Kotimaan politiikka

[pulatunnus]

Suomi on mitä suurimmassa osin käyttänyt korttinsa:
Verotus: Lisäverottaminen syö tuloja muualta vastaavan määrän, koska irtorahaa ei suurimmalla osalla ole.
Lainanotto: Lainamääärä on ylitttämässä kriittisen rajan.

Lainanottossa ei nyt pohdita sitä otetaanko lisää, vaan sitä kuinka paljon sitä voidaan ottaa. Se miksi tuosta puhutaan johtuu siitä että jos on uskottava talous, niin sitä voidaan ottaa halvalal se mikä tarvitaan.

Verotus, se ei tarjoa helppoja ratkaisuja, siellä enemmänkin ongelmia paikata kuihtuvia aukkoja.
Verokiertymää siksi kaikki haluaa kasvattaa talouden kasvulla.

1. Ei suomalaisia hyödyttävistä projekteista.
2. Luksustuotteista, jotka eivät todellakaan ole kellekään välttämättömiä. Jos näille on oikeasti tilausta, niin palvelut asiakkaiden, eikä valtion maksettavaksi!
3. Naurettavista ja ultarkailleista ilmastotavotteista ym. Kannattaa ottaa huomioon pohjoinen sijainti ja mitä korvaavaa tekniikkaa on oikeasti saatavilla ja mitä ei ole.

Vähän jännät poiminnat, näyttää enemmän siltä että tuossa ei nyt mennä talous edellä, vaan tuossa kyse ihan muusta jossa käytetään taloutta keppihevosena.

 

[brainsurgery]

Aika huonosti vaan hoidettu talousasiat jos tämän pyörittämiseen tarvitaan 85,5% tukia. Kehittämistä siis on.

Olisi mukava nähdä tutkimus kansallisoopperan asiakasprofiilista.

Kuinkahan moni pienituloinen siellä käy, jolla ei olisi varaa ilman valtion tukia käydä.

 

[pulatunnus]

Nykyinen hallitus teki tähän jo ratkaisun?
Eli hyväksymällä uuden EU direktiivin koskien rakennusten energiatehokkuutta.

Mihin direktiiviin viittaat.

Eli jatkossa asumisen kustannukset tulevat kasvamaan exponenttiaalisesti.
Kiitos Marin ja kumppanit.

Nykyiset energiatehokkuus vaatimukset ennemminkin alentaa asumisen kusannuksia. kun tuoreet rakennukset ovat energiatehokkaampia.

Ei se ole sattumaa miksi vanhoja rakennuksia puretaan ja rakkentaa uusi tilalle, uusi on halvempi, toki sitä osittain vauhdittaa tämäpäivän vaatimukset, mutta kyse myös ihan oikeista elinkaarikustannuksista.

 

[Coppis667]

Mihin direktiiviin viittaat.

Nykyiset energiatehokkuus vaatimukset ennemminkin alentaa asumisen kusannuksia. kun tuoreet rakennukset ovat energiatehokkaampia.

Ei se ole sattumaa miksi vanhoja rakennuksia puretaan ja rakkentaa uusi tilalle, uusi on halvempi, toki sitä osittain vauhdittaa tämäpäivän vaatimukset, mutta kyse myös ihan oikeista elinkaarikustannuksista.

linkki omakotiyhdistyksen sivulle juttuun
Kyllä se vaan lisää asumisen kustannuksia jos 2miljoonaa taloa joudutaan pakotettuna remontoimaan.
Remontointikulut heijastuvat asumiseen, vuokriin jne aivan varmasti.

 

[pulatunnus]

linkki omakotiyhdistyksen sivulle juttuun
Kyllä se vaan lisää asumisen kustannuksia jos 2miljoonaa taloa joudutaan pakotettuna remontoimaan.
Remontointikulut heijastuvat asumiseen, vuokriin jne aivan varmasti.

Tuo linkki käsittelee 2023 EU-parlamentin eteenpäin lykkäämää juttua, Meidän nyky hallitus on sitä vastustanut ja minkään maan hallitus ei ole sitä hyväksynyt.

 

[Coppis667]

Tuo linkki käsittelee 2023 EU-parlamentin eteen päin lykkäämää juttua, Meidän nyky hallitus on sitä vastustanut ja minkään maan hallitus ei ole sitä hyväksynyt.

Mistä löytyy tieto, että nykyinen hallitus on tätä vastustanut?

edit. kaikki nykyisen hallituksen määrittelemät ilmastotavoitteet ainakin myöntäävät kaikkien tällaisten järjettömien toimien suuntaan.

 

[pulatunnus]

Mistä löytyy tieto, että nykyinen hallitus on tätä vastustanut?

Siitä on ollut artikkeileita kun tuosta uutisoitiin ja niissä yhteyksissä kun suomalais edustajien äänestyskäytöstä ihmeteltiin. Ehkä tuolla aihetta käsittelevässä ketjussa lisää, en hakenut tähän väliin.

 

[draco76]

Olisi mukava nähdä tutkimus kansallisoopperan asiakasprofiilista.

Kuinkahan moni pienituloinen siellä käy, jolla ei olisi varaa ilman valtion tukia käydä.

Kysymys kuinka moni kävisi ilman tukia kun ulkomaisia vaihtoehtoja on hyvin tarjolla. En oikein näe että ooppera säilyisi ilman tukea Suomessa, oli tuki yhteiskunnalta taikka yksityisiltä.

 

[brainsurgery]

Kysymys kuinka moni kävisi ilman tukia kun ulkomaisia vaihtoehtoja on hyvin tarjolla. En oikein näe että ooppera säilyisi ilman tukea Suomessa, oli tuki yhteiskunnalta taikka yksityisiltä.

Mitäs ulkomaisia tarjoajia täällä Suomessa on?

 

[pulatunnus]

Mitäs ulkomaisia tarjoajia täällä Suomessa on?

Tälläuolella venäjän rajaa vapaa liikkuvuus EU alueella, ja Norjaankin voi mennä. Pieatari ei juuri nyt ole pinnalla vaikka viisumaja saisikin, niin kohonnutta riskiä, vaikka moraalin sivuuttas.
Oopera ei ole sellainen paikallinen juttu, esim esitysten ei tarvi olla Suomeksi/Ruotsikki käänettyjä.

