä nyt ylipäätään joku jatkoi.

Sama tilanne on edelleen. Mutta nyt ollaan seuraavassa vaiheessa. Ne kylät on jo autioituneet. Nyt autioituu ne kauppalat, nyt lopetetaan niiden kauppoja, pankkeja, kouluja ja terveyskeskuksia.

Mainitsemassani kauppalassa, jossa vanhempani alkoivat 80-luvun alussa viikottaisia ostospyhiinvaelluksia tehdä oli lapsuudessani muistaakseni K, T, Osuuskappa, E-Osuuskauppa ehkä joku muukin, kolme vaatekauppaa, kaksi elektroniikkaliikettä, yksi sekatavarakauppa (halpamarkettityyppinen), kaksi rauta- / maatalouskaupan, Osuuspankki, Säästöpankki, Kop, SYP, Posti ja sen yhteydessä postipankki, kolme huoltoasemaa ja terveyskeskus.
Nykyisin on yksi K (jossa postin palvelupiste), ei erikoisliikkeitä tai rautakauppoja, pankkeja eikä huoltoasemia (yksi kylmäasema on). Terveyskeskuspalvelut on kuntaliitosten jälkeisessä nykyisessä keskustaajamassa muualla.
Vuosikymmen päästä muuten tuskin on enää tuota yhtäkään ruokakauppaa. Ei sille millään riitä asiakkaat kun kuolleisuus on pitkään ollut paljon syntyvyyttä suurempi.

 

[Jan11]

Toisaalta monesti joukkoliikenteen vähäpäästöisyys toteutuu lähinnä paperilla, koska loputtoman julkisen rahakaivon ansiosta voidaan ajella täysin kannattamattomiakin linjoja tyhjillä tai ainakin lähes tyhjillä vehkeillä, jolloin päästöt per matkustaja ovat moninkertaiset henkilöautoon verrattuna.

Tosiasiassa iso osa jopa tiheimmin asutetun pääkaupunkiseudun busseista ajelee ympäriinsä lähes tyhjinä aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteen ulkopuolella.

Kilpailutuksissa on menty ja mennään nyt voimallisesti sähkö- ja biokaasubusseja kohti. Omakohtaisestikin kaupunkiasunnoltani reitit on tänä kesänä vaihtuneet sähköllä liikennöitäviksi.
Mutta väli- ja iltavuorot tosiaan mennään melko tyhjillä autoilla ~80k asukkaan kaupungissa.

 

[pulatunnus]

Joukkoliikenteeseen ohjaamisessa on sentään jokin järki, eli keskitetymmän liikenteen takia vähemmän romua tien päällä ja pienemmät päästöt. Tämä korostuu entisestään modernien sähköbussien myötä. Itse maksan tuosta mielelläni, vaikka omalla kohdalla julkisten käyttö on jopa harvemmin kuin 1 krt/kk.

Yleistys joka jossain sivuaa todellisuutta ja jossain ei.
Yksityisautoilu on erittäin tehokas tapa liikutella ihmisiä ja tavaroita.
Joukkoliikenne on tehokasta vain joissain tilanteissa/paikoissa.

Tukemalla joukkoliikennettä , sekä suorilla tuilla (mm hinta ja infaratuki) että verotuilla vs yksityisautoilu (Joukkoliikenne pienempi ALV kanta, + kevennetyt verot), niin kilpailutilanne saattaa vääristyä ja käyttöön valikoituu epätehokkaita ratkaisuja.

Tosin tuohon väliin sitten menee kohteet joissa yksityisautoilijan kannattaa tukea joukkoliikennettä, esim tiemaksujen muodossa. Suomessa toki maantieteellisesti koskee harvoja paikkoja.

Edelleen kaipaisin perusteluja miksi polttoaineenverotusta pitäisi lähteä laskemaan, eli laitetaan koko kansa maksamaan autoilijoiden bensat. Esim. jos firma ei pärjää nousevien polttiainekulujen takia, niin sietääkin mennä nurin, jos ei ole osannut neuvotella järkeviä sopimuksia asiakkaiden kanssa. Ketään ei myöskään pakoteta asumaan korvessa ja jos näin kuitenkin haluaa tehdä, saa siihen liittyvästä autoilusta myös maksaa, ihan itse!

Tämä olisi helpompaa jos oltaisiin 70 luvulla, mutta tänään sana "polttoaine" verotus viittaa ensisijaisesti fosiilisiinpolttoaineisiin, jotka ei ole päästökaupanpiirissä.

Siinä ole oikeassa , jos halutaan että fosiili polttoaine maksaa, niin ei ajatus vähän romuttuu jos aletaan tukemään sen hintaa, sen takia että joku sisämarkkina firma kärsii kun käyttää fosiillista.

Mutta ongelma on veroton hintaheilahtelu, se ei ole kenenkään etu (no jos ei lasketa nousupiikeistä hyötyviä tuottajia), mutta pumppuhinan tasaaminen voi vain korostaa heilahtelua.

Jos taasen tuetaan uusituvan osuuden hintaa, niin sekin tilanteessa missä hintoja nostaa kysyntä, niin sekin vain nostaisi lisää hintaa..

Tietenkin voisi ajatella että valtion olisi pitänyt voimakkaasti leikata korona-ajan hintakuoppaa, ja vastakkaisella toimella hillitä kevään nousua, Suomen toimet ei heilauta mailmanmarkkinoita, suurempi ongelma että keskieuroopassa on otettu verotuetkäyttöön

Tosiasiassa iso osa jopa tiheimmin asutetun pääkaupunkiseudun busseista ajelee ympäriinsä lähes tyhjinä aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteen ulkopuolella.

