- Liittynyt
- 17.01.2022
- Viestejä
- 336
80- ja 90- luvuilla opiskelijat teki hommia juhannuksena paperi- ja öljyfirmoille. Saivat hurjia palkkoja pelkästään yhden viikonlopun aikana. Kymmeniä tuhansia (markkoja) mut silti.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
En taida tietää yhtään ravintolaa joka ei olisi myös sunnuntaisin auki.
Ennen koronaa PAM debunkkasi tätä sunnuntai-aukioloa. Selvisi, että ko.ajankohtana kaksi kolmasosaa Helsingin ruokaravintoloista olikin auki sunnuntaisin.Helsingissä on lukematon joukko laadukkaita ravintoloita, jotka ovat sunnuntaisin kiinni:
Valitettavan monta kertaa juuri sunnuntaina olisi ollut aikaa ja energiaa kiikuttaa rahaa ravintoiloihin, mutta sunnuntailisät ovat tehneet hommasta ilmeisen kannattamatonta.
- Olo
- Palace
- Demo
- Latitude 25
- BasBas
- Spis
- Vinkkeli
- Ragu
- Finnjävel
- Nokka
- Inari
- Savoy
- Muru
- Saaga
- Boulevard Social
- Lehtovaara
- Jne. (Näitä on oikeasti aika paljon)
Selvisi, että ko.ajankohtana kaksi kolmasosaa Helsingin ruokaravintoloista olikin auki sunnuntaisin.
Tuttuja nimiä oli listalla, nyt tiedän että ovat kiinni. Silti minusta ja PAMistakin näyttää tuntuvan että useasti ovat su auki.Varmaan riippuu ravintolan tyypistä. Mä listasin tossa vähän parempia ravintoloita nimimerkille, joka ei osannut nimetä yhtään joka olisi kiinni. Kyllä Helsingissä jotain ruokaa saa, sitä ei kukaan kiistä. Sitä en tiedä, miten asiat ovat 5v aikana muuttuneet kun korona pisti varmaan osan ravintoloista konkurssiin tässä välissä. Ei se kannattavuus ainakaan ole kauheasti parantunut monen ravintolan kohdalla.
Siksi että vähemmistö ravintoloista ei ole saanut itsestään kannattavia, pitäisi sitten muiden kärsiä ja kustantaa heidän toimeentulonsa. Kuulostaa sosialismilta.Varmaan riippuu ravintolan tyypistä. Mä listasin tossa vähän parempia ravintoloita nimimerkille, joka ei osannut nimetä yhtään joka olisi kiinni. Kyllä Helsingissä jotain ruokaa saa, sitä ei kukaan kiistä. Sitä en tiedä, miten asiat ovat 5v aikana muuttuneet kun korona pisti varmaan osan ravintoloista konkurssiin tässä välissä. Ei se kannattavuus ainakaan ole kauheasti parantunut monen ravintolan kohdalla.
Siksi että vähemmistö ravintoloista ei ole saanut itsestään kannattavia, pitäisi sitten muiden kärsiä ja kustantaa heidän toimeentulonsa. Kuulostaa sosialismilta.
Ravintolat saavat jo nyt sopia vapaasti. Paikallisesti sunnuntailisästä voidaan luopua.Nyt en kyllä tajua logiikkaa. Mitä ihmeen sosialismia se on että ravintolat saisivat sopia työntekijöiden palkat vapaammin?
Ravintolat saavat jo nyt sopia vapaasti. Paikallisesti sunnuntailisästä voidaan luopua.
Siksi että vähemmistö ravintoloista ei ole saanut itsestään kannattavia, pitäisi sitten muiden kärsiä ja kustantaa heidän toimeentulonsa. Kuulostaa sosialismilta.
"Eivätkä voi. Tuo on tietääkseni lakisääteinen lisä ja siitä voi poiketa vain työehtosopimuksella. Ei paikallisesti.
Sovitan sellainen kuukausipalkka, että on palkka on TES:n yli, teki sunnutait tai ei, niin homma kunnossa.
