Kotimaan politiikka

[vermont]

No, olen kyllä myös sitäkin mieltä. Yliopiston tehtävä on sivistys ja tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ei ammattikoulutus. Itsellänikin kaksi tutkintoa alla ja emba menossa työn ohella.

Noinkin kykenevien ja pystyvien kansalaisten ei toki olisi ongelma eikä mikään suorittaa lisäkoulutusta omaankin piikkiin. Ongelma on tosiaan jos tarjotaan "herkässä iässä" oleville näitä yleissivistäviä tutkintolinjoja liian monen aloituspaikan voimin ja sitten koulutetaan vielä toista tutkintoa myöhemmin perään kun ensimmäinen ei työllistänytkään. Ehkä tässäkin asiassa voitaisiin soveltaa yhteiskunnallisessa mielessä Maslown tarvehierarkiaa ja sijoittaa tällaiset verovaroin kustannetut asiat sinne korkeimmalle pykälälle. Perusasiat kuntoon ja jos jää viivan alle niin lähdetään tekemään korkeakulttuuria jne. valtion toimesta. Tulee ihan mieleen 2000-luvun taitteen Civilization pelit.

 

[Jan11]

Tämän mahdollistaminen on maksuttoman koulutuksen ongelma, ei hyöty. On aivan järjetöntä resurssien tuhlaamista pitää kiintiöitä sellaiseen koulutukseen, joka ei johda opiskelijaansa tienaamaan elantoaan kyseiselle polulle.

Sitä varten on ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus. Niiden tehtävä on kouluttaa suoraan ammatteihin.
(toki omalla kohdalla yliopistopuolellakin se emba sitten kyllä on jo työnantajan maksama eikä enää ilmainen)

 

[Kan Dee Dokata]

Sitä varten on ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus. Niiden tehtävä on kouluttaa suoraan ammatteihin.
(toki omalla kohdalla yliopistopuolellakin se emba sitten kyllä on jo työnantajan maksama eikä enää ilmainen)

Yliopistojen tehtävä on periaatteessa tuottaa perustutkimusta ja viedä tiedettä eteenpäin. Kullekin eri tieteen alalle on vain tietty määrä tutkimusresursseja, joihin toivon mukaan otetaan alallaan lähinnä riittävän hyvät. Yhteiskunta ei hyödy mitään siitä, että yliopisto ylituottaa tutkintoja aloille, joilla niistä ei ole tarvetta. Ja taas se, että joku opiskelee tutkintoja huvikseen, koska voivat, lähinnä edelleenkin osoittaa järjestelmän ongelmia. Se on ehkä kivaa tälle henkilölle, mutta lähinnä syö verorahoja turhaan, koska siitä ei synny konkretiaa, vaan ainoastaan kyky elvistellä omalla erinomaisuudellaan, kun viides tutkinto on työn alla.

Se on sitten tosiaan eri asia, jos esimerkiksi työnantaja maksaa oman tarpeensa takia tämän, eikä siinä ole kenelläkään mitään ongelmaa.

 

[91danger91]

Noin voi sanoa kaikesta Ylen tuotannosta.

Esim. Ylen radiokanavien päivätavoittavuus: Radio Suomi 31 %, Radio 1 8 %, YleX 4 %, loput vähemmän. Mihin vedetään leikkausraja, 5 %, 10 % vai 20 %?

Olympialaisten tv-oikeudet on jo kaupallisella toimijalla, Yle olisi voinut säästää miljoonia ja jättää ostamatta osuus. Tai jos Yle ei olisi ostanut jalkapallon MM-kisoja ja myynyt edelleen osaa, joko Mtv tai joku muu olisi ostanut ne kokonaan tai sitten täällä ei niitä katsoittaisi, mitäs niistä kun Suomi ei kuitenkaan koskaan pääse mukaan.

Ts. Ylellä ei ole mitään ohjelmaa tai verkkosivua jota suomalaisten enemmistö käyttäisi säännöllisesti. Edes Ylen pääuutislähetys ei tavoita kuin viidenneksen kansasta parhaimmillaan. Voisiko todeta että maksakoon ne ketkä käyttää?

5% on hyvä

Yleisradio – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Hehei, täällähän on jotain dataa. Leikkuriin voisi laittaa kaikki joilla on vähemmän kuin 5% katselijoita tai kuuntelijoita. Alueellisesti voi toki Sami radiota pyörittää Lapissa ja Yle X3M & Vega rannikolla niin on sitten vähemmistöt huomioitu.

• Yle Teema
• YleX
• Yle X3M (muu kuin rannikko)
• Yle Vega (muu kuin rannikko)
• Yle Sámi Radio (muu kuin Lappi)
• Yle Mondo
• Yle Puhe
• Yle Klassinen

Kanavan nro.	Logo	Nimi	Slogan	Perustettu	Ohjelmasisältö	Katsojaosuus (2021)[33]
1​		Yle TV1	–	1.1.1958	Uutiset, asia- ja ajankohtaisohjelmat, draamasarjat	27,0 %​
2​		Yle TV2	Yllätä itsesi	7.3.1965	Viihdeohjelmat, urheilu, lasten ja nuorten ohjelmat	13,3 %​
5​		Yle Teema & Fem	–	24.4.2017	Ruotsinkielinen ja pohjoismainen ohjelmasisältö / Kulttuuriohjelmat	3,1 %​

ULA- verkko[34]	Logo	Nimi	Slogan	Perustettu	Ohjelmasisältö	Kuuntelijaosuus (marras–tammikuu 2019–2020)[35]
I​		Yle Radio 1	Yksi on hyvää seuraa	1.6.1990 1926 (Yleisohjelma)	Uutiset, historia- ja tiedesarjat, kulttuuri, uskonto, radiodraama, klassinen musiikki, jazz, kansanmusiikki	9 %​
II​		YleX	Kuuluu sulle	13.1.2003 1963 (Rinnakkaisohjelma)	Uusi musiikki, populaarikulttuuri	3 %​
III​		Yle Radio Suomi	Aina suorana, aina läsnä	1.6.1990	Uutiset, iskelmämusiikki, maakunnalliset radiot	32 %​
IV​		Yle X3M	Kanalen som vågar	1.10.1997	Ruotsinkieliset nuorten ohjelmat, uusi musiikki, populaarikulttuuri	<1 %​
V​		Yle Vega	–	1.10.1997 1963 (Ruotsinkielinen verkko)	Ruotsinkieliset asiaohjelmat, maakunnalliset radiot, ruotsinkielinen musiikki	3 %​
VI​		Yle Sámi Radio	–	marraskuu 1991	Saamenkielinen ohjelmasisältö	–​
VII​		Yle Mondo	–	1978	Sisältöä eurooppalaisilla kielillä	–​
VIII​		Yle Puhe	Maailma paranee puhumalla	6.4.2006	Uutiset, ajankohtaisohjelmat, puheohjelmat, urheilu	2 %​
–​		Yle Klassinen	–	30.4.1999	Klassista musiikkia vuorokauden ympäri (Digitaalinen kanava)	–​

 

[The Grenadier]

Kenties magneettimedian TJ tuon onnistuisi tekemään? /s

Haha, joo, ehkä turha jatkaa jos kyseinen on käsityksesi neutraalista.

 

[vienna]

Yhteiskunta ei hyödy mitään siitä, että yliopisto ylituottaa tutkintoja aloille, joilla niistä ei ole tarvetta. Ja taas se, että joku opiskelee tutkintoja huvikseen, koska voivat, lähinnä edelleenkin osoittaa järjestelmän ongelmia. Se on ehkä kivaa tälle henkilölle, mutta lähinnä verorahoja turhaan, koska siitä ei synny konkretiaa, vaan ainoastaan kyky elvistellä omalla erinomaisuudellaan, kun viides tutkinto on työn alla.

Mielestäni tämä ilmiö on varsin marginaalinen, sillä valtaosa kyllä lopulta valitsee palkan kuin opiskelijan silpputuloista muodostuvan talouden. Lisäksi opintotukea on rajoitettu määrä, eli jossain vaiheessa nämä lisätutkintojen tekijät joutuvat tekemään töitä opintoelämänsä rahoittamiseksi elleivät he ole niin varattomia, että voivat opiskella toimeentulotuen ja asumistuen varassa näitä lisätutkintoja.

Koska ilmiö on marginaalinen, se ei todellisuudessa lisää myöskään yliopistojen toimintamenoja, koska kurssit usein voivat kasvaa helposti 40 henkilön koosta vaikka 50 hengen kokoiseksi.

Etkai vain näe tuplatutkintosuunnitelmaani siis talousuhkaksi, kun haluaisin Aallon DI:n jälkeen tehdä myös VTM-tutkinnon?

Tämän mahdollistaminen on maksuttoman koulutuksen ongelma, ei hyöty. On aivan järjetöntä resurssien tuhlaamista pitää kiintiöitä sellaiseen koulutukseen, joka ei johda opiskelijaansa tienaamaan elantoaan kyseiselle polulle.

Etkö siis arvosta arkeologiaa tai television tutkimusta? Vaikka näissä voi olla työllisyys- tai elantohaasteita, ovat molemmat tärkeitä asioita tutkia ja pitää esillä. Entäpä arvostatko feministisiä maisteriohjelmia eli naistutkimusta?

En minäkään olisi leikkaamassa YLE:n uutistoimituksesta. Sen sijaan kaiken maailman jeesusteluohjelmat (kirkkojen hartausohjelmat), viihdeohjelmat ja urheiluohjelmat voitaisiin vähentää merkittävästi. Ylen pitäisi tuottaa vain sellaista tuotantoa jota yksityinen ei tuota ja jolla voidaan osoittaa mitattavaa hyvinvoinnin kasvua tai vaihtoehtoisesti kansalaisten hyvinvoinnin laskua jos sitä ei tuoteta.

Mitattavuuden vaatimus kuulostaa varsin oikeistolaiselta, New Public Management-ajattelulta. Mitattavuuden vaatimus televisio-ohjelmien hyvinvointivaikutuksiin kuulostaa varsin vaikealta. Entä mitä ajattelet siitä näkökulmasta, kuten HY:n television ja mediantutkimuksessa on todettu, että merkittävän julkisen tv-toimijan puute heikentää merkittävästi maksuttomien tv-sisältöjen tarjontaa ja poliittista tasapainoa? Entä eikö olekin hyvä, että on julkispohjainen ja yksityispohjainen tv-kanavasto, jolloin ne tasapainottavat toisiaan tasaisesti? Esimerkiksi ilman Yleä ei olisi juuri mitään tutkivia ajankohtaisohjelmia televisiossa, koska Maikkari lopetti 45 minuuttia ohjelmansa. Ylen kaltainen toimija pystyy tekemään myös uskottavaa Kuningaskuluttaja-ohjelmaa, kun yksityistoimijalla toimintaa voisi tässä ohjelmaformaatissa vaikeuttaa se tosiseikka, että liian kriittinen arviointi voi syödä mainostuloja pois?

Eli julkinen sektori tasapainottaa markkinaparadigmaa ja luo aidon vaihtoehdon esim. Nelosen onnettomalle ohjelmatarjonnalle…

 

[Kan Dee Dokata]

Etkö siis arvosta arkeologiaa tai television tutkimusta? Vaikka näissä voi olla työllisyys- tai elantohaasteita, ovat molemmat tärkeitä asioita tutkia ja pitää esillä. Entäpä arvostatko feministisiä maisteriohjelmia eli naistutkimusta?

Eihän sillä ole arvostuksen kanssa mitään tekemistä, jos vaikkapa näitä arkeologeja koulutetaan sen verran kuin heille on arkeologian alalla tekemistä. Miten se on arkeologian arvostamista tieteenalana, että henkilöllä on taskussaa arkeologin tutkinto, mutta hän työskentelee kaupan kassana tai puhelinmyyjänä, kun ei kaivauksille tai museoihin hänelle ole sijaa?

Mitä tulee feministiseen tutkimukseen, niin en todellakaan voi kannattaa näin arvolatautunutta kulttimaista touhua yliopistotasolla. Se ei ole millään tavalla objektiivinen tutkmusala, vaan perustuu pitkälti hevonpaskaan ja uskonnon omaisiin opinkappaleisiin.

 

[Kan Dee Dokata]

Mielestäni tämä ilmiö on varsin marginaalinen, sillä valtaosa kyllä lopulta valitsee palkan kuin opiskelijan silpputuloista muodostuvan talouden. Lisäksi opintotukea on rajoitettu määrä, eli jossain vaiheessa nämä lisätutkintojen tekijät joutuvat tekemään töitä opintoelämänsä rahoittamiseksi elleivät he ole niin varattomia, että voivat opiskella toimeentulotuen ja asumistuen varassa näitä lisätutkintoja.

Koska ilmiö on marginaalinen, se ei todellisuudessa lisää myöskään yliopistojen toimintamenoja, koska kurssit usein voivat kasvaa helposti 40 henkilön koosta vaikka 50 hengen kokoiseksi.

Etkai vain näe tuplatutkintosuunnitelmaani siis talousuhkaksi, kun haluaisin Aallon DI:n jälkeen tehdä myös VTM-tutkinnon?

Tuon ilmiö on marginaalinen, mutta edellinen keskustelija toi sen esiin, joten kommentoin siihen. Suurempi ongelma on epärealistisen suuret kiintiöt aloille, joilla ei yksinkertaisesti ole niin monelle "ammattilaiselle" tekemistä. Ja VTM-tutkintosi taloudellinen uhka toki riippuu siitä, onko sitä jotakin aitoa hyötyä, vai lähdetkö siihen ihan vain saadaksesi päteä. Mikäli kyse on jälkimmäisestä, niin todellakin protestoin mahdollisuutta käyttää verovarojani egosi pönkittämiseen.

 

[Jan11]

Yliopistojen tehtävä on periaatteessa tuottaa perustutkimusta ja viedä tiedettä eteenpäin. Kullekin eri tieteen alalle on vain tietty määrä tutkimusresursseja, joihin toivon mukaan otetaan alallaan lähinnä riittävän hyvät. Yhteiskunta ei hyödy mitään siitä, että yliopisto ylituottaa tutkintoja aloille, joilla niistä ei ole tarvetta. Ja taas se, että joku opiskelee tutkintoja huvikseen, koska voivat, lähinnä edelleenkin osoittaa järjestelmän ongelmia. Se on ehkä kivaa tälle henkilölle, mutta lähinnä syö verorahoja turhaan, koska siitä ei synny konkretiaa, vaan ainoastaan kyky elvistellä omalla erinomaisuudellaan, kun viides tutkinto on työn alla.

Se on sitten tosiaan eri asia, jos esimerkiksi työnantaja maksaa oman tarpeensa takia tämän, eikä siinä ole kenelläkään mitään ongelmaa.

Harvemmin niitä tutkintoja kuitenkaan ihan huvikseen tehdään. Kyllä opinnoilla on yleensä ihmiselle, ja hänen toimijuudelleen on joku tarkoitus: työelämävalmiuksissa, itsensäkehittämisessä, tutkimusosaamisessa tms..

Harvalla on varaa montaa tutkintoa vain opiskella. Sattumallakin on merkityksensä, myös itselläni - terveys ohjasi alan vaihtoon, ja silloisella työnantajalla oli antelias irtisanoutumispaketti tarjolla.

Tämä emba taas on ihan eri asia, itselleni se on verkostoitumisen ja sparrauksen kannalta tosi hyvä, työnantaja oletettavasti hyötyy osaamisen kasvamisesta.

Eihän sillä ole arvostuksen kanssa mitään tekemistä, jos vaikkapa näitä arkeologeja koulutetaan sen verran kuin heille on arkeologian alalla tekemistä. Miten se on arkeologian arvostamista tieteenalana, että henkilöllä on taskussaa arkeologin tutkinto, mutta hän työskentelee kaupan kassana tai puhelinmyyjänä, kun ei kaivauksille tai museoihin hänelle ole sijaa?

Eiköhän arkeologiaa pääaineena opiskelevista moni sijoitu joko museoalalle ja/tai lue opinnoissaan myös historiaa sekä opettajan pedagogiset ja aineenopettajaksi tai arkistoihin. Ainakin päätellen siitä, että yli puolet valmistuneista työllistyy julkiselle sektorille.

 

[Kan Dee Dokata]

Eiköhän arkeologiaa pääaineena opiskelevista moni sijoitu joko museoalalle ja/tai lue opinnoissaan myös historiaa sekä opettajan pedagogiset ja aineenopettajaksi tai arkistoihin. Ainakin päätellen siitä, että yli puolet valmistuneista työllistyy julkiselle sektorille.

Niin, mitä sitten? Nyt puhuttiinkin kiintiöistä ja ylisuurista koulutusmääristä tarpeeseen nähden.

 

[Jan11]

Niin, mitä sitten? Nyt puhuttiinkin kiintiöistä ja ylisuurista koulutusmääristä tarpeeseen nähden.

Itse en ajattele niin, että ihminen olisi vain raakamateriaalia johonkin ”tarpeeseen”.
Mutta selvästi ainakin tuo osuus pääosin työllistyvät silloin koulutusta vastaaviin duuneihin. Siinä ei muuten ole suuri ero yliopistojen kaikkien alojen keskiarvoon.

 

[kaarlos]

Eihän sillä ole arvostuksen kanssa mitään tekemistä, jos vaikkapa näitä arkeologeja koulutetaan sen verran kuin heille on arkeologian alalla tekemistä. Miten se on arkeologian arvostamista tieteenalana, että henkilöllä on taskussaa arkeologin tutkinto, mutta hän työskentelee kaupan kassana tai puhelinmyyjänä, kun ei kaivauksille tai museoihin hänelle ole sijaa?

Näissä keskusteluissa esimerkiksi liikennelentäjät asettuvat aika jännään asemaan. Tyypit ovat historiallisesti saaneet todella hyvää palkkaa ja varmasti keskimäärin kaikki asettuneet reippaastikin nettopuolelle veronmaksajina ja sitten tämä sama porukka on maksanut ihan reippaita summia saadakseen lentolupakirjat käteensä. Samaan aikaan yliopistoista löytyy tutkintoja joilla ei ole mitään relevanssia työelämässä.

 

[Kan Dee Dokata]

Itse en ajattele niin, että ihminen olisi vain raakamateriaalia johonkin ”tarpeeseen”.
Mutta selvästi ainakin tuo osuus pääosin työllistyvät silloin koulutusta vastaaviin duuneihin. Siinä ei muuten ole suuri ero yliopistojen kaikkien alojen keskiarvoon.

Eipä täällä taida kukaan niin ajatella. On kuitenkin valitettava tosiasia, että turhaan tuotettu koulutus tai palvelu on puhtaasti rajallisen resurssin, eli verovarojen tuhlausta. Sitä harrastetaan maassamme riittävästi. Ja minä en tuonut arkeologiaa esiin esimerkkinä, vaan aiempi keskustelija. Kommenttini pätee kaikkeen koulutukseen, jossa on ylisuuret kiintiöt.

Sitten vastaavasti Suomesta löytyy aloja, kuten lääketieteellinen, jossa kiintiöt pidetään keinotekoisesti liian pieninä.

 

[Jan11]

Eipä täällä taida kukaan niin ajatella. On kuitenkin valitettava tosiasia, että turhaan tuotettu koulutus tai palvelu on puhtaasti rajallisen resurssin, eli verovarojen tuhlausta. Sitä harrastetaan maassamme riittävästi. Ja minä en tuonut arkeologiaa esiin esimerkkinä, vaan aiempi keskustelija. Kommenttini pätee kaikkeen koulutukseen, jossa on ylisuuret kiintiöt.

Sitten vastaavasti Suomesta löytyy aloja, kuten lääketieteellinen, jossa kiintiöt pidetään keinotekoisesti liian pieninä.

Itse ajattelisin, että jos nämä ihmiset koulutuksessaan oppivat sekä yleisiä että erityisiä akateemisia ja tutkimustaitoja, asiantuntijuutta, kasvavat ihmisínä ja kenties verkostoituvat, niin eihän se mihinkään hukkaan ole mennyt vaikka ei työllistyisi juuri siihen, mitä onkin lukenut.
Työöllistyä kun voi melkein millä tutkinnolla tahansa melkein mille alalle tahansa (pois lukien tiukan professionaalin sääntelyn alat) ja/tai sitten voi opiskella lisää.

Ne ajat, jolloin opiskeltiin joku yksittäinen tutkinto, työllistyttiin ja tehtiin samaa duunia tai edes samaa alaa 40 vuotta on hyvin pitkälti jo mennyttä maailmaa. Nykyään moni tekee useamman työuran eri aloilla, ja siihen liittyy ajatus myös jatkuvan kouluttautumisen mahdollistamisesta ja jatkuvaan kouluttautumiseen tai ainakin osaamisen päivittämiseen kannustamisesta.

 

[pomk]

Musta tuntuu siltä että täällä osa ei ymmärrä ammattikoulun ja yliopiston eroa. Niiden ei kuulukkaan olla sama asia, eikä yliopiston tarkoitus ole antaa ammattia.

 

[91danger91]

Mitattavuuden vaatimus kuulostaa varsin oikeistolaiselta, New Public Management-ajattelulta. Mitattavuuden vaatimus televisio-ohjelmien hyvinvointivaikutuksiin kuulostaa varsin vaikealta. Entä mitä ajattelet siitä näkökulmasta, kuten HY:n television ja mediantutkimuksessa on todettu, että merkittävän julkisen tv-toimijan puute heikentää merkittävästi maksuttomien tv-sisältöjen tarjontaa ja poliittista tasapainoa? Entä eikö olekin hyvä, että on julkispohjainen ja yksityispohjainen tv-kanavasto, jolloin ne tasapainottavat toisiaan tasaisesti? Esimerkiksi ilman Yleä ei olisi juuri mitään tutkivia ajankohtaisohjelmia televisiossa, koska Maikkari lopetti 45 minuuttia ohjelmansa. Ylen kaltainen toimija pystyy tekemään myös uskottavaa Kuningaskuluttaja-ohjelmaa, kun yksityistoimijalla toimintaa voisi tässä ohjelmaformaatissa vaikeuttaa se tosiseikka, että liian kriittinen arviointi voi syödä mainostuloja pois?

Eli julkinen sektori tasapainottaa markkinaparadigmaa ja luo aidon vaihtoehdon esim. Nelosen onnettomalle ohjelmatarjonnalle…

"mittaaminen on oikeistolaista". Jos olet DI, niin luulisi mittaamisen olevan sinulle arkipuuhaa. Maanmittarit mittaavat etäisyyksiä, tutalaiset tehtaan tehokkuutta jne. Logiikkasi mukaan kaikki DI:t ovat oikeistolaisia. Mielestäni toimivassa yhteiskunnassa pitäisi nimenomaan mitata julkisesti tuotettujen palveluiden tuottamaa hyvinvointia. Muuten se laiskistaa ja lihavoittaa julkista sektoria kuten nyt on Suomessa käynyt. Jos yhteiskunta toimisi, ei meillä olisi Yliviikareita, Apotteja, "hei buduu on vielä muutama kymppitonni jäljel ja se pitää käyttää ennen vuodenvaihdetta et ens vuonna automaatista saadaan sama summa rahaa" x 1000 eri valtion ja kuntien yksiköitä.