 

[91danger91]

Mutta jos leikkauksilla halutaan vaikutuksia budjettiin, ei näillä ole mitään merkitystä. Leikkaukset tulisi tehdä isosti sinne, missä sitä rahaa myös palaa. Lisäksi kun kerrotaan leikkauksista, niin hyvä olisi myös perustella niitä vaikutuksilla. Esim. miten kulttuuriin kohdistetut leikkaukset vaikuttaa suoraan ja välillisesti esim. sieltä tuleviin valtion tuloihin?

Talouskasvun vertailu Ruotsiin on mielenkiintoista. Sitä silloin tällöin mielellään tehdään, mutta harva ottaa syyt puheiksi. Johtuuko siitä, että mahdollisesti jouduttaisiin puhumaan maahanmuutosta positiiviseen sävyyn?

Toisaalta taas 100k€ tukia yrityksille jaettiin, kun vain osasi pyytää.

Esim. 100k€ valmisruokien reseptien kehittelyyn: Nyt selvisi, minne Huonon Äidin 100 000 euron Business Finland -rahat oikeasti menivät: Tappouhkauksia saanut yrittäjä Sari kehitteli salaa uusia valmisruokia ja työllisti 10 ihmistä

Tämän takia Liberaalipuolue leikkaisikin eniten yritystuista ~3 miljardia. Sillä on jo vaikutusta valtion 80 miljardin budjetissa.

Toivottavasti äänestäjät ymmärtävät, että jos halutaan leikata turhasta läskistä mitä valtioon kertynyt niin ainoat puoluet jotka oikeasti pystyvät toteuttamaan sen ovat Liberaalipuolue js Korjausliike. PS ja Kok tulevat sortumaan näpertelyyn.

 

[Jumputin]

Hyvin onnistui Purra provosoimaan keskustelun epäolennaisuuksiin, todennäköisesti siksi, koska ei haluta keskustella vaikeista asioista.

Valtion budjetti on reippaat 83 miljardia ja tulot sen 73 miljardia. Huoltosuhde heikkenee, joka vaikuttaa niin talouskasvuun kuin valtion menoihin negatiivisesti. Kaikesta huolimatta, toi 10 miljardia pitäisi kuroa kiinni, jotta velkaa päästäisiin maksamaan.

Sitä ei kurota kulttuurista tai valtion ns. keskijohdosta leikkaamalla. Nyt täytyisi olla ihan eri keinot esittelyssä.

 

[draco76]

Mitäs ulkomaisia tarjoajia täällä Suomessa on?

Lähellä Suomea löytyy, esimerkiksi Tallinnaan järjestetään oopperamatkoja. Muutoin tallenteet taikka suorat lähetykset. Raha toki menee muualle kuin suomalaisille syömisiä myöten.

 

[Paapaa]

Ihan mielenkiintoinen tutkimus siitä, millaiset ihmiset mitäkin puoluetta äänestävät. Alla vähän havaintoja:

• Vasemmistoliitto ja Vihreitä naisten suosiossa: äänestäjistä 2/3 naisia
• PS ja Kokoomus miesten suosiossa. PS:n kannattajist 70 % ja Kokoomuksen 60 % miehiä.
• SDP:n kannattajat painottuvat yli 45-vuotiaisiin
• Vasemmisto ja Vihreät selvästi nuorten äänestäjien puolueita, iso enemmistöä alle 45-vuotiaita.
• Vihreiden kannattajissa 1/3 on opiskelijoita ja opiskelijoissa Vihreät on ykköspuolue. Puolet vihreiden kannattajista akateemisesti koulutettuja. Mutta yliopistosta valmistuneiden suosikki on Kokoomus.
• Kokoomus on toimihenkilöiden suosikkipuolue. Yli puolet toimihenkilöitä.
• Kokoomus ja PS yrittäjien suosikkeja.
• PS:llä kannattajina lisäksi työttömiä, työntekijöitä ja alempia toimihenkilöitä.
• SDP eläkeläisten suosikkipuolue, mutta myös palvelualojen työntekijöiden suosiossa.
• Pienituloiset kannattavat Vasemmistoliittoa, SDP:tä ja Vihreitä
• PS:n kannattajat pieni- ja keskituloisia
• Kokoomuksen kannatus painottuu keskituloisiin ja ylempään tulotasoon
• Iso osa puolueista saa kannatusta yli 80000 asukkaan kaupungeista.
• PS:n kannattajat selvästi pienemmiltä paikkakunnilta. Sen kannattajista valtaosa alle 30k paikkakunnilta.
• Eniten kaupunkilaisten puolueita Vasemmisto ja Vihreät.

Naisten ja miesten puoluesuosikit – näin äänestäminen eriytyy

Suomalaiset puolueet jakaantuvat äänestäjiensä perusteella varsin selvästi miesten ja naisten puolueisiin. Myös ammattiryhmällä ja toimialalla on yhteys siihen, mitä puoluetta ihmiset äänestävät…

www.eva.fi

 

[Paapaa]

Tämän takia Liberaalipuolue leikkaisikin eniten yritystuista ~3 miljardia. Sillä on jo vaikutusta valtion 80 miljardin budjetissa.

Yritystuet on hankalampi asia, sillä se on globaalia kilpailua. Eli yritystukien leikkaus pitäisi kompensoida niin, ettei kansainvälisten yritysten kilpailukyky heikkenisi, sillä muut maat tukevat yrityksiään riippumatta Suomen päätöksistä.

 

[Disfear]

Hyvin onnistui Purra provosoimaan keskustelun epäolennaisuuksiin, todennäköisesti siksi, koska ei haluta keskustella vaikeista asioista.

Valtion budjetti on reippaat 83 miljardia ja tulot sen 73 miljardia. Huoltosuhde heikkenee, joka vaikuttaa niin talouskasvuun kuin valtion menoihin negatiivisesti. Kaikesta huolimatta, toi 10 miljardia pitäisi kuroa kiinni, jotta velkaa päästäisiin maksamaan.