Harmi että laki on niin tiukka ettei saa myydä sunnuntaina hieman kalliimmalla, eiku.^tähän ongelmaan on vieläkin helpompi ratkaisu; ravintolat (ja muut firmat) päättää mihin hintaan myyvät sunnuntaityönsä. Työntekijöiden palkat on kuitenkin vain osakustannusta, ja sen voi halutessaan jyvittää pitkin vuotta.
Jep, Burger Kingkin ja mäkkäri rikkoo törkeästi lakia kun pitää yölle erihinnoittelua kuin päivälle.Harmi että laki on niin tiukka ettei saa myydä sunnuntaina hieman kalliimmalla, eiku.
Harmi että laki on niin tiukka ettei saa myydä sunnuntaina hieman kalliimmalla, eiku.
En itse asiakkaana paljoa kiinnittäisi huomiota johonkin +20% lisähintaan.
Olisihan se ihan loogista että pyhäpäivänä tehty pizza/burgeri/pihvi olisi myös arvokkaampi.
Tähän ongelmaanhan on helppo ratkaisu: sunnuntaihinnat. Sunnuntaisin kaikki ravintolan annokset, juomat jne tuplahintaan.
Siinä voittaa kaikki. Työntekijät saavat pitää lisänsä ja asiakkaat saavat käydä ravintolassa myös sunnuntaisin.
Noinhan sitä toimitaan, osalla aloista taasen päivällä ei ole väliä (asiakas ei maksa sunnuntaista enempää), joten sunnuntai kalliimpi työnhinta nostaa yleisesti kustannuksia.^tähän ongelmaan on vieläkin helpompi ratkaisu; ravintolat (ja muut firmat) päättää mihin hintaan myyvät sunnuntaityönsä. Työntekijöiden palkat on kuitenkin vain osakustannusta, ja sen voi halutessaan jyvittää pitkin vuotta.
Viestini olikin kirjoitettu humoristiseen sävyyn ja tarkoitettu vitsiksi. Luulin sen olevan ilmeistä.Tuplahinta on ihan keinotekoinen ratkaisu, oli "tämä" ongelma mikä tahansa.
Joo paitsi että kukaan ei kävisi ikinä sunnuntaina ravintoloissa jos ne olisivat tuplahinnan. Tuskin silloinkaan jos ne olisivat selvästi kalliimpia ku muulloin. Tämän lisäksi sitten kaikki "Kebab pizzeria Al Caponet" ja nepalilaiset currypaikat alkaisivat mainostaa kuinka heillä on "Samat hinnat myös sunnuntaisin!" ja veisivät ne loputkin mäkkäriin erehtyjät.Tähän ongelmaanhan on helppo ratkaisu: sunnuntaihinnat. Sunnuntaisin kaikki ravintolan annokset, juomat jne tuplahintaan.
Siinä voittaa kaikki. Työntekijät saavat pitää lisänsä ja asiakkaat saavat käydä ravintolassa myös sunnuntaisin.
Nyt huomasin tämän. Koko suomalainen työmarkkinajärjestely ja laki on kirjoitettu huumoristiseen sävyyn ja vaikuttaa vitsiltä joten on vaikea päätellä mikä on tosissaan kirjoitettu ja mikä ei ole.Viestini olikin kirjoitettu humoristiseen sävyyn ja tarkoitettu vitsiksi. Luulin sen olevan ilmeistä.
Ja lauantailisä vastaavasti nostetaan 50 %?Voitaisiin aloittaa siitä, että pudotetaan se sunnuntailisä vaikka 100% => 50%. Sen sijaan että vaihtoehdot on 100% tai 0% ja siitä vaan riidellään.
Ja lauantailisä vastaavasti nostetaan 50 %?
Miksi ei 50% ole hyvä? Olisivat molemmat yhteiskunnan näkökalta yhtä arvokkaita ja tähän voisi moni viikonlopputöitä tekävä olla valmis, mutta en näe mitään syytä miksi yhtään vähempään pitäisi suostua.Vaikka 30%iin aluksi.
