On kaksi ryhmää: hyvätuloiset jotka pystyvät nollaamaan hintojen nousun vaikutukset tehokkaammin tai ovat jo siirtyneet niihin(sähköauto, asunto hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelta, uusi energiatehokas asunto jne.). Sekä rahaa, mikä ennen on mennyt sijoittamiseen, jolla voidaan kompensoida hintojen nousu= elintasovaikutukset 0. Sitten toinen ryhmä, mihin kuuluu suuri osa ihmisistä: Sähkön, polttoaineiden, sekä ruoan hinnan nousu kurittaa kovasti. Näiden kompensointiin tarvitaankin sitten kovempia ratkaisuja, mutta helpoin kulujen karsinta on ruoka ja sen laatu(luonnolisesti palvelut ja muut ylimääräiset on jo karsittu tai supistettu). Sähkönkulutuksesta on monesti hankala karsia, koska usein se tarkoittaa isoja investointeja(esim. Lämmitysjärjestelmän parantaminen/uudistus, lisäeristys jne.). Polttoaineesta on huono karsia, jos se on jo tehty ja järkevää julkista liikennettä ei ole. Kyse on lähinnä siitä keneltä sitä rahaa kerätään ja mistä.(*
Jos lokiikkasi on se että ALV kiertymä kasvaa, niin sen polttoaineeseen käytetyn rahan täytyy olla kulutukseen tullutta lisärahaa, eikä rahaa joko siirtynyt toisesta kulutuksesta toiseen.
Jos mietiti eri ALV tasoja, niin ruoan hinta nousussa, joka taasen lisää matalamman verokannan kulutusta, polttoaineiden hinnan nousu lisää julkisia, joka taasen matalamman verokannan kulutusta.
Jos korot nousee niin se vähentää velaksikulutusta, eikä välttämättä lisää yhtäpaljon säästöillä kulutusta. (jälkimmäiseen lasken sen jos ennen laitto satasen säästöön viikossa, niin polttoaineen hinnan myötä laittaa enään viiskymppiä)
Viimeksi muokattu: