Kotimaan politiikka

[Varistin]

Kaupungistuminen on teollistuneissa länsimaissa megatrendi. Suomi on kehityksessä mittarista riippuen tosin 10-30 vuotta jäljessä, ja korona-aika teki lisäkuopan, mutta kyllä se muutoin etenee tasaisen tappavasti (siis kyliä ja pikkukuntia tappavasti).

Suomessa on erityisesti Kepun ja MTK:n voimin menestyksekkäästi pidetty kiinni suhteellisen pienten perhetilojen mallista, mutta kaipa sielläkin on selvää, että seuraava murros sitten jo vie niistä perhetiloista isojen maatalousyhtiöiden malliin: ei toivottavasti yhtä rumasti kuin Jenkeissä ja Ausseissa, mutta vie kuitenkin.
Sen myötä tai jälkeen tulee sitten myös seuraava loikka yhtäältä kaupungistumisessa, toisaalta maaltapaossa. Kun sitten sinne maalle tunnepohjan ja juurien lisäksi sitoo enää työ (jota on muuallakin), ei enää omaisuus, joka on siis myyty yhtiölle tai vaihdettu sen osakkeisiin.

Tämä onkin mielenkiintoinen kulma asiassa. Itse asiassa maataloustuottajien itsensäkin etu pitkällä aikavälillä voisi olla laittaa hynttyyt yhteen ja tehdä niistä 20-50 hehtaarin "mies ja traktori" pikkutiloista satojen tai tuhansien hehtaarien maatalousyhtymiä. Tällä korjattaisiin osaltaan sitä epäsuhtaa, mikä on nyt tuottajan, jalostusportaan ja kaupan välillä tuottajien tappioksi heikomman neuvotteluvoiman takia. En ainakaan itse näe, että tämä korjaantuu muuta kautta kuin valtiovallan pakottavilla määräyksillä tulonjakoon liittyen (= lisää maataloustukia) tai sillä, että viljelijät oikeasti saavat luotua merkittäviä yhteistoimijoita, joilla on valtuudet neuvotella muiden osapuolten kanssa viljelijöiden mandaatilla. Pelkkä lobbausorganisaatio ei riitä, pitää olla nimenomaan sitovat neuvotteluvaltuudet.

Kääntöpuolella maatalousyhtymämalli tarkoittaisi valtaosalle tilallisista sitä, että pitäisi löytyä uudenlaista rohkeutta sekä merkittävää halua ja kykyä yhteistyöhön muiden viljelijöiden kanssa. Mukaan tulisi myös todennäköisesti jonkinlainen palkkapomoporras ja iso määrä palkollisia työntekijöitä, joilla ei (kaikilla) ole omistusosuutta mukana. Lisäksi monelle saattaisi jopa eniten kirpaista itsenäisyyden menetys. Toisaalta voi miettiä sitäkin mikä arvo pikkutilallisen itsenäisyydellä lopulta on, jos nykyään voi valita lähinnä sen kitkuttaako epävarmoilla ja pienillä tuloilla yksinään vai lopettaako koko homman ja siirtyy muihin töihin.

 

[pulatunnus]

Tämä onkin mielenkiintoinen kulma asiassa. Itse asiassa maataloustuottajien itsensäkin etu pitkällä aikavälillä voisi olla laittaa hynttyyt yhteen ja tehdä niistä 20-50 hehtaarin "mies ja traktori" pikkutiloista satojen tai tuhansien hehtaarien maatalousyhtymiä. Tällä korjattaisiin osaltaan sitä epäsuhtaa, mikä on nyt tuottajan, jalostusportaan ja kaupan välillä tuottajien tappioksi heikomman neuvotteluvoiman takia. En ainakaan itse näe, että tämä korjaantuu muuta kautta kuin valtiovallan pakottavilla määräyksillä tulonjakoon liittyen (= lisää maataloustukia) tai sillä, että viljelijät oikeasti saavat luotua merkittäviä yhteistoimijoita, joilla on valtuudet neuvotella muiden osapuolten kanssa viljelijöiden mandaatilla. Pelkkä lobbausorganisaatio ei riitä, pitää olla nimenomaan sitovat neuvotteluvaltuudet.

Kääntöpuolella maatalousyhtymämalli tarkoittaisi valtaosalle tilallisista sitä, että pitäisi löytyä uudenlaista rohkeutta sekä merkittävää halua ja kykyä yhteistyöhön muiden viljelijöiden kanssa. Mukaan tulisi myös todennäköisesti jonkinlainen palkkapomoporras ja iso määrä palkollisia työntekijöitä, joilla ei (kaikilla) ole omistusosuutta mukana. Lisäksi monelle saattaisi jopa eniten kirpaista itsenäisyyden menetys. Toisaalta voi miettiä sitäkin mikä arvo pikkutilallisen itsenäisyydellä lopulta on, jos nykyään voi valita lähinnä sen kitkuttaako epävarmoilla ja pienillä tuloilla yksinään vai lopettaako koko homman ja siirtyy muihin töihin.

Teknisesti yhtymä kai olisi sallittu, mutta 20x50h=1000ha, ehkä joku muu "yhtiömuoto". Ehkä ihan vain pitkä vuokrasopapri, jos siis ajatus se että maan omistuksesta ei luovuta, ja sitten maatalousyhtiö harjoittaa toimintaansa parhaan mukana.

Tehokkuutta tulisi myyntiin että tuottamiseen, mutta jos tuo maatalous on puuhastelua niin onko tehostuminen riittävän suuri että kananttaa ihan oikeasti.

Jos taasen idea on jalostuksessa ja markkinoinnissa, niin antaa tilallisten puuhastella ja asemoi itsensä sinne jalostus/markkinointi portaaseen. Kyse ei ole koosta, vaan siitä että joku vetävä, haluttava tarina.
Kaupanhyllylle on vaikea päästä ja vielävaikeampia pysyä järkevin kustannuksin. Tarina sen takia että tarina on vaikeampi kopioda/helpompi suojata kuin pelkkä tuote., jos menet vain hyvällä tuotteella, niin kauppa tuo vastaavan omalla merkillä.

tai sillä, että viljelijät oikeasti saavat luotua merkittäviä yhteistoimijoita, joilla on valtuudet neuvotella muiden osapuolten kanssa viljelijöiden mandaatilla.

Kuullostaa kilpailunrajoittamiselta jos iso joukko yhdessä sopii hinnoista ja ehdoista.

Ja jos heillä ei ole vipuvartta pakottaa ostajaa, niin isoilla ostajilla on kyky sanella ehtoja, vaikka muutama tuhat viljeliää saisi liittoutua, niin se on perus jutuissa niin markinaalinen toimija isoille ostajille joilla on hakintakanavat myös muissa maissa, voivat painostuksen alla vaikka vähän maksaa muutamasta tuontikuormasta enemmän, viljelijöillä ei kuitenkaan ole varastointikapasiteettiä useammaksi satokaudeksi , voivat toki myydä muille markkinoille, mutta lokistiikka ei ole viljelijoiden hallussa. ja osassa alkutuotteita tarvittaisiin välissä jalostusta että yleensä voi viedä.

Joissain tuotteissa ymmärtääkseni on syntynyt uusia vailjeliä lähtöisiä toimijoita ja muistettava että osa suurista jalostajista on nimenomaan viljeliä lähtöisiöä.

 

[Varistin]

Kuullostaa kilpailunrajoittamiselta jos iso joukko yhdessä sopii hinnoista ja ehdoista.

Tarkoitinkin lähinnä sitä, että jos tuottajien yhteisfirmat olisivat riittävän isoja, niin niillä olisi huomattavasti enemmän neuvotteluvoimaa jokaisella jo yksinään. Siihen ei toki 20 x 50ha riitä vaan pitäisi olla huomattavasti isompi. Eikä tämä tietenkään toimi niin, että perustetaan yhteisyritys mutta kaikki toiminta jatkuu ennallaan pienviljelijätyyliin, vaan tekeminen pitää sopeuttaa uuteen yritysmalliin.

Suurempien tilojen suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa, kyse on enemmän sopeutumisesta ja siitä, ovatko viljelijät olla etukenossa tätä itse ohjaamassa vai vasta pakon edessä.

 

[Varistin]

Teknisesti yhtymä kai olisi sallittu, mutta 20x50h=1000ha, ehkä joku muu "yhtiömuoto". Ehkä ihan vain pitkä vuokrasopapri, jos siis ajatus se että maan omistuksesta ei luovuta, ja sitten maatalousyhtiö harjoittaa toimintaansa parhaan mukana.

Lisäkommentti tähän vielä, oma ajatukseni lähtee nimenomaan siitä, että perustetaan normaali osakeyhtiö tai muu, ja maan ja kaluston omistus siirtyy sille yhtiön osakkeita vastaan. Yhtiön omistajat organisoivat homman sitten itse haluamallaan tavalla, mutta lähtökohtaisesti osallistuvat käytännön toimintaan yrityksen palkollisina. Tai miten nyt sitten ikinä omistaja itse yhtiössä voi ja haluaa toimiakaan myös työntekijänä.

 

[pulatunnus]

Tarkoitinkin lähinnä sitä, että jos tuottajien yhteisfirmat olisivat riittävän isoja, niin niillä olisi huomattavasti enemmän neuvotteluvoimaa jokaisella jo yksinään.

Tässä maassa on paljon tuottaja omisteisia osuuskuntia. Valiokin on tuottaja osuuskuntien omistama, no se tosin harva iso esimerkki mikä toteuttanut ajatustasi, tosin vähän sai näpeille.
Lihapuolella on yhtiöitä joissa käytännössä määräysvalta tuottaja taustaista, niillä menestys ollut huonompaa monesta syystä, ja eivät ole pärjänneet kaupalle.

Siihen ei toki 20 x 50ha riitä vaan pitäisi olla huomattavasti isompi. Eikä tämä tietenkään toimi niin, että perustetaan yhteisyritys mutta kaikki toiminta jatkuu ennallaan pienviljelijätyyliin, vaan tekeminen pitää sopeuttaa uuteen yritysmalliin.

Suurempien tilojen suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa, kyse on enemmän sopeutumisesta ja siitä, ovatko viljelijät olla etukenossa tätä itse ohjaamassa vai vasta pakon edessä.

En nyt kaivanut tilastoja, mutta mikä se (pelto) keskitilakoko on tänäpäivänä, päätoimisissa maatiloissa.
Tosin sanotaan ettei ne hehtaarit sitä kerro, vaan se mitä tehdään. ja hiljan jossain kritisoitiin että nyky systeemi keskittää pinta-aloja.

Tosin tuota kai kritisoi eniten ne jotka haikailee niitä puuhastelu tiloja niiden tuotteita.

Lisäkommentti tähän vielä, oma ajatukseni lähtee nimenomaan siitä, että perustetaan normaali osakeyhtiö tai muu, ja maan ja kaluston omistus siirtyy sille yhtiön osakkeita vastaan. Yhtiön omistajat organisoivat homman sitten itse haluamallaan tavalla, mutta lähtökohtaisesti osallistuvat käytännön toimintaan yrityksen palkollisina. Tai miten nyt sitten ikinä omistaja itse yhtiössä voi ja haluaa toimiakaan myös työntekijänä.