Miksi ei 50% ole hyvä? Olisivat molemmat yhteiskunnan näkökalta yhtä arvokkaita ja tähän voisi moni viikonlopputöitä tekävä olla valmis, mutta en näe mitään syytä miksi yhtään vähempään pitäisi suostua.
Käytännössä sun malli on niille työntekiöille palkanalennus jotka joutuu työskentelemään viikonloppuisin. Mutulla sanon että yli puolet lauantaita tekevistä tekee myös sunnuntaina töitä ja jos halutaan että ei tehdä kerralla liikaa muutoksia, niin eikö tällöin sunnuntai 70 ja lauantai 30 olisi hyvä kokeilu?Siksi, että muutetaan mahdollisimman vähän kerralla, kunnes vaikutukset selviää.
Se, että yritetään muuttaa liikaa kerralla vaan johtaa siihen ettei saada mitään muutosta aikaiseksi.
Käytännössä sun malli on niille työntekiöille palkanalennus jotka joutuu työskentelemään viikonloppuisin. Mutulla sanon että yli puolet lauantaita tekevistä tekee myös sunnuntaina töitä ja jos halutaan että ei tehdä kerralla liikaa muutoksia, niin eikö tällöin sunnuntai 70 ja lauantai 30 olisi hyvä kokeilu?
Tämä sotii vahvasti mun mutua vastaan. "Normaalisti" tehdään töitä arkena. Mutta sitten kun tulee viikonlopputöitä, ollaan yleensä jossain tehtaassa, sairaalassa yms. jossa myös sunnuntaina tehdään töitä tai sitten ravintolassa joka on kuitenkin useimmiten sunnuntaina auki(esim ketjuun linkattu pamin selvitys helsinkläisistä ravintoloista.)Keskimäärin/kokonaisuudessaan ei. Koska lauantaina tehdään nykyisellään paljon enemmän työtä kuin sunnuntaina. Launtaipalkan nousu 30%lla tarkoittaisi paljon suurempia kokonais- ja keskimääräiskustannuksia kuin sunnuntailisän lasku 30%-yksiköllä.
Tämä on pienenpi muutos työtekiälle, joka on töissä kokoviikonloppuna ja tämä saattaa olla hyväksyttävissä työntekiäpuolelta. Tosin on olemassa riski että jos tuota sunnuntailisää leikataan ja lauantaita korotetaan ja varsinkin jos sunnuntailta leikkaus on isompi, kuin lauantain korotus, niin sunnuntailisä pysyy tessissä samana, mutta launatain palkka nousee lakimuutoksen takia. Joten, jos yleissitovuutta ei poisteta(poisto tulee aiheuttamaan todella paljon vastustusta.), niin tämä pitää neuvotella kolmikannassa.Jos halutaan aloittaa mahdollisimman pienelllä muutoksella, järkevä olisi sitten aluksi sunnuntailisä 80%iin ja lauantailisä 10%iin.
Tästä olen samaa mieltä.Mitään suuria lakisääteisiä maksuja tai tukia ei pitäis muutenkaan määrätä periaattella että tehdään suuri maksu tai tuki kerrasta tai poistetaan se kerrasta, vaan että niitä aiina muutettaisiin pikkuhiljaa, jotta ei synny vääristynyttä markkinatilannetta vero- tai tukimuutosta odottaessa.
Eli jos esim. autovero haluttaisiin poistaa, sitä ei pitäisi poistaa kerrasta, vaan sitä pitäisi esim. pudottaa 10%ia vuodessa. Tällöin autokauppa ei tyrehtyi siihen, että kaikki odottaa että autojen hinta romahtaa siinä vaiheessa kun vero poistuu.
Anarkistit ollu taas rikkomassa paikkoja: Jääkiekko | Jääkiekkofanit tuhosivat ravintolan Kappelin kattoa myöten ”mistään välittämättä”
Täällä on aika paljonkin käsitelty muiden "anarkistien" yhteiskunnallista haittaa, elokapinan ym. yhteyksissä.Postasitko väärään ketjuun? Miten toi liittyy kotimaan politiikkaan?