Sitä ei kurota kulttuurista tai valtion ns. keskijohdosta leikkaamalla. Nyt täytyisi olla ihan eri keinot esittelyssä.

Purran provosointi vain entuudestaan väläytti sitä perussuomalaisten änkyrämäistä arvopohjaa. Eipä edelleenkään tarvitse harkita ääneni antamista sinne suuntaan.

 

[brainsurgery]

Hyvin onnistui Purra provosoimaan keskustelun epäolennaisuuksiin, todennäköisesti siksi, koska ei haluta keskustella vaikeista asioista.

Valtion budjetti on reippaat 83 miljardia ja tulot sen 73 miljardia. Huoltosuhde heikkenee, joka vaikuttaa niin talouskasvuun kuin valtion menoihin negatiivisesti. Kaikesta huolimatta, toi 10 miljardia pitäisi kuroa kiinni, jotta velkaa päästäisiin maksamaan.

Sitä ei kurota kulttuurista tai valtion ns. keskijohdosta leikkaamalla. Nyt täytyisi olla ihan eri keinot esittelyssä.

Mitäs tämä provosointi oli?

 

[pulatunnus]

Yritystuet on hankalampi asia, sillä se on globaalia kilpailua. Eli yritystukien leikkaus pitäisi kompensoida niin, ettei kansainvälisten yritysten kilpailukyky heikkenisi, sillä muut maat tukevat yrityksiään riippumatta Suomen päätöksistä.

Yritystuki sana on niin epämääräinen, ja riippuu tavoitteitsta.

Kuvailemassasi tukeminen on järjetöntä, antaa muiden tuka ja nautitaan muiden rahoista, ja touhutaan me siellä missä ei tuilla kilpailla.

Mutta ehkä se mitä mietit oli se että joku maa tukee jotain aleutta, esim viihreää siirtymää ja sen maan yritykset saavat kaapattua markkinaosuutta muilta ja myöhemmin tukien loputtua sitten ovat määrävässä asemassa.

SItten ne tukimuodot jolla varmistetaan esim itsenäisyyttä, puolustusta, kriisinkestoa, omavaraisuuttta.

Ja eritäin iso se tukimuoto joka itseasiassa vain komensoida valtion aiheuttamia haittoja/kustannuksia. Verotuet ovat tyypillisesti sellaisia missä toisella kädellä otetaan ja sen negatiivista vaikutusta kompensoidaan veronalennuksilla.

Tuki listalla on sitä ihan turhaa rahanmenoa, joka pahimillaan haitallista, ja sitten on sitä missä valtionkannalta hyödyt isot vs riskit/menot.

 

[Jage]

Mitäs tämä provosointi oli?

Näin nämä asiat koetaan.

 

[Naamapalmu]

Hyvin onnistui Purra provosoimaan keskustelun epäolennaisuuksiin, todennäköisesti siksi, koska ei haluta keskustella vaikeista asioista.

Valtion budjetti on reippaat 83 miljardia ja tulot sen 73 miljardia. Huoltosuhde heikkenee, joka vaikuttaa niin talouskasvuun kuin valtion menoihin negatiivisesti. Kaikesta huolimatta, toi 10 miljardia pitäisi kuroa kiinni, jotta velkaa päästäisiin maksamaan.

Sitä ei kurota kulttuurista tai valtion ns. keskijohdosta leikkaamalla. Nyt täytyisi olla ihan eri keinot esittelyssä.

Sitä juurikin kurotaan myös kaikesta turhasta leikkaamalla, tässä tilanteessa kaikki mahdollinen pitäisi katsoa suurennuslasilla läpi.

On tietysti huvittavaa, kun persuilta aina kysellään heidän leikkauslistoja, niin ihan sama mitä ehdotetaan, niin se on väärin tai sitten se on "liian pieni kohde" ollakseen merkityksellistä, no niistä pienistä puroista syntyy joki.

 

[pulatunnus]

Hyvin onnistui Purra provosoimaan keskustelun epäolennaisuuksiin, todennäköisesti siksi, koska ei haluta keskustella vaikeista asioista.

Valtion budjetti on reippaat 83 miljardia ja tulot sen 73 miljardia. Huoltosuhde heikkenee, joka vaikuttaa niin talouskasvuun kuin valtion menoihin negatiivisesti. Kaikesta huolimatta, toi 10 miljardia pitäisi kuroa kiinni, jotta velkaa päästäisiin maksamaan.

Sitä ei kurota kulttuurista tai valtion ns. keskijohdosta leikkaamalla. Nyt täytyisi olla ihan eri keinot esittelyssä.

En tiedä mihin Purran sanomisiin viittaat

PSllä on ne vakkari leikkauskohteet, ne käytettyy moneenkertaan, eli ne ei ole se juttu, vaan PS on leikkaamassa lähtökohtaisesti jokapaikasta, ja jos menevät hallitukseen, niin sitten sopivat painotuksia, on siellä jotain tärkeämpiäkin, välttämättömiä. Perus valtioa roolituksella.


Oleellinen ero muihin on että eivät ole rahoitusta turavaamassa sinne tänne ja sitten rivien loputtua ihmettelemässä kohteiden loppummista.

PS ongelma on toki ne fosiiliset, yksityisautoilu, veropaine kova, mutta on ehkä vähän liikaa luotu uskoa ettei niihin kosketa. Ja ehkä "saajien" puolella äänestäjiä jotka ehkä olettaa että heidän etuudet turvataan, mutta uskon että suomalainen tietää että nyt leikkaukset koskee itseä, mutta ei nyt vaan halua sitä kuulla.

 

[Moilaps]

Sitä juurikin kurotaan myös kaikesta turhasta leikkaamalla, tässä tilanteessa kaikki mahdollinen pitäisi katsoa suurennuslasilla läpi.

On tietysti huvittavaa, kun persuilta aina kysellään heidän leikkauslistoja, niin ihan sama mitä ehdotetaan, niin se on väärin tai sitten se on "liian pieni kohde" ollakseen merkityksellistä, no niistä pienistä puroista syntyy joki.

Ja se että samaan aikaan sanotaan että julkinen sektori on jo niin tehokas että varaa ei ole leikata, vaikka noita pieniä kohteita on niin paljon.

 

[Jooga]

Poliitikot voisivat välillä viedä keskusteluja pois kohua hakevista uutisotsikoista. Esimerkkinä vaikka "hiilinielujen romahtaminen". Mitä ihmettä Suomessa on muka tapahtunut, että hiilinielut on saatu romahdutettua viime vuosina? Onko täällä tapahtunut räjähdysmäinen kasvuu hakkuissa? Ei. Onko tapahtunut räjähdysmäinen ilmastonmuutos? Ei. Niiden laskentatapa lienee muuttunut, mutta onko laskentatavan muutos sama kuin luonnollinen romahtaminen? Tuskin. Samalla kotitaloudet ovat varmasti heränneet sähkön/öljyn hintojen arvaamattomaan kasvuun, jolloin monet etsivät oikeaa hetkeä tehdä tarvittavat remontit energiatehokkuuteen.

Toinen asia voisi olla jakeluvelvoitteen ajatusmallin siirtäminen autokannan vihertyminen. Esimerkiksi kun matkustat Yhdysvaltoihin katsomaan paikallista V8 pickup -kulttuuria ja mietit eurooppalaista / suomalaista vähäkulutuksista jopa hybridipainotteista autokantaa, niin eikö jakeluvelvoitteita voisi kohtuullistaa merkittävästi sillä verukkeella, että autokannan vihertyminen on jo leikannut kilometrikohtaisia päästöjä merkittävästi. Liikenne on tekemässä markkinaehtoisesti kustannustehokasta vihertymistä ja annetaan sen edetä omaa tahtiaan.

Teollisuus on taas yksi valtava kokonaisuus, joka tuntuu myös siirtyvän vihreisiin teknologioihin uusissa investoinneissaan.

Esimerkiksi Viher Hutisalon kommentit polttoaineiden jatkuvasta hinnankorotuksesta jotta autoilu saadaan tapettua mahdollisimman nopeasti aiheuttaa ainoastaan turhia paineita kalliisiin täyssähköihin siirtymiselle, samalla investoinnit tuntuvat olevan hankalia kun kukaan ei polttoaineen hinnan pelon vuoksi halua kohta ostaa käytettyä bensa-autoa, jotta myyjä voisi siirtyä uuteen sähköautoon (tästä sähköauto menisi taas jossakin kohtaa käytettyjen markkinoille).

 

[Gespard]

Mitä ihmettä Suomessa on muka tapahtunut, että hiilinielut on saatu romahdutettua viime vuosina? Onko täällä tapahtunut räjähdysmäinen kasvuu hakkuissa? Ei. Onko tapahtunut räjähdysmäinen ilmastonmuutos? Ei. Niiden laskentatapa lienee muuttunut, mutta onko laskentatavan muutos sama kuin luonnollinen romahtaminen? Tuskin. Samalla kotitaloudet ovat varmasti heränneet sähkön/öljyn hintojen arvaamattomaan kasvuun, jolloin monet etsivät oikeaa hetkeä tehdä tarvittavat remontit energiatehokkuuteen.

Mitä jos katsoisit itse etkä arvailisi?
https://www.luke.fi/fi/uutiset/hakkuut-vahenivat-75-miljoonaan-kuutiometriin-vuonna-2022 Sieltä katsot alhaalta kaavion: puuston hakkuukertymä, poisto ja kasvu 1940-2022 (ennuste).

Tiivistettynä: Kasvu kääntynyt selvään laskuun, mutta puolestaan poistuma ja hakkuukertymä molemmat kasvaneet --> käyrät lähestyvät toisiaan huomattavasti esim 2005 tasoon verrattuna.

 

[PalleX]

Menisiköhän tämä nyt jo pikkuhiljaa SDP:n kaaliin myös?

VM:ltä kovat terveiset seuraavalle hallitukselle: ”Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan”

Valtiovarainministeriö on julkaissut taloudellisen katsauksen. Sen mukaan talouskasvu ei riitä karistamaan julkisen talouden alijäämän ongelmia tulevalla hallituskaudella.

www.iltalehti.fi

VM:ltä kovat terveiset seuraavalle hallitukselle: ”Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan”
Valtiovarainministeriö on julkaissut taloudellisen katsauksen. Sen mukaan talouskasvu ei riitä karistamaan julkisen talouden alijäämän ongelmia tulevalla hallituskaudella.

Valtiovarainministeriö julkaisun tuoreen taloudellisen katsauksensa torstaina. SAANA SÄILYNOJA
Jari Hanska
jari.hanska@iltalehti.fi
Tänään klo 12:05

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander lähetti torstaina ministeriön tiedotustilaisuudessa terveisiä tulevalle hallitukselle. Hän ei suunnannut sanojaan suoraan poliitikoille, mutta muistutti niistä realiteeteista, joiden varassa julkinen talous tuoreimpien lukujen valossa lepää.

Budjetin alijäämäksi ennakoidaan VM:n tuoreimmassa taloudellisessa katsauksessa 10–12 miljardia euroa vuodessa vuosille 2024–2027. Kun pottiin lisätään kunnat ja hyvinvointialueet, nousee yhteenlaskettu alijäämä 14–15 miljardiin euroon vuodessa.
– Alijäämien pienentämiseen ei ole oikotietä. Alijäämien pienentäminen vaatii että menot kasvavat hitaammin ja tulot nopeammin kuin laskelmissa nyt arvioidaan. Mittakaavat ovat oleellisia, Spolander sanoi.
– Mitä yritän sanoa, että menoja, veroja tai talouden rakenteita hienosäätämällä ei voida vahvistaa julkista taloutta miljardeilla.
Ensi vuonna talouden odotetaan kasvavan 1,3 prosenttia ja vuonna 2025 1,6 prosenttia.