Tuo tarkoitaisi sitä että tuohon voisi liittyä vain ne joilla on velattomat pelto maat/kalusto. Tuo tosin tarkoittaisi sitä että yhtiö olisi hyvin vakavarainen ja sillä olisi kyky hakea rahoitusta investointeihin kohtuu rahaan.
Mutta haluaisiko tuohon lähteä, koska tärkeää olisi että koko kylälähtisi, jotta homma saataisiin tehostettua, ei niin että yhtiössä olisi osakkaita (peltoja, tuotantoalitoksia) sieltä täältä. Yhitö olisi siis kilpailia muille maanostajille, varsinkin sellaisille jotka ovat valmiita maksamaan rahaa. Lisäksi kunta voi olla kärkkymässä ja napata maat nokanedestä, no se mahdollinen riski on ennustettavissa.

Vuokraamisella omistus säilyä omistajalla, jolloin se olisi yhtiölle edullisempaa ja osakkaille tasapuolisempaa. Maanomistaja saisi myös vuokratuloja (jos yhtiö pysyy maksukykyisenä), yhtiö toki tarvii rahoituksen, mutta se pääomitus voisi jakaantua paremmin kykyjen ja kiinnostuksen mukaan.

Edit:
Lisään vielä että lehdissä on ollut juttuja yhtiöistä joita joukko viljelijoitä on perustanut, ja ovat sitten rakentaneet isoja tuotantolaitoksia, osa kaatunut, osa kai pärjännyt, taajamissa ovat vähän epäseksikkäitä, eivät oikein tue sitä puuhastelu ihannetta. Jälkimmäinen taasen vaikeuttaa rahoitusta ja lisäksi luvitus haasteet.

Pienviljeliä voi paikata epäonnistumisia omalla työllä, iso yhtiö voi paikata epäonnistumisia osakeanneilla, jälkimmäisen houkuttelevuutta vähän heikentää se että siihen yhtiön osakkuuteen ei samaa tunnesidettä kuin omaan maahan.

 

[inexcess]

Kaupungistuminen on teollistuneissa länsimaissa megatrendi. Suomi on kehityksessä mittarista riippuen tosin 10-30 vuotta jäljessä, ja korona-aika teki lisäkuopan, mutta kyllä se muutoin etenee tasaisen tappavasti (siis kyliä ja pikkukuntia tappavasti).

Suomessa on erityisesti Kepun ja MTK:n voimin menestyksekkäästi pidetty kiinni suhteellisen pienten perhetilojen mallista, mutta kaipa sielläkin on selvää, että seuraava murros sitten jo vie niistä perhetiloista isojen maatalousyhtiöiden malliin: ei toivottavasti yhtä rumasti kuin Jenkeissä ja Ausseissa, mutta vie kuitenkin.
Sen myötä tai jälkeen tulee sitten myös seuraava loikka yhtäältä kaupungistumisessa, toisaalta maaltapaossa. Kun sitten sinne maalle tunnepohjan ja juurien lisäksi sitoo enää työ (jota on muuallakin), ei enää omaisuus, joka on siis myyty yhtiölle tai vaihdettu sen osakkeisiin.

Tämä on vähän kyyninen näkemys, mutta tuolta se kehityskulku näyttää. Maaseutu autioituu. Politiikkatoimin sitä voi hidastaa, mutta jokainen hidastava toimi maksaa, ja sen maksaa kaupunkilaiset, tietysti. Näitä toimia on meillä tehty ja maksettu 60-luvulta saakka, ja vaikka osin onnistuneesti, on se kaupungistuminen / maaseudun autioituminen silti edennyt koko ajan.

Kesämökkiläiset, joka itsekin olen, on eri porukka. Kesämökki tai mökkeily on toki meillä varsin tavanomainen ylellisyys, mutta siinä mielessä kuitenkin ylellisyys, ettei sitä ole mitään mieltä valtion tukea millään tavalla.
Kunnat toki eri asia, ne optimoi vain omaa elinvoimaansa ja toki siksi kilpailevat mökkiläisistä, jotka tuovat rahaa, mutta eivät tarvitse tai kuluta kalliita palveluja niiden piikkiin, kalleimpana erityisairaanhoito (joka nyt siirtyy hyvinvointialueille).

Enpä sanoisi, että kaikkialla kaupungistuminen on samanlainen "megatrendi" kuin Suomessa. Ei muualla Länsi-Euroopassa asiat ole tällä mallilla. Ja puhun siis maista, joiden taloudessa ja teollisuudessa menee paljon paremmin kuin meillä.

Suomessa on ollut ajatusmaailma jo viime vuosituhannen puolelta se, että ainoastaan suurissa kaupungeissa voi olla teollista toimintaa ja koulutettuja ihmisiä. Kepu on ollut omalta osaltaan ajamassa maaseutua alas brändäämällä sitä maaseutu-ja metsätalousalueeksi.

Esimerkiksi 90-luvulla teknikkokoulutuksesta luopumisen yhteydessä ruvettiin pienempiä tekniikan alan yksiköitä pakkoliittämään suurempiin, mikä sitten johti näiden sivutoimipisteeksi muuttuneiden oppilaitosten sulkemiseen. Kun paikkakunnalla olevan oppilaitoksen kohtalo alkoi olemaan vaakalaudalla, otti moni paikkakunnalla sijaitseva yritys tämän huomioon jatkoa suunnitellessaan. Ei voi sitoutua paikkakunnalle, jossa ei ole tulevaisuudessa koulutettua työvoimaa. Tämä politiikka johti siihen, että yritykset pakotettiin siirtymään suurempiin kaupunkeihin, joissa työvoima on kalliimpaa. Tämä sitten on vienyt osaltaan Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Osa yrityksistä ei pysähtynyt Suomeen vaan jatkoi suoraan Kiinaan ja Itä-Eurooppaan.

Jos olette ajellut pitkin maaseutuja esimerkiksi Saksassa, Hollannissa tai Tanskassa, olette kenties huomanneet että ns. keskellä ei mitään on tehdaskomplekseja ja toimistorakennuksiakin. Alla on esimerkiksi Phoenix Contactin pääkonttori ja tehdas pienessä Blombergin kunnassa. Ko firma on tuttu jokaiselle teollisuudessa työskentelevälle.

Phoenix contact blomberg

www.google.com

 

[Jan11]

Enpä sanoisi, että kaikkialla kaupungistuminen on samanlainen "megatrendi" kuin Suomessa. Ei muualla Länsi-Euroopassa asiat ole tällä mallilla. Ja puhun siis maista, joiden taloudessa ja teollisuudessa menee paljon paremmin kuin meillä.

Suomessa on ollut ajatusmaailma jo viime vuosituhannen puolelta se, että ainoastaan suurissa kaupungeissa voi olla teollista toimintaa ja koulutettuja ihmisiä. Kepu on ollut omalta osaltaan ajamassa maaseutua alas brändäämällä sitä maaseutu-ja metsätalousalueeksi.

Esimerkiksi 90-luvulla teknikkokoulutuksesta luopumisen yhteydessä ruvettiin pienempiä tekniikan alan yksiköitä pakkoliittämään suurempiin, mikä sitten johti näiden sivutoimipisteeksi muuttuneiden oppilaitosten sulkemiseen. Kun paikkakunnalla olevan oppilaitoksen kohtalo alkoi olemaan vaakalaudalla, otti moni paikkakunnalla sijaitseva yritys tämän huomioon jatkoa suunnitellessaan. Ei voi sitoutua paikkakunnalle, jossa ei ole tulevaisuudessa koulutettua työvoimaa. Tämä politiikka johti siihen, että yritykset pakotettiin siirtymään suurempiin kaupunkeihin, joissa työvoima on kalliimpaa. Tämä sitten on vienyt osaltaan Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Osa yrityksistä ei pysähtynyt Suomeen vaan jatkoi suoraan Kiinaan ja Itä-Eurooppaan.

Jos olette ajellut pitkin maaseutuja esimerkiksi Saksassa, Hollannissa tai Tanskassa, olette kenties huomanneet että ns. keskellä ei mitään on tehdaskomplekseja ja toimistorakennuksiakin. Alla on esimerkiksi Phoenix Contactin pääkonttori ja tehdas pienessä Blombergin kunnassa. Ko firma on tuttu jokaiselle teollisuudessa työskentelevälle.

Phoenix contact blomberg

www.google.com

Saksan kaupungistuminen tapahtui jo 1871-1910 välisellä jaksolla. Siitä eteenpäin se on jatkunut tiivistymisenä.
Kaupungistuminen ei ylipäätään tarkoita sitä, etteikö ruraalialueillakin voisi olla elinvoimaista toimintaa tai tuotantoa. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset tuppaavat syystä tai toisesta muuttamaan urbaanialueille. Ko. ilmiö tosiaan on globaali ja läsnä niin Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa kuin molemmissa Amerikoissakin.
Sen sijaan deurbanisaatiota ei yhteiskunnallisen muutoksen tasolla ole tapahtumassa missään. Saa korjata, jos jossain on. Enemmänkin se on käsitteenä sellainen nostalginen Rousseaulainen ”takaisin luontoon” fantasia.

Suomi on jo hyvin kaupungistunut. Joillain mittareilla Suomi itseasiassa on Saksaa kaupungistuneempi maa, vaikka meillä kaupungistuminen on tapahtunut paljon myöhemmin (1960-70 -luvuilla), spontaanimmin ja heikommin hallitusti. Meillä (86% kaupungistuneena) se on silti edelleen käynnissä nykyennusteen ollessa, että kaupunkialueilla asuu suomalaisista 87% v. 2030 ja 90% v. 2050.

 

[inexcess]

Saksan kaupungistuminen tapahtui jo 1871-1910 välisellä jaksolla. Siitä eteenpäin se on jatkunut tiivistymisenä.
Kaupungistuminen ei ylipäätään tarkoita sitä, etteikö ruraalialueillakin voisi olla elinvoimaista toimintaa tai tuotantoa. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset tuppaavat syystä tai toisesta muuttamaan urbaanialueille. Ko. ilmiö tosiaan on globaali ja läsnä niin Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa kuin molemmissa Amerikoissakin.

Suomi on jo hyvin kaupungistunut. Joillain mittareilla Suomi itseasiassa on Saksaa kaupungistuneempi maa, vaikka meillä kaupungistuminen on tapahtunut paljon myöhemmin (1960-70 -luvuilla), spontaanimmin ja heikommin hallitusti. Meillä se on silti edelleen käynnissä nykyennusteen ollessa, että kaupunkialueilla asuu suomalaisista 87% v. 2030 ja 90% v. 2050.

Kirjoitukseni pointti on se, että Suomessa 90-luvulta lähtien keskitytty ~12 suurimpaan kaupunkiseutuun. Kaikki muut alueet ovat olleet aivan tietoisessa alasajossa.

Tällä on ollut monia haitallisia vaikutuksia kotimaiselle teollisuudelle. Ne työvoimakustannukset nyt vaan ovat selvästi suuremmat Jyväskylässä, Oulussa yms, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan.

Mutta näitä asioita on tietysti todella vaikea hahmottaa, jos on Espoossa asuva puoluekirjavirkamies varmalla työpaikalla ja 5300 euron kuukausipalkalla, vailla mitään oikeaa työkokemusta.

Suomen lähes maailman korkeimmat polttoainehinnat kertovat tahollaan tästä ymmärtämättömyydestä. Ei vaan nähdä sitä, mikä on tilanne tässä maassa.

 

[Jan11]

Kirjoitukseni pointti on se, että Suomessa 90-luvulta lähtien keskitytty ~12 suurimpaan kaupunkiseutuun. Kaikki muut alueet ovat olleet aivan tietoisessa alasajossa.

Tällä on ollut monia haitallisia vaikutuksia kotimaiselle teollisuudelle. Ne työvoimakustannukset nyt vaan ovat selvästi suuremmat Jyväskylässä, Oulussa yms, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan.

Mutta näitä asioita on tietysti todella vaikea hahmottaa, jos on Espoossa asuva puoluekirjavirkamies varmalla työpaikalla ja 5300 euron kuukausipalkalla, vailla mitään oikeaa työkokemusta.

Suomen lähes maailman korkeimmat polttoainehinnat kertovat tahollaan tästä ymmärtämättömyydestä. Ei vaan nähdä sitä, mikä on tilanne tässä maassa.

Ei. Suomessa ei oikeastaan ole tehty kaupungistumispolitiikkaa. Päinvastoin. Poliittisesti on yritetty hajauttaa, esim. ripottelemalla valtionhallintoa, virastoja ja palvelukeskuksia ympäriinsä. Samoin teollisuudelle on ollut erinomaisen hyvin tukea maakuntiin, ja kaikkein eniten Etelä-Savoon, Kainuuseen ja Lappiin.
Yritykset vievät yleensä silti konttorinsa mahdollisimman lähelle Helsinki-Vantaan lentokenttää, ja siihen on perustellut syynsä.

Itse maalta kotoisin ja katson muutenkin tätä asiaa hyvin kaukaa isolta kirkolta, vaikka ennen koronaa pitikin melkein viikottain sinne ja takaisin lentää. Enää ei onneksi tarvitse, kun saimme kulttuurin muutettua.

Mutta asiaa on tutkittukin. Ihmiset haluaisivat kaupungin lähipalvelut, asumisen vaivattomuuden, elinolosuhteet ja palkkatason maaseudulla luonnon keskellä ilman ruuhkia. Valitettavasti nuo on keskenään ristiriitaisia vaateita.
Euroopassa on kyllä yksi maa, jossa sitä on jossain määrin tarjolla: Sveitsi.

 

[pulatunnus]

Kirjoitukseni pointti on se, että Suomessa 90-luvulta lähtien keskitytty ~12 suurimpaan kaupunkiseutuun. Kaikki muut alueet ovat olleet aivan tietoisessa alasajossa.

Vähän ristiriitaista viestiä annat.

Ne jotka ajaneet keskittymistä, niin ne nimenomaan kritisoi tuota hajautusta ympäri maata ja pitävät sitä epätehokkaana.

Se että pahamaineista hajasijoitusta on tuettu on pitänyt maakunnat elinvoimaisena, se että kasvukeskuksilla on kilpailua pitää ne taasen hereillä, jokaisen maakunnan vaikuttajat on toki sietä mieltä että nimenoman heihin kannattaa panostaa, ja piempiin ei kannata. Lappeenranta, Rovaniemi vs Jyväskylä Vaasa, vs Oulu, vs Tampere, vs Helsingin "metropolialue" vs keskieuroopan keskittymät.

Tällä on ollut monia haitallisia vaikutuksia kotimaiselle teollisuudelle. Ne työvoimakustannukset nyt vaan ovat selvästi suuremmat Jyväskylässä, Oulussa yms, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan.

Ei nyt avautunut että miten niin.
Maakunnat ovat onnistuneet erikoistumaan ja yllättävän kovaa kapeaa osaamista, onko se sitten hajautuspolitiikan ansioita vai ei.

Se on tarjonnut halpaa työvoimaa silloin kun joku on sitonut koulutetun sinne. Mutta koulutus myös alentaa kynnystä muuttaa. Koulutetun väen houkuteltua metsänreunaan hankaloittaa se että nämä ovat hajallaan ympärimaakuntia. Tänä päivänä puolisot ovat koulutettuja usein eri alojen, joten voisit miettiä olisiko suurempi määrä eduksi vai haitaksi, vai onko jopa nykyinen määrä vähän yläkanttiin ihan optimiin verrattuna.

Ei se ole vain sattumaa miksi tegnologiayhtiöt keskittyy tiivisti yhteen, jos kannatat sitä että suomessa on paljon osaamista ympärimaata, niin on hyvin hämmentävää että kritisoit sitä politiikka millä se on saatu aikaan.

Sitä vaikea sanoa mikä sen hinta on ollut, mutta hyvin uskottavasti pienempi määrä olisi ollut tehokkaampi suoraan taloudellisesti miettien, mutta olisko se ylittänyt haittoja.

Mutta näitä asioita on tietysti todella vaikea hahmottaa, jos on Espoossa asuva puoluekirjavirkamies varmalla työpaikalla ja 5300 euron kuukausipalkalla, vailla mitään oikeaa työkokemusta.

Suomen lähes maailman korkeimmat polttoainehinnat kertovat tahollaan tästä ymmärtämättömyydestä. Ei vaan nähdä sitä, mikä on tilanne tässä maassa.

Nyt en ymmärtänyt lainkaa.

Ihan samaa työtä Espoo, Helsinkin seudulla tehdään kuin maakunnissa, dissataan pienempiä maakuntia, kerjätään euroopasta ja mailmalta virastoja , turkimusyksiköitä jne. tuhansien kilometrien päähän sieltä ytimestä. ja ihmetellään ettei kukaan halua muuttaa johonkin pikku kyllään. Ja jos joku haluaa, niin Rovaniemi vie voiton.

Valmistava teollisuus taasen on Suomessa usein kaukana, joten sen on oltavat sen verran ja vähän päälle parempi muussa, Suomi on taasen iso maa, joten päivä lisää voi tulla ihan sillä mihin päin maata sijoittuu. Siksi maakunnan kilpailee verisesti, siinä ei jää montaa voittajaa, monelle tulee pataan, jos poiitikot lähtee söhlään ja antaa tasoistuta häviäjille, niin se voi johtaa siihen ettei parhaat voita.

 

[pulatunnus]

Suomen lähes maailman korkeimmat polttoainehinnat kertovat tahollaan tästä ymmärtämättömyydestä. Ei vaan nähdä sitä, mikä on tilanne tässä maassa.

Vähän populisti juttuja.
Muuttotappioalueiden ongelmat ovat muualla.

1. Asuntojen hinnat, tai siis niiden arvojen romahtaminen. Jo haluat piristää muuttotappio alueita, niin keksi joku mekanismi millä siivota ylitarjonta, siinä samalla poistaa asuntosijoittamisen riski. Tyyliin järjestelmä joka terveeseen hintaa lunastaa ylimääräiset asunnot, purkaa ja siivoaa ne pois. (Lokiikka siinä että asuntojen arvoilla on selkänoja joka pitäisi jäljelle jääneet perheet elinvoimaisempana ja poislähtevillä olisi varaa lähteä pois)

2. Saada läpi ajatus että ympärimaata ei voida tarjota samoja palveluita yhtä saavutettavasta, eikä ole tarkoituksen mukaista vetää samoilla minimi vaatimuksilla joka asiaa.

 

[ATE]

2. Saada läpi ajatus että ympärimaata ei voida tarjota samoja palveluita yhtä saavutettavasta, eikä ole tarkoituksen mukaista vetää samoilla minimi vaatimuksilla joka asiaa.

Tähän täytyisi saada kylkeen jotain veronalennusta mitä muistaakseni on joskus vakavasti ehdoteltukin. Ei oikein nappaa maksaa mitään ylisuurta polttoaineveroa ja muita veroja maaseudulla jos palvelut vedetään pois.

 

[pulatunnus]

Tähän täytyisi saada kylkeen jotain veronalennusta mitä muistaakseni on joskus vakavasti ehdoteltukin. Ei oikein nappaa maksaa mitään ylisuurta polttoaineveroa ja muita veroja maaseudulla jos palvelut vedetään pois.

No saa aika paljon karsia että nettosaaja-alueet muuttuisi nettomaksajiksi. Eli vaatimuksissa se vaara että oikeat nettomakasaja alueet innostuu ehdotuksesta.

Mutta mainitsit polttoaineen, liikenneverotus voi hyvinkin siirtyä kohti käytönmukaan perittävää, haja-astusaluella toki kokemusta tiehoitomaksuista, mutta myös kunta ja valtion teihin yltävään. Se ei välttämättä ehkä pienennät paikallisen autoilun suoria kustannuksia.

Jos liikenteen verotuksen "ylijäämää" leikataan, niin se siirtyy valtion verotukseen, mutta siinä käy pian niin että muuttotappioalueet muuttuu entistä enemmän nettosaajiksi.

Yksilähetystapa on se että maakuntaverotuksella rahoitetaan maakuntien palvelut, valtio verotuksella valtakunalliset menot.

On sinänsä ihan kohtuullista että kasvukeskusten verokietymillä rahoitetaan muuttotappio aluden menoja, kyse kuitekin siitä että tappio alueilta nimenomaan verotuloja kierryttävät ovat muuttaneet pois ja jäljelle on jääneet mm. kalliita palveluita kuluttavia kansalaisia, joista osa on nuorempana ehkä ahkerastikkin osallistuneet hyvinvoinnin lisäämiseen.

Edit:
Huomaa että nimenomaan fosiilisenpolttoaineen verotuksesta on katoamassa se ns ylellisyysvero, ja painopiste siirtyy co2 vähentämiseen, joka taasen ei suoraan osu palveluiden tuotantoon.

 

[Timo 2]

Norja taitaa vahvasti tukea maalla asumista ja siinä taidetaan olla onnistuttu. Tosin Norjan öljyllä on varmasti oma merkityksensä asiassa.

Ehkäpä Norjan mallista voisi ottaa jotain oppia.

 

[pulatunnus]

Norja taitaa vahvasti tukea maalla asumista ja siinä taidetaan olla onnistuttu. Tosin Norjan öljyllä on varmasti oma merkityksensä asiassa.

Ehkäpä Norjan mallista voisi ottaa jotain oppia.

Mitä oppia, siis mitä kannattaa oppia ja miksi ?

 

[Timo 2]

Mitä oppia, siis mitä kannattaa oppia ja miksi ?

Ymmärtääkseni Norja on onnistunut tukipolitiikallaan pitämään maaseudun elävänä tai estämään sen autioitumisen. Näitä Norjan keinoja voisi tarkastella ja katsoa mitä voisi hyödyntää ja mitä se tulisi maksamaan. Lienee olemme yhtämieltä siitä että maaseutu olisi hyvä saada pidettyä asuttuna(tai vähintään estää kuoleminen), jos tämä on järkevin kokonaiskustannuksin toteutettavissa.

Periaatteessa kaikesta voi ottaa jotain oppia.

 

[Jan11]

Ymmärtääkseni Norja on onnistunut tukipolitiikallaan pitämään maaseudun elävänä tai estämään sen autioitumisen. Näitä Norjan keinoja voisi tarkastella ja katsoa mitä voisi hyödyntää ja mitä se tulisi maksamaan. Lienee olemme yhtämieltä siitä että maaseutu olisi hyvä saada pidettyä asuttuna(tai vähintään estää kuoleminen), jos tämä on järkevin kokonaiskustannuksin toteutettavissa.

Periaatteessa kaikesta voi ottaa jotain oppia.

Kaupungistumisen mittareilla Norja on suurin piirtein yhtä urbanisoitunut (83%) kuin Suomi. Toki vuoristoisessa maassa on huomattavasti enemmän vaikeakulkuisia tai hankalasti asutettavia alueitakin kuin meillä. Kaupunkeihin on kuitenkin muutettu samaan tahtiin.
Eikä maan varakkuus öljyrahastoineen ainakaan vähennä mahdollisuuksia tukea alueita. Rahakaan ei silti aina ratkaise kaikkia eteen tulevia ongelmia.

 

[inexcess]

Voimme väitellä täällä siitä, mikä on Suomen tilastollinen urbanisoitumisaste ja mitä se on muihin maihin verrattuna.