Onko mutu vai fakta ? en nyt lähtenyt tarkistamaan, mutta ei heittämällä usko. Tosin lähes tyhjänä on toki liukuva käsite, voi tarkoittaa <10 matkustajaa.

Mutta reiteillä missä joukkoliikenne on kannattavaa, niin sen edellytys voi nimenomaan olla kattavat vuorot. Yksittäisen käyttäjän kannalta henkilöautosta syntyy kiinteitä kuluja, kuluja jotka ei ole juurikaan ajomäärästä riippuvaisia, jos hän joutuu sen henkilöauton jokatapauksessa hankkimaan, niin lisäkilometrit on sen verran edullisia ettei hänen kannata ehkä käyttää joukkoliikennettä lainkaan.

Eli joukkoliikenteen tarjoajalle voi olla edullista jaa hiljaisia vuoroja, vaikka itse vuoron liikevaihto ei riitä sen vuoron toteuttamiseen. Tarjoajan kannattaa toki miettiä vaihtoehtoja, osa suorittaa ne edullisemmalla/pienemmällä kalustolla, osa tarjoaa "tilauspalvelua".

Eikä kaikkea ole järkevä tehdä ns joukkoliikenteellä, julkiseen liikenteeseen kuuluu myös muita vaihtoehtoja, "taksit" voi olla se tehokkain tapa hoitaa hiljaset ajat.

 

[Timo 2]

Lopuksi anekdootti kotikylältä (en tiedä kuinka yleistettävissä).

Ihan tutun kuuloinen anekdootti. Ei tosin kaikki ole ihan 1:1 mutta iso kuva on samanlainen. 40-50 vuotta sitten alue oli parhaimmillaan. Kauppoja ja palveluita oli eniten ja harkittiin jopa tien asfaltointia. Tämän jälkeen alkoi alamäki. Maalle jäi asumaan vain vanhemmat sekä ne jotka jäivät maatilaa pyörittämään. Muut muutti kaupunkiin.

 

[pulatunnus]

Ihan tutun kuuloinen anekdootti. Ei tosin kaikki ole ihan 1:1 mutta iso kuva on samanlainen. 40-50 vuotta sitten alue oli parhaimmillaan. Kauppoja ja palveluita oli eniten ja harkittiin jopa tien asfaltointia. Tämän jälkeen alkoi alamäki. Maalle jäi asumaan vain vanhemmat sekä ne jotka jäivät maatilaa pyörittämään. Muut muutti kaupunkiin.

Osa syrjäkylistä on alueita joiden osalta tulevaisuus on taputeltu ja niissä ei ole ollut mitään miksi elävöittää.
Kasvukeskusten ulkopuolella on myös alueita joissa sinänsä on jotain miksi ovat asuttuja, mutta ulkoiset ja toki myös omat vaatimukset vieneet edellytyksiä.

Kuntaliitokset tuoneet myös isojen keskuskuntien käytännönrasitteet syrjäseuduille. Vähän provosoivasti, ennen sai asua kuin pellossa ja nyt pitää asua kuin kaupungissa. Toki noissa myös ihan tarkoituksellista halua rajoittaa liitosalueiden kehittymistä.

 

[Varistin]

Kaupungistuminen on teollistuneissa länsimaissa megatrendi. Suomi on kehityksessä mittarista riippuen tosin 10-30 vuotta jäljessä, ja korona-aika teki lisäkuopan, mutta kyllä se muutoin etenee tasaisen tappavasti (siis kyliä ja pikkukuntia tappavasti).

Suomessa on erityisesti Kepun ja MTK:n voimin menestyksekkäästi pidetty kiinni suhteellisen pienten perhetilojen mallista, mutta kaipa sielläkin on selvää, että seuraava murros sitten jo vie niistä perhetiloista isojen maatalousyhtiöiden malliin: ei toivottavasti yhtä rumasti kuin Jenkeissä ja Ausseissa, mutta vie kuitenkin.
Sen myötä tai jälkeen tulee sitten myös seuraava loikka yhtäältä kaupungistumisessa, toisaalta maaltapaossa. Kun sitten sinne maalle tunnepohjan ja juurien lisäksi sitoo enää työ (jota on muuallakin), ei enää omaisuus, joka on siis myyty yhtiölle tai vaihdettu sen osakkeisiin.

Tämä onkin mielenkiintoinen kulma asiassa. Itse asiassa maataloustuottajien itsensäkin etu pitkällä aikavälillä voisi olla laittaa hynttyyt yhteen ja tehdä niistä 20-50 hehtaarin "mies ja traktori" pikkutiloista satojen tai tuhansien hehtaarien maatalousyhtymiä. Tällä korjattaisiin osaltaan sitä epäsuhtaa, mikä on nyt tuottajan, jalostusportaan ja kaupan välillä tuottajien tappioksi heikomman neuvotteluvoiman takia. En ainakaan itse näe, että tämä korjaantuu muuta kautta kuin valtiovallan pakottavilla määräyksillä tulonjakoon liittyen (= lisää maataloustukia) tai sillä, että viljelijät oikeasti saavat luotua merkittäviä yhteistoimijoita, joilla on valtuudet neuvotella muiden osapuolten kanssa viljelijöiden mandaatilla. Pelkkä lobbausorganisaatio ei riitä, pitää olla nimenomaan sitovat neuvotteluvaltuudet.

