Outo tulkinta. 29% on vahva tuki. Lopuilla ehdollinen eli todennäköisesti hintalappu ei saa olla mikä tahansa vaikka tavoite on jalo. Tuo aikataulu joka tapauksessa maksaa enemmän kuin hitaampi, ja jollekin se lasku lankeaa.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Kotimaan politiikka
- Keskustelun aloittaja Molle
- Aloitettu
Taustalla on myös tilannekuva. Muilla puolueilla tilannekuva ilmastonmuutoksesta on, että ilmastonmuutos on asia, joka on kaiken muun politiikan taustassa määräävä pohjatekijä.
Siis analogisesti samaan tapaan, kuin se, että olemme Venäjän naapuri ei ole pelkkää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaan se on kaiken muun politiikan taustalla määräävänä pohjatekijänä.
Tässä asiassa taitaa Persuilla (+ Ano) vaan olla yksin erilainen tilannekuva kuin kaikilla muilla eduskuntapuolueilla.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 437
63% kannattaa, 19% neutraalia ja 13% vastustaa. Kyllä tuo viittaa aika vahvaan tukeen.
Ja joo, hintalappu ei saa olla mikä tahansa. Mutta järkevästi toteutettuna tuo tulee olemaan kansantalouden kannalta paljon parempi asia kuin että sitä viivästytetään. Kuten tuossa jo tuli todettua, hiilineutraalisuus tulee olemaan erittäin tärkeää yritysten kilpailukyvyn kannalta.
Lisäksi tuo avaa todella paljon mahdollisuuksia niin korkeaan teknologiaan kuin biotuotteisiinkin.
Toisin sanoen myyvät perseensä
Sit alkaa älämölö Persujen kannattajien joukossa ja on aika kaivaa popparit esiin No kuvitelkaa te vasemmalla mitä haluatte. Jos seuraava gallup näyttää laskua kokoomukselle, niin Petterin takki heilahtaa kerrasta ympäri ja voidaan taas lopettaa keskustelu tästä. Nuo ei ole kuin sanahelinää ja mutuilua, että nopeutettu hiilineutraalisuus olisi jotenkin positiivista kansantalouden kannalta, mutta sillähän se on helppo myydä. Kaikki bisnes kun ei liity ilmastoon tänäkään päivänä, vaikka se sellaisena halutaankin esittää.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 437
Ihan selvyyden vuoksi, en ole vasemmalla.
Oikeastaan käytännössä kaikki bisnes liittyy ilmastoon tavalla tai toisella. Sellainen bisnes joka ei tarvitse energiaa on aika harvassa.
Ei. Vaikka kaikki tarvitsee sähköä, niin valtaosa pienyrittäjistä ei joudu tekemisiin tämän ilmastohömpän kanssa päivittäin. Korkeintaan kun kaikki kulut nousee, niin suurin osa kiroaa kohonneita kuluja, kun bisnekset joutuu tiukemmalle. Iso näistä lienee niitä, jotka esittämäsi graafin mukaan antavat ehdollisen hyväksyntänsä hiilineutraaliustavoitteille, mutta kanta voi muuttua siinä kohtaa kun se konkretisoituu laskun maksussa.
Mutta yhtä kaikki, tämä on samaa mutuilua puolin ja toisin, vaikka kuin yritetään asiantuntijaa esittää.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 437
Mutta nämä pienyrittäjät ovat yksi esimerkki siitä miksi tuohon hiilineutraalisuuteen pitääkin pyrkiä. Koska jos se energiantuotanto pysyy hiili-intensiivisenä niin lopputuloksena on se että juurikin nämä pienyrittäjät joutuvat maksamaan enemmän siitä sähköstä, enemmän siitä logistiikasta, enemmän siitä lämmityksestä.
Ja sulla on varmaan joku esimerkki että jos hiilineutraaliuteen päästään, niin energia on jotenkin halvempaa sen jälkeen?
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 696
Sitä kutsutaan lapsenuskoksi. Tarpeeksi kovaa kun toivoo ja pistää silmät kiinni niin faktaksi muuttuu.
Nojoo, viimeksi kun tarkistin, niin ympäristöystävällisesti tuotettu sähkö oli kaikesta kalleinta. Jännä juttu kun jäi ottamatta se sopimus. Vaikeaa tehdä ilmastotekoja kun siitä on tehty niin helvetin kallista.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 437
Kyllä koska sitten ei tarvitse maksaa jatkuvasti nousevista päästöoikeuksista. On selvää että noiden päästöoikeuksien hinnat tulevat nousemaan tulevaisuudessa. Ne ovat jo tässä muutaman vuoden sisään tyyliin 20-kertaistuneet joka on aiheuttanut todella suurta sähkön hinnannousua etenkin niillä alueilla jotka nojaa fossiilisiin. Päästöoikeuksien hinnannousu on myös syy miksi turpeen energiakäyttö tulee kuolemaan pois parin vuoden sisään.
Ja mites nämä päästöoikeudet näkyy normaalin pienyrittäjän elämässä? Omat pienyrittäjätutut ostaa sähkönsä ihan siinä missä yksityishenkilötkin. Yleensä siis ottavat sen sopparin mikä sattuu halvin olemaan ja se ei ole se tuulivoima. Isommat yritykset tottakai voivat sopia ihan omanlaisiansa soppareita, mutta en minä niistä puhukaan.
Tällä hetkellä jo tuulivoima on edullisin energiamuoto infra- ja rakentamiskustannukset huomioonottaen.
Mutta pohjoismaisessa markkinajärjestelmässä spot-hinta määräytyy aina kalleimman tuotantotavan mukaan. Kalleimpia tuotantotapoja päästöoikeus huomioonottaen on nykyisin ne fossiiliset.