Jos YLE:n budjetti olisi esim. 100 miljoonaa ja se keskittyisi uutistoimitukseen ja kansansivistykseen niin sen resurssit riittäisivät mainiosti myös kulutuskuluttajan ja Karpolla on asiaa tyyppisten ohjelmien pyöritykseen.

https://www.sanoma.com/globalassets/wp-content/uploads/2022/03/sanoma_vuosikertomus-2021.pdf

Vertailun vuoksi Sanoma saa mainosmyynnistä 231 miljoonaa euroa ja tästäkin iso siivu menee lehdistölle, joten en näkisi että YLE olisi heikossa hapessa vaikka sen budjettia leikattaisiin 80%. Nythän se rönsyilee sinne sun tänne ja budjetissakin on automaattikorotukset ylöspäin.

 

[vienna]

Eipä täällä taida kukaan niin ajatella. On kuitenkin valitettava tosiasia, että turhaan tuotettu koulutus tai palvelu on puhtaasti rajallisen resurssin, eli verovarojen tuhlausta. Sitä harrastetaan maassamme riittävästi. Ja minä en tuonut arkeologiaa esiin esimerkkinä, vaan aiempi keskustelija. Kommenttini pätee kaikkeen koulutukseen, jossa on ylisuuret kiintiöt.

Sitten vastaavasti Suomesta löytyy aloja, kuten lääketieteellinen, jossa kiintiöt pidetään keinotekoisesti liian pieninä.

Aika karua sanoa, että joku on kouluttautunut turhaan. Muistutan sinua siitä, että ylempi tutkinto voi olla ns. yleispätevä, eli esimerkiksi arkeologian maisteri voi toimia virkamiehenä tai vaikka hyvänä toimittajana Ylessä. Tai esimerkiksi ”liikaa” koulutetut voivat lähteä töihin EU-virkamiehiksi tai muutoin Suomibrändiä rakentamaan maailmassa oleviin yrityksiin.

Tuon ilmiö on marginaalinen, mutta edellinen keskustelija toi sen esiin, joten kommentoin siihen. Suurempi ongelma on epärealistisen suuret kiintiöt aloille, joilla ei yksinkertaisesti ole niin monelle "ammattilaiselle" tekemistä. Ja VTM-tutkintosi taloudellinen uhka toki riippuu siitä, onko sitä jotakin aitoa hyötyä, vai lähdetkö siihen ihan vain saadaksesi päteä. Mikäli kyse on jälkimmäisestä, niin todellakin protestoin mahdollisuutta käyttää verovarojani egosi pönkittämiseen.

Mielestäni VTM-tutkintoni ei ole kenellekään taloudellinen uhka, sillä olen saanut kasaan 2/3 VTK:sta jo sivuharrastuksena Aallon opintojen ohessani. Eli lisätutkinto ei kovin montaa, ehkä vain parisen vuotta lisää venyttäisi opintoja, jolloin saisin hienon koulutuskombon, eli tekniikan ja yhteiskuntatieteiden eli valtiotieteiden maisterin tittelit. Mielestäni monialaisuus on vahvuus ja antaa suojaa työttömyydeltä vastaan. Erityisesti politiikassa on tärkeää, että on avara mieli ja kyky vastaanottaa suuria määriä tietoja vastaan, mitä tuplamaisterius voi hyvinkin edustaa.

Olethan itse koulutettu? Eli oletan että et ole, kun ajattelet koulutuksen olevan vain egon pönkittämistä etkä lähde siitä lähtökohdasta, että osaa meistä voi kiinnostaa monialaisuus ja monialaisuus on vahvuus ja mahdollisuus, sekä myös osittainen turva työttömyyttä vastaan.

Entä koetko olevan eroa sillä, tekeekö opiskelija lisätutkintonsa silpputöiden avulla tai toimeentulotuen avulla? Etkö näe, että toimeentulotuella opiskelevaan panostettu tuki on nimenomaan tuotantopanos - panoksen avulla saadaan myöhemmin lisää tuottavuutta ja kasvatettua talouskakkua hänen paremman työllistymisensä vuoksi? Eli markkinalogiikan mukaisesti lisätutkinto olisi plusmerkkinen sijoitus? Mielestäni koulutus on selkeästi parempi tie kuin äitini tie, jolla on kohta 20 vuotta täynnä työttömyyttä merkantin tutkintonsa vuoksi.

 

[vienna]

"mittaaminen on oikeistolaista". Jos olet DI, niin luulisi mittaamisen olevan sinulle arkipuuhaa. Maanmittarit mittaavat etäisyyksiä, tutalaiset tehtaan tehokkuutta jne. Logiikkasi mukaan kaikki DI:t ovat oikeistolaisia. Mielestäni toimivassa yhteiskunnassa pitäisi nimenomaan mitata julkisesti tuotettujen palveluiden tuottamaa hyvinvointia. Muuten se laiskistaa ja lihavoittaa julkista sektoria kuten nyt on Suomessa käynyt. Jos yhteiskunta toimisi, ei meillä olisi Yliviikareita, Apotteja, "hei buduu on vielä muutama kymppitonni jäljel ja se pitää käyttää ennen vuodenvaihdetta et ens vuonna automaatista saadaan sama summa rahaa" x 1000 eri valtion ja kuntien yksiköitä.

Jos YLE:n budjetti olisi esim. 100 miljoonaa ja se keskittyisi uutistoimitukseen ja kansansivistykseen niin sen resurssit riittäisivät mainiosti myös kulutuskuluttajan ja Karpolla on asiaa tyyppisten ohjelmien pyöritykseen.

https://www.sanoma.com/globalassets/wp-content/uploads/2022/03/sanoma_vuosikertomus-2021.pdf

Vertailun vuoksi Sanoma saa mainosmyynnistä 231 miljoonaa euroa ja tästäkin iso siivu menee lehdistölle, joten en näkisi että YLE olisi heikossa hapessa vaikka sen budjettia leikattaisiin 80%. Nythän se rönsyilee sinne sun tänne ja budjetissakin on automaattikorotukset ylöspäin.

Muistithan lukea viestini ensimmäisen lauseen pilkun jälkeisen myös? Eli vetosin siihen, että kaikkea ei kannata eikä voi laittaa New Public Managementin kaltaiseen tehokkuusmittaukseen, sillä televisio-ohjelmien viihdyttävyys ja vaikuttavuus eivät ole yksiselitteisiä mitattavia asioita. Lisäksi muistutin siitä, että YLE turvaa myös vähävaraisille laajan ohjelmasisällön ja laajan poliittisen kentän mediassa - yksityisen lisäksi on myös julkinen areena, jossa ei mennä vain markkinalogiikalla. On HY:n televisiontutkimuksessa todettu, että vahva julkinen mediatoimija parantaa poliittista areenaa ja keskustelua, kun ei mennä vain mainoskanavien debateilla, unohtamatta julkisen toimijan varaa ottaa kriittisiä kantoja esimerkiksi vapaakauppan varjopuolia vastaan tai tehdä riippumatonta Kuningaskuluttaja-ohjelmaa.

Eikö Kokoomuksen ja PS:n ajamat 110-140M euron leikkaukset jo riittäisi Yleen, sillä mielestäni Ylen 600M hipova budjetti on tosiaan varsin suuri, ottaen huomioon väestökantamme (100-120e/kansalainen).

 

[91danger91]

Muistithan lukea viestini ensimmäisen lauseen pilkun jälkeisen myös? Eli vetosin siihen, että kaikkea ei kannata eikä voi laittaa New Public Managementin kaltaiseen tehokkuusmittaukseen, sillä televisio-ohjelmien viihdyttävyys ja vaikuttavuus eivät ole yksiselitteisiä mitattavia asioita. Lisäksi muistutin siitä, että YLE turvaa myös vähävaraisille laajan ohjelmasisällön ja laajan poliittisen kentän mediassa - yksityisen lisäksi on myös julkinen areena, jossa ei mennä vain markkinalogiikalla. On HY:n televisiontutkimuksessa todettu, että vahva julkinen mediatoimija parantaa poliittista areenaa ja keskustelua, kun ei mennä vain mainoskanavien debateilla, unohtamatta julkisen toimijan varaa ottaa kriittisiä kantoja esimerkiksi vapaakauppan varjopuolia vastaan tai tehdä riippumatonta Kuningaskuluttaja-ohjelmaa.

Eikö Kokoomuksen ja PS:n ajamat 110-140M euron leikkaukset jo riittäisi Yleen, sillä mielestäni Ylen 600M hipova budjetti on tosiaan varsin suuri, ottaen huomioon väestökantamme (100-120e/kansalainen).

Olettaisin että Ylen viihde- ja urheilutuotanto on vähintään puolet Ylen budjetista, joten edelleenkään 100 miljoonan budjetilla uutistuotanto ja kansansivistys ei olisi vaarassa. Yksi argumentti Ylen valtavalle budjetille se että Ylen viihdetuotanto toimii porttiteoriana heidän uutis- ja sivistysosastoonsa, jota itse kyseenalaista varsin paljon.

Tässäkin asiasta keskustelu on tarkoituksella tehty hankalaksi koska YLE tietoisesti pimittää toimintansa tietoja. Toimittaja Jarno Liski sanoi Twitterissä näin jonka joku aikaisemmin linkkasi tänne:" Käytännössä tämän yksityiskohtaisempaa tietoa kulujen kohdentumisesta et yhtiöltä saa paitsi silloin, kun itse haluavat sitä antaa. Potentiaalisesti kiusallisissa asioissa eivät yleensä halua. Mun on vaikea ymmärtää, että tyydymme tähän." Niin kauan kun suomalaiset haluavat elää suomettuneessa kansantasavallassa, jossa "veneen keikuttaminen on kielletty" ja asioita ei riittävästi kyseenalaisteta niin tätä touhua jatketaan.




Kyllähän se 100M leikkaus voisi toimia jos se tehtäisiin joka vuosi niin että 2027 se budjetti olisi 120 miljoonaa. Annetaan Ylelle vähän aikaa sopeutua rakenneuudistukseen



Olen tässäkin asiassa vahvasti Liberaalipuolueen kannalla.

 

[Jumputin]

Jos ylen rahoitus jäädytettäiisin ja annettaisiin inflaation hoitaa tehostamisen. Se voisi toimia hyvin.
Yle voisi jatkaa laadukasta tekemistään huomioiden myös pienet viiteryhmät.

 

[91danger91]

Jos ylen rahoitus jäädytettäiisin ja annettaisiin inflaation hoitaa tehostamisen. Se voisi toimia hyvin.
Yle voisi jatkaa laadukasta tekemistään huomioiden myös pienet viiteryhmät.

Mitkä ovat ne pienet viiteryhmät, jotka tarvitsevat laadukasta tekemistä Yleltä ja mitä se sisältö olisi?