Kääntöpuolella maatalousyhtymämalli tarkoittaisi valtaosalle tilallisista sitä, että pitäisi löytyä uudenlaista rohkeutta sekä merkittävää halua ja kykyä yhteistyöhön muiden viljelijöiden kanssa. Mukaan tulisi myös todennäköisesti jonkinlainen palkkapomoporras ja iso määrä palkollisia työntekijöitä, joilla ei (kaikilla) ole omistusosuutta mukana. Lisäksi monelle saattaisi jopa eniten kirpaista itsenäisyyden menetys. Toisaalta voi miettiä sitäkin mikä arvo pikkutilallisen itsenäisyydellä lopulta on, jos nykyään voi valita lähinnä sen kitkuttaako epävarmoilla ja pienillä tuloilla yksinään vai lopettaako koko homman ja siirtyy muihin töihin.

 

[pulatunnus]

Tämä onkin mielenkiintoinen kulma asiassa. Itse asiassa maataloustuottajien itsensäkin etu pitkällä aikavälillä voisi olla laittaa hynttyyt yhteen ja tehdä niistä 20-50 hehtaarin "mies ja traktori" pikkutiloista satojen tai tuhansien hehtaarien maatalousyhtymiä. Tällä korjattaisiin osaltaan sitä epäsuhtaa, mikä on nyt tuottajan, jalostusportaan ja kaupan välillä tuottajien tappioksi heikomman neuvotteluvoiman takia. En ainakaan itse näe, että tämä korjaantuu muuta kautta kuin valtiovallan pakottavilla määräyksillä tulonjakoon liittyen (= lisää maataloustukia) tai sillä, että viljelijät oikeasti saavat luotua merkittäviä yhteistoimijoita, joilla on valtuudet neuvotella muiden osapuolten kanssa viljelijöiden mandaatilla. Pelkkä lobbausorganisaatio ei riitä, pitää olla nimenomaan sitovat neuvotteluvaltuudet.

Kääntöpuolella maatalousyhtymämalli tarkoittaisi valtaosalle tilallisista sitä, että pitäisi löytyä uudenlaista rohkeutta sekä merkittävää halua ja kykyä yhteistyöhön muiden viljelijöiden kanssa. Mukaan tulisi myös todennäköisesti jonkinlainen palkkapomoporras ja iso määrä palkollisia työntekijöitä, joilla ei (kaikilla) ole omistusosuutta mukana. Lisäksi monelle saattaisi jopa eniten kirpaista itsenäisyyden menetys. Toisaalta voi miettiä sitäkin mikä arvo pikkutilallisen itsenäisyydellä lopulta on, jos nykyään voi valita lähinnä sen kitkuttaako epävarmoilla ja pienillä tuloilla yksinään vai lopettaako koko homman ja siirtyy muihin töihin.

Teknisesti yhtymä kai olisi sallittu, mutta 20x50h=1000ha, ehkä joku muu "yhtiömuoto". Ehkä ihan vain pitkä vuokrasopapri, jos siis ajatus se että maan omistuksesta ei luovuta, ja sitten maatalousyhtiö harjoittaa toimintaansa parhaan mukana.

Tehokkuutta tulisi myyntiin että tuottamiseen, mutta jos tuo maatalous on puuhastelua niin onko tehostuminen riittävän suuri että kananttaa ihan oikeasti.

Jos taasen idea on jalostuksessa ja markkinoinnissa, niin antaa tilallisten puuhastella ja asemoi itsensä sinne jalostus/markkinointi portaaseen. Kyse ei ole koosta, vaan siitä että joku vetävä, haluttava tarina.
Kaupanhyllylle on vaikea päästä ja vielävaikeampia pysyä järkevin kustannuksin. Tarina sen takia että tarina on vaikeampi kopioda/helpompi suojata kuin pelkkä tuote., jos menet vain hyvällä tuotteella, niin kauppa tuo vastaavan omalla merkillä.

tai sillä, että viljelijät oikeasti saavat luotua merkittäviä yhteistoimijoita, joilla on valtuudet neuvotella muiden osapuolten kanssa viljelijöiden mandaatilla.

Kuullostaa kilpailunrajoittamiselta jos iso joukko yhdessä sopii hinnoista ja ehdoista.

Ja jos heillä ei ole vipuvartta pakottaa ostajaa, niin isoilla ostajilla on kyky sanella ehtoja, vaikka muutama tuhat viljeliää saisi liittoutua, niin se on perus jutuissa niin markinaalinen toimija isoille ostajille joilla on hakintakanavat myös muissa maissa, voivat painostuksen alla vaikka vähän maksaa muutamasta tuontikuormasta enemmän, viljelijöillä ei kuitenkaan ole varastointikapasiteettiä useammaksi satokaudeksi , voivat toki myydä muille markkinoille, mutta lokistiikka ei ole viljelijoiden hallussa. ja osassa alkutuotteita tarvittaisiin välissä jalostusta että yleensä voi viedä.

Joissain tuotteissa ymmärtääkseni on syntynyt uusia vailjeliä lähtöisiä toimijoita ja muistettava että osa suurista jalostajista on nimenomaan viljeliä lähtöisiöä.

 

[Varistin]

Kuullostaa kilpailunrajoittamiselta jos iso joukko yhdessä sopii hinnoista ja ehdoista.

Tarkoitinkin lähinnä sitä, että jos tuottajien yhteisfirmat olisivat riittävän isoja, niin niillä olisi huomattavasti enemmän neuvotteluvoimaa jokaisella jo yksinään. Siihen ei toki 20 x 50ha riitä vaan pitäisi olla huomattavasti isompi. Eikä tämä tietenkään toimi niin, että perustetaan yhteisyritys mutta kaikki toiminta jatkuu ennallaan pienviljelijätyyliin, vaan tekeminen pitää sopeuttaa uuteen yritysmalliin.

Suurempien tilojen suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa, kyse on enemmän sopeutumisesta ja siitä, ovatko viljelijät olla etukenossa tätä itse ohjaamassa vai vasta pakon edessä.