Tällä ei päästä pakoon sitä tosiasiaa, että merkittävä osa koko Suomesta on muuttunut/muuttumassa alueeksi, jossa ei voi enää omalla työllään elättää itseään ja jolla ei ole mitään tulevaisuutta.

Eli ihmiset pakkautuvat niihin muutamiin elinkelpoisiin kasvukeskuksiin, joissa on vielä muutakin työtä tarjolla kuin vanhuskeskuksen lähihoitajan paikka. Harvoissa kasvukeskuksissa asuntojen hinnat nousee, palkkoja on pakko nostaa, kilpailukyky heikkenee.

Tilannetta ei yhtään paranna, että vääränlainen maahanmuutto kohdistuu juuri näihin samoihin kasvukeskuksiin. Asuntopula pahenee ja toisaalta syntyy alueita, jossa työssäkäyvät ihmiset eivät voi asua. Pääkaupunkiseudulla on jo nyt tämä tilanne.

Lisäksi kohonneet polttoaineenhinnat tekevät pendelöinnistä mahdotonta, eli elinkelpoinen alue kasvukeskuksen ympärillä supistuu alle 50km säteelle.

Tämä yhtälö ei vaan toimi. Monissa Länsi-Euroopan maissa on jo tajuttu, ettei ihmisiä voi keskittää muutamaan suureen kaupunkiin.

 

[Janishell]

Ihmettelen miksi ihmiset nauttivat kaupunki elämästä? Eihän se ole edes luonollista elämää. Itse ahdistun kaupungissa pyöriessä jo pidemmän päälle.

 

[The Grenadier]

Ihmettelen miksi ihmiset nauttivat kaupunki elämästä? Eihän se ole edes luonollista elämää. Itse ahdistun kaupungissa pyöriessä jo pidemmän päälle.

Itsekin ihmettelen miten ihmiset tykkäävät asioista mistä itse en pidä. Ei semmonen mitään elämää ole.

 

[Tommy Goldfish]

Ymmärtääkseni Norja on onnistunut tukipolitiikallaan pitämään maaseudun elävänä tai estämään sen autioitumisen. Näitä Norjan keinoja voisi tarkastella ja katsoa mitä voisi hyödyntää ja mitä se tulisi maksamaan. Lienee olemme yhtämieltä siitä että maaseutu olisi hyvä saada pidettyä asuttuna(tai vähintään estää kuoleminen), jos tämä on järkevin kokonaiskustannuksin toteutettavissa.

Periaatteessa kaikesta voi ottaa jotain oppia.

No, koska öljyä ei voida alkaa poraamaan niin pitäisikö ottaa hieman lisää valtiolle velkaa tähän tarkoitukseen?

Itsellä sinut arvostus keskustaa kohtaan tulee siitä että pitävät huoltovarmuushommia esillä, vaikka se onkin kallista touhua niin kriisitilanteissa tärkeää. Maaseudun kohdalla kyllä toteutuisi niinkin että siellä ei olisi tuhansia pikkutiloja, vaan muutamia isoja ja loppu alue olisi kesämökkejä jne. Toisaalta rahaa kun saa seinästä, niin on se kivaa kun ei tarvitse koskaan ajaa kauas että saa palveluitakin.

Tiesittekö muuten mikä kaikki lasketaan maaseuduksi? Itse yllätyin kun olisin saanut yrityksen (maaseutu)perustamistukea 35k, jos olisin hankkinut sille osoitteen tuosta parin kilometrin päästä Turun kehätien toiselta reunalta, josta siis ajaa 10min kauppatorille.

 

[baggio]

Alkaa Soneran maksamat veronmaksajien UMTS miljardit Saksan tyhjän ilman ostamisesta jäädä selvästi kakkoseksi niihin tappioihin verrattuna mitä Fortumin investointiseikkailuista Venäjälle ja Saksalaiseen fossiilienergiaan on kertymässä. Tähän kun lasketaan vielä Fennovoiman tappiot päälle niin miten meni energiapolitiikka noin niin kuin omasta mielestä?

Uniper on kaatumassa Saksan valtion syliin, suomalaisille veronmaksajille miljardien tappiot: Energia | Uniper on kaatumassa Saksan valtion syliin, suomalaisille veronmaksajille miljardien tappiot

Itsekin ihmettelen miten ihmiset tykkäävät asioista mistä itse en pidä. Ei semmonen mitään elämää ole.

Tässähän aletaan lähestyä kotimaan politiikan kovaa ydintä.

 

[Paapaa]

Vihdoin vähän säpinää puoluekannatuksissa. Kokoomuksen kannatus rommasi eniten, 2,2%. Siitä isoin osa meni SDP:lle, joka kiri 1,1%. Muiden osalta muutokset pieniä. Järjestys pysyi ennallaan. Ainakin osa kokkarien laskusta liittynee Rydman-kohuun, joka saattaa jatkua jos kerran on tekemässä/tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Mitä pidempää asia velloo julkisuudessa, sen isompi negatiivinen vaikutus - veikkaan.

Ylen kannatusmittaus: Kokoomuksen etumatka kaventui, SDP lähestyy 20 prosentin rajaa

Kokoomus jatkaa Ylen kyselyn johdossa, mutta SDP kirii. Kolmantena olevien perussuomalaisten kannatus on vakiintunut noin 15 prosenttiin. Keskustan vaalikannatus ei lähde nousuun.

yle.fi

 

[pulatunnus]

Ymmärtääkseni Norja on onnistunut tukipolitiikallaan pitämään maaseudun elävänä tai estämään sen autioitumisen. Näitä Norjan keinoja voisi tarkastella ja katsoa mitä voisi hyödyntää ja mitä se tulisi maksamaan.

Sori , ei ole tarkoitus olla ikävän kuuloinen, koita kuvitella että tekstini positiiviseksi, kannustavaksi ja kiittäväksi.



Minulla nyt vähän vaikeuksia pysyä kärryillä ja pika faktan tarkistaa mm sitä miten hyvin Norja on asutus on levittäytynyt ympärimaata.



Turistille silmiin osuus tietenkin hyvä tieverkko, kestopäällyste viimeiseenkin torppaan, ja ilmeisesti maaseutua tuetaan muillakkin tavoin.



Mutta jos vilaisee jotain asukastiheys karttoja, niin karrtoja ja raja-arvoja valikoimalla saa monenlaisia mielikuvia. Norjassa ja Suomessa on laajoja alueita joissa ei asu ketään tai yksittäisiä talouksia.

Lienee olemme yhtämieltä siitä että maaseutu olisi hyvä saada pidettyä asuttuna(tai vähintään estää kuoleminen), jos tämä on järkevin kokonaiskustannuksin toteutettavissa.

Ottamatta itse kantaa, niin ihan mielenkiinnosta miksi ?

Periaatteessa kaikesta voi ottaa jotain oppia.

Ilman muuta, varsinkin epäonnistumiset on parasta oppia, jos on kunnon tutkimusta.

 

[pulatunnus]

Tällä ei päästä pakoon sitä tosiasiaa, että merkittävä osa koko Suomesta on muuttunut/muuttumassa alueeksi, jossa ei voi enää omalla työllään elättää itseään ja jolla ei ole mitään tulevaisuutta.

Muuttunut on, joskus suurin osa alueesta ei ole ollut mitään työllistämisaluetta, mutta suurin syy miksi on muuttunut niin johtuu siitä että maatalous ja metäsätalous on viimevuosisadalla tehostunut rajusti. Jota tuskin voi pitää huonona vaan ihan hyvänä. ja on tekiä mikä on hyvinvointimme taustalla.

Toki jotkut urbaanit vihreät voi haikailla maalle jotain sadanvuoden takaista puuhastelua.

Tämä yhtälö ei vaan toimi. Monissa Länsi-Euroopan maissa on jo tajuttu, ettei ihmisiä voi keskittää muutamaan suureen kaupunkiin.

Eikö nyt kuitenkin ole käynyt niin että sinne metsänreunaan jääminen ei toimi, ellei halua elää jossain omavaraistaloudessa.

Hyvinvoinnin kasvun on nimenomaan mahdollistanut se että maa ja metsätalous on tehostunut ja resurseja on vapautunut mm teollisuus käyttöön, ja siitä eteenpäin.

 

[JCSH]

Voimme väitellä täällä siitä, mikä on Suomen tilastollinen urbanisoitumisaste ja mitä se on muihin maihin verrattuna.

Tällä ei päästä pakoon sitä tosiasiaa, että merkittävä osa koko Suomesta on muuttunut/muuttumassa alueeksi, jossa ei voi enää omalla työllään elättää itseään ja jolla ei ole mitään tulevaisuutta.

Eli ihmiset pakkautuvat niihin muutamiin elinkelpoisiin kasvukeskuksiin, joissa on vielä muutakin työtä tarjolla kuin vanhuskeskuksen lähihoitajan paikka. Harvoissa kasvukeskuksissa asuntojen hinnat nousee, palkkoja on pakko nostaa, kilpailukyky heikkenee.

Tilannetta ei yhtään paranna, että vääränlainen maahanmuutto kohdistuu juuri näihin samoihin kasvukeskuksiin. Asuntopula pahenee ja toisaalta syntyy alueita, jossa työssäkäyvät ihmiset eivät voi asua. Pääkaupunkiseudulla on jo nyt tämä tilanne.

Lisäksi kohonneet polttoaineenhinnat tekevät pendelöinnistä mahdotonta, eli elinkelpoinen alue kasvukeskuksen ympärillä supistuu alle 50km säteelle.

Tämä yhtälö ei vaan toimi. Monissa Länsi-Euroopan maissa on jo tajuttu, ettei ihmisiä voi keskittää muutamaan suureen kaupunkiin.

Juu merkittävä osa koko Suomesta on muuttumassa alueeksi jossa ei voi enää omalla työllään elättää itseään. Tuo on täysin normaalia kun puhutaan maasta joka on niin suuri kuin Suomi mutta jossa on niin vähän väestöä kuin Suomessa. Sitä mukaa kun niihin peltomaihin sidotut työpaikat vähenevät, osana yhteiskunnan normaalia kehitystä kun siirrytään pois maanviljelyksestä teollisuus- ja palveluyhteiskuntaan, kyky tienata siellä maaseudulla laskee merkittävästi.

Ja joo, tuo nostaa niiden kasvukeskusten asuntojen hintoja. Etenkin niiden keskustoissa. Mutta tuo kasvu ei ole mitään hallitsematonta kasvua joka täysin räjäyttäisi ihmisten budjetit ja tuhoaisi kilpailukyvyn. Miksi? No koska Suomessa on niin vähän sitä väkeä ylipäätänsä ja niin helvetisti tilaa.
Käytännössä mikä tahansa kasvukeskus, ehkä PK-seutua lukuunottamatta, voi asuntopulan uhatessa katsoa alueen karttaa ja nähdä että siinä 10km säteellä siitä kasvukeskuksen keskustasta on vaikka kuinka paljon metsää tai peltoa johon voidaan rakentaa uusia asuinalueita. Itse asun Tampereella, joka taitaa olla tällä hetkellä Suomen nopeiten kasvava alue ja toiseksi suurin kasvukeskus, ja tämä on mainio esimerkki tuosta. Siitä huolimatta että Tampere on kahden järven puristuksessa, tarvittiin lisää asunaluita => tadaa, Vuores, Risso, Niemenranta ja Lintuhytti, kaikki alle 10km etäisyydellä keskustasta. Eikä tee vielä edes tiukkaa vaan tilaa löytyy lisää vaikka kuinka paljon. Ja tuo on vielä ihan Tampereen kaupungin omien rajojen sisällä.
Otetaan nuo ympäryskunnat ja tilaa löytyy vielä enemmän. Koska Suomessa on niin vähän sitä väkeä niin tuon säteen ei edes tarvitse olla 10km. Se voi olla 20km. Tai 30km. Koska vaikka se väki keskitettäisiin niin sitä on silti niin vähän että se tarvittava liikenne voidaan hoitaa tehokkaasti ilman että tulee mitään suurkaupunkien "20km työmatka tarkoittaa että käytät työmatkoihin päivittäin 2-3 tuntia"-ongelmia.