Tässä nyt vähän unohdetaan se, miksi julkista sektoria pitäisi leikata. Syy ei ole se että leikataan leikkaamisen ilosta vaan siitä että valtiontalous on alijäämäinen vuosittain 8 miljardia euroa. Kun politiikot puhuvat julkisen sektorin tehostamistoimista, harvoin ne muuttavat asioita merkittävästi systeemitasolla. Kyseessä on yleensä pientä näpertelyä kuten Marinin "tehostetaan julkista hankintatoimea". Velkarahan nostaminen on järkevää vain silloin jos sen laskennallinen tuotto ylittää velasta otetun kustannuksen. Mun on vaikea uskoa että velkaa voi ottaa loputtomasti ilman seuraamuksia. Nyt jo keskiluokka on Suomessa kusessa kun inflaaatio, korot ja energiankustannukset nousevat. Me kavennetaan meidän tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia joka vuosi, jos me rahoitetaan raskasta ja tehotonta julkista sektoria heikolla huoltosuhteella. Tämä yhtälö ei toimi ja vain 15 vuodessa Suomi on tippunut EU:n taloudellisesta mallimaasta paarialuokkaan Kreikan, Espanjan ja Italian kanssa.

Raha | Korkojen nousu kurjistaa jo keskituloisten arkea – ”Itkettää ja kurkkua kuristaa”

Hintojen ja korkojen äkillinen nousu ahdistaa nyt monia suomalaisia. Yksi heistä on Petra Thurén. Hän on esimerkki siitä, että ongelmiin voi löytää ratkaisun ottamalla pankkiin ajoissa yhteyttä.

www.hs.fi

 

[Jumputin]

Tässä nyt vähän unohdetaan se, miksi julkista sektoria pitäisi leikata. Syy ei ole se että leikataan leikkaamisen ilosta vaan siitä että valtiontalous on alijäämäinen vuosittain 8 miljardia euroa.

YLE:n leikkaukset ovat käytännössä veroale yle-veron maksajille, ei vaikutusta valtion talouteen.

 

[Kan Dee Dokata]

Aika karua sanoa, että joku on kouluttautunut turhaan. Muistutan sinua siitä, että ylempi tutkinto voi olla ns. yleispätevä, eli esimerkiksi arkeologian maisteri voi toimia virkamiehenä tai vaikka hyvänä toimittajana Ylessä. Tai esimerkiksi ”liikaa” koulutetut voivat lähteä töihin EU-virkamiehiksi tai muutoin Suomibrändiä rakentamaan maailmassa oleviin yrityksiin.

Mikä tässä nyt on käsitteellisesti epäselvää? Koulutus on käyttötarkoitukseensa nähden "turha", kun sen tuottama asiantuntijuus ei kohdistu aiottuun kohteeseensa, jos paukkuja koulutukseen laitetaan työ/tiedemarkkinoiden tarvetta huomattavasti enemmän. Tällöin jo määritelmällisesti ei suurelle osalle kyseisen alan koulutettuja löydy sellaista tointa, jossa häneen noin 5 vuotta uhratut koulutuspanokset tulisivat aidosti hyödynnettyä. Se, että yksi tai kaksi jantteria näistä pystyy sitten muita avujaan hyödyntäen luovimaan jollekin aivan muulle alalle ja silloin tällöin ammentamaan tuon koulutuksensa asiantuntijuudesta pointseja kotiin, ei millään tavalla tee siitä yhteiskunnallisesti järkevää.

Tuo kommentti pätee kaikkeen koulutukseen, ei nyt vain johonkin marginaalialaan. Suomi on aivan tupaten täynnä maistereita, jotka hengailevat kaupan kassoilla, varastotöissä, puhelinmyyjinä tai ihan vain työttömyyskortistossa siksi, että joku on suuressa viisaudessaan päättänyt, että tiettyjä aloja on tärkeää kouluttaa liikaa, vaikkei niille ole lähellekään vastaavaa kysyntää missään, ei julkisella eikä yksityisellä puolella.

Ja mitä tulee kansainvälisiin uriin ja Suomi-brändin rakentamiseen, niin älä nyt viitsi. On typerä ajatus, että maa tarvitsee jotakin ihmeen brändilähettiläitä. Ei kansainväliset markkinat niin toimi. Ainoa "Suomi-brändi", millä tuolla muualla maailmassa on merkitystä, on se, miten houkutteleva markkina tämä on ulkomaisille yrityksille ja pääomalle. Siihen ei vaikuta mikään muu kuin poliittinen tasapainoisuus, palkka/kulutaso ja verotuskäytännöt. Vähemmän yllättäen Suomi ei ole kansainvälisesti houkutteleva näiltä osin. Ei yrityksillä kuten ei työntekijöillekään.

Mielestäni VTM-tutkintoni ei ole kenellekään taloudellinen uhka, sillä olen saanut kasaan 2/3 VTK:sta jo sivuharrastuksena Aallon opintojen ohessani. Eli lisätutkinto ei kovin montaa, ehkä vain parisen vuotta lisää venyttäisi opintoja, jolloin saisin hienon koulutuskombon, eli tekniikan ja yhteiskuntatieteiden eli valtiotieteiden maisterin tittelit. Mielestäni monialaisuus on vahvuus ja antaa suojaa työttömyydeltä vastaan. Erityisesti politiikassa on tärkeää, että on avara mieli ja kyky vastaanottaa suuria määriä tietoja vastaan, mitä tuplamaisterius voi hyvinkin edustaa.

Riippuu siitä, miten asiaa katsoo. Sanot, että se tuo pari vuotta lisää koulutukseesi. Tämä tarkoittaa sitä, että olet siis minimissään istunut koulun penkillä 7 vuotta. Se tarkoittaa palttiarallaa 70 000 euron kustannusta, kun katsotaan, mitä yliopistokoulutus Suomessa keskimäärin kustantaa. Jos otamme huomioon, että olet tehnyt sen pitkälti sivuharrastuksena, tällöin pelkän VTM:n kustannus olisi 20 000 euroa. Eipä tuo nyt kovin pieneltä kustannukselta minusta kuulosta, jos lopputuloksena ei ole konkretiaa. Tietysti, jos olet virkamieheksi ryhtymässä tai pyrit jonkin poliittisen klikin edustajaksi, on siitä varmasti sinulle henkilökohtaisesti hyötyä. Onko siitä yhteiskunnalle hyötyä? Se on sitten toinen kysymys.

Siitä olen toki samaa mieltä, että monialaisuus tuo suojaa työttömyydeltä, mutta se pätee käytännössä vain silloin, kun henkilöllä on aidosti työmarkkinoiden hyödynnettävissä olevia taitoja. Mitä abstraktimmasta koulutuksesta on kyse, sen kyseenalaisempaa todellinen hyöty on. Itse olen monialainen osaaja, mutta vain toiseen näistä aloista olen kouluttautunut yhteiskunnan tarjoamilla menetelmillä. Toiselle, huomattavasti lukratiivisemmalle alalle olen päätynyt muita teitä. Ja vaikutan edelleen molemmissa.

Jos puhutaan tieteen tekemisestä, siellä toki tarvitaankin enemmän poikkitieteellistä osaamista ja ymmärrystä, mutta tällöin puhutaan lähinnä kovista tieteistä.

Olethan itse koulutettu? Eli oletan että et ole, kun ajattelet koulutuksen olevan vain egon pönkittämistä etkä lähde siitä lähtökohdasta, että osaa meistä voi kiinnostaa monialaisuus ja monialaisuus on vahvuus ja mahdollisuus, sekä myös osittainen turva työttömyyttä vastaan.

Tuplamaisteri näyttää kyllä lukevan sanat, muttei lauseiden tarkoitusta. Minähän en ole väittänyt, että koulutus yleisesti ottaen on egon pönkittämistä, vaan lausahdukseni aiheesta oli ehdollinen. Jos opiskelet VTM:ää ihan vain muuten vain, on silloin noin 20 000 euron lisäkustannus yhteiskunnalle aika messevä lasku vain siksi, että on kiva olla tuplamaisteri.

Lähden siitä lähtökohdasta, että yhteiskunnan tehtävä ei ole yksilön paapominen ja unelmien toteuttaminen, vaan laajassa mittakaavassa järjestelmän tarkoitus on tuottaa osaajia sinne, missä niille kenties on parhaiten käyttöä. Maksullisuus auttaisi tähän toki hieman, jolloin marginaalialoille ja näin ollen suurimman työttömyysriskin aloille enimmäkseen kouluttautuisivat ne, joilla on mahdollisuus olla lähempänä alan todellista huippua kuin tehdä sitä lähinnä harrastuksena. Julkinen varojen käyttö ei yksinkertaisesti voi lähteä yksilön unelmien toteuttamiseen pohjalta, vaan sen täytyy perustua yhteiskunnallisiin realiteetteihin ja laaja-alaisiin tarpeisiin.

Vasemmistolaisella arvopohjalla varustetuille tuo kuulostaa siltä kuin laitettaisiin koulut säppiin sitten kokonaan, vaikka ainoastaan tässä haetaan sitä, ettei yhteiskunnan tuella tehdä ihan mitä vain. Nythän me elämme muutenkin sellaisessa tulonsiirtoyhteiskunnassa, ettei tämä ole millään lailla kestävää. Suomi on oikeasti köyhä maa, ja täällä on tehtävä rajuja järkeistyksiä siihen, mitä voidaan odottaa verovaroilla kustannettavaksi.

Entä koetko olevan eroa sillä, tekeekö opiskelija lisätutkintonsa silpputöiden avulla tai toimeentulotuen avulla? Etkö näe, että toimeentulotuella opiskelevaan panostettu tuki on nimenomaan tuotantopanos - panoksen avulla saadaan myöhemmin lisää tuottavuutta ja kasvatettua talouskakkua hänen paremman työllistymisensä vuoksi? Eli markkinalogiikan mukaisesti lisätutkinto olisi plusmerkkinen sijoitus? Mielestäni koulutus on selkeästi parempi tie kuin äitini tie, jolla on kohta 20 vuotta täynnä työttömyyttä merkantin tutkintonsa vuoksi.

Ei se ole noin yksiselitteistä, että "kaikki koulutus kannattaa". Rahoitti yksilön koulutuksen miten vain, kyseessä on tuotantopanos vain silloin, jos tosiasiallisena odotusarvona yhteiskunnalle on positiivista arvoa (en nyt lähde purkamaan, mitä tuoarvo kenties olisi). Näin se ei ole kaikilla aloilla eikä kaikissa tutkinnoissa. Silloin, kun odotusarvo ei ole positiivinen, on kyseessä rahan heittäminen nuotioon. Lopputuloksessa on valtava ero siinä, valmistuuko henkilö vaikkapa diplomi-insinööriksi vai kenties taiteen tohtoriksi nykytanssista ja siinä sivussa vielä filosofian maisteriksi sukupuolentutkimuksesta.

Kaksi ääripäätä. Ensimmäisessä odotusarvo on vahvasti positiivinen kaikilla mittareilla. Jälkimmäisessä odotusarvo on taloudellisesti ja myös abstraktimmalta näkökannalta negatiivinen.

 

[91danger91]

YLE:n leikkaukset ovat käytännössä veroale yle-veron maksajille, ei vaikutusta valtion talouteen.

Joo mutta aivan samoin sillä ansiotuloverotuksella, alv:lla ja muilla verolajeilla maksetaan muuta julkista toimintaa. Se että se kerätään erillisenä ei ole tässä mielessä ollenkaan relevanttia. Yhtä hyvin Yle-vero voitaisiin poistaa ja maksaa valtion budjetista. Näin itseasiassa tehtiin tai ollaan tekemässä veikkausvoittovaroille kun ne laskivat koronan takia.