 

[Varistin]

Teknisesti yhtymä kai olisi sallittu, mutta 20x50h=1000ha, ehkä joku muu "yhtiömuoto". Ehkä ihan vain pitkä vuokrasopapri, jos siis ajatus se että maan omistuksesta ei luovuta, ja sitten maatalousyhtiö harjoittaa toimintaansa parhaan mukana.

Lisäkommentti tähän vielä, oma ajatukseni lähtee nimenomaan siitä, että perustetaan normaali osakeyhtiö tai muu, ja maan ja kaluston omistus siirtyy sille yhtiön osakkeita vastaan. Yhtiön omistajat organisoivat homman sitten itse haluamallaan tavalla, mutta lähtökohtaisesti osallistuvat käytännön toimintaan yrityksen palkollisina. Tai miten nyt sitten ikinä omistaja itse yhtiössä voi ja haluaa toimiakaan myös työntekijänä.

 

[pulatunnus]

Tarkoitinkin lähinnä sitä, että jos tuottajien yhteisfirmat olisivat riittävän isoja, niin niillä olisi huomattavasti enemmän neuvotteluvoimaa jokaisella jo yksinään.

Tässä maassa on paljon tuottaja omisteisia osuuskuntia. Valiokin on tuottaja osuuskuntien omistama, no se tosin harva iso esimerkki mikä toteuttanut ajatustasi, tosin vähän sai näpeille.
Lihapuolella on yhtiöitä joissa käytännössä määräysvalta tuottaja taustaista, niillä menestys ollut huonompaa monesta syystä, ja eivät ole pärjänneet kaupalle.

Siihen ei toki 20 x 50ha riitä vaan pitäisi olla huomattavasti isompi. Eikä tämä tietenkään toimi niin, että perustetaan yhteisyritys mutta kaikki toiminta jatkuu ennallaan pienviljelijätyyliin, vaan tekeminen pitää sopeuttaa uuteen yritysmalliin.

Suurempien tilojen suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa, kyse on enemmän sopeutumisesta ja siitä, ovatko viljelijät olla etukenossa tätä itse ohjaamassa vai vasta pakon edessä.

En nyt kaivanut tilastoja, mutta mikä se (pelto) keskitilakoko on tänäpäivänä, päätoimisissa maatiloissa.
Tosin sanotaan ettei ne hehtaarit sitä kerro, vaan se mitä tehdään. ja hiljan jossain kritisoitiin että nyky systeemi keskittää pinta-aloja.

Tosin tuota kai kritisoi eniten ne jotka haikailee niitä puuhastelu tiloja niiden tuotteita.

Lisäkommentti tähän vielä, oma ajatukseni lähtee nimenomaan siitä, että perustetaan normaali osakeyhtiö tai muu, ja maan ja kaluston omistus siirtyy sille yhtiön osakkeita vastaan. Yhtiön omistajat organisoivat homman sitten itse haluamallaan tavalla, mutta lähtökohtaisesti osallistuvat käytännön toimintaan yrityksen palkollisina. Tai miten nyt sitten ikinä omistaja itse yhtiössä voi ja haluaa toimiakaan myös työntekijänä.

Tuo tarkoitaisi sitä että tuohon voisi liittyä vain ne joilla on velattomat pelto maat/kalusto. Tuo tosin tarkoittaisi sitä että yhtiö olisi hyvin vakavarainen ja sillä olisi kyky hakea rahoitusta investointeihin kohtuu rahaan.
Mutta haluaisiko tuohon lähteä, koska tärkeää olisi että koko kylälähtisi, jotta homma saataisiin tehostettua, ei niin että yhtiössä olisi osakkaita (peltoja, tuotantoalitoksia) sieltä täältä. Yhitö olisi siis kilpailia muille maanostajille, varsinkin sellaisille jotka ovat valmiita maksamaan rahaa. Lisäksi kunta voi olla kärkkymässä ja napata maat nokanedestä, no se mahdollinen riski on ennustettavissa.

Vuokraamisella omistus säilyä omistajalla, jolloin se olisi yhtiölle edullisempaa ja osakkaille tasapuolisempaa. Maanomistaja saisi myös vuokratuloja (jos yhtiö pysyy maksukykyisenä), yhtiö toki tarvii rahoituksen, mutta se pääomitus voisi jakaantua paremmin kykyjen ja kiinnostuksen mukaan.

Edit:
Lisään vielä että lehdissä on ollut juttuja yhtiöistä joita joukko viljelijoitä on perustanut, ja ovat sitten rakentaneet isoja tuotantolaitoksia, osa kaatunut, osa kai pärjännyt, taajamissa ovat vähän epäseksikkäitä, eivät oikein tue sitä puuhastelu ihannetta. Jälkimmäinen taasen vaikeuttaa rahoitusta ja lisäksi luvitus haasteet.

Pienviljeliä voi paikata epäonnistumisia omalla työllä, iso yhtiö voi paikata epäonnistumisia osakeanneilla, jälkimmäisen houkuttelevuutta vähän heikentää se että siihen yhtiön osakkuuteen ei samaa tunnesidettä kuin omaan maahan.

 

[inexcess]

Kaupungistuminen on teollistuneissa länsimaissa megatrendi. Suomi on kehityksessä mittarista riippuen tosin 10-30 vuotta jäljessä, ja korona-aika teki lisäkuopan, mutta kyllä se muutoin etenee tasaisen tappavasti (siis kyliä ja pikkukuntia tappavasti).