Eli joo, kyllä tuo yhtälö toimii Suomessa.

 

[samiv]

Suomessahan nimenomaan pyritään väkisin pitämään kuolevaa maaseutua hengissä, maksoi mitä maksoi (koska maksaja on joku muu kuin se maaseudun tulonsiirtoja haluava).

Kansa haluaa mukavan elämän piiriin kaupunkeihin, mutta joutuu maksamaan muuttonsa jälkeenkin siitä maaseudun tekohengittämisestä. Itsekin olen maaseudulta kotoisin ja tämä Jan11 anekdootti kuvaa omaakin synnyinseutua varsin hyvin. Toki sillä erolla, että kuolinkamppailu alkoi nimenomaan siitä, ettei kukaan minun sukupolvesta (80-luvulla syntyneet) halunnut jäädä alueelle. Ja kun alueen suurin teollinen työnantaja lopetti vanhanaikaisen vain idänkauppaan soveltuvan toimipisteen , oli se lopullinen isku.

Ja ei se nuorison haluaminen parempaan elämään koske vain niitä palveluita, vaan sitä elämänlaadun kokonaisvaltaista parannusta. Minun aikaan telkkarista näki miten mukavaa ja erilaista elämä voi Suomen kasvavissa kaupungeissa olla. Nykyään on netti.

Spoileri

Lopuksi anekdootti kotikylältä (en tiedä kuinka yleistettävissä). 80-luvulle asti siellä oli vielä kaupat, alunperin kaksikin, pankit, posti ja koulu. 80-luvun taitteessa asfaltoitiin tie n. 20 km päässä olevaan kauppalaan. Perheet, myös omat vanhempani, jotka oli aiemmin ostaneet arviolta 90% kyläkaupasta, siirtyivät muiden tapaan köröttelemään keskustan kaupoille, naapurit usein kyydissä. Autottomat papat ja mummot ostivat mopoja. Ensimmäinen kauppa kylältä lopetti kolmen tai neljän vuoden päästä, toinen seitsemän. Viimeiseksi laman myötä lähti pankit, posti ja koulu.
Tässä kehityksessä merkittävin tekijä oli tien asfaltointi. Autoilu ja auton omistaminen oli ilmeisesti myös koko ajan liian edullista; jos autoilu olisi ollut riittävän kallista, ei viikoittaista kauppamatkaa (oikeammin riittiä) taajamaan olisi kannattanut tehdä vaan jatkaa asiointia omalla kylällä.
Ja kun taajamassa asiointiin totuttiin, oli luonnollinen askel se, että eläkepäiviksi ostettiin sitten asunto sieltä. Samoin nuorison muuttaminen pois kyliltä oli luonnollisesti helpompaa omalle sukupolvelle, joka jo oli käynyt yläkoulun ja lukion taajaman keskuskoulussa (tai ammattikoulun naapurikunnassa) saati sitten myöhemmille, jotka oli kuskattu sinne jo alakouluun ja harrastuksiinkin.
Opiskeluista ei oikeastaan siis ollut mihin palata, ellei ollut juuri se, joka jatkoi sitä tilaa. Jos sitä nyt ylipäätään joku jatkoi.

Sama tilanne on edelleen. Mutta nyt ollaan seuraavassa vaiheessa. Ne kylät on jo autioituneet. Nyt autioituu ne kauppalat, nyt lopetetaan niiden kauppoja, pankkeja, kouluja ja terveyskeskuksia.

Mainitsemassani kauppalassa, jossa vanhempani alkoivat 80-luvun alussa viikottaisia ostospyhiinvaelluksia tehdä oli lapsuudessani muistaakseni K, T, Osuuskappa, E-Osuuskauppa ehkä joku muukin, kolme vaatekauppaa, kaksi elektroniikkaliikettä, yksi sekatavarakauppa (halpamarkettityyppinen), kaksi rauta- / maatalouskaupan, Osuuspankki, Säästöpankki, Kop, SYP, Posti ja sen yhteydessä postipankki, kolme huoltoasemaa ja terveyskeskus.
Nykyisin on yksi K (jossa postin palvelupiste), ei erikoisliikkeitä tai rautakauppoja, pankkeja eikä huoltoasemia (yksi kylmäasema on). Terveyskeskuspalvelut on kuntaliitosten jälkeisessä nykyisessä keskustaajamassa muualla.
Vuosikymmen päästä muuten tuskin on enää tuota yhtäkään ruokakauppaa. Ei sille millään riitä asiakkaat kun kuolleisuus on pitkään ollut paljon syntyvyyttä suurempi.

 

[pulatunnus]

Suomessahan nimenomaan pyritään väkisin pitämään kuolevaa maaseutua hengissä, maksoi mitä maksoi (koska maksaja on joku muu kuin se maaseudun tulonsiirtoja haluava).

Ei se ihan noinkaan ole, vaan valtio, maakunta ja kuntatasolla pyritään aivan päinvastaiseen.

Kansa haluaa mukavan elämän piiriin kaupunkeihin, mutta joutuu maksamaan muuttonsa jälkeenkin siitä maaseudun tekohengittämisestä.

Tämä on ihan muuttajankin etu johonkin rajaan asti, mutta tässä huomioisin sen että sinne syrjäkylille usein jää se työuransa tehnyt joten sinänsä ihan oikeuden mukaista että taajamaan siirtynyt kantaa osan jälkeensä jättäneestä taakasta.

 

[Jan11]

Juu merkittävä osa koko Suomesta on muuttumassa alueeksi jossa ei voi enää omalla työllään elättää itseään. Tuo on täysin normaalia kun puhutaan maasta joka on niin suuri kuin Suomi mutta jossa on niin vähän väestöä kuin Suomessa. Sitä mukaa kun niihin peltomaihin sidotut työpaikat vähenevät, osana yhteiskunnan normaalia kehitystä kun siirrytään pois maanviljelyksestä teollisuus- ja palveluyhteiskuntaan, kyky tienata siellä maaseudulla laskee merkittävästi.

Ja joo, tuo nostaa niiden kasvukeskusten asuntojen hintoja. Etenkin niiden keskustoissa. Mutta tuo kasvu ei ole mitään hallitsematonta kasvua joka täysin räjäyttäisi ihmisten budjetit ja tuhoaisi kilpailukyvyn. Miksi? No koska Suomessa on niin vähän sitä väkeä ylipäätänsä ja niin helvetisti tilaa.
Käytännössä mikä tahansa kasvukeskus, ehkä PK-seutua lukuunottamatta, voi asuntopulan uhatessa katsoa alueen karttaa ja nähdä että siinä 10km säteellä siitä kasvukeskuksen keskustasta on vaikka kuinka paljon metsää tai peltoa johon voidaan rakentaa uusia asuinalueita. Itse asun Tampereella, joka taitaa olla tällä hetkellä Suomen nopeiten kasvava alue ja toiseksi suurin kasvukeskus, ja tämä on mainio esimerkki tuosta. Siitä huolimatta että Tampere on kahden järven puristuksessa, tarvittiin lisää asunaluita => tadaa, Vuores, Risso, Niemenranta ja Lintuhytti, kaikki alle 10km etäisyydellä keskustasta. Eikä tee vielä edes tiukkaa vaan tilaa löytyy lisää vaikka kuinka paljon. Ja tuo on vielä ihan Tampereen kaupungin omien rajojen sisällä.
Otetaan nuo ympäryskunnat ja tilaa löytyy vielä enemmän. Koska Suomessa on niin vähän sitä väkeä niin tuon säteen ei edes tarvitse olla 10km. Se voi olla 20km. Tai 30km. Koska vaikka se väki keskitettäisiin niin sitä on silti niin vähän että se tarvittava liikenne voidaan hoitaa tehokkaasti ilman että tulee mitään suurkaupunkien "20km työmatka tarkoittaa että käytät työmatkoihin päivittäin 2-3 tuntia"-ongelmia.

Eli joo, kyllä tuo yhtälö toimii Suomessa.

Oliko se nyt 92 vai 93 prosenttia kun Suomen 250*250 m karttalapuista on kokonaan vailla asukasta, jos oikein muistan.
Ja Sipilän hallituksen ajalta muistelisin, että jos Suomeen tulisi yli miljoona maahanmuuttajaa, putoaisimme EU:n harvaanasutuimman maan paikalta samaan tilanteeseen vasta sen toisiksi harvaanasutuimman kanssa (eli Ruotsin), siis olettaen, että samaan aikaan sinne ei tulisi yhtään lisää.

Ei se ihan noinkaan ole, vaan valtio, maakunta ja kuntatasolla pyritään aivan päinvastaiseen.


Tämä on ihan muuttajankin etu johonkin rajaan asti, mutta tässä huomioisin sen että sinne syrjäkylille usein jää se työuransa tehnyt joten sinänsä ihan oikeuden mukaista että taajamaan siirtynyt kantaa osan jälkeensä jättäneestä taakasta.

Valtio tekee aina aluepolitiikkaa kun Kepu on hallituksessa. Ainoastaan puhtaat sinipunat on jättäneet tekemättä. Nykyhallituksen hallitusohjelma erityisesti on aivan kiistattomasti aluepolitiikan, maakuntien, maaseudun kuntien ja alkutuotannon kannalta kepulaisin ja rakennemuutosta hidastavin tällä vuosituhannella; kepulla kun oli hallitusneuvotteluissa poikkeuksellisen paljon vipuvartta.

Yleisesti ottaen valtio on tupannut hajasijoittamaan ja nyt monipaikkaistamaan (se jos joku on sitä maakuntien tekohengitystä), maakunnat pyrkii tietysti ajamaan oman maakuntansa etua, kunnat kilpailemaan ja ajamaan oman kuntansa, toissijaisesti yhdessä oman maakuntansa etua.
Erityisesti maakuntien osalta on kissanhäntää vedetty EU:n aluetuista, joita vaille (tai pienemmälle osuudelle) Etelä-Suomen maakunnat tuppaa jäämään ja joissa suhteellisesti suurimmat voittajat on olleet Itä- ja Pohjois-Suomalaiset maakunnat.

Kunnista eniten muuta Suomea rahoittaa Helsinki, mistä yleensä jokainen pormestari jaksaa itkeä. Helsinki kuitenkin kerää varsin hyvin maakunnissa toimivien yhtiöiden pääkonttoreita / maakonttoreita, sekä koulutuspanosten tuotoksia eli työntekijöitä maakunnista. joten ei sitä kovin epäoikeudenmukaisena voi nähdä. Varsinkaan, kun kaupunki silti tekee positiivisia tilinpäätöksiä.