Kotimaan politiikkaan tuo liittyy paljonkin
jostain syystä huliganismia siedetään joidenkin tahojen toimesta jotka sitten vastustavat oikeutta mielenosoituksiin.
Missä oli tynkkynen megafoninsa kanssa? Ei missään, joten melkoista kaksinaismoralismia tyypiltä. Samat ambulanssien kulkureitit oli kuitenkin uhattuna.Ai poliitikkojen toimesta? Antoiko joku poliitikko tukensa Kappelin katon paskomiselle? Vai mihin viittaat?
Eiköhän polttoaineiden kohonneesta hinnasta muutama ylimääräinen kopekka kolahda valtion kirstuun ihan vaan sivutuotteena...![]()
Saarikko: ”Putinin hinnat iskevät” – lisää rahaa tulossa puolustukseen, pienituloisille ja kuljetusalalle
Tiistaina lisäbudjettia esitelleen valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan valtion lainanottotarve tälle vuodelle nousee 8,9 miljardiin euroon.www.iltalehti.fi
Alijäämä vaan kasvaa. Vaikea nähdä että valtion tulot kasvaa ensi vuonna yhtäkkiä 10 miljardilla. Tämä on siis vaan oma veikkaus siitä että julkiset menot kasvavat ensi vuonna niin kuin aina ja talous saisi ottaa melko harppauksen jotta 10 miljardia tulisi lisää tuloja valtiolle
Alvin osuus taitaa tulla extraa. Joko muuten eurosta ulisevat ovat tyytyväisiä? Vienti vetää ja talous voi hyvin, kun euro lähenee dollaria arvoltaanEiköhän polttoaineiden kohonneesta hinnasta muutama ylimääräinen kopekka kolahda valtion kirstuun ihan vaan sivutuotteena...
+ Valtio omistaa Nestettä, jos Nesteen marginaalit , tuotot kasvaa, niin ehkä.Eiköhän polttoaineiden kohonneesta hinnasta muutama ylimääräinen kopekka kolahda valtion kirstuun ihan vaan sivutuotteena...
Minun ajoni eivät ole vähentyneet yhtään, vaikka polttoaineen hinta on noussut sen +80senttiä/litra(n. Vuoden takaisesta), koska hupiajelut on karsittu jo aikoja sitten ja tulen jatkamaan kunnes työssäkäynnistä ei jää mitään käteen. En usko olevani ainoa ihminen vastaavassa tilanteessa: töissä on käytävä maksoi mitä maksoi. Suomessa on valtava määrä ihmisiä joille oma auto on välttämätön. Hupi-/loma-ajelijat voivat lopettaa oman toimintansa ihan milloin vain, kun ei ole pakko. On turha väittää, ettei valtio hyödy kohonneista hinnoista. Päättäjien tulisi kierrättää lisäkertymänsä hintojen vastaiseen kamppailuun, eli polttoaineiseen, lämmitykseen ja ruokaan.+ Valtio omistaa Nestettä, jos Nesteen marginaalit , tuotot kasvaa, niin ehkä.
- Valtio omistaa Nestettä, venäjän toimet johti siihen että Neste on luopunut Venäjän öljystä, Nesteellä oli kyky käyttää edullisempaa huonolaatuista venäläistä öljyä, joten se kilpailuetu on menetetty. Nestteen Marginaalit tulee uusituvista komponenteista, joten jos fosiilista korvataan vähemmän uusituvalla niin vähentää kysyntää.
- Polttoaineen hinnannousut ensisijaisesti valuu siihen tuotantoketjuun ja siellä osa kohonnoiseen kustannuksiin, eli ohi valtion, kohti tuottajia ja jalostajia.
- Polttoaineiden hintojennousu lisää kustannusinflaatiota, joten lisää valtionmenoja
- ALV mainittu, polttoaineen osuus ALV kiertymässä ehkä nousee, mutta laskee muissa, kun kuluttajat tinkii muissa ja toki vähentävät polttoaineen polttoa, joka taasen vähentää polttoaineverojen tuottoja. Kustannusinflaatio tuo korkopaineita, mikä taasen vähentää kuluttajien kulutusta, eli vähentää lisää ALV kiertymää.