Suomessa on erityisesti Kepun ja MTK:n voimin menestyksekkäästi pidetty kiinni suhteellisen pienten perhetilojen mallista, mutta kaipa sielläkin on selvää, että seuraava murros sitten jo vie niistä perhetiloista isojen maatalousyhtiöiden malliin: ei toivottavasti yhtä rumasti kuin Jenkeissä ja Ausseissa, mutta vie kuitenkin.
Sen myötä tai jälkeen tulee sitten myös seuraava loikka yhtäältä kaupungistumisessa, toisaalta maaltapaossa. Kun sitten sinne maalle tunnepohjan ja juurien lisäksi sitoo enää työ (jota on muuallakin), ei enää omaisuus, joka on siis myyty yhtiölle tai vaihdettu sen osakkeisiin.

Tämä on vähän kyyninen näkemys, mutta tuolta se kehityskulku näyttää. Maaseutu autioituu. Politiikkatoimin sitä voi hidastaa, mutta jokainen hidastava toimi maksaa, ja sen maksaa kaupunkilaiset, tietysti. Näitä toimia on meillä tehty ja maksettu 60-luvulta saakka, ja vaikka osin onnistuneesti, on se kaupungistuminen / maaseudun autioituminen silti edennyt koko ajan.

Kesämökkiläiset, joka itsekin olen, on eri porukka. Kesämökki tai mökkeily on toki meillä varsin tavanomainen ylellisyys, mutta siinä mielessä kuitenkin ylellisyys, ettei sitä ole mitään mieltä valtion tukea millään tavalla.
Kunnat toki eri asia, ne optimoi vain omaa elinvoimaansa ja toki siksi kilpailevat mökkiläisistä, jotka tuovat rahaa, mutta eivät tarvitse tai kuluta kalliita palveluja niiden piikkiin, kalleimpana erityisairaanhoito (joka nyt siirtyy hyvinvointialueille).

Enpä sanoisi, että kaikkialla kaupungistuminen on samanlainen "megatrendi" kuin Suomessa. Ei muualla Länsi-Euroopassa asiat ole tällä mallilla. Ja puhun siis maista, joiden taloudessa ja teollisuudessa menee paljon paremmin kuin meillä.

Suomessa on ollut ajatusmaailma jo viime vuosituhannen puolelta se, että ainoastaan suurissa kaupungeissa voi olla teollista toimintaa ja koulutettuja ihmisiä. Kepu on ollut omalta osaltaan ajamassa maaseutua alas brändäämällä sitä maaseutu-ja metsätalousalueeksi.

Esimerkiksi 90-luvulla teknikkokoulutuksesta luopumisen yhteydessä ruvettiin pienempiä tekniikan alan yksiköitä pakkoliittämään suurempiin, mikä sitten johti näiden sivutoimipisteeksi muuttuneiden oppilaitosten sulkemiseen. Kun paikkakunnalla olevan oppilaitoksen kohtalo alkoi olemaan vaakalaudalla, otti moni paikkakunnalla sijaitseva yritys tämän huomioon jatkoa suunnitellessaan. Ei voi sitoutua paikkakunnalle, jossa ei ole tulevaisuudessa koulutettua työvoimaa. Tämä politiikka johti siihen, että yritykset pakotettiin siirtymään suurempiin kaupunkeihin, joissa työvoima on kalliimpaa. Tämä sitten on vienyt osaltaan Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Osa yrityksistä ei pysähtynyt Suomeen vaan jatkoi suoraan Kiinaan ja Itä-Eurooppaan.

Jos olette ajellut pitkin maaseutuja esimerkiksi Saksassa, Hollannissa tai Tanskassa, olette kenties huomanneet että ns. keskellä ei mitään on tehdaskomplekseja ja toimistorakennuksiakin. Alla on esimerkiksi Phoenix Contactin pääkonttori ja tehdas pienessä Blombergin kunnassa. Ko firma on tuttu jokaiselle teollisuudessa työskentelevälle.

Phoenix contact blomberg

www.google.com

 

[Jan11]

Enpä sanoisi, että kaikkialla kaupungistuminen on samanlainen "megatrendi" kuin Suomessa. Ei muualla Länsi-Euroopassa asiat ole tällä mallilla. Ja puhun siis maista, joiden taloudessa ja teollisuudessa menee paljon paremmin kuin meillä.

Suomessa on ollut ajatusmaailma jo viime vuosituhannen puolelta se, että ainoastaan suurissa kaupungeissa voi olla teollista toimintaa ja koulutettuja ihmisiä. Kepu on ollut omalta osaltaan ajamassa maaseutua alas brändäämällä sitä maaseutu-ja metsätalousalueeksi.

Esimerkiksi 90-luvulla teknikkokoulutuksesta luopumisen yhteydessä ruvettiin pienempiä tekniikan alan yksiköitä pakkoliittämään suurempiin, mikä sitten johti näiden sivutoimipisteeksi muuttuneiden oppilaitosten sulkemiseen. Kun paikkakunnalla olevan oppilaitoksen kohtalo alkoi olemaan vaakalaudalla, otti moni paikkakunnalla sijaitseva yritys tämän huomioon jatkoa suunnitellessaan. Ei voi sitoutua paikkakunnalle, jossa ei ole tulevaisuudessa koulutettua työvoimaa. Tämä politiikka johti siihen, että yritykset pakotettiin siirtymään suurempiin kaupunkeihin, joissa työvoima on kalliimpaa. Tämä sitten on vienyt osaltaan Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Osa yrityksistä ei pysähtynyt Suomeen vaan jatkoi suoraan Kiinaan ja Itä-Eurooppaan.

Jos olette ajellut pitkin maaseutuja esimerkiksi Saksassa, Hollannissa tai Tanskassa, olette kenties huomanneet että ns. keskellä ei mitään on tehdaskomplekseja ja toimistorakennuksiakin. Alla on esimerkiksi Phoenix Contactin pääkonttori ja tehdas pienessä Blombergin kunnassa. Ko firma on tuttu jokaiselle teollisuudessa työskentelevälle.