Valtiosihteeriryhmä: Veikkauksen miljoonat järjestöiltä valtion kirstuun, rahat järjestöille valtion budjetista

Rahapelituottoja saaneiden järjestöjen avustukset ollaan rahoittamassa jatkossa niin, että kytkös Veikkauksen voittoihin katkeaa.

yle.fi

 

[Jumputin]

Joo mutta aivan samoin sillä ansiotuloverotuksella, alv:lla ja muilla verolajeilla maksetaan muuta julkista toimintaa. Se että se kerätään erillisenä ei ole tässä mielessä ollenkaan relevanttia. Yhtä hyvin Yle-vero voitaisiin poistaa ja maksaa valtion budjetista. Näin itseasiassa tehtiin tai ollaan tekemässä veikkausvoittovaroille kun ne laskivat koronan takia.

Kokomuus ei ainakaan ole poistamassa yle-veroa ja siirtämässä budjettiin. Persuista en ole saanut oikein selvää, mikä leikkauksen toteutus ja tarkoitus on.

Meinaavatkohan persut muuten muuttaa lakia yleisradiosta 7§

5) tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; (28.6.2017/436)

Laki Yleisradio Oy:stä 1380/1993 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

 

[Jan11]

Joo mutta aivan samoin sillä ansiotuloverotuksella, alv:lla ja muilla verolajeilla maksetaan muuta julkista toimintaa. Se että se kerätään erillisenä ei ole tässä mielessä ollenkaan relevanttia. Yhtä hyvin Yle-vero voitaisiin poistaa ja maksaa valtion budjetista. Näin itseasiassa tehtiin tai ollaan tekemässä veikkausvoittovaroille kun ne laskivat koronan takia.

YLE-vero on nimenomaan siksi erillinen, että eduskuntapuolueet yhdessä eli parlamentaarisest aikanaan TV-lupamaksusta YLE-veroon siirtymää suunnitellessa halusivat järjestää sen tavalla, joka on mahdollisimman riippumaton poliittisista tuulista ja mahdollisesta pääministeripuolueen halusta lisätä tai leikata rahoitusta / lisätä tai karsia ylen tehtäviä. Lisäksi Ylen rahoitus haluttiin pitää ns. menokehyksen ulkopuolella.

Suomen malli oikeastaan kopioitiin Saksasta, ainoastaan sillä erolla, että germaaneilla hinta on kiinteä eikä progressiivinen.

Minusta YLE-veron hienoin pointti on pienituloisten verovapaus (ja tästä kerrankin kiitos Sipilän hallitukselle). Nykyisin alle 14 000 € vuodessa tienaava ei maksa senttiäkään YLE-veroa. Eli moni opiskelija, ansiosidonnaiselta pudonnut työtön ja takuueläkeläinen tai muuten pienen eläkkeen saaja saa meiltä muilta tulonsiirtona ylen laadukkaat palvelut.

[edit=näppivirheiden korjauksia]

 

[Kan Dee Dokata]

YLE vero on nimenomaan siksi erillinen, että eduskuntapuolueet yhdessäparlamentaarisesti aikanaan TV-lupamaksusta YLE-veroon siirtymissä halusivat järjestää sen tavalla, joka on mahdollisimman riippumaton poliittisista tuulista ja pelkän pääministeripuolueen halusta lisätä tai leikata rahoitusta. Lisäksi se haluttiin pitää ns. menokehykseen ulkopuolella.

Suomen malli oikeastaan kopioitiin Saksasta, ainoastaan sillä erolla, että germaaneilla hinta on kiinteä eikä progressiivinen.

Minusta YLE-veron hienoin pointti on pienituloisten verovapaus (ja tästä kerrankin kiitos Sipilän hallitukselle). Nykyisin alle 14 000 € vuodessa tienaava ei maksa senttiäkään YLE-veroa. Eli moni opiskelija, ansiosidonnaiselta pudonnut työtön ja takuueläkeläinen tai muuten pienen eläkkeen saaja saa meiltä muilta tulonsiirtona ylen laadukkaat palvelut.

On kyllä jumalattoman hienoa, että itsekin saan maksaa 163 euroa vuodessa palvelusta, jota en käytännössä käytä ollenkaan. Samalla on hienoa, että YLE saa toimia nimenomaan poliittisena propagandatorvena voimakkaan vasemmistolaislähtöisesti. Koska toimitus pursuaa Tampereen punikkitoimittajia, on erittäin vaikea kokea, että tiettyjä asioita käsiteltäisiin siellä objektiivisesti ja vielä vähemmän kriittisesti. Kaikki käydään läpi tietyn maailmankuvan ja erityisesti ns. hyvinvointiyhteiskuntamallin näkövinkkelistä. YLE:n tulisi edustaa koko kansaa ja tuoda kaikki näkökulmat esiin hyvine ja huonoine puolineen. Se ei tee näin.

On siis totta, että poliittiset tuulet eivät YLEä heiluta, vaan se pysyy asenteeltaan jo lainsäädännöstäkin johtuen hyvin tiiviisti vasemmalla.

On samalla absurdia väittää YLEn palveluita laadukkaiksi edellä mainituista syistä. Kyseessä on pöhöttynyt ja politisoitunut suojatyöpaikkalaitos, joka tulisi suolistaa kunnolla ja asemoida alkuperäisen tehtävänsä mukaiseksi.

 

[91danger91]

Kokomuus ei ainakaan ole poistamassa yle-veroa ja siirtämässä budjettiin. Persuista en ole saanut oikein selvää, mikä leikkauksen toteutus ja tarkoitus on.

Meinaavatkohan persut muuten muuttaa lakia yleisradiosta 7§

Laki Yleisradio Oy:stä 1380/1993 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Hei just katsoin linnan juhlia ja siellä Sebastian Tynkkynen oli mustan miehensä kanssa edustamassa.

YLE-vero on nimenomaan siksi erillinen, että eduskuntapuolueet yhdessä eli parlamentaarisest aikanaan TV-lupamaksusta YLE-veroon siirtymää suunnitellessa halusivat järjestää sen tavalla, joka on mahdollisimman riippumaton poliittisista tuulista ja mahdollisesta pääministeripuolueen halusta lisätä tai leikata rahoitusta / lisätä tai karsia ylen tehtäviä. Lisäksi Ylen rahoitus haluttiin pitää ns. menokehyksen ulkopuolella.

Suomen malli oikeastaan kopioitiin Saksasta, ainoastaan sillä erolla, että germaaneilla hinta on kiinteä eikä progressiivinen.

Minusta YLE-veron hienoin pointti on pienituloisten verovapaus (ja tästä kerrankin kiitos Sipilän hallitukselle). Nykyisin alle 14 000 € vuodessa tienaava ei maksa senttiäkään YLE-veroa. Eli moni opiskelija, ansiosidonnaiselta pudonnut työtön ja takuueläkeläinen tai muuten pienen eläkkeen saaja saa meiltä muilta tulonsiirtona ylen laadukkaat palvelut.

[edit=näppivirheiden korjauksia]

Mutta eikö sekin ole poliittinen päätös että 5 miljoonan kansa pyörittää verovaroilla jättimäistä mediayhtiötä (+550m € per vuosi) joka on yhtä suuri kuin suurin kansallinen mediayhtiö Sanoma Media Finland Oy? Tällä poliittisella päätöksellä ja automaattisella budjettikorotuksellahan tavallaan lukittiin YLE:n mahtiasema. YLE toteuttaa monia palveluita jotka kilpailevat yksityisesti tuotetun kanssa.

Yhtä hyvin eduskunta voisi määräenemmistöllä päättää Yle-veron poistosta ja siirtää sen takaisin budjettiin ja samalla laskea Ylen budjetin 120 miljoonan paikkeille. Toki joku vasemmiston kannattaja voisi ajatella tämän sananvapausrikkomuksena ja mediatilan tukahduttamisena kun pimppipäiväkirjat ja kehopositiivisuus ohjelmistoa jouduttaisiin karsimaan.

 

[Jan11]

On kyllä jumalattoman hienoa, että itsekin saan maksaa 163 euroa vuodessa palvelusta, jota en käytännössä käytä ollenkaan. Samalla on hienoa, että YLE saa toimia nimenomaan poliittisena propagandatorvena voimakkaan vasemmistolaislähtöisesti. Koska toimitus pursuaa Tampereen punikkitoimittajia, on erittäin vaikea kokea, että tiettyjä asioita käsiteltäisiin siellä objektiivisesti ja vielä vähemmän kriittisesti. Kaikki käydään läpi tietyn maailmankuvan ja erityisesti ns. hyvinvointiyhteiskuntamallin näkövinkkelistä. YLE:n tulisi edustaa koko kansaa ja tuoda kaikki näkökulmat esiin hyvine ja huonoine puolineen. Se ei tee näin.

On siis totta, että poliittiset tuulet eivät YLEä heiluta, vaan se pysyy asenteeltaan jo lainsäädännöstäkin johtuen hyvin tiiviisti vasemmalla.

On samalla absurdia väittää YLEn palveluita laadukkaiksi edellä mainituista syistä. Kyseessä on pöhöttynyt ja politisoitunut suojatyöpaikkalaitos, joka tulisi suolistaa kunnolla ja asemoida alkuperäisen tehtävänsä mukaiseksi.

Kannattaa tutustua Ylen historiaan vaikkapa astetta syvemmälle kuin wikiartikkeliin. Saattaa vaikka huomata, että se on ytimeltään edelleen hyvin lähellä 1920-luvun alkuperäistavoitteitaan ja esimerkiksi paljon oikeammalla kuin esim 60-70 -luvuilla, vaikka se ei persustanissa siltä vaikutakaan.
Esim. nykyinen toimari on taustaltaan entinen Maikkarin toimari ja EK:laisen työnantajaliiton hallituksen puheenjohtaja.

Hei just katsoin linnan juhlia ja siellä Sebastian Tynkkynen oli mustan miehensä kanssa edustamassa.

Mutta eikö sekin ole poliittinen päätös että 5 miljoonan kansa pyörittää verovaroilla jättimäistä mediayhtiötä (+550m € per vuosi) joka on yhtä suuri kuin suurin kansallinen mediayhtiö Sanoma Media Finland Oy? Tällä poliittisella päätöksellä ja automaattisella budjettikorotuksellahan tavallaan lukittiin YLE:n mahtiasema. YLE toteuttaa monia palveluita jotka kilpailevat yksityisesti tuotetun kanssa.

Yhtä hyvin eduskunta voisi määräenemmistöllä päättää Yle-veron poistosta ja siirtää sen takaisin budjettiin ja samalla laskea Ylen budjetin 120 miljoonan paikkeille. Toki joku vasemmiston kannattaja voisi ajatella tämän sananvapausrikkomuksena ja mediatilan tukahduttamisena kun pimppipäiväkirjat ja kehopositiivisuus ohjelmistoa jouduttaisiin karsimaan.

Se on nimenomaan poliittinen päätös, mutta ei päivänpoliittinen. Ja eduskunta nimenomaan voisi päättää, siis parlamentaarisessa valmistelussa, kaikki yhdessä.
Mutta eipä taitaisi mikään muu kuin Persut ja Ano haluta, kun edes Kokoomuksen leikkauslistasta ei löydy (eikä ihme kun Kokoomus on käytännössä päässyt tekemään kaikki Ylen johtonimitykset yli vuosikymmenen ajan).

Uskon siis, että mikäli Kokoomus voittaa vaalit, niin vaikka monesta leikataan, niin Ylestä ei aloiteta edes selvitystä. Ja se on minusta hyvä.