Miten se valtio siitä hyötyy ?Minun ajoni eivät ole vähentyneet yhtään, vaikka polttoaineen hinta on noussut sen +80senttiä/litra(n. Vuoden takaisesta), koska hupiajelut on karsittu jo aikoja sitten ja tulen jatkamaan kunnes työssäkäynnistä ei jää mitään käteen. En usko olevani ainoa ihminen vastaavassa tilanteessa: töissä on käytävä maksoi mitä maksoi. Suomessa on valtava määrä ihmisiä joille oma auto on välttämätön. Hupi-/loma-ajelijat voivat lopettaa oman toimintansa ihan milloin vain, kun ei ole pakko. On turha väittää, ettei valtio hyödy kohonneista hinnoista.
Jos ostat kalliimpaa polttoaineitta säästöillä (*, niin ehkä yksilötasolla, mutta isommassa kuvassa se ei tilannetta muuta.Minun ajoni eivät ole vähentyneet yhtään, vaikka polttoaineen hinta on noussut sen +80senttiä/litra(n. Vuoden takaisesta), koska hupiajelut on karsittu jo aikoja sitten ja tulen jatkamaan kunnes työssäkäynnistä ei jää mitään käteen.
On kaksi ryhmää: hyvätuloiset jotka pystyvät nollaamaan hintojen nousun vaikutukset tehokkaammin tai ovat jo siirtyneet niihin(sähköauto, asunto hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelta, uusi energiatehokas asunto jne.). Sekä rahaa, mikä ennen on mennyt sijoittamiseen, jolla voidaan kompensoida hintojen nousu= elintasovaikutukset 0. Sitten toinen ryhmä, mihin kuuluu suuri osa ihmisistä: Sähkön, polttoaineiden, sekä ruoan hinnan nousu kurittaa kovasti. Näiden kompensointiin tarvitaankin sitten kovempia ratkaisuja, mutta helpoin kulujen karsinta on ruoka ja sen laatu(luonnolisesti palvelut ja muut ylimääräiset on jo karsittu tai supistettu). Sähkönkulutuksesta on monesti hankala karsia, koska usein se tarkoittaa isoja investointeja(esim. Lämmitysjärjestelmän parantaminen/uudistus, lisäeristys jne.). Polttoaineesta on huono karsia, jos se on jo tehty ja järkevää julkista liikennettä ei ole. Kyse on lähinnä siitä keneltä sitä rahaa kerätään ja mistä.(*
Jos lokiikkasi on se että ALV kiertymä kasvaa, niin sen polttoaineeseen käytetyn rahan täytyy olla kulutukseen tullutta lisärahaa, eikä rahaa joko siirtynyt toisesta kulutuksesta toiseen.
Jos mietiti eri ALV tasoja, niin ruoan hinta nousussa, joka taasen lisää matalamman verokannan kulutusta, polttoaineiden hinnan nousu lisää julkisia, joka taasen matalamman verokannan kulutusta.
Jos korot nousee niin se vähentää velaksikulutusta, eikä välttämättä lisää yhtäpaljon säästöillä kulutusta. (jälkimmäiseen lasken sen jos ennen laitto satasen säästöön viikossa, niin polttoaineen hinnan myötä laittaa enään viiskymppiä)
Siis yrität sanoa että jotkut käyttää säästöjä polttoaineen hinnannousun rahoittamiseen.On kaksi ryhmää: hyvätuloiset jotka pystyvät nollaamaan hintojen nousun vaikutukset tehokkaammin tai ovat jo siirtyneet niihin(sähköauto, asunto hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelta, uusi energiatehokas asunto jne.). Sekä rahaa, mikä ennen on mennyt sijoittamiseen, jolla voidaan kompensoida hintojen nousu= elintasovaikutukset 0. Sitten toinen ryhmä, mihin kuuluu suuri osa ihmisistä: Sähkön, polttoaineiden, sekä ruoan hinnan nousu kurittaa kovasti. Näiden kompensointiin tarvitaankin sitten kovempia ratkaisuja, mutta helpoin kulujen karsinta on ruoka ja sen laatu(luonnolisesti palvelut ja muut ylimääräiset on jo karsittu tai supistettu). Sähkönkulutuksesta on monesti hankala karsia, koska usein se tarkoittaa isoja investointeja(esim. Lämmitysjärjestelmän parantaminen/uudistus, lisäeristys jne.). Polttoaineesta on huono karsia, jos se on jo tehty ja järkevää julkista liikennettä ei ole. Kyse on lähinnä siitä keneltä sitä rahaa kerätään ja mistä.