Phoenix contact blomberg

www.google.com

Saksan kaupungistuminen tapahtui jo 1871-1910 välisellä jaksolla. Siitä eteenpäin se on jatkunut tiivistymisenä.
Kaupungistuminen ei ylipäätään tarkoita sitä, etteikö ruraalialueillakin voisi olla elinvoimaista toimintaa tai tuotantoa. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset tuppaavat syystä tai toisesta muuttamaan urbaanialueille. Ko. ilmiö tosiaan on globaali ja läsnä niin Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa kuin molemmissa Amerikoissakin.
Sen sijaan deurbanisaatiota ei yhteiskunnallisen muutoksen tasolla ole tapahtumassa missään. Saa korjata, jos jossain on. Enemmänkin se on käsitteenä sellainen nostalginen Rousseaulainen ”takaisin luontoon” fantasia.

Suomi on jo hyvin kaupungistunut. Joillain mittareilla Suomi itseasiassa on Saksaa kaupungistuneempi maa, vaikka meillä kaupungistuminen on tapahtunut paljon myöhemmin (1960-70 -luvuilla), spontaanimmin ja heikommin hallitusti. Meillä (86% kaupungistuneena) se on silti edelleen käynnissä nykyennusteen ollessa, että kaupunkialueilla asuu suomalaisista 87% v. 2030 ja 90% v. 2050.

 

[inexcess]

Saksan kaupungistuminen tapahtui jo 1871-1910 välisellä jaksolla. Siitä eteenpäin se on jatkunut tiivistymisenä.
Kaupungistuminen ei ylipäätään tarkoita sitä, etteikö ruraalialueillakin voisi olla elinvoimaista toimintaa tai tuotantoa. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset tuppaavat syystä tai toisesta muuttamaan urbaanialueille. Ko. ilmiö tosiaan on globaali ja läsnä niin Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa kuin molemmissa Amerikoissakin.

Suomi on jo hyvin kaupungistunut. Joillain mittareilla Suomi itseasiassa on Saksaa kaupungistuneempi maa, vaikka meillä kaupungistuminen on tapahtunut paljon myöhemmin (1960-70 -luvuilla), spontaanimmin ja heikommin hallitusti. Meillä se on silti edelleen käynnissä nykyennusteen ollessa, että kaupunkialueilla asuu suomalaisista 87% v. 2030 ja 90% v. 2050.

Kirjoitukseni pointti on se, että Suomessa 90-luvulta lähtien keskitytty ~12 suurimpaan kaupunkiseutuun. Kaikki muut alueet ovat olleet aivan tietoisessa alasajossa.

Tällä on ollut monia haitallisia vaikutuksia kotimaiselle teollisuudelle. Ne työvoimakustannukset nyt vaan ovat selvästi suuremmat Jyväskylässä, Oulussa yms, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan.

Mutta näitä asioita on tietysti todella vaikea hahmottaa, jos on Espoossa asuva puoluekirjavirkamies varmalla työpaikalla ja 5300 euron kuukausipalkalla, vailla mitään oikeaa työkokemusta.

Suomen lähes maailman korkeimmat polttoainehinnat kertovat tahollaan tästä ymmärtämättömyydestä. Ei vaan nähdä sitä, mikä on tilanne tässä maassa.

 

[Jan11]

Kirjoitukseni pointti on se, että Suomessa 90-luvulta lähtien keskitytty ~12 suurimpaan kaupunkiseutuun. Kaikki muut alueet ovat olleet aivan tietoisessa alasajossa.

Tällä on ollut monia haitallisia vaikutuksia kotimaiselle teollisuudelle. Ne työvoimakustannukset nyt vaan ovat selvästi suuremmat Jyväskylässä, Oulussa yms, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan.

Mutta näitä asioita on tietysti todella vaikea hahmottaa, jos on Espoossa asuva puoluekirjavirkamies varmalla työpaikalla ja 5300 euron kuukausipalkalla, vailla mitään oikeaa työkokemusta.

Suomen lähes maailman korkeimmat polttoainehinnat kertovat tahollaan tästä ymmärtämättömyydestä. Ei vaan nähdä sitä, mikä on tilanne tässä maassa.

Ei. Suomessa ei oikeastaan ole tehty kaupungistumispolitiikkaa. Päinvastoin. Poliittisesti on yritetty hajauttaa, esim. ripottelemalla valtionhallintoa, virastoja ja palvelukeskuksia ympäriinsä. Samoin teollisuudelle on ollut erinomaisen hyvin tukea maakuntiin, ja kaikkein eniten Etelä-Savoon, Kainuuseen ja Lappiin.
Yritykset vievät yleensä silti konttorinsa mahdollisimman lähelle Helsinki-Vantaan lentokenttää, ja siihen on perustellut syynsä.

Itse maalta kotoisin ja katson muutenkin tätä asiaa hyvin kaukaa isolta kirkolta, vaikka ennen koronaa pitikin melkein viikottain sinne ja takaisin lentää. Enää ei onneksi tarvitse, kun saimme kulttuurin muutettua.

Mutta asiaa on tutkittukin. Ihmiset haluaisivat kaupungin lähipalvelut, asumisen vaivattomuuden, elinolosuhteet ja palkkatason maaseudulla luonnon keskellä ilman ruuhkia. Valitettavasti nuo on keskenään ristiriitaisia vaateita.
Euroopassa on kyllä yksi maa, jossa sitä on jossain määrin tarjolla: Sveitsi.