 

[The Grenadier]

Kokomuus ei ainakaan ole poistamassa yle-veroa ja siirtämässä budjettiin. Persuista en ole saanut oikein selvää, mikä leikkauksen toteutus ja tarkoitus on.

Meinaavatkohan persut muuten muuttaa lakia yleisradiosta 7§

Laki Yleisradio Oy:stä 1380/1993 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

On kyllä erittäin sairasta että jotain monikulttuureja kirjataan tuonne.

 

[Jumputin]

On kyllä erittäin sairasta että jotain monikulttuureja kirjataan tuonne.

Kallistuisin enemmän mielipiteesi sairauteen kuin lain sellaiseen.

 

[The Grenadier]

Ei laki sairas ole vaan se että tuollainen pykälä on sinne kirjattu. Tämähän ilmenee siinä että yritetään antaa tietyistä ikävistä aiheista ruusuisempi kuva, ja ihan fakta että vasuri-pulju, vaikka kyllähän sinä tämän tiesitkin.

 

[Timo 2]

Kuinka kohdistaisit puolen miljoonan euron säästön parille miljoonalle Yle-veroa maksaneille?

Muuten hyvä, mutta ylevero ei riitä kattamaan kuluja ja sitä meinataan nostaa.

Ja eduskunta nimenomaan voisi päättää, siis parlamentaarisessa valmistelussa, kaikki yhdessä.

Ei tähän tarvita parlamenttaarista valmistelua. Yle ei tietääkseni ole perustuslaissa vaan toimintaa säätelee tavalliset lait, joita voidaan muuttaa enemmistöpäätöksellä.

Toki parlamenttaarinen valmistelu on ihan hyvä idea, jotta lainsäädäntö ei olisi poukkoilevaa, mutta jos näin ei saada tuloksia aikaan, niin se enemmistöpäätös pitää tehdä.

Ylestä ei aloiteta edes selvitystä. Ja se on minusta hyvä.

Tässä maassa tehdään paljon turhia selvityksiä, niin tässä olisi oikeasti aihetta selvitykseen. Ylen toiminta pitäisi oikeasti selvittää ja käydä läpi noi menoerät ja selvittää mitä me saadaan 100, 200, 300, 400, 500 ja 600 miljoonalla. Ja tämä selvitys pitää julkistaa ja tehdä arvio mikä on sopiva rahoitus ylelle.

 

[inexcess]

No, olen kyllä myös sitäkin mieltä. Yliopiston tehtävä on sivistys ja tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ei ammattikoulutus. Itsellänikin kaksi tutkintoa alla ja emba menossa työn ohella.

Aika uskomatonta settiä, mikä kiteyttää hyvin mikä Suomen julkisella sektorilla on pielessä.

Julkisen sektorin toimihenkilöillä (kaikilla kautta linjan) tuntuu olevan ajatuksena, että yhteiskunnalliselle palvelulle riittää että se on vain olemassa. Sen ei tarvitse tuottaa mitään oikeaa konkreettista lisäarvoa yhteiskuntaan.

On siis ihan Ok tutkia väitöskirjaksi asti "Emättimen karvoituksen vaikutusta feministisen maailmankatsomuksen syntymiseen", mitä sitten voidaan vastaavien pääsiäismunasta tohtoripaperinsa saaneiden hörhöjen kanssa kilpaa kehua.

Ja mainitsemastasi yliopiston tutkimuksesta voisin teknisten alojen näkökulmasta kirjoittaa vaikka useammankin kommentin. Lyhyesti sanottuna: suomalaisten teknillisten korkeakoulujen itse tekemä tutkimustyö on pääsääntöisesti ala-arvoista ja merkityksetöntä Suomen yrityksille. Onnistuneet projektit menee lähes aina niin, että joku yritys draivaa hankkeen läpi omien teknisten eksperttiensä avulla, dippainssi-opiskelijoiden toimiessa lähinnä tukena. Yliopistojen ja proffien merkitys tehtyihin saavutuksiin on lähes olematon.

 

[Jan11]

Muuten hyvä, mutta ylevero ei riitä kattamaan kuluja ja sitä meinataan nostaa.

Ei tähän tarvita parlamenttaarista valmistelua. Yle ei tietääkseni ole perustuslaissa vaan toimintaa säätelee tavalliset lait, joita voidaan muuttaa enemmistöpäätöksellä.

Toki parlamenttaarinen valmistelu on ihan hyvä idea, jotta lainsäädäntö ei olisi poukkoilevaa, mutta jos näin ei saada tuloksia aikaan, niin se enemmistöpäätös pitää tehdä.

Tässä maassa tehdään paljon turhia selvityksiä, niin tässä olisi oikeasti aihetta selvitykseen. Ylen toiminta pitäisi oikeasti selvittää ja käydä läpi noi menoerät ja selvittää mitä me saadaan 100, 200, 300, 400, 500 ja 600 miljoonalla. Ja tämä selvitys pitää julkistaa ja tehdä arvio mikä on sopiva rahoitus ylelle.

Tuskin taas tehdään, kun juuri Sipilän hallituksen aikana parlamentaarisesti sovittiin rahoituksen periaatteista ja Marinin hallituksen aikana 2022-vuoden alussa päivitettiin YLE-laki vastaamaan komission kantaa.

Ja siis poliitikothan tosiaan ihan tietää, mitä sillä rahoituksella saadaan. Ai miksi? Koska hallintoneuvosto. Ja hallitus

 

[Jumputin]

Ei laki sairas ole vaan se että tuollainen pykälä on sinne kirjattu. Tämähän ilmenee siinä että yritetään antaa tietyistä ikävistä aiheista ruusuisempi kuva, ja ihan fakta että vasuri-pulju, vaikka kyllähän sinä tämän tiesitkin.

Tuolta: linkki voit lukea lain muutoksen käsittelystä, johon sisältyy kyseinen kohta täysistunnossa keäkuussa vuonna 2017. Tiedän että et tiennyt tästäkään.

Ari Jalonen ps
(esittelypuheenvuoro)
:
Arvoisa puhemies! Kyseessä on siis tuttavallisemmin sanottuna Yle-laki, ja kuten totuttua, Suomen käytännön mukaisesti tämäkin on valmisteltu parlamentaarisesti, parlamentaarisen ryhmän kautta. Valiokunnan keskustelun myötä totesimme tämän parlamentaarisen ryhmän toiminnan ja yksimielisyyden tavoittelun olevan erittäin tärkeä asia Yleisradion toiminnan kannalta. Eli tämän takana on siis parlamentaarinen ryhmä, joka on ollut yksimielinen, ja myös tämä mietintö on yksimielinen, kuten on totuttu.
Valiokunta on roolinsa mukaisesti käsitellyt Yleisradion asioita usein, ja useaan otteeseen, useissa yhteyksissä, valiokunta on pitänyt tärkeänä Yleisradion roolia tässä yhteiskunnassa. Mietintöön on kirjattu muun muassa: "Valiokunta pitää Yleisradio Oy:n merkitystä tasapuoliselle tiedonvälitykselle, sananvapaudelle ja kansanvallan tukemiselle keskeisenä ja toistaa aikaisemmin mainituissa mietinnöissään lausumansa." Elikkä näihin on otettu useaan otteeseen matkan varrella kantaa ja näitä pidetty tärkeinä. Tämän parlamentaarisen ryhmän linjauksissahan on muutakin kuin tämä hallintoneuvoston roolin vahvistaminen. Valiokunta pitää näitä hyvinä, esimerkiksi sitä, että se työnjako on nyt selvä sinänsä, että hallintoneuvosto ohjaa sitä toimintaa ja valiokunta luonnollisesti valvoo hallintoneuvoston toimintaa ja teknisestä valvonnasta vastaa sitten Viestintävirasto.

Haluan lopuksi vielä sanoa sen, että parlamentaarinen ryhmä teki hyvää työtä. Sen mietintö on yksimielinen, ja niin on tämäkin.

 

[Jan11]

Aika uskomatonta settiä, mikä kiteyttää hyvin mikä Suomen julkisella sektorilla on pielessä.

Julkisen sektorin toimihenkilöillä (kaikilla kautta linjan) tuntuu olevan ajatuksena, että yhteiskunnalliselle palvelulle riittää että se on vain olemassa. Sen ei tarvitse tuottaa mitään oikeaa konkreettista lisäarvoa yhteiskuntaan.

On siis ihan Ok tutkia väitöskirjaksi asti "Emättimen karvoituksen vaikutusta feministisen maailmankatsomuksen syntymiseen", mitä sitten voidaan vastaavien pääsiäismunasta tohtoripaperinsa saaneiden hörhöjen kanssa kilpaa kehua.

Ja mainitsemastasi yliopiston tutkimuksesta voisin teknisten alojen näkökulmasta kirjoittaa vaikka useammankin kommentin. Lyhyesti sanottuna: suomalaisten teknillisten korkeakoulujen itse tekemä tutkimustyö on pääsääntöisesti ala-arvoista ja merkityksetöntä Suomen yrityksille. Onnistuneet projektit menee lähes aina niin, että joku yritys draivaa hankkeen läpi omien teknisten eksperttiensä avulla, dippainssi-opiskelijoiden toimiessa lähinnä tukena. Yliopistojen ja proffien merkitys tehtyihin saavutuksiin on lähes olematon.

En ole julkisella. Enkä di.
Olen kuitenkin aikanaan ollut yhden yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun hallituksessa, joten tiedän. Mm. sen, että niin sen kuuluukin mennä, että yritysyhteistyö ne hankkeet missä on sovellettua tutkimusta myös hoitaa, nehän sen hyödynkin saa. Ja opiskelijat on opiskelijoita. Proffat tai lehtorit ohjaavat tutkimuksellisessa mielessä ja siinä, että saavat gradunsa tai väikkärinsä tehtyä kohti ilmaisemaansa tavoitearvosanaa.
Perustutkimukselle sitten tehdään paljon yksin (no teknillisistä yliopistoista en juuri tiedä). Sen tuloksia hyödynnetään (jos hyödynnetään), tai sovelletaan (jos sovelletaan) joskus vasta vuosien tai kymmenien vuosien päästä. Perustutkimusta tehdessä kun useinkaan ei tiedetä, eikä ole edes erityisen merkityksellistä, onko sillä sovellettava hyötyä. Tavoite on tiedon ja/tai ymmärryksen lisääminen.

Ammattikorkean tutkimus on konkreettisempaa ja sovelletumpaa, mutta myös työelämälähtöisempää. Ja silloin myös yritykset on isommin mukana, usein myös itse hakevat hankerahoituksia.

 

[vermont]

Vielä tuosta koulutuksesta. Ammattikorkeakoulun voisi lopettaa niiden koulutusohjelmien osalta, joilta löytyy riittävän läheltä vastaava yliopistomaailmasta. Tässä yhteydessä kandidaatin tutkintoon kunnon reformi niin, että tieteen tekeminen minimiin kun siitä ei suurin osa välitäkään. Kandivaiheen koulutus painottuisi työkaluihin, menetelmiin ja valmiuksiin niin, että kandin tutkinnolla mentäisiin keskimäärin työelämään tekemään ja edelleen oppimaan, tällä hetkellä sillä harvoin tekee mitään, ainakaan teknisillä aloilla. (Erillisellä haulla haettava, n-vuoden työkokemuksen jälkeen?) maisteritutkinto keskittyisi sitten valikoidusti tieteen tekemiseen (asiantuntijuus, professuuri) ja johtamiseen.

