Kansalaisten ”sote-pisteytys” yllätti tietosuojavaltuutetun – vaatii THL:ltä selvitystä
KOTIMAA
SOTE-UUDISTUS
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo Uudelle Suomelle, että sote-uudistuksen suunnitelmiin sisältyvä kansalaisten yksilökohtainen pisteytysmalli on hänelle uutta tietoa. Aarnio vaatii Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) selvittämään tietosuojavaltuutetun toimistolle, minkä lain perusteella THL katsoo voivansa toimia julki tulleella tavalla.
Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina sote-palveluiden uudistuksen ennen julkisuudessa käsittelemättömästä piirteestä. Valinnanvapausmallin kapitaatiokorvaus tarkoittaa THL:n tutkimuspäällikön Timo Seppälän mukaan käytännössä sitä, että jokaiselle suomalaiselle lasketaan henkilökohtainen hinta, joka hänestä maksetaan terveysyritykselle tai maakunnan sote-keskukselle.
Tiedot yhdistetään eri rekistereistä ja kansalaisen sote-pisteytyksessä eli hinnassa huomioidaan ”kunkin henkilökohtaiset terveyteen ja elämäntilanteeseen liittyvät riskitekijät ja sairaushistoria”, HS kertoo. Uutinen on
herättänyt tuoreeltaan keskustelua siitä, millainen riski tällaisen datapaketin kerääminen ja vuotaminen on.
THL luo parhaillaan tätä kapitaatiokorvausmallia, joka on valittu valinnanvapausjärjestelmän toteutustavaksi. Henkilökohtainen pisteytys ja kuukausihinta on Seppälän mukaan ainoa tapa ehkäistä sitä, että sote-keskukset eivät haali asiakkaikseen vain terveimpiä ihmisiä. Näin kävisi, jos kuukausikorvaus olisi kaikista sama, eli jos hoitoa tarvitsemattomasta ihmisistä saisi saman rahan kuin ihmisestä, joka tarvitsee paljon hoitoa.
– Korvauksen pitää ehdottomasti olla yksilökohtainen, Seppälä sanoo HS:lle.
Tietosuojavaltuutettu Aarnio ei toistaiseksi tunne asiaa HS:n uutista laajemmin. Työmatkalla oleva Aarnio kertoo Uudelle Suomelle, että hänen tietojensa mukaan asiaa ei ole esitelty tietosuojavaltuutetun toimistolle ”siten kuin nykyinen henkilötietolaki edellyttää”. Pisteytys ei ole esillä terveystiedon toissijaista käyttöä koskevassa hallituksen esityksessäkään.
– Vaikuttaa, ettei asiaa ole THL:ssä arvioitu myöskään sovellettavaksi tulevan EU:n tietosuoja-asetuksen perusteella, Aarnio sanoo ensikommentteinaan.
Aarnion mukaan pisteytysjärjestelmässä ongelmalliselta kuulostaa muun muassa se, että ihmisille ei THL:n mukaan ole tarkoitus kertoa heidän omaa kapitaatiomaksuaan.
– Itseään koskevien tietojen saanti rekisteristä tarkastusoikeuden nojalla on pääsääntö eikä siihen saa tehdä yleistä, kattavaa poikkeusta. Vähintään niin sanottu välillinen tarkastusoikeus pitää olla, Aarnio kertoo.
Hänen mukaansa tietosuojavaltuutetun toimisto tulee pyytämään THL:ltä selvitystä siitä, ”minkä lain tai lainkohdan mukaan he katsovat voivansa asiassa uutisessa kuvatulla tavalla toimia”.