Kun kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa ensimmäiselle vuodelle säästöä tulee melko kovistakin leikkauksista huolimatta vain miljardin euron edestä, herää kysymys: mistä puolue säästäisi vielä kolme miljardia euroa lisää?
Neljän miljardin euron sopeutus neljän vuoden aikana ei toki ole mahdoton tehtävä. Suhteutettuna valtion ensi vuoden noin 81 miljardin euron budjettiin summa voi jonkun mielestä näyttää jopa pienehköltä.
Käytännössä poliitikkojen on kuitenkin hyvin vaikea löytää leikkauskohteita miljardien eurojen edestä, jos he eivät halua kajota suuriin menoeriin, kuten koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin tai eläkkeisiin. Ja näin kokoomus ei vaihtoehdossaan tee, kuten Orpo eduskunnassa alleviivasi.
PTT
esitti kuluvalla viikolla, että yli miljardi euroa sopeutustarpeesta tulisi hoitaa verotusta kiristämällä. Loput yli miljardia euroa saavutettaisiin menoleikkauksilla ja työllisyystoimien tuomalla työllisyyden kohenemisella.
Verotuksen kiristämistä ovat kannattaneet myös lukuisat suomalaiset taloustieteilijät. Heidän mukaansa julkisen talouden tulojen ja menojen pysyvä epäsuhta on niin suuri, ettei sen kurominen pelkillä menoleikkauksilla ole realistista.
Kokoomus on kuitenkin eri mieltä. Puolue pikemminkin keventäisi kokonaisverotusta, mikä lisäisi leikkaustarvetta entisestään. Verotuksen kiristämisen sulkeminen keinovalikoimasta tekee mahdollisen seuraavan pääministeripuolueen sopeutustavoitteesta yhä vaikeamman.
Esimerkiksi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, asumistuesta ja yritystuista voi halutessaan leikata reippaalla kädellä yhden kerran. Seuraavaan listaan olisi kuitenkin löydettävä jostain uudet leikkauskohteet.