Mutta huolimatta siitä, että kaikki ja kaikkialla haluavat aina samaan aikaan tukiaisia, veronkevennyksiä, korkeampaa tulotasoa ja, no, helpompaa elämää, niin kyllä minä ainakin ihan aitona pikkukylän maalaispoikana, nykyisenä maalikyläläisenä (eli maakuntakaupunkilaisena) hyvin näen sen, miten suomalaisessa järjestelmässä etelän ja lännen kaupungit pitää tätä maata ja myös sen maaseutua taloudellisesti pystyssä. Joo, lisäarvoa tuottavaa toimintaa on muuallakin, mutta se missä ne parhaat keskittymät on ja mistä se hyvinvointi ”sadetetaan” koko muuhun maahan on siellä.
Toinen merkittävä on vanha 1323 Pähkinäsaaren rauhan raja. Sen pohjois- ja itäpuolella on, paljolti historiallisista syistä, lähinnä sitä tuettavaa ja tekohengitettävää kehitysaluetta, samoin tutkitusti sairaampi ja lyhytikäisempi, vähemmän koulutettu ja tuottavuudeltaan matalampi väestöpohja. Tämä on nyt vähän tylyä, mutta vaikea asiaa on kauniimmin sanoa; ei se siitä mihinkään muuttuisi.
Mutta samalla alueella on sitten vastaavasti kyllä aivan jumalaisen kaunis luonto, mm. Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan vesistöt, vaarat ja kansallismaisemat sekä Lappi ja vuosisatojen niukkuudessa toisiaan jeesaamaan tottuneet ihmiset.

 

[Varistin]

sinne syrjäkylille usein jää se työuransa tehnyt joten sinänsä ihan oikeuden mukaista että taajamaan siirtynyt kantaa osan jälkeensä jättäneestä taakasta.

Juuri näin, merkittävä osa tulonsiirroista kasvukeskuksista maaseudulle on sukupolvien välistä tasausta. Nuoret ovat muuttaneet ja muuttavat kaupunkiin, elälöityvät jäävät kotikylilleen, siksi rahaa siirtyy valtion kukkaron kautta paikasta toiseen samalla kun sitä siirtyy nykyisiltä veronmaksajilta entisille.

 

[Ihmemies]

Suomen idiootit päättäjät ovat ostaneet taas kerran ilmaa miljardeilla Saksasta: Energia | Uniper on kaatumassa Saksan valtion syliin, suomalaisille veronmaksajille miljardien tappiot

FORTUMIN tytäryhtiö Uniper on kaatumassa Saksan valtion syliin Euroopan kaasukriisin seurauksena. Siitä voi seurata miljardien eurojen menetykset suomalaisille veronmaksajille.

Koska saadaan tästä vuosikymmenestä toiseen veronmaksajien rahoilla tapahtuvaan sekoiluun loppu, ja suomalaisia päitä vadille?

Huutonaurua kolmannella...

 

[jessus]

Mutta asiaa on tutkittukin. Ihmiset haluaisivat kaupungin lähipalvelut, asumisen vaivattomuuden, elinolosuhteet ja palkkatason maaseudulla luonnon keskellä ilman ruuhkia. Valitettavasti nuo on keskenään ristiriitaisia vaateita.
Euroopassa on kyllä yksi maa, jossa sitä on jossain määrin tarjolla: Sveitsi.

"Maaseutu" isompien kaupunkien ympärillä tarjoaa tätä. Suomi on niin suuri ja harvaan asuttu maa, että väkisin kaukaiset kylät kuolee, ellei maan väkiluku nouse kertaluokalla. Mutta jos katsoo mallia Euroopasta, joka on tiheästi asuttua, niin kaupunkien ympärillä maaseutu on hyvin elinvoimaista. Siellä paikalliset farmarit pitää tiluksistaan huolta, mutta siellä on myös teollisuutta, lapsiperheitä ja sitä kautta paljon palvelualan työpaikkoja.

Mutta kuinka paljon niitä kaupungin palveluja ihminen tarvitsee? Jos miettii vaikka ravintoloita, baareja, museoita ja sisäliikunnan harrastusmahdollisuuksia, niin isot kaupungit ovat ylivoimaisia. Toiset arvostaa tätä tarjontaa, mutta eipä itse noihin tule nyt näin hesalaisenakaan juuri mentyä enempää kuin aikanaan pikkukaupungeissa asuneena. Enemmän matkustin Hesan museoihin kun asuin muualla, ne on kerran nähty ja se oli siinä.

Olen jonkun verran muuttanut Suomen sisällä ja ihan omasta kokemuksesta tykkäsin todella paljon asua kaupungeissa joissa ~40-90t asukasta. Ei juuri ruuhkia eikä pysäköinti ongelmia, jos autolla tarve keskustaan. Mutta auto oli harvoin tarpeen koska kaikki niin lähellä. Voi asua halvalla joko ihan keskustassa tai sitten omassa rauhassa syrjemmällä metsän vieressä ja silti fillaroida hetkessä keskustaan tai kaikkien kavereiden luokse, koska etäisyydet vain muutama kilometri. Silti tämän kokoisissa pikkukaupungeissa oli kaikki ne kaupat ja viihdepalvelut mitä tarvitsin, kaikki kävely tai fillari matkan päässä. Täällä PK-seudulla työ, erikoisliikkeet ja kaverit niin etäällä että auto pakollinen, ellei sitten halua julkisissa istua useamman tunnin

 

[Paapaa]

Huutonaurua kolmannella...

Jälkikäteen on tietenkin helppo löytää ne menneisyyden parhaat ja huonoimmat sijoituskohteet. Oispa kaikilla kristallipallot...

Uniperin osto oli hyvin perusteltu sijoitus ennen sotaa ja Nord Streamin alasajoa, joita kukaan ei osannut ennustaa. Ei investointeja voi tehdä oletuksella, että pian alkaa joku täysin odottamaton sota, jota jokainen asiantuntijakin piti täytenä mahdottomuutena vielä alkuvuonna - saati silloin kun Uniper ostettiin.

 

[shams]

Jälkikäteen on tietenkin helppo löytää ne menneisyyden parhaat ja huonoimmat sijoituskohteet. Oispa kaikilla kristallipallot...

Uniperin osto oli hyvin perusteltu sijoitus ennen sotaa ja Nord Streamin alasajoa, joita kukaan ei osannut ennustaa. Ei investointeja voi tehdä oletuksella, että pian alkaa joku täysin odottamaton sota, jota jokainen asiantuntijakin piti täytenä mahdottomuutena vielä alkuvuonna - saati silloin kun Uniper ostettiin.

"Täysin odottamaton sota" joopajoo, jos on asunut kuplassa viimeiset vuosikymmenet. Georgian sota, Krimin valtaus, Donbassin separatistien tukeminen ym. Kenellekään ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä että Venäjä saattaa kohdistaa sotilaallista aggressiota naapurimaihinsa. Se että länsimaissa ei haluttu uskoa sodan mahdollisuuteen ei tarkoita mitään muuta kuin että olemme hyväuskoisia urpoja jotka eivät ymmärrä venäläisten ja Putinin sielunmaisemaa. Ukrainalaisetkin ovat varoitelleet tästä jo vuosikaudet, mutta emme vaan halunneet uskoa.

 

[Paapaa]

"Täysin odottamaton sota" joopajoo, jos on asunut kuplassa viimeiset vuosikymmenet. Georgian sota, Krimin valtaus, Donbassin separatistien tukeminen ym. Kenellekään ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä että Venäjä saattaa kohdistaa sotilaallista aggressiota naapurimaihinsa. Se että länsimaissa ei haluttu uskoa sodan mahdollisuuteen ei tarkoita mitään muuta kuin että olemme hyväuskoisia urpoja jotka eivät ymmärrä venäläisten ja Putinin sielunmaisemaa.

Jälkiviisaus on ehdottomasti se paras viisaus. Yleinen konsensus kuitenkin piti sotaa mahdottomana aivan viime metreille asti. Kukaan ei osannut märissä päiväunissakaan ajatella, että hyvin lyhyessä ajassa irtaudutaan Venäjän energiasta, millä on massiiviset vaikutukset ihan kaikkeen. Epäonnistuneet investoinnit on helppo tuomita sitten kun kaikille on selvinnyt, että ne olivat epäonnistuneita. Business as usual.

 

[Ihmemies]

Onhan Ukraina ollut Venäjän kanssa sodassa jo viimeiset 8v. Kyllä viimeistään 2014 olisi pitänyt katkoa siteet Venäjään ja Venäjästä riippuviin bisneksiin.

(Lähteenä toki wikipedia tälle sota-statukselle:

The Russo-Ukrainian War[18][d] is an ongoing war between Russia (together with pro-Russian separatist forces) and Ukraine.[e] It was started by Russia in February 2014 following the Ukrainian Revolution of Dignity, and initially focused on the status of Crimea and the Donbas, internationally recognised as part of Ukraine. The first eight years of the conflict included the Russian annexation of Crimea (2014) and the war in Donbas (2014–present) between Ukraine and Russian-backed separatists, as well as naval incidents, cyberwarfare, and political tensions. Following a Russian military build-up on the Russia–Ukraine border from late 2021, the conflict expanded significantly when Russia launched a full-scale invasion of Ukraine on 24 February 2022.

Russo-Ukrainian War - Wikipedia )

Sota on ollut siis käynnissä reilu 8 vuotta, josta viime vuodet ns. asemasotaa. Koko sodan ajan on Venäjän hallinnassa ollut huomattava siivu Ukrainan alueista, ja nyt 2022 asemasota loppui kun Venäjä päätti haluavansa valloittaa vielä suuremman alueen.

Olihan Suomen ja Venäjän välillä vastaava tilanne 40-luvulla, kun tilanne ei elänyt mihinkään suuntaan 2,5 vuoteen.

 

[vonDarling]

"Täysin odottamaton sota" joopajoo, jos on asunut kuplassa viimeiset vuosikymmenet. Georgian sota, Krimin valtaus, Donbassin separatistien tukeminen ym. Kenellekään ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä että Venäjä saattaa kohdistaa sotilaallista aggressiota naapurimaihinsa. Se että länsimaissa ei haluttu uskoa sodan mahdollisuuteen ei tarkoita mitään muuta kuin että olemme hyväuskoisia urpoja jotka eivät ymmärrä venäläisten ja Putinin sielunmaisemaa. Ukrainalaisetkin ovat varoitelleet tästä jo vuosikaudet, mutta emme vaan halunneet uskoa.

Näin. Ja jos on vaivautunut edes sen Foundations of Geopoliticsin lukemaan, minkä nyt luulisi olevan lukulistalla jos Venäjän toiminnan ennustaminen kiinnostaa, ei Ukrainaan hyökkäyksestä voi yllättyä. Mutta onnistuttiinhan lännessä yllättymään Hitlerin touhuista myös, vaikka senkin porukalla oli oma kirjanen missä suunnitelmia selitettiin etukäteen. Vaikka Foundations of Geopolitics on huomattavasti selkeämpi ja suorasanaisempi. Siellä muuten mainitaan myös, että Suomi pitää liittää Venäjään - jos siis mahdollista.

Tämä on kovasti yleinen ilmiö länsimaissa, että uskotaan siihen mihin itse halutaan uskoa eikä siihen mitä kaveri sanoo tekevänsä. Kun Venäjä julkaisee valloitussuunnitelmiaan, niin todetaan että ei ne sitä tarkoita ja vaikka tarkoittaisi niin ei ne kuitenkaan yritä sitä. Kun uskonnon pyhä kirja ja papisto saarnaa sotaa ja valloitusta, niin todetaan että ei ne sitä tarkoita. Pitäisikö näistä jossain vaiheessa alkaa toipua ja ymmärtää miten toistetaan koko ajan samoja virheitä?

 

[samiv]

Suomen idiootit päättäjät ovat ostaneet taas kerran ilmaa miljardeilla Saksasta: Energia | Uniper on kaatumassa Saksan valtion syliin, suomalaisille veronmaksajille miljardien tappiot

FORTUMIN tytäryhtiö Uniper on kaatumassa Saksan valtion syliin Euroopan kaasukriisin seurauksena. Siitä voi seurata miljardien eurojen menetykset suomalaisille veronmaksajille.