 

[pulatunnus]

Kirjoitukseni pointti on se, että Suomessa 90-luvulta lähtien keskitytty ~12 suurimpaan kaupunkiseutuun. Kaikki muut alueet ovat olleet aivan tietoisessa alasajossa.

Vähän ristiriitaista viestiä annat.

Ne jotka ajaneet keskittymistä, niin ne nimenomaan kritisoi tuota hajautusta ympäri maata ja pitävät sitä epätehokkaana.

Se että pahamaineista hajasijoitusta on tuettu on pitänyt maakunnat elinvoimaisena, se että kasvukeskuksilla on kilpailua pitää ne taasen hereillä, jokaisen maakunnan vaikuttajat on toki sietä mieltä että nimenoman heihin kannattaa panostaa, ja piempiin ei kannata. Lappeenranta, Rovaniemi vs Jyväskylä Vaasa, vs Oulu, vs Tampere, vs Helsingin "metropolialue" vs keskieuroopan keskittymät.

Tällä on ollut monia haitallisia vaikutuksia kotimaiselle teollisuudelle. Ne työvoimakustannukset nyt vaan ovat selvästi suuremmat Jyväskylässä, Oulussa yms, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan.

Ei nyt avautunut että miten niin.
Maakunnat ovat onnistuneet erikoistumaan ja yllättävän kovaa kapeaa osaamista, onko se sitten hajautuspolitiikan ansioita vai ei.

Se on tarjonnut halpaa työvoimaa silloin kun joku on sitonut koulutetun sinne. Mutta koulutus myös alentaa kynnystä muuttaa. Koulutetun väen houkuteltua metsänreunaan hankaloittaa se että nämä ovat hajallaan ympärimaakuntia. Tänä päivänä puolisot ovat koulutettuja usein eri alojen, joten voisit miettiä olisiko suurempi määrä eduksi vai haitaksi, vai onko jopa nykyinen määrä vähän yläkanttiin ihan optimiin verrattuna.

Ei se ole vain sattumaa miksi tegnologiayhtiöt keskittyy tiivisti yhteen, jos kannatat sitä että suomessa on paljon osaamista ympärimaata, niin on hyvin hämmentävää että kritisoit sitä politiikka millä se on saatu aikaan.

Sitä vaikea sanoa mikä sen hinta on ollut, mutta hyvin uskottavasti pienempi määrä olisi ollut tehokkaampi suoraan taloudellisesti miettien, mutta olisko se ylittänyt haittoja.

Mutta näitä asioita on tietysti todella vaikea hahmottaa, jos on Espoossa asuva puoluekirjavirkamies varmalla työpaikalla ja 5300 euron kuukausipalkalla, vailla mitään oikeaa työkokemusta.

Suomen lähes maailman korkeimmat polttoainehinnat kertovat tahollaan tästä ymmärtämättömyydestä. Ei vaan nähdä sitä, mikä on tilanne tässä maassa.

Nyt en ymmärtänyt lainkaa.

Ihan samaa työtä Espoo, Helsinkin seudulla tehdään kuin maakunnissa, dissataan pienempiä maakuntia, kerjätään euroopasta ja mailmalta virastoja , turkimusyksiköitä jne. tuhansien kilometrien päähän sieltä ytimestä. ja ihmetellään ettei kukaan halua muuttaa johonkin pikku kyllään. Ja jos joku haluaa, niin Rovaniemi vie voiton.

Valmistava teollisuus taasen on Suomessa usein kaukana, joten sen on oltavat sen verran ja vähän päälle parempi muussa, Suomi on taasen iso maa, joten päivä lisää voi tulla ihan sillä mihin päin maata sijoittuu. Siksi maakunnan kilpailee verisesti, siinä ei jää montaa voittajaa, monelle tulee pataan, jos poiitikot lähtee söhlään ja antaa tasoistuta häviäjille, niin se voi johtaa siihen ettei parhaat voita.

 

[pulatunnus]

Suomen lähes maailman korkeimmat polttoainehinnat kertovat tahollaan tästä ymmärtämättömyydestä. Ei vaan nähdä sitä, mikä on tilanne tässä maassa.

Vähän populisti juttuja.
Muuttotappioalueiden ongelmat ovat muualla.

1. Asuntojen hinnat, tai siis niiden arvojen romahtaminen. Jo haluat piristää muuttotappio alueita, niin keksi joku mekanismi millä siivota ylitarjonta, siinä samalla poistaa asuntosijoittamisen riski. Tyyliin järjestelmä joka terveeseen hintaa lunastaa ylimääräiset asunnot, purkaa ja siivoaa ne pois. (Lokiikka siinä että asuntojen arvoilla on selkänoja joka pitäisi jäljelle jääneet perheet elinvoimaisempana ja poislähtevillä olisi varaa lähteä pois)

2. Saada läpi ajatus että ympärimaata ei voida tarjota samoja palveluita yhtä saavutettavasta, eikä ole tarkoituksen mukaista vetää samoilla minimi vaatimuksilla joka asiaa.

 

[ATE]

2. Saada läpi ajatus että ympärimaata ei voida tarjota samoja palveluita yhtä saavutettavasta, eikä ole tarkoituksen mukaista vetää samoilla minimi vaatimuksilla joka asiaa.

Tähän täytyisi saada kylkeen jotain veronalennusta mitä muistaakseni on joskus vakavasti ehdoteltukin. Ei oikein nappaa maksaa mitään ylisuurta polttoaineveroa ja muita veroja maaseudulla jos palvelut vedetään pois.

 

[pulatunnus]

Tähän täytyisi saada kylkeen jotain veronalennusta mitä muistaakseni on joskus vakavasti ehdoteltukin. Ei oikein nappaa maksaa mitään ylisuurta polttoaineveroa ja muita veroja maaseudulla jos palvelut vedetään pois.

