Tässä hyvin kiteytyy se, miksi toimivaa ja kauaskantoisesta politiikkaa on vaikea tehdä: ihmiset ovat niin ***tun idiootteja eivätkä ajattele asioita pidemmän päälle: mulle kaikki nyt ja heti. Populismipolitiikka kannattaa.
Ja osa kansasta ei edes näe faktoja, vaan pelkästään ideologioita ja henkilökuvia. Kun kansikuvatyttö esiintyy ilman rintsikoita ja bilettää kuin varhaisteini, niin kansansuosio on taattu, muulla ei ole väliä.
Populismi toimii, eli rahan jako puolueet, SDP ja muut populismipuolueet, saa loputtomasti kiitosta, kun rahvas tykkää ilmaisista herkuista ymmärtämättä että ei ole ilmaisia lounaita ja joku lopulta saa sen laskun maksettavaksi.
Sitten lopulta kassa on niin tyhjä, että pakko leikata, mitä vasemmistodemarit eivät halua tehdä ja tämä ikävä ja välttämätön velvollisuus jää seuraavan oikeistohallituksen tehtäväksi. Sitten tulee kitinää ja öyhötystä kun patistetaan töihin. Kauheeta, kun joku on ottamassa ilmaiset rahat pois.
Lähtökohtaisesti on ymmärrettävää ajattelua äänestäjiltä, että ennemmin se valtion kassa tyhjä kuin oma henk.koht. kassa..
Mutta Marinin hallitus on tekemässä hämmästyttävää temppua. Se on säilyttämässä suosionsa siitä huolimatta, että energiakriisin. inflaation ja korkojen nousun aika tyhjentää myös monien henkilökohtaista kassaa.
Vai olisiko niin, että tuulipuku sittenkin ymmärtää, että niin kauan kuin korot on matalammat kuin inflaatio, se syö lainaa
(samoin kuin säästöjäkin - mutta jos niitä ei juuri ole, kuten monella asuntovelalliselle tilanne on…)?
Toinen asia on, että mitä ilmeisimmin äänestäjät, vaikka äänestivätkin valtaan Rinteen demarit hänen vaalilupaustensa ja ohjelmansa mukaisesti, on saanut Marinin vetämänä juuri sellaisen hallituksen, joka on toteuttanut pääosin sitä politiikkaa, mitä Rinne alunperin lupasikin. Ja mitä hallitusohjelmaan kirjattiin.
Kannattaa muistaa, että se iso lupaus nimenomaisesti oli, että politiikan suunta muuttuu, ja hallituskaudella ei leikata, vaan investoidaan. Ja juuri sitä politiikkaa on Marinin hallitus tehnyt. Ilmeisen onnistuneesti, kun saamme vaalien lähestyessä lukea kansansuosion lisäksi sellaisiakin juttuja, että omistajaohjauskesta vastaava demariministeri(!) on noussut
vuorineuvosten suosioon. Mikä nykymaailmassa kyllä on varsin yllättävää.