Toinen juttu yliopistojen määrästä ja koulutusohjelmien laajuudesta per yksikkö. Omasta kokemuksesta maisterivaiheen kurssit menivät vuosi vuodelta heikommiksi, jota myös laitoksien proffat auliisti toi julki. Aloituspaikkojen maksimointi koulutuksen tason uhalla, onko järkeä? Jälleen kerran kannattaisi kulkea realiteeettien kautta ja keskittää kunkin tieteenalan parhaimmat valikoituihin yksiköihin, jolloin professuurit keskittyvät eikä ole pirstaleina ympäri Suomen maan niin, että missään ei ole kunnolla "terävintä kärkeä".

 

[vienna]

Riippuu siitä, miten asiaa katsoo. Sanot, että se tuo pari vuotta lisää koulutukseesi. Tämä tarkoittaa sitä, että olet siis minimissään istunut koulun penkillä 7 vuotta. Se tarkoittaa palttiarallaa 70 000 euron kustannusta, kun katsotaan, mitä yliopistokoulutus Suomessa keskimäärin kustantaa. Jos otamme huomioon, että olet tehnyt sen pitkälti sivuharrastuksena, tällöin pelkän VTM:n kustannus olisi 20 000 euroa. Eipä tuo nyt kovin pieneltä kustannukselta minusta kuulosta, jos lopputuloksena ei ole konkretiaa. Tietysti, jos olet virkamieheksi ryhtymässä tai pyrit jonkin poliittisen klikin edustajaksi, on siitä varmasti sinulle henkilökohtaisesti hyötyä. Onko siitä yhteiskunnalle hyötyä? Se on sitten toinen kysymys.

Siitä olen toki samaa mieltä, että monialaisuus tuo suojaa työttömyydeltä, mutta se pätee käytännössä vain silloin, kun henkilöllä on aidosti työmarkkinoiden hyödynnettävissä olevia taitoja. Mitä abstraktimmasta koulutuksesta on kyse, sen kyseenalaisempaa todellinen hyöty on. Itse olen monialainen osaaja, mutta vain toiseen näistä aloista olen kouluttautunut yhteiskunnan tarjoamilla menetelmillä. Toiselle, huomattavasti lukratiivisemmalle alalle olen päätynyt muita teitä. Ja vaikutan edelleen molemmissa.

Jos puhutaan tieteen tekemisestä, siellä toki tarvitaankin enemmän poikkitieteellistä osaamista ja ymmärrystä, mutta tällöin puhutaan lähinnä kovista tieteistä.

20 000€ kustannus ei ole itse asiassa kovin suuri - sehän vastaa 100 vankeuspäivän hintaa, sillä yksi vankeuspäivä maksaa valtiolle 200€. Eli mieti, tuolla 100 vankeuspäivän hinnalla saadaan tuplamäärä osaamista ja pelivaraa työpaikkojen suhteen. Yhteiskunta voi hyötyä tuosta lisätutkinnosta, jos jostain syystä DI-puolella olisi vähemmän kysyntää sekä VTM:n kautta saa tosiaan osaamista politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Minua häiritsee vähän tässä näkökulmassasi se, että painotat hyvin voimakkaasti kustannustehokkuutta eli oikeiston suosimaa NPM-oppia, jonka Thatcherin porukka toi valloilleen aikoinaan.

Etkö näe, että kaksi lisäkoulutusvuotta voi myös olla luovuuden ja oman itsensä toteuttamisen vuosia? Eli en painottaisi noin voimakkaasti taloutta, vaan painottaisin saattokodin johtajan sanoja, joissa hänen mukaan kukaan ei ole katunut sitä, että teki liian vähän töitä vaan ennemminkin teki liikaa niitä. Eli ihania lisävuosia verkostoitumiseen, ja kokeilla myös vaikka opiskelijapolitiikan toimintaa jne. Ei vaan rahan ja tuloksen takomista, sillä sitä on kuitenkin tehtävä vuosikymmeniä.

Oletkohan koulutukseltasi KTM, kun niin voimakkaasti painotat taloutta ja taloudellista tehokkuutta?

Mielestäni tuplatutkintoja suurempi ongelma löytyy niistä, joilla ei paukut ja tahto oikein riitä minkäänlaisen uuden osaamisen hankintaan. Siellä oleva kouluttamattomuuden korjaaminen toisi huomattavasti suurempia säästöjä, kuin mitä tuplatutkintojen tekijöiden karsimisesta saisit. Lähtökohtaisesti tuplatutkintojen tekijät kuitenkin päätyvät työelämään, sillä tuplatutkinto kertoo suuresta innosta ja kyvystä sisäistää tietoa, joka voi olla tärkeä voimavara työmarkkinoilla.

Tuplamaisteri näyttää kyllä lukevan sanat, muttei lauseiden tarkoitusta. Minähän en ole väittänyt, että koulutus yleisesti ottaen on egon pönkittämistä, vaan lausahdukseni aiheesta oli ehdollinen. Jos opiskelet VTM:ää ihan vain muuten vain, on silloin noin 20 000 euron lisäkustannus yhteiskunnalle aika messevä lasku vain siksi, että on kiva olla tuplamaisteri.

Lähden siitä lähtökohdasta, että yhteiskunnan tehtävä ei ole yksilön paapominen ja unelmien toteuttaminen, vaan laajassa mittakaavassa järjestelmän tarkoitus on tuottaa osaajia sinne, missä niille kenties on parhaiten käyttöä. Maksullisuus auttaisi tähän toki hieman, jolloin marginaalialoille ja näin ollen suurimman työttömyysriskin aloille enimmäkseen kouluttautuisivat ne, joilla on mahdollisuus olla lähempänä alan todellista huippua kuin tehdä sitä lähinnä harrastuksena. Julkinen varojen käyttö ei yksinkertaisesti voi lähteä yksilön unelmien toteuttamiseen pohjalta, vaan sen täytyy perustua yhteiskunnallisiin realiteetteihin ja laaja-alaisiin tarpeisiin.

Vasemmistolaisella arvopohjalla varustetuille tuo kuulostaa siltä kuin laitettaisiin koulut säppiin sitten kokonaan, vaikka ainoastaan tässä haetaan sitä, ettei yhteiskunnan tuella tehdä ihan mitä vain. Nythän me elämme muutenkin sellaisessa tulonsiirtoyhteiskunnassa, ettei tämä ole millään lailla kestävää. Suomi on oikeasti köyhä maa, ja täällä on tehtävä rajuja järkeistyksiä siihen, mitä voidaan odottaa verovaroilla kustannettavaksi.

Ei se ole noin yksiselitteistä, että "kaikki koulutus kannattaa". Rahoitti yksilön koulutuksen miten vain, kyseessä on tuotantopanos vain silloin, jos tosiasiallisena odotusarvona yhteiskunnalle on positiivista arvoa (en nyt lähde purkamaan, mitä tuoarvo kenties olisi). Näin se ei ole kaikilla aloilla eikä kaikissa tutkinnoissa. Silloin, kun odotusarvo ei ole positiivinen, on kyseessä rahan heittäminen nuotioon. Lopputuloksessa on valtava ero siinä, valmistuuko henkilö vaikkapa diplomi-insinööriksi vai kenties taiteen tohtoriksi nykytanssista ja siinä sivussa vielä filosofian maisteriksi sukupuolentutkimuksesta.

Kaksi ääripäätä. Ensimmäisessä odotusarvo on vahvasti positiivinen kaikilla mittareilla. Jälkimmäisessä odotusarvo on taloudellisesti ja myös abstraktimmalta näkökannalta negatiivinen.

Mielestäni toisen kappaleen vetosi on erittäin oikeistolainen - varallisuus saisi vaikuttaa alalle joihin voisi kouluttautua. Äärimmilleen vietynä se tarkoittaisi sitä, että maahanmuuttajatytöille suositeltaisiin vain lähihoitajakoulua, jotta siirtymä koulutuksesta työelämään olisi mahdollisimman tehokas (ja tuottavaa) ja ei heillä välttämättä ole varoja mennä opiskelemaan esimerkiksi naistutkimusta tai Kreikan kieltä ja kulttuuria, jos mennään tuolla maksullisuusperiaatteella. Eli maksuilla ohjattaisiin vain sellaisiin koulutuksiin, jotka olisivat mahdollisimman nopeita ja työllistäviä ja varallisuustaustasi voisi rajoittaa koulutusmahdollisuuksia? Kuulostaa korvaani ankeammalta Suomelta

Eli ethän vain käyttäisi maksullisuutta eri alojen välille ohjailuun, jossa maksujen suuruuteen vaikuttaisi alan työllistävyys? Eli parhaiten työllistyville aloille maksut olisivat pienemmän kuin huonommin työllistäville?

Mielestäni on tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus valita koulutuksensa kuten perustuslain sallima mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Kysyisin sinulta sitä siis, että vaatisitko luopumaan tästä asuinpaikan vapaudenvalinnasta, jotta vastaavalla logiikalla maksimoitaisiin työllisyys (ts. työttömille muuttopakko)? Luotan siis siihen, että yksilöt osaavat katsoa työllisyyttä hakemiltaan aloiltaan siten, että ymmärretään työllisyysriskit tietyillä aloilla, jolloin voidaan tehdä se tuplatutkinto työttömyyden karikon välttämiseksi. Vastaavalla tavalla asuinvapaus tuo vastuunsa - mikäli et halua muuttaa työllistävimmille alueille, on vapauden hintana matalampi tulotaso tuille jäämisen vuoksi.

Oli sydäntä viiltävää, että arvotat koulutuksia sen tuottavuuden odotusarvojen mukaan. Mielestäni on tärkeää, että myös rahakkaasti vähemmän tuottavia tieteitä tutkitaan ja että yksilöitä otetaan myös näiden tieteiden perustutkintoihin. Maailma tarvitsee myös humanistisia kulttuuritieteitä tai vaikka historioitsijoita, vaikka heidän eurollinen tuottavuutensa ei pärjäisikään kauppatieteiden, oikeustieteiden ja lääketieteiden kolmiolle.

Eli luotetaan siihen yksilöön, valtaosahan aidosti pyrkii työllistymään ja harva jaksaa opiskelijan silpputalouden pyörittämistä useamman tutkinnon ajan. Työllisyys ei saa olla vain ainoa arvo, vaan myös humanismi, kokemusarvot ja elämän ainutlaatuisuus ovat myös tärkeitä - ja vaikkapa juuri parin lisäopintovuoden arvoisia.

 

[The Grenadier]

Tuolta: linkki voit lukea lain muutoksen käsittelystä, johon sisältyy kyseinen kohta täysistunnossa keäkuussa vuonna 2017. Tiedän että et tiennyt tästäkään.

Mihin asiaan tällä litanialla yritit vastata? Tiivistätkö tekstistä sen pointin mitä olit hakemassa, kiitos.

 

[Jumputin]

Mihin asiaan tällä litanialla yritit vastata? Tiivistätkö tekstistä sen pointin mitä olit hakemassa, kiitos.

Kuinka parlamenttaarisesti yleä ohjaava laki on kirjoitettu. Se että koet omasta kuplasta tietyt asiat ikäväksi, ei tarkoita sitä että todellisuudessa näin on. Oma mielipiteeni on se, että mitä neutraalisempaa uutisointia ja mitä laajemmin otetaan pienemmätkin ryhmät huomioon, sitä enemmän siitä öyhötetään. Se on YLE:n tehtävä ja lakiin kirjoitettuna.