- Ne jotka voi hakea säästöjä polttoaineesta: siirtyy hybridiin/sähköautoon.Siis yrität sanoa että jotkut käyttää säästöjä polttoaineen hinnannousun rahoittamiseen.
Ja suuri osa ihmisistä jotka siirtää kulutusta ja vähentävät ruokaan kuluttamista, vaikka ruuanhinnat nousee.
Korkojen nousu leikkaa velalla kulutustusta.
Yritätkö sanoa että säästöillä elävät lisäävät niin paljon polttoaineeseen kohdistuvaa kulutusta että se nostaa kokonaiskulutusta ?
Ja että se kompensoi valtio polttoaineiden hintojen noususta johtuvan menojen kasvun ?
TIlastoja huonosti ja niistä vaikea puhdistaa asioita toisistaan, en ihan heti kuittaa sitä että ruokaan käytettään vähemmän rahaa, otantani ei kuvaa kyllä valtakunnallista menoa.
Tosin osa kuluttaja toimijoista on antanut viestiä että kulutus on siirtynyt heiltä pois.
Kyseenalaistin sitä miten polttoaineen hinnan nousi olisi valtiolle lisätuloa- Ne jotka voi hakea säästöjä polttoaineesta: siirtyy hybridiin/sähköautoon.
- Ruokaa ostetaan a. pienempiä annoksia(esim. pienempiä pakkauksia, 4 tomaatin sijasta 3jn.), b. laadullisesti heikompaa(pirkka, extra jne tai naudanlihasta nautasikaan, tai sikanautaan ; ulkomaiseen).
- Velkarahalla tuskin maksetaan ruokaa ja polttoaineita, tai sitten kulurakenne on persiillään.
- Velkarahalla usein rakennetaan, remontoidaan, ostetaan niitä uusia autoja, uudistetaan lämmitysratkaisuja jne.
- Polttoaineen hintojen kallistuminen vaikuttaa nopeasti myös omatoimimatkailuun(asuntoauto ja -vaunu).
Ylläolevaa siis kommentoinEiköhän polttoaineiden kohonneesta hinnasta muutama ylimääräinen kopekka kolahda valtion kirstuun ihan vaan sivutuotteena...
Pienen otannan osalta, kulutus on siirtymässä edullisempiin tuotteisiin jolla yritetään pienentää ruokalaskun nousua. Toki yksittäisten kuluttajien osalta vaihtelee, osa ostaa sitä mitä haluaa, osa joutuu rahanpuutteen takia tinkimään ruokaan käytettävästä rahamäärästä.- Ruokaa ostetaan a. pienempiä annoksia(esim. pienempiä pakkauksia, 4 tomaatin sijasta 3jn.), b. laadullisesti heikompaa(pirkka, extra jne tai naudanlihasta nautasikaan, tai sikanautaan ; ulkomaiseen).
Ei, vaan velan kohdalla viittasin velkarahoitteiseen kulutukseen, eli uskon että säästöjen käyttäminen kulutukseen ei välttämättä riitä kompensoimaa mahdollista velkakulutusta. Tämä, kustannus inflaatioa ja kriisi muuten näkyy joillain aloilla, eli jostain kuluttaja leikkaavat, jotta saavat esim sitä polttoainetta ostettua.- Velkarahalla tuskin maksetaan ruokaa ja polttoaineita, tai sitten kulurakenne on persiillään.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.