Inflaatio nostaa julkisia menoja
Inflaatio oli viime vuonna hidasta, mutta tänä vuonna korkealle noussut inflaatio näkyy myös julkisten menojen kasvussa. Se heijastuu etenkin indeksisidonnaisiin menoihin, kuten eläkkeisiin ja työttömyysturvaan.
Torstaina tiedotustilaisuudessa finanssineuvos Jenni Pääkkönen ilmaisi tilanteen suoraan. Hän katsoi, että korkea velka ja kohonneet korot muodostavat riskin julkiseen talouteen.
– Näillä tiedoilla mitä meillä talouden kuvasta on, niin Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan, Pääkkönen summasi.
Ministeriön luvuissa edetään niin sanotulla ”muuttumattoman politiikan uralla”. Se tarkoittaa, että mitään poliittisia toimia ei ole ennusteessa huomioitu, sillä päätökset ovat huhtikuun alun eduskuntavaalien jälkeen vasta edessä.
Uusi hallitus tulee saamaan ratkaistavakseen miljardien eurojen kysymyksen.

 

[Jumputin]

Sitä juurikin kurotaan myös kaikesta turhasta leikkaamalla, tässä tilanteessa kaikki mahdollinen pitäisi katsoa suurennuslasilla läpi.

Tehostamisessa ei liene mitään vikaa, mutta ne tarvitsee oikeasti vaikuttavuusarviot. Voi olla että esim. kulttuuriin tehtävät leikkaukset myös pienentävät tulopuolta ja vaikuttavat paikallisesti negatiivisesti monella tasolla.
Todennäköisesti näistä ei synny edes noroa, ellei sitten kosketa oikeasti isoihin menoeriin kuten sosiaali -ja terveyspalvelut ym. kuten esim. kokoomus ehdottaa, oliko nyt vaalikaudessa miljardin edestä kustannusten hillintää.

 

[brainsurgery]

Tehostamisessa ei liene mitään vikaa, mutta ne tarvitsee oikeasti vaikuttavuusarviot. Voi olla että esim. kulttuuriin tehtävät leikkaukset myös pienentävät tulopuolta ja vaikuttavat paikallisesti negatiivisesti monella tasolla.
Todennäköisesti näistä ei synny edes noroa, ellei sitten kosketa oikeasti isoihin menoeriin kuten sosiaali -ja terveyspalvelut ym. kuten esim. kokoomus ehdottaa, oliko nyt vaalikaudessa miljardin edestä kustannusten hillintää.

Se on muuten jännä juttu että jos puhutaan verojen alentamisesta, ne ovat kaikki suoraan 1:1 pois valtion verokertymästä mutta sitten jos leikataan esim. kulttuurista niin alkaa valitus, että ei tämä nyt oikeasti edes säästä mitään syystä x, y ja z.

 

[Jooga]

Mitä jos katsoisit itse etkä arvailisi?
https://www.luke.fi/fi/uutiset/hakkuut-vahenivat-75-miljoonaan-kuutiometriin-vuonna-2022 Sieltä katsot alhaalta kaavion: puuston hakkuukertymä, poisto ja kasvu 1940-2022 (ennuste).

Tiivistettynä: Kasvu kääntynyt selvään laskuun, mutta puolestaan poistuma ja hakkuukertymä molemmat kasvaneet --> käyrät lähestyvät toisiaan huomattavasti esim 2005 tasoon verrattuna.

Access Denied.

Kyseenalaistan Luken oikeellisuutta sen ollessa vihreän ideologian synnyttämä ministeriön ohjaama keskus. Miksi puuston kasvu on laskenut yhtäkkiä? Ilmasto lämpenee ja metsä haluaa kasvaa pakkasella? Hakkuumäärät pienentyneet ja metsät kasvaneet tehokkaan kasvuvaiheensa ja nyt kasvu hidastuu?

Itseasiassa avasin tuon Luken raportin.
" 2.1.2. Metsien ikärakenne Mäntymetsien ikärakenne on Pohjois-Suomessa muuttunut siten, että suurin pinta-ala on nyt ikäluokassa 60–80 vuotta, kun kasvu on nopeimmillaan 21–60 -vuotiaissa metsissä kuva 6). Etelä-Suomessa mäntymetsien suurin ikäluokka (41–60 vuotta) on jo ohittanut nopeimman kasvun vaiheen, koska Etelä-Suomessa 21–40-vuotiaat metsät kasvavat nopeammin kuin 41–60 vuotta. Kasvun aleneminen männyllä on siten ollut luonnollinen seuraus nopeimmin kasvavien metsien määrän pienenemisestä "

Eli metsät ovat keskimäärin ohittaneet parhaan kasvun iän. Eikö silloin metsiä tulisi hakata alas, jotta se voisi uudistua? Miksi vihreät ei kannusta tähän?

Eli hiilinielut pienentyvät, sillä ne muuttuvat hiilipankeiksi. Tällöin pankeista tulisi ottaa sitä hiiltä ulos ja tehdä tilaa nielulle.

EDIT:
"Kuusivaltaisten metsien ikäluokkaosuudet ovat Etelä-Suomessa hyvin erilaiset kuin mäntyvaltaisten metsien (kuva 7). Kuusta on käytetty runsaasti uudistamisessa ja siksi nuorimmat ikäluokat ovat yleisimpiä. Tämän vuoksi kuusen kasvu on korkea ja tulee nykyisestään lisääntymään. "

Kuvaajilla voidaan kertoa juuri se tarina mitä halutaan kertoa. Vihreät käyttävät tätä ajattelemattomien äänestäjien kalastamiseen jossa huudetaan maapallon tuhoutumista kun hiilinielu pienenee, ja tehdään johtopäätös missä metsää ei saa hoitaa ja muu polttaminen tulee kieltää. Kun oikeampi ratkaisu olisi ehkäpä kaataa sitä kasvanutta metsää ja käyttää sitä kautta uusiutuvaa biomassaa tehokkaasti. Nyt ajaudutaan tilanteeseen jossa teollisuuden vaatima puun tarve ostetaan maista, joita ei kiinnosta hevon persettäkään metsän ekologistaloudellinen hoito.

 

[Gespard]

Access Denied.

Mitä ihmettä, äsken toimi.