 

[91danger91]

Kannattaa tutustua Ylen historiaan vaikkapa astetta syvemmälle kuin wikiartikkeliin. Saattaa vaikka huomata, että se on ytimeltään edelleen hyvin lähellä 1920-luvun alkuperäistavoitteitaan ja esimerkiksi paljon oikeammalla kuin esim 60-70 -luvuilla, vaikka se ei persustanissa siltä vaikutakaan.
Esim. nykyinen toimari on taustaltaan entinen Maikkarin toimari ja EK:laisen työnantajaliiton hallituksen puheenjohtaja.


Se on nimenomaan poliittinen päätös, mutta ei päivänpoliittinen. Ja eduskunta nimenomaan voisi päättää, siis parlamentaarisessa valmistelussa, kaikki yhdessä.
Mutta eipä taitaisi mikään muu kuin Persut ja Ano haluta, kun edes Kokoomuksen leikkauslistasta ei löydy (eikä ihme kun Kokoomus on käytännössä päässyt tekemään kaikki Ylen johtonimitykset yli vuosikymmenen ajan).

Uskon siis, että mikäli Kokoomus voittaa vaalit, niin vaikka monesta leikataan, niin Ylestä ei aloiteta edes selvitystä. Ja se on minusta hyvä.

Kokoomus ja EK edustaa vahvaa pro business ajattelua, joka on yrityksille hyödyllistä mutta kansantaloudelle haitaksi. Onneksi kokoomuksessakin sentään on tajuttu että ei verovaroin tarvitse törsätä yli puolta miljardia euroa vuosittain mediataloon kun samat ulkoishyödyt saataisiin huomattavasti pienemmällä rahamäärällä.

Hesarin pääkirjoituksesta nostaisin kaksi kohtaa:

"Kokoomus perustelee (HS 1.12.) leikkausta taloussyillä. ”Lähdemme siitä, että myös Ylen tulee elää tarkan markan ajassa, kun se on erillisellä verolla hoidettava yhtiö”, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi. Mykkäsen mukaan Ylen täytyy miettiä erityisesti niitä toimintoja, jotka kaupallinen media voi hoitaa."

"Suojaa vero on antanutkin, sillä Ylen rahoitus on noussut tasaisesti tilanteessa, jossa suuri osa mediasta on joutunut karsimaan toimintojaan. Se on aiheuttanut pahaa verta kilpailijoissa, mutta toisaalta korostanut Ylen merkitystä laatujournalismin tekijänä."

Kun muut mediatalot kamppailevat olemassaolostaan niin verovaroin ja automaattikorotuksin Yle vaan porskuttaa eteenpäin ja vieden toimintatilaa yksityisiltä toimijoilta. Kokoomuksella ihan hyvä lähtökohta tuossa mutta tosiaan leikkausten kunnianhimo on aika vaatimaton Liberaalipuoluseen nähden. No suunta on joka tapauksessa oikea. Nyt pitää vain toivoa että kokoomus ja persut ovat suosituimmat puolueet niin päästään leikkaamaan.

Se mitä toivoisin taas julkiselta puolelta olisi se, että KKV seuraisi tarkemmin mediatalojen fuusioitumista. Nythän Sanoma taitaa omistaa suurimman osan isoista paikallislehdistä ja se on ongelmallista median moniäänisyyden näkökulmasta.

Suomen mediakentän ongelma on se että tämä kohta muistuttaa ruokakaupan duopolia, Yle ja Sanoma dominoivat kohta liikaa. Hyvä ratkaisu olisi pakottaa Sanoma myymään osa lehtien toimituksista koska se tehostaisi markkinataloutta. Samalla Ylen budjettiakin voitaisiin pienentää merkittävästi minimaalisin hyvinvointitappioin.

Pääkirjoitus | Poliitikot panivat Ylen vaikeaan asemaan

Kokoomus ja perussuomalaiset ilmoittivat vaalien alla hakevansa leikkauksia Yleisradion rahoitukseen. Se teki Ylestä vaaliteeman.

www.hs.fi

 

[Jan11]

Kokoomus ja EK edustaa vahvaa pro business ajattelua, joka on yrityksille hyödyllistä mutta kansantaloudelle haitaksi. Onneksi kokoomuksessakin sentään on tajuttu että ei verovaroin tarvitse törsätä yli puolta miljardia euroa vuosittain mediataloon kun samat ulkoishyödyt saataisiin huomattavasti pienemmällä rahamäärällä.

Hesarin pääkirjoituksesta nostaisin kaksi kohtaa:
Kun muut mediatalot kamppailevat olemassaolostaan niin verovaroin ja automaattikorotuksin Yle vaan porskuttaa eteenpäin ja vieden toimintatilaa yksityisiltä toimijoilta. Kokoomuksella ihan hyvä lähtökohta tuossa mutta tosiaan leikkausten kunnianhimo on aika vaatimaton Liberaalipuoluseen nähden. No suunta on joka tapauksessa oikea. Nyt pitää vain toivoa että kokoomus ja persut ovat suosituimmat puolueet niin päästään leikkaamaan.

Se mitä toivoisin taas julkiselta puolelta olisi se, että KKV seuraisi tarkemmin mediatalojen fuusioitumista. Nythän Sanoma taitaa omistaa suurimman osan isoista paikallislehdistä ja se on ongelmallista median moniäänisyyden näkökulmasta.

Suomen mediakentän ongelma on se että tämä kohta muistuttaa ruokakaupan duopolia, Yle ja Sanoma dominoivat kohta liikaa. Hyvä ratkaisu olisi pakottaa Sanoma myymään osa lehtien toimituksista koska se tehostaisi markkinataloutta. Samalla Ylen budjettiakin voitaisiin pienentää merkittävästi minimaalisin hyvinvointitappioin.

Olisiko kuitenkin ennemmin pikkuisen pitempi rivi: Yle, Sanoma, Alma, TS-yhtymä, Keskisuomalainen ja svedujen Bonnier. Ja mikään noista ei kamppaile olemassaolostaan. Pienemmät sitten kamppaileekin. Jos YLE onkin vahva, niin ympäri maailmaa kyllä käydään Suomessa ottamassa oppia myös Sanomalta joka on vetänyt digitalisaatioprosessin läpi maailman mittakaavassa poikkeuksellisen onnistuneesti.

 

[The Grenadier]

Kuinka parlamenttaarisesti yleä ohjaava laki on kirjoitettu. Se että koet omasta kuplasta tietyt asiat ikäväksi, ei tarkoita sitä että todellisuudessa näin on. Oma mielipiteeni on se, että mitä neutraalisempaa uutisointia ja mitä laajemmin otetaan pienemmätkin ryhmät huomioon, sitä enemmän siitä öyhötetään. Se on YLE:n tehtävä ja lakiin kirjoitettuna.

Kyllä monikulttuurisuus-uskonnon ja woke-ilmiön koen asialta mikä haiskahtaa, ja tämä on kaukana neutraaliudesta, se että koet omasta kuplasta käsin näin olevan, ei tee siitä todellisuutta. Nämä asiat on sinne lakiin kirjoitettu, ja sehän on tässä sairasta.

 

[Jan11]

Kyllä monikulttuurisuus-uskonnon ja woke-ilmiön koen asialta mikä haiskahtaa, ja tämä on kaukana neutraaliudesta, se että koet omasta kuplasta käsin näin olevan, ei tee siitä todellisuutta. Nämä asiat on sinne lakiin kirjoitettu, ja sehän on tässä sairasta.

Vaikeata nähdä monikulttuurisuutta minään uskontona, vaan enemmänkin vallitsevana todellisuutena. Jos nyt ei ihan umpikorvessa asu, niin harvassa on asuinalueet, päivähoitopaikat, koulut ja työpaikat, jotka ei nykyään olisi monikulttuurisia.

 

[Kan Dee Dokata]

Vaikeata nähdä monikulttuurisuutta minään uskontona, vaan enemmänkin vallitsevana todellisuutena. Jos nyt ei ihan umpikorvessa asu, niin harvassa on asuinalueet, päivähoitopaikat, koulut ja työpaikat, jotka ei nykyään olisi monikulttuurisia.

Tottahan se on vallitsevaa todellisuutta, kun tietty poliittinen klikki on tehnyt kaikkensa viimeiset 20 vuotta (ja tekee edelleen), että tänne kuskattaisiin mahdollisimman paljon partalapsia, somaleita ja kamelikuskeja sosiaalihuoltoa kuormittamaan ja kansakuntaa rikastuttamaan.

 

[The Grenadier]

Vaikeata nähdä monikulttuurisuutta minään uskontona, vaan enemmänkin vallitsevana todellisuutena. Jos nyt ei ihan umpikorvessa asu, niin harvassa on asuinalueet, päivähoitopaikat, koulut ja työpaikat, jotka ei nykyään olisi monikulttuurisia.

Toki, uskonnolla tarkoitan että löytyy edelleen ihmisiä jotka pitävät tätä jonain taivaanlahjana ja järjestelmällisesti kieltävät negatiiviset puolet, löytyy samaa ihan mediasta, pikkuhiljaa on pakko toki alkaa myöntämään että eihän se ole onnistunut oikein missään.

 

[Jumputin]

Kyllä monikulttuurisuus-uskonnon ja woke-ilmiön koen asialta mikä haiskahtaa, ja tämä on kaukana neutraaliudesta, se että koet omasta kuplasta käsin näin olevan, ei tee siitä todellisuutta. Nämä asiat on sinne lakiin kirjoitettu, ja sehän on tässä sairasta.

Jos Yle ottaa kaikki huomioon, niin se ei ole neutraalia? Eihän tässä väittämässä ole mitään järkeä. Lisäksi monikulttuurisuus ei ole uskonto ja Suomessa on pitkään ollut monikulttuurisuutta.
Toisekseen, jos näkee kokoajan kaikkialla sairasta wokea, niin kannattaisi hetken keskittyä siihen omaan kuplaan, miksi tuntuu siltä.

 

[The Grenadier]

Jos Yle ottaa kaikki huomioon, niin se ei ole neutraalia? Eihän tässä väittämässä ole mitään järkeä. Lisäksi monikulttuurisuus ei ole uskonto ja Suomessa on pitkään ollut monikulttuurisuutta.
Toisekseen, jos näkee kokoajan kaikkialla sairasta wokea, niin kannattaisi hetken keskittyä siihen omaan kuplaan, miksi tuntuu siltä.

Juu ei räikeä ideologisuus ole neutraalia. Uskovaisuuden merkit ilmassa kun tiettyjä porukoita katsoo, heh. Ja kyllä, täälläkin menossa asiat huonompaa suuntaan, kiitos edellämainittujen. Toisekseen, jos ei edes näe puolueellisuutta missä sitä on, kannattaisi varmaan astua sieltä omasta kuplasta ulos.

 

[Jumputin]

Juu ei räikeä ideologisuus ole neutraalia. Uskovaisuuden merkit ilmassa kun tiettyjä porukoita katsoo, heh. Ja kyllä, täälläkin menossa asiat huonompaa suuntaan, kiitos edellämainittujen. Toisekseen, jos ei edes näe puolueellisuutta missä sitä on, kannattaisi varmaan astua sieltä omasta kuplasta ulos.

Räikeä idealogisuus ja uskovaisuuden merkit. Jos koko ajan argmumentoi noin, niin varmaan sinne kuplaan syntyy kaiken laisia pakkoajatuksia. Nyt mentiin puolueellisuuteen neutraalisuudesta. Miten se voi olla puolueellista, jos Yle lähettää uutisia esim. saamelaisille ja ottaa esim. näkövammaiset, kuurot ja vaikka heikosti suomea ymmärtävät huomioon? Muun muossa näitä asioita lailla haetaan.