Koska saadaan tästä vuosikymmenestä toiseen veronmaksajien rahoilla tapahtuvaan sekoiluun loppu, ja suomalaisia päitä vadille?

Huutonaurua kolmannella...

Jälkiviisaus paras viisaus

Mitä sinä olisit Fortumina Uniperin sijasta ostanut, kun asian tunnut tietävän paremmin?

 

[pulatunnus]

Valtio tekee aina aluepolitiikkaa kun Kepu on hallituksessa. Ainoastaan puhtaat sinipunat on jättäneet tekemättä.

Aluepolitiikkaa poliitikot toki tekevät. Vaikka valtio, maakunnat, ja kunnat tukevat keskittymistä, niin ei se tarkoita etteikö siinä olisi tahtieroja. Toki sieltä syrjäisistä maakunista valtakunnan politiikkaan tulee vaikuttajia jotka haluavat hidastaa kehitystä ja tukea oman maakunan kilpailukykyä, ihan samoin kuin jostain Pirkanmaa (Tampere), Turku, Helsinki suunnalta jotka ajavat oman alueen kilpailukykyä ja usein tekevät sitä muiden tappioksi.

Jos valtio keskittää organosaatioita, yksiköitä johonkin yhteen alueeseen, niin se vie vetovoimaa muilta, joten ihan ymmärettävää kukin maakunta hamuaa niitä itselleen.

Sama se valtiota isommissa organisaatioissa, kansallisesti yritetään haalia jollain vivulla esim EU organisaatioita, , vaikka voisi niiden toiminnan kannalta olla tehokkaampaa että olisivat nipussa.

Ei ne maakuntien haalimiset aina pelkkää epäonnistumista ole olleet, jos pitää vaikka mittarina sitä että jotkin maakunnan ovat pärjänneet kansainvälisesti sijoitumiskohteina (sijainti).

Nyt maakunnilla on kova taisto käynnissä lentoliikenteen turvaamisen osalta, jos maakunta menettää, tai siis maakunnan matkustus yhteydet heikkenee, niin se on suuri menetys. Se on nyt Ukrainan tilanteen myötä jopa PK seudulla haaste.

Oliko se nyt 92 vai 93 prosenttia kun Suomen 250*250 m karttalapuista on kokonaan vailla asukasta, jos oikein muistan.

Metsää, peltoa, joutomaata, suota.
Kuntaliitosten myötä Suomessa alueellisia keskuskuntia joissa taitaa olla hyvin paljon tuollaisia lappusia, jopa sellaisia joissa on sitä maapinta-alaakin vesistön lisäksi.

Mutta jos haluaa asua tuollaisella naapurietäisyydellä, niin siitä päästään siihen että se ei ole ihan helppoa, jos ei lasketa sitä että tyytyy olemassa olevaan sellaisenaan (no vesi, energia rempat saa/joutuu tekemään, tai ehkä niin että pitää tehdä, mutta ei saa)

 

[pulatunnus]

Suomen idiootit päättäjät ovat ostaneet taas kerran ilmaa miljardeilla Saksasta: Energia | Uniper on kaatumassa Saksan valtion syliin, suomalaisille veronmaksajille miljardien tappiot
...

En tiedä luitko juttu, viesti ei ihan tiivistänyt jutun sisältöä. no vaikea sitä on tiivistääkkään.

Mutta jos yritetään, niin kaksi pointtia.

- Fortum, tai siis sen tytäryhtiö on sitoutunut myymään kaasua halvemmalla millä sitä nyt pystyy hankkimaan. Sinänsä sillä on ollut sitovat osto ja myynti sopimukset ja ilmeisesti paikallinen poliittinen tuki, joten enemmänkin kyse siitä että se on tehnyt turvalliset hankinta että myynti sopimuksen.

Juttu ei avannut "ylivoimainen este" kuvioita, joten seuraava vain yksi kuvitteellinen skenaario.

- ehkä tuossa toteutunut kaksi riskiä samanaikaisesti, se että Unierin kaasun toimittaja ei ole pitänyt sopimuksia, tai ei ole voinut pitää sopimuksia, Saksa on jotain toimittajan tytäryhtiöitä kansallistanut (putinin toimet sitten päälle), ja Saksa ei ole mailman tilanteeseen reagoinut sillä tavalla miten ehkä yhtiön riskiarvoissa tämäntyyppisessä tilanteessa olisi odotettu. Eli vähän tuossa tuoksahtaa se että nyt sosialisoidaan enemmän tai vähemmän tarkoituksella, jos siis muistellaan sitä että tietyt tahot Saksassa oli kovasti vastaan myyntiä, ja nyt sitten otetaan takaisin. (en väitä että olisi yhtenäinen yksipuolinen motiivi, vaan myös muita motiiveja)

Se linkkaamasi jutun perusteella näkyy läpi että tässä tarkoituksella Saksa laskuttaa osan kalliista kaasusta Uniperin omistajilta, poliitikoilla ei mitään hävittävää lyhyellä tähtäimellä. Pidemmällä tähtäimellä tekee toki Saksasta vähemmän luotettavan sijoituskohteen, mutta isojatalouksia tuo ei huoleta, suuruuden vetovoima on niin valtava jokatapauksessa.

 

[JCSH]

Aina kun näkee näitä sijoituksiin liittyviä "Kyllä ihmisten olisi pitänyt tietää" kommentteja niin tulee mieleen että kuinka helvetin rikkaita ihmisiä tänne oikein postailee?
Meinaan, hitto, tuossahan olisi väki tehnyt aivan helvetisti tiliä jos jokainen oman elämänsä Michael Burry olisi lähtenyt tuossa loppuvuodesta 2021 shorttaamaan oikein ankaralla kädellä. Etenkin korkean Venäjä-riskin yrityksiä.

 

[UPC]

Jälkiviisaus paras viisaus

Mitä sinä olisit Fortumina Uniperin sijasta ostanut, kun asian tunnut tietävän paremmin?

Pääsyy on eduskunnassa joka ei antanut Fortumille ydinvoimalupaa Loviisaan. Fortum ei olisi lähtenyt Venäjälle seikkailemaan jos lupa olisi myönnetty.

Kyllä venäjä riski tiedettiin jo silloin kun Fortum meni Venäjälle ostoksille, moni epäili että kun voimalaitokset on saatu kuntoon Venäjän valtio ottaa ne haltuun. Muistaakseni Venäjällä on laki joka sallii strategesisten yhtiöiden kansallistaminen. Energia-ala kuuluu näihin.

 

[inexcess]

Juu merkittävä osa koko Suomesta on muuttumassa alueeksi jossa ei voi enää omalla työllään elättää itseään. Tuo on täysin normaalia kun puhutaan maasta joka on niin suuri kuin Suomi mutta jossa on niin vähän väestöä kuin Suomessa. Sitä mukaa kun niihin peltomaihin sidotut työpaikat vähenevät, osana yhteiskunnan normaalia kehitystä kun siirrytään pois maanviljelyksestä teollisuus- ja palveluyhteiskuntaan, kyky tienata siellä maaseudulla laskee merkittävästi.

Ja joo, tuo nostaa niiden kasvukeskusten asuntojen hintoja. Etenkin niiden keskustoissa. Mutta tuo kasvu ei ole mitään hallitsematonta kasvua joka täysin räjäyttäisi ihmisten budjetit ja tuhoaisi kilpailukyvyn. Miksi? No koska Suomessa on niin vähän sitä väkeä ylipäätänsä ja niin helvetisti tilaa.
Käytännössä mikä tahansa kasvukeskus, ehkä PK-seutua lukuunottamatta, voi asuntopulan uhatessa katsoa alueen karttaa ja nähdä että siinä 10km säteellä siitä kasvukeskuksen keskustasta on vaikka kuinka paljon metsää tai peltoa johon voidaan rakentaa uusia asuinalueita. Itse asun Tampereella, joka taitaa olla tällä hetkellä Suomen nopeiten kasvava alue ja toiseksi suurin kasvukeskus, ja tämä on mainio esimerkki tuosta. Siitä huolimatta että Tampere on kahden järven puristuksessa, tarvittiin lisää asunaluita => tadaa, Vuores, Risso, Niemenranta ja Lintuhytti, kaikki alle 10km etäisyydellä keskustasta. Eikä tee vielä edes tiukkaa vaan tilaa löytyy lisää vaikka kuinka paljon. Ja tuo on vielä ihan Tampereen kaupungin omien rajojen sisällä.
Otetaan nuo ympäryskunnat ja tilaa löytyy vielä enemmän. Koska Suomessa on niin vähän sitä väkeä niin tuon säteen ei edes tarvitse olla 10km. Se voi olla 20km. Tai 30km. Koska vaikka se väki keskitettäisiin niin sitä on silti niin vähän että se tarvittava liikenne voidaan hoitaa tehokkaasti ilman että tulee mitään suurkaupunkien "20km työmatka tarkoittaa että käytät työmatkoihin päivittäin 2-3 tuntia"-ongelmia.

Eli joo, kyllä tuo yhtälö toimii Suomessa.

Kannattaa nyt huomata, että en puhu maanviljelyksen ja metsätalouden tekohengittämisestä, vaan teollisuustoiminnan tietoisesta alasajamisesta Suomen harvalukuisten kasvukeskusten ulkopuolella.

Jos esimerkiksi kaikki koulutus (poislukien amis ja lukio) keskitetään muutamaan harvalukuiseen kaupunkiin, niin totta mooses pienemmillä paikkakunnilla sijaitsevat teollisuusyritykset vetävät tästä omat johtopäätökset. Teollisuuslaitokset eivät toimi siten, että toimipisteessä on vain hitsaajia ja mutterinvääntäjiä paikalla, ja koulutetumpi porukka loistaa poissaolollaan.

Kyllähän Suomessa on lääniä rakentaa vaikka pääkaupunkiseudulla, mutta asuntojen hinta on silti selvästi korkeampi Tampereen kaltaisissa kasvukeskuksissa verrattuna esimerkiksi Iisalmeen tai Varkauteen. Vastaavasti palkkataso Tampereella on selvästi korkeampi kuin Iisalmessa ja Varkaudessa. Suomen teollisuus kaikkine alihankintaketjuineen menettää suuresti kilpailukykyään, kun se tungetaan Tampereen kaltaisten harvalukuisten kasvukeskusten kylkeen.

Näen tämän teollisuuden näkökulmasta, enkä ymmärrä tätä järjettömyyttä.

 

[inexcess]

Pääsyy on eduskunnassa joka ei antanut Fortumille ydinvoimalupaa Loviisaan. Fortum ei olisi lähtenyt Venäjälle seikkailemaan jos lupa olisi myönnetty.

Kyllä venäjä riski tiedettiin jo silloin kun Fortum meni Venäjälle ostoksille, moni epäili että kun voimalaitokset on saatu kuntoon Venäjän valtio ottaa ne haltuun. Muistaakseni Venäjällä on laki joka sallii strategesisten yhtiöiden kansallistaminen. Energia-ala kuuluu näihin.

Nostit esille sellaisen asian, joka haisee pashalle kilometrin päähän ja siinä olisi tutkivalle journalismille tehtävää (jos siis meillä Suomessa olisi sellainen).

Se on todellakin niin, että Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n muodostama hallitus torppasi Fortumin hakemuksen Loviisan 3 -reaktorin rakentamiseksi 6.5.2010. Jos lupa olisi myönnetty, Fortumilla oleva ns ylimääräinen kassa olisi huvennut Loviisa 3:n rakentamiseen.