 

[namlepo]

Nasan tutkimuksessahan oli että suomi on hiilinielujen osalta positiivinen eikä negatiivinen. Mutta oli vissiin väärin tutkittu. https://www.google.com/url?sa=t&sou...Qjjh6BAgNEAE&usg=AOvVaw0CwELCIxWm4Fr59nzzxP-a

 

[Gespard]

Eli metsät ovat keskimäärin ohittaneet parhaan kasvun iän. Eikö silloin metsiä tulisi hakata alas, jotta se voisi uudistua?

Metsänhakkuut ovat aina päästölähde, pitkälläkin aikavälillä. Tästä on tutkimustietoa jo. Plus hyvin vahvasti monimuotoisuuden vähenemisen estämistä ajatellen negatiivista kasvattaa niitä edelleen.

 

[draco76]

Nasan tutkimuksessahan oli että suomi on hiilinielujen osalta positiivinen eikä negatiivinen. Mutta oli vissiin väärin tutkittu. https://www.google.com/url?sa=t&sou...Qjjh6BAgNEAE&usg=AOvVaw0CwELCIxWm4Fr59nzzxP-a

HS Ympäristö | Nasan kuvassa Suomi oli hiilinielu – näin tutkijat selittävät ristiriitaa

Nasan satelliittimittauksen mukaan Suomi imi enemmän hiilidioksidia kuin päästi vuosina 2015–2020. Ilmatieteen laitoksen akatemiaprofessorin Ari Laaksosen mukaan tulos ei kuitenkaan tarkoita Suomen virallisten laskelmien kumoutumista.

www.hs.fi

Satelliitin silmin hakkuu ei ole päästö, vaan siitä tulee päästö vasta kun puutuote jossakin palaa.

Lyhytikäisten puutuotteiden päästön Nasan satelliitti siis näkee Kiinan yllä. Suomen laskelmassa puolestaan noiden tuotteiden tekemiseen hakattu puu vähennetään Suomen hiilinielusta. Näin on kansainvälisesti sovittu tehtävän.

Nasan satelliitti on siis nähnyt Suomen eduksi myös luonnontilaisten soiden hiilensidonnan. Niiden nielua on välillä vaadittu lisättäväksi hiililaskelmaan, jotta Suomen tase näyttäisi paremmalta.

Tämä olisi kuitenkin kansainvälisesti sovittuja sääntöjä vastaan.

Lisäksi Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää sanoi HS:lle aiemmin, että luonnontilaiset suot olisivat Suomelle uusi päästölähde, jos metaanipäästötkin huomioidaan.

 

[Gespard]

Lukekaa sitä ilmastonmuutos triidiä ja sivistäkää itseänne niin ei tarvitse tänne spämmätä arvailuja kaikesta.

 

[Jooga]

Metsänhakkuut ovat aina päästölähde, pitkälläkin aikavälillä. Tästä on tutkimustietoa jo. Plus hyvin vahvasti monimuotoisuuden vähenemisen estämistä ajatellen negatiivista kasvattaa niitä edelleen.

Tästä ei taida akateemikot olla ihan yhtä mieltä, tai se vähintään riippuu aikavälistä. Päästölähde se on varmasti 0-50 vuoden ajalta, mutta lähenee merkittävästi neutraalia sataan vuoteen mentäessä, mikä on lyhyt aikaväli jo ihmishistoriassa. Mutta kun maailma ei ole lukiolaisidealistinen kuten vihreä puolue on. Jos tälle vaihtoehtona on se, että se puumassa tai pahemmassa tapauksessa kivihiili haetaan poltettavaksi kolmansista maista, niin nettovaikutus on monta kertaluokkaa negatiivisempi ja tällöin se vihreä politiikka ampuu sekä Suomea että maapalloa polveen.

Kasvava puu sitoo hiiltä ilmasta, siitä voinemme olla samaa mieltä? Tämä kasvava puu lopettaa kasvamisen jossain kohtaa, eikö totta? Se kuolee tämän jälkeen ja useimmat kaatuvat, seuraa maatuminen. Maatuessaan se puu palaa hitaasti lähes kokonaan, ja vapauttaa hiilidioksidin ilmaan. Osa tästä puusta sitoutuu maaperään ja hiili jää pysyvämpään varastoon, mutta tämä alkaa olemaan jo niin pieni osa, että hiilinieluina sitä on todella huono pitää. Vähintään siihen asti kun kaikki muut monta kertaluokkaa merkittävämmät päästötoimet on toteutettu, ja energiatuotannon kokonaisuus on jo niin vihreää, että metsiä voidaan pitää kasvamassa loppuun asti luonnontilassa. Tähän on kuitenkin matkaa.

 

[Gespard]

Joopa joo, hohhoijaa. Lisää mutua tässä kaivattiinkin.

 

[Jooga]

HS Ympäristö | Nasan kuvassa Suomi oli hiilinielu – näin tutkijat selittävät ristiriitaa

Nasan satelliittimittauksen mukaan Suomi imi enemmän hiilidioksidia kuin päästi vuosina 2015–2020. Ilmatieteen laitoksen akatemiaprofessorin Ari Laaksosen mukaan tulos ei kuitenkaan tarkoita Suomen virallisten laskelmien kumoutumista.

www.hs.fi

Tuossa ilmastotieteilijät eivät myöskään huomioi sitä, että kuvassa näkyy kaikki suomessa poltettu polttoaine, mutta ei suomesta viety polttoaine (jota ei ole). Onko suomesta viety enemmän poltettavaa biomassaa ulos kuin tänne tuotua fossiilista energiaa? Tuskin. Eli tutkijoiden argumentit ovat mielestäni hiilinielua korostavia, ennemmin kuin hiilinielua heikentäviä.

 

[Jumputin]

Se on muuten jännä juttu että jos puhutaan verojen alentamisesta, ne ovat kaikki suoraan 1:1 pois valtion verokertymästä mutta sitten jos leikataan esim. kulttuurista niin alkaa valitus, että ei tämä nyt oikeasti edes säästä mitään syystä x, y ja z.

Pitäisi olla jo itsestäänselvyys, että vaikuttavuus ei ole yksi yhteen. Se ei ole valitus vaan fakta.

Mutta tässähän tämä tulee sanottua VM virkamiehen suulla, mitä yritän kertoa: VM:ltä kovat terveiset seuraavalle hallitukselle: ”Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan” (iltalehti.fi)

– Alijäämien pienentämiseen ei ole oikotietä. Alijäämien pienentäminen vaatii että menot kasvavat hitaammin ja tulot nopeammin kuin laskelmissa nyt arvioidaan. Mittakaavat ovat oleellisia, Spolander sanoi.

– Mitä yritän sanoa, että menoja, veroja tai talouden rakenteita hienosäätämällä ei voida vahvistaa julkista taloutta miljardeilla.

Menot kasvaa inflaation myötä ja vaikutukset ovat suurimmat siellä, mihin nytkin sitä rahaa oikeasti palaa isosti.

 

[Jooga]

Lukekaa sitä ilmastonmuutos triidiä ja sivistäkää itseänne niin ei tarvitse tänne spämmätä arvailuja kaikesta.

Miksi tästä ei saisi keskustella politiikan näkökulmastakin? Sitähän ensimmäinen viestini etenkin oli. Tämä on näiden vaalien yksi merkittävimmistä vaaliteemoista johon vihervasemmisto jatkuvasti yrittää vetää muuta asiakeskustelua.

 

[Gespard]

Miksi tästä ei saisi keskustella politiikan näkökulmastakin? Sitähän ensimmäinen viestini etenkin oli. Tämä on näiden vaalien yksi merkittävimmistä vaaliteemoista johon vihervasemmisto jatkuvasti yrittää vetää muuta asiakeskustelua.

Mutu ei oikein kuulu politiikkaan, paitsi ehkä persujen vaaliohjelmaan.

 

[Jooga]

Mutu ei oikein kuulu politiikkaan, paitsi ehkä persujen vaaliohjelmaan.

Politiikka nimenomaan on pitkälti mutupohjaista keskustelua, ihminen tuppaa uskomaan sitä mutua joka sopii ennalta hänen arvomaailmaansa. Luuletko että kansanedustajat ovat kaikki alansa tohtoreita? Ja jos he olisivat, niin keskustelun sävy olisi "mahdollisesti tapahtuu jotakin", sillä asiasta tietävä tutkija ei yleensä ilmaise mitään absoluuttisella varmuudella, toisin kuin poliitikot.

Vihreät haluavat näyttäytyä "faktapohjaisena" ja "tutkimusvetoisena" puolueena, mutta älykäs ihminen tietää että tutkimuksia löytyy tukemaan mitä tahansa väitettä.

 

[brainsurgery]

Pitäisi olla jo itsestäänselvyys, että vaikuttavuus ei ole yksi yhteen. Se ei ole valitus vaan fakta.

Niin pitäisi. Vasemmistolaiset eivät vain tahdo ymmärtää, että jos veroja kevennetään miljardilla, se ei tee miljardin lovea valtion kassaan.

Ihan samaan tyyliin kuin miljardin leikkaus jostain ei tuo miljardia lisää valtion kassaan.

 

[Gespard]

älykäs ihminen tietää että tutkimuksia löytyy tukemaan mitä tahansa väitettä.

Vielä älykkäämpi tietää että se oikea tulos löytyy varmemmin siltä puolelta joka ei ole häviöllä 1/10 tutkimusten osalta.

 

[mutsison]

Mutu ei oikein kuulu politiikkaan, paitsi ehkä persujen vaaliohjelmaan.

Onneksi et itse mutuile vaan täyttä faktaa nämä:

Lukekaa sitä ilmastonmuutos triidiä ja sivistäkää itseänne niin ei tarvitse tänne spämmätä arvailuja kaikesta.

Joopa joo, hohhoijaa. Lisää mutua tässä kaivattiinkin.

Mutu ei oikein kuulu politiikkaan, paitsi ehkä persujen vaaliohjelmaan.

 

[Gespard]

Onneksi et itse mutuile vaan täyttä faktaa nämä:

Niinpä, itse olen lukenut niitä tutkimustuloksia. Ei viitsi alkaa jokaista väärää väittämää oikaisemaan kun sitten syytetään offtopikista.

 

[draco76]

Vihreät haluavat näyttäytyä "faktapohjaisena" ja "tutkimusvetoisena" puolueena, mutta älykäs ihminen tietää että tutkimuksia löytyy tukemaan mitä tahansa väitettä.

Siksi noudatetaan tieteen konsensusta eikä harrasteta kirsikan poimintaa.

Politiikan lähtökohtana tulee olla yleisesti hyväksytty tieteellinen tieto. Politiikkaa on se miten tietoon reagoidaan. Esimerkkinä vihreiden mennyt ydinvoimavastaisuus joka oli minulle selkeä kynnyskysymys. Politiikassa vaikuttaa myös tunteet, varsinkin äänestäjillä (se oli tuttu, tuntui miellyttävältä, osasi esiintyä hyvin, yhteinen vihan kohde yms). Varsinkin populistit vetoavat tunteisiin järjen sijaan ja se toimii hyvin.

Liberaalipuolue ei osaa vedota tunteisiin. He tarvitsisivat kunnon apua sen suhteen ja rahaa mainontaan.

 

[pulatunnus]

Luuletko että kansanedustajat ovat kaikki alansa tohtoreita? Ja jos he olisivat, niin keskustelun sävy olisi "mahdollisesti tapahtuu jotakin", sillä asiasta tietävä tutkija ei yleensä ilmaise mitään absoluuttisella varmuudella, toisin kuin poliitikot.

En laskisi sen varaan että keskustelu olisi seesteistä.

Silloin jos puhuu omasta suuntauksestaan, "samanarvoisen" kanssa niin ehkä voi olla tervettä väittelyä. Mutta osa sitten tykkää mennä viereiselle tontille meuhkaan huuhaata tohtotrin arvovallalla. se ja ehkä omassakin kärjistys on niitä ominaisuuksia jotka voisi viedä politiikkaan.