No saa aika paljon karsia että nettosaaja-alueet muuttuisi nettomaksajiksi. Eli vaatimuksissa se vaara että oikeat nettomakasaja alueet innostuu ehdotuksesta.

Mutta mainitsit polttoaineen, liikenneverotus voi hyvinkin siirtyä kohti käytönmukaan perittävää, haja-astusaluella toki kokemusta tiehoitomaksuista, mutta myös kunta ja valtion teihin yltävään. Se ei välttämättä ehkä pienennät paikallisen autoilun suoria kustannuksia.

Jos liikenteen verotuksen "ylijäämää" leikataan, niin se siirtyy valtion verotukseen, mutta siinä käy pian niin että muuttotappioalueet muuttuu entistä enemmän nettosaajiksi.

Yksilähetystapa on se että maakuntaverotuksella rahoitetaan maakuntien palvelut, valtio verotuksella valtakunalliset menot.

On sinänsä ihan kohtuullista että kasvukeskusten verokietymillä rahoitetaan muuttotappio aluden menoja, kyse kuitekin siitä että tappio alueilta nimenomaan verotuloja kierryttävät ovat muuttaneet pois ja jäljelle on jääneet mm. kalliita palveluita kuluttavia kansalaisia, joista osa on nuorempana ehkä ahkerastikkin osallistuneet hyvinvoinnin lisäämiseen.

Edit:
Huomaa että nimenomaan fosiilisenpolttoaineen verotuksesta on katoamassa se ns ylellisyysvero, ja painopiste siirtyy co2 vähentämiseen, joka taasen ei suoraan osu palveluiden tuotantoon.

 

[Timo 2]

Norja taitaa vahvasti tukea maalla asumista ja siinä taidetaan olla onnistuttu. Tosin Norjan öljyllä on varmasti oma merkityksensä asiassa.

Ehkäpä Norjan mallista voisi ottaa jotain oppia.

 

[pulatunnus]

Norja taitaa vahvasti tukea maalla asumista ja siinä taidetaan olla onnistuttu. Tosin Norjan öljyllä on varmasti oma merkityksensä asiassa.

Ehkäpä Norjan mallista voisi ottaa jotain oppia.

Mitä oppia, siis mitä kannattaa oppia ja miksi ?

 

[Timo 2]

Mitä oppia, siis mitä kannattaa oppia ja miksi ?

Ymmärtääkseni Norja on onnistunut tukipolitiikallaan pitämään maaseudun elävänä tai estämään sen autioitumisen. Näitä Norjan keinoja voisi tarkastella ja katsoa mitä voisi hyödyntää ja mitä se tulisi maksamaan. Lienee olemme yhtämieltä siitä että maaseutu olisi hyvä saada pidettyä asuttuna(tai vähintään estää kuoleminen), jos tämä on järkevin kokonaiskustannuksin toteutettavissa.

Periaatteessa kaikesta voi ottaa jotain oppia.

 

[Jan11]

Ymmärtääkseni Norja on onnistunut tukipolitiikallaan pitämään maaseudun elävänä tai estämään sen autioitumisen. Näitä Norjan keinoja voisi tarkastella ja katsoa mitä voisi hyödyntää ja mitä se tulisi maksamaan. Lienee olemme yhtämieltä siitä että maaseutu olisi hyvä saada pidettyä asuttuna(tai vähintään estää kuoleminen), jos tämä on järkevin kokonaiskustannuksin toteutettavissa.

Periaatteessa kaikesta voi ottaa jotain oppia.

Kaupungistumisen mittareilla Norja on suurin piirtein yhtä urbanisoitunut (83%) kuin Suomi. Toki vuoristoisessa maassa on huomattavasti enemmän vaikeakulkuisia tai hankalasti asutettavia alueitakin kuin meillä. Kaupunkeihin on kuitenkin muutettu samaan tahtiin.
Eikä maan varakkuus öljyrahastoineen ainakaan vähennä mahdollisuuksia tukea alueita. Rahakaan ei silti aina ratkaise kaikkia eteen tulevia ongelmia.

 

[inexcess]

Voimme väitellä täällä siitä, mikä on Suomen tilastollinen urbanisoitumisaste ja mitä se on muihin maihin verrattuna.

Tällä ei päästä pakoon sitä tosiasiaa, että merkittävä osa koko Suomesta on muuttunut/muuttumassa alueeksi, jossa ei voi enää omalla työllään elättää itseään ja jolla ei ole mitään tulevaisuutta.

Eli ihmiset pakkautuvat niihin muutamiin elinkelpoisiin kasvukeskuksiin, joissa on vielä muutakin työtä tarjolla kuin vanhuskeskuksen lähihoitajan paikka. Harvoissa kasvukeskuksissa asuntojen hinnat nousee, palkkoja on pakko nostaa, kilpailukyky heikkenee.

Tilannetta ei yhtään paranna, että vääränlainen maahanmuutto kohdistuu juuri näihin samoihin kasvukeskuksiin. Asuntopula pahenee ja toisaalta syntyy alueita, jossa työssäkäyvät ihmiset eivät voi asua. Pääkaupunkiseudulla on jo nyt tämä tilanne.

Lisäksi kohonneet polttoaineenhinnat tekevät pendelöinnistä mahdotonta, eli elinkelpoinen alue kasvukeskuksen ympärillä supistuu alle 50km säteelle.

Tämä yhtälö ei vaan toimi. Monissa Länsi-Euroopan maissa on jo tajuttu, ettei ihmisiä voi keskittää muutamaan suureen kaupunkiin.