Valtio-omisteinen Fortum lähti tuhlaamaan kassaansa Venäjä-bisneksiin tunnetuin seurauksin. Jos vaivaudutte vähän käyttämään sitä Googlea, niin kyllä tuosta maariskistä on puhuttu niin kauan kuin minä muistan. Kritisointi vain yltyi, kun Fortum riensi ostamaan Uniperin mukana nipun ongelmajätteenä pidettäviä hiilivoimaloita. Venäjä-investointeja ja Uniper-valtauksen ensimmäistä osaa rahoitettiin myymällä 1,6 miljoonan asukkaan sähköverkko Carunalle. Ai niin, sehän oli Kokoomuksen johtama hallitus, joka myynnin siunasi.

Mutta älkää turhaa vaivatko kansalaisia näillä asioilla, kirjoittakaa sen sijaan vaikka Sanna Marinin mekosta.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_789+2010.pdf

 

[JCSH]

Kannattaa nyt huomata, että en puhu maanviljelyksen ja metsätalouden tekohengittämisestä, vaan teollisuustoiminnan tietoisesta alasajamisesta Suomen harvalukuisten kasvukeskusten ulkopuolella.

Jos esimerkiksi kaikki koulutus (poislukien amis ja lukio) keskitetään muutamaan harvalukuiseen kaupunkiin, niin totta mooses pienemmillä paikkakunnilla sijaitsevat teollisuusyritykset vetävät tästä omat johtopäätökset. Teollisuuslaitokset eivät toimi siten, että toimipisteessä on vain hitsaajia ja mutterinvääntäjiä paikalla, ja koulutetumpi porukka loistaa poissaolollaan.

Kyllähän Suomessa on lääniä rakentaa vaikka pääkaupunkiseudulla, mutta asuntojen hinta on silti selvästi korkeampi Tampereen kaltaisissa kasvukeskuksissa verrattuna esimerkiksi Iisalmeen tai Varkauteen. Vastaavasti palkkataso Tampereella on selvästi korkeampi kuin Iisalmessa ja Varkaudessa. Suomen teollisuus kaikkine alihankintaketjuineen menettää suuresti kilpailukykyään, kun se tungetaan Tampereen kaltaisten harvalukuisten kasvukeskusten kylkeen.

Näen tämän teollisuuden näkökulmasta, enkä ymmärrä tätä järjettömyyttä.

Ei niitä yrityksiä "tungeta" niihin kasvukeskuksiin vaan ne yritykset menevät sinne missä näkevät edellytykset liiketoiminnalleen olevan hyvät. Jos Tampereella on liian kovat liksat niin sitten ne laittaa sen puljun pystyyn vaikka Hämeenkyröön tai Ikaalisiin. Ei sitä etäisyyttä todellakaan tarvita kovin paljon sieltä kasvukeskuksen keskuksesta että alkaa hinnat tippuun reippaasti.

 

[Jan11]

Kannattaa nyt huomata, että en puhu maanviljelyksen ja metsätalouden tekohengittämisestä, vaan teollisuustoiminnan tietoisesta alasajamisesta Suomen harvalukuisten kasvukeskusten ulkopuolella.

Jos esimerkiksi kaikki koulutus (poislukien amis ja lukio) keskitetään muutamaan harvalukuiseen kaupunkiin, niin totta mooses pienemmillä paikkakunnilla sijaitsevat teollisuusyritykset vetävät tästä omat johtopäätökset. Teollisuuslaitokset eivät toimi siten, että toimipisteessä on vain hitsaajia ja mutterinvääntäjiä paikalla, ja koulutetumpi porukka loistaa poissaolollaan.

Kyllähän Suomessa on lääniä rakentaa vaikka pääkaupunkiseudulla, mutta asuntojen hinta on silti selvästi korkeampi Tampereen kaltaisissa kasvukeskuksissa verrattuna esimerkiksi Iisalmeen tai Varkauteen. Vastaavasti palkkataso Tampereella on selvästi korkeampi kuin Iisalmessa ja Varkaudessa. Suomen teollisuus kaikkine alihankintaketjuineen menettää suuresti kilpailukykyään, kun se tungetaan Tampereen kaltaisten harvalukuisten kasvukeskusten kylkeen.

Näen tämän teollisuuden näkökulmasta, enkä ymmärrä tätä järjettömyyttä.

Turha niitä insinöörikoulutuksia on sellaisissa paikoissa pitää, missä hakijoita niihin ei ole riittävästi. Kannettu vesi kun ei pysy kaivossa.
Esim. tämän biotuoteinsinöörikoulutuksen paikkojen neuvottelu ministeriöstä, tila- ja henkilöstöinvestoinnit näyttäytyy nyt varsin ”nerokkaana” liikkeenä. Jos nuo koulutuspaikat olisi kohdistettu isompaan kaupunkiin väestörikkaammalle alueelle, linja pyörisi varmasti.
Mutta ammattikorkeakoulut on tietysti alun perinkin aluepoliittinen maakuntia ja aluetaloutta tekohengittämään tehty pääosin kuntaomisteinen (eli useimmiten omistus kunnilla ja hallitusjäsenet suurelta osin omistajakunnista) ratkaisu. Eli siinä mielessä tämäkin koulutus on ymmärrettävä.

Savonlinnassa biotuoteinsinöörien sisäänotossa välivuosi, hoitoalan koulutuksia ehkä lisähakuun – Puurakentamisen insinöörikoulutuksen suosio kasvaa

Xamkin hoitoalan opiskelupaikkoja Savonlinnan kampuksella saattaa vähäisen hakijamäärän vuoksi mennä lisähakuun. Biotuoteinsinöörin päiväkoulutukseen oli niin vähän hakijoita, että uusia opiskelijoita ei oteta ensi syksyksi ollenkaan. Monimuotokoulutus alkaa tammikuussa, ja päiväkoulutus tulee...

www.ita-savo.fi

 

[pulatunnus]

Kannattaa nyt huomata, että en puhu maanviljelyksen ja metsätalouden tekohengittämisestä, vaan teollisuustoiminnan tietoisesta alasajamisesta Suomen harvalukuisten kasvukeskusten ulkopuolella.

Jos esimerkiksi kaikki koulutus (poislukien amis ja lukio) keskitetään muutamaan harvalukuiseen kaupunkiin, niin totta mooses pienemmillä paikkakunnilla sijaitsevat teollisuusyritykset vetävät tästä omat johtopäätökset. Teollisuuslaitokset eivät toimi siten, että toimipisteessä on vain hitsaajia ja mutterinvääntäjiä paikalla, ja koulutetumpi porukka loistaa poissaolollaan.
...

Nyt mietin että miten muotoilen nätisti ja ymmärettävästi. ei taida onnistua.

Mitä niitä yliopistokuntia nyt on, Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Vaasa, Oulu, Lappeenranta, Rovaniemi.

Jos ottaa kartan käteen, niin onhan nuo nyt niin ympärisuomea kuin voi olla.

Yritysten ja muiden yhteisöjen kannalta tuossa on se ongelma että ne ovat kaukana toisistaan.

Siis en nyt tajua alkuunkaa mitä oikein haluat.

Noilla alueilla on kova kilpailu, ne alueet ihan itse sen pärjäämisen houkuttelevuus kisassa ratkaisevat, jos saavat sen verran tukea että nimenomaan omilla kyvyillä voivat kisata. Kannattaa vaikka vähän ylitukea että kilpailu pysyy.

Jos noista joku alkaa kuihtua, niin se on sitten hävitty ja siirryttävä haliittuun rakennemuutokseen.

Edit:
Tutkimus ja tuotekehitys haluaa lähekkäin, ja se vauhdittaa innovointia jne. En tässä väitä etteikö maakunnissa olisi tehty hyvää työtä ja en väitä että enemmän olisi tehty jos olisivat yhdessä samassa maakunnassa. Joillain aloilla voi olla ihan hyvä että kaikki ei ole samassa kuplassa kasvatettuja.

Viittasit johonkin tuotanto laitokseen, jos se tuotantolaitos on jossain metsässä, niin ihan syytä hetki miettiä pitääkää sen vieressä kouluttaa sen tarvitsemat korkeakoulutetut, vai olis siellekkin parempi että se porras oli kuplanulkopuolelta.

Suomesta menee korkeasti koulutettua ympärimailmaa oikeita sademetsiä myöten, jos jokin kainuun kaivosyhtiö häviää siinä kisassa jollekkin Brasialin sademetsä kohteelle, niin en tiedä onko ideasi ratkaisu sille.

 

[Timo 2]

Mitä niitä yliopistokuntia nyt on, Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Vaasa, Oulu, Lappeenranta, Rovaniemi.

Tuosssa listasta ehkä merkittävimpinä puutteina on Kuopio ja Lahti.

Muut listalta puuttuvat yliopistokaupungit wikipedian mukaan ovat Espoo, Joensuu, Kokkola Pori, Rauma ja Seinäjoki.

Luettelo Suomen yliopistoista – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Joten ainakin yliopistot ovat aika hyvin hajautettu. En sitten tiedä eri tiedekuntien hajauttamisesta enkä jaksa googlettaa näistä. Muistan vain olleen jossain vaiheessa jotain juttua ja jupinaa jonkin tiedekunnan lakkauttamisesta jossain etelä -suomen ulkopuolella.

 

[Cluuduli]

Kannattaa nyt huomata, että en puhu maanviljelyksen ja metsätalouden tekohengittämisestä, vaan teollisuustoiminnan tietoisesta alasajamisesta Suomen harvalukuisten kasvukeskusten ulkopuolella.

Jos esimerkiksi kaikki koulutus (poislukien amis ja lukio) keskitetään muutamaan harvalukuiseen kaupunkiin, niin totta mooses pienemmillä paikkakunnilla sijaitsevat teollisuusyritykset vetävät tästä omat johtopäätökset. Teollisuuslaitokset eivät toimi siten, että toimipisteessä on vain hitsaajia ja mutterinvääntäjiä paikalla, ja koulutetumpi porukka loistaa poissaolollaan.

Kyllähän Suomessa on lääniä rakentaa vaikka pääkaupunkiseudulla, mutta asuntojen hinta on silti selvästi korkeampi Tampereen kaltaisissa kasvukeskuksissa verrattuna esimerkiksi Iisalmeen tai Varkauteen. Vastaavasti palkkataso Tampereella on selvästi korkeampi kuin Iisalmessa ja Varkaudessa. Suomen teollisuus kaikkine alihankintaketjuineen menettää suuresti kilpailukykyään, kun se tungetaan Tampereen kaltaisten harvalukuisten kasvukeskusten kylkeen.

Näen tämän teollisuuden näkökulmasta, enkä ymmärrä tätä järjettömyyttä.

Rautavaaralla on mietitty näin lukion lakkauttamista:

Rautavaaran kunnan tasapainottamisohjelma: Lukion toiminta jatkuu, rajaksi 20 oppilasta

Ohjausryhmän esityksessä ei ole irtisanomisia tai lomautuksia.

yle.fi

Ongelma on se, että alle 10-vuotiaat ikäluokat pienenvät reippaasti, valistunut arvaus että lukioitten lakkauttamisia on pienissä ja väestöltään ikääntyneissä kunnissa. Niissä tuskin on merkittävää teollisuutta.
Väestöpyramidi:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f9/Finland_Population_Pyramid.svg

 

[Jumputin]

Fortum riensi ostamaan Uniperin mukana nipun ongelmajätteenä pidettäviä hiilivoimaloita.

Hiilivoimalat ja niiden alasajon Fortumin yritysjohto laskivat mukaan ja tulivat tulokseen että kannattaa. Sotaa ja sodan tuomia ongelmia eivät silloin toisaan osaneet laskea mukaan.