Poliitikassa taasen no niitä toimijoita joilla on jokin kärki, agenda, ja sitten tausta tiimi joka hakee siihen tukea. Varsinkin vaihtoehto faktojen kanssa hyvin vaarallista.

 

[Jooga]

Niinpä, itse olen lukenut niitä tutkimustuloksia. Ei viitsi alkaa jokaista väärää väittämää oikaisemaan kun sitten syytetään offtopikista.

Luen Luken raporttia ja tuosta ei selviä mihin poistuman laskennallinen kasvu perustuu. Oletko tehnyt saman? Valaise edes tämä asia niin olen tyytyväinen.
https://www.luke.fi/sites/default/files/2022-12/Suomen_LULUCF-sektorin_2021–2025_velvoitteen_toteutuminen.pdf

Raportissa mainitaan, että hakkuiden pinta-ala ei ole kasvanut viime vuosina. Raportissa sanotaan, että hakatun puun kokoluokka ei ole kasvanut. Raportissa sanotaan, että 2000-luvun trendinä hakattujen puiden pohjapinta-alan osuus on muuttunut 40%-44%, (viime vuosi menty alaspäin suhteellisesti), mikä ei mielestäni selitä 30% poistuman kasvua välillä 2000-2020. Tässäkin poistumassa ei ole merkittävää romahdusta viime vuosina, vaan kasvun ja poistuman välinen ero on kasvanut 1970-luvulta lähtien (kuva 16).

Ainoa selittävä tekijä on metsien ikärakenne, jossa metsät on annettu kasvaa turhan vanhoiksi parhaaseen kasvuikäänsä nähden. Tämä tausta ei taas tue vihervasemmiston poliittista agendaa olla metsäteollisuutta vastaan.

Pointtini on se, että poliittisesti vihervasemmistoon painottuvan Hesarin juttu hiilinielujen romahtamisesta, joka perustuu poliittisesti ohjatun Luken julkaisuun, mikä ei edes kykene selittämään tämän romahduksen syitä tai edes avaamaan sitä laskentaa, johon tulos perustuu, on erittäin epäterve pohja poliittiselle keskustelulle. Samalla politiikassa sivuutetaan muita tutkimustuloksia.

Ja ihan selvennyksenä, olen kyllä vihreän politiikan (en Vihreiden, se lienee jo selvää) kannattaja kunhan se tehdään markkina ja teknologiavetoisesti. Eli Suomen tulisi olla suunnannäyttäjä siten, että se edistää meidän loistavaa teknologista osaamistamme tällä saralla, eikä siten että täällä kielletään tämän osaamisen käyttö ja ostetaan naapurilta paskasti tuotettua energiaa. Ja ei, en ole myöskään metsäteollisuuden parissa toimiva maaseudun keskustalainenkaan.

EDIT: Luken raportissa todennäköisin syy hiilinielun heikentymiselle on viime vuosien heikot sademäärät kesällä yhdessä metsien ikääntymisen kanssa.

 

[ATE]

Metsänhakkuut ovat aina päästölähde, pitkälläkin aikavälillä. Tästä on tutkimustietoa jo. Plus hyvin vahvasti monimuotoisuuden vähenemisen estämistä ajatellen negatiivista kasvattaa niitä edelleen.

Mikä aivopieru tämä nyt oli? Meidän nykyiset metsien suuret hiilinielut on juuri metsähakkuiden ansiota. Vanhat luonnontilaiset metsät eivät sido hiiltä hiilinieluina juurikaan. Kasvavat nuoret metsät sen sijaan sitovat. Sen lisäksi siitä puusta saadaan valtavat hiilisäästöt korvaamalla terästä ja betonia.

Jos palattaisiin 1900-luvun alkuun ennen kuin meidän metsien hoito ja hakkuu alkoi kasvaa niin metsien kokonaiskasvu olisi alle puolessa ja hiilinielu olisi aivan minimissä.

 

[JCSH]

Mikä aivopieru tämä nyt oli? Meidän nykyiset metsien suuret hiilinielut on juuri metsähakkuiden ansiota. Vanhat luonnontilaiset metsät eivät sido hiiltä hiilinieluina juurikaan. Kasvavat nuoret metsät sen sijaan sitovat. Sen lisäksi siitä puusta saadaan valtavat hiilisäästöt korvaamalla terästä ja betonia.

Se ei ole noin yksinkertaista. Talousmetsät ovat hiilinielu vain jos se puumateriaali käytetään johonkin pysyvästi sitoutuvaan. Eli käytännössä pitkäaikainen rakentaminen.
Kaikki muut käytöt (energiakäyttö, sellutuotteet, kulutustavarat ja muut väliaikaiset puutuotteet) vapauttavat sen hiilen todella nopeasti ilmankehään. Jolloin ne vanhat luonnontilaiset metsät sitovat enemmän hiiltä. Koska vaikka niiden hiilimäärä ei kasva niin nopeasti kuin talousmetsien, se hiilimäärä pystyy siellä metsässä. Sen sijaan, että se vapautuisi takaisin ilmakehään.

 

[ATE]

Se ei ole noin yksinkertaista. Talousmetsät ovat hiilinielu vain jos se puumateriaali käytetään johonkin pysyvästi sitoutuvaan. Eli käytännössä pitkäaikainen rakentaminen.
Kaikki muut käytöt (energiakäyttö, sellutuotteet, kulutustavarat ja muut väliaikaiset puutuotteet) vapauttavat sen hiilen todella nopeasti ilmankehään. Jolloin ne vanhat luonnontilaiset metsät sitovat enemmän hiiltä. Koska vaikka niiden hiilimäärä ei kasva niin nopeasti kuin talousmetsien, se hiilimäärä pystyy siellä metsässä. Sen sijaan, että se vapautuisi takaisin ilmakehään.

Näin olisi jos se poistuma olisi samassa tasossa kuin metsien kasvu. Näin ei kuitenkaan ole vaan meidän metsien kasvu ja hiilinielu on paljon suurempi kuin sieltä hakattu puumäärä. Eli ne Suomen metsät toimii hiilinieluina ihan vaikka se hakattu puu poltettaisiin kokonaan ilmaan.