Edit: Prof. Peter Lund on jo jonkin aikaa puhunut siitä, miten meidän energiamarkkinajärjestelmä tarvitsisikin jo muutoksen, koska tuo hinnanmuodostuksen tapa on vanhentunut, ja (hänen mukaansa) tuottaa näinä korkeiden hintojen aikana ns. ansaitsematonta windwall-voittoa tiettyjen energiamuotojen tuottajille - tavallaan heidän kannattaa siis säilyttää näitä hinnoittelun pohjana olevia kalleimpia fossiilisia tuotantotapoja koska ne nostavat sitä hintaa, vaikka päästöikeuksien hinnat pitävätkin huolen siitä, että juuri ne eivät tietenkään tuota. Siis kehämäinen hinnanmuodostus.
Itse en ole asiantuntija ollenkaan näissä, lähinnä referoin hänen juttujaan tuossa. Hänhän on kiistattomasti kovimpia asiantuntijoita, mitä meillä aiheeseen on.
Taitaa Suomessa olla pohjoismaista korkein fossiilisten osuus energiasta, mutta meilläkin jo 85 pinnaa on hiilineutraalia.
Norjassa 98 pinnaa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 437
Siten että se sähkönhinta tulee nousemaan enemmän mitä enemmän on sitä fossiilista. Toki Suomen kohdalla se fossiilisen sähkön määrä alkaa oleen sen verta pientä että melkein tärkeämpää on lämmityskustannukset.
Mitä väliä sillä halvalla tuottamisella on jos se on kuluttajalle kalleinta? Vai onko tuossa tapahtunut jo muutos? En minä ainakaan sähköstä halua enempää sillä maksaa, että kuvittelen pelastavani maapallon.Tällä hetkellä jo tuulivoima on edullisin energiamuoto infra- ja rakentamiskustannukset huomioonottaen.
Mutta pohjoismaisessa markkinajärjestelmässä spot-hinta määräytyy aina kalleimman tuotantotavan mukaan. Kalleimpia tuotantotapoja päästöoikeus huomioonottaen on nykyisin ne fossiiliset.
Taitaa Suomessa olla pohjoismaista korkein fossiilisten osuus energiasta, mutta meilläkin jo 85 pinnaa on hiilineutraalia.
Norjassa 98 pinnaa.
Siirto meillä kallista on, ei se sähkön hinta. Vaikka toki omassa skaalassamme on nyt huipussaan, muualla on vielä tyyriimpää.
Pohjoismaissa sähkö on, koska on jo varsin hiilineutraalia, ihan sieltä euroopan edullisimmasta päästä. Huolimatta siitä pohjoismaisessa verotuksesta.
Edit: Ja muuten juuri siksi poliitikkojen pitää toimia = säännellä, verottaa ja töniä eteenpäin, että sinä, minä, Hentun Liisa ja moni muu ei tosiaan käytännön elämässään mielellään maksa mistään enempää, eikä myöskään juuri näe mielellään enempää vaivaa.
Poliitikoilta se ei vaadi muuta kuin rohkeutta tehdä päätöksiä, vaikka se joissain puolueissa saattaisikin vaikeuttaa omaa uudelleenvalintaa. Sehän se politiikan suurin vaikeus aina on.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 437
Siinä on tapahtumassa muutos. Päästöoikeuksien hinta nousee, viimeisen parin vuoden aikana se on suorastaan raketoinut.
Energia | Hiilipäästöjen hinnannousu Euroopassa on lyönyt kaikki ennusteet, ja sen seurauksena turpeesta tuli ”järkyttävän kallista”
Päästöoikeuksien kallistuminen iskee Heleniin ja muihin kaukolämpöyhtiöihin.
www.hs.fi
Ja tuo lukema on ajalta jolloin ETS hinta oli 40 euron paikkeilla. Nyt se on noussut siitä 60 euron paikkeille.
Ei se varmaan ihan noin yksiselitteistä ole. Esim. oman ikäiset yrittäjäkaverit alkavat olla lähellä eläkeikää 2035, joten olen aivan varma, että niitä kiinnostaa enemmän tällä hetkellä viivan alle jäävä tulos, kuin se, mitä yritysten sähkö silloin maksaa. Tällä hetkellä varmaan eniten niitä vituttaa kohonneet polttoaineen hinnat+ muu vihreä siirtymä mikä kasvattaa kuluja. Tämä ihan näin kokemuspohjaisten keskustelujen perusteella.
Tiedän että moni noista on äänestänyt kokoomusta ja muutama toimii myös paikallispolitiikassa kokoomuksen riveissä, mutta siirtyminen persuihin on hyvin lähellä, jos Petteri alkaa flirttailla vasemmiston kanssa enemmälti.
En puhunut siirrosta, vaan ihan sähkön hinnasta, joka ainakin viimeksi kun tarkistin kilpailutuksen yhteydessä, oli kaikista kalleinta jos se oli tuotettu ympäristöystävällisesti. Jos asuu jossain 10 neliön kerrostaloasunnossa niin ei kai tuolla mitään väliä ole, mutta omakotitalossa sillä hinnalla todellakin on väliä.
Itse kilpailutan säännöllisesti sähkön useisiin kiinteistöihin. Viime vuodet edullisinta määräaikaista (yleensä haen vuoden tai kahden sopimusta) on olleet fossiilivapaat sopimukset (eli käytännössä yhdistelmä josssa aurinko- tuuli-, vesi-, ydinvoima). Keväällä viimeksi kilpailuttaessa edullisin oli Lumpeen tuulisähkö.
Jos luet sähkön hinta -ketjua, huomaat, että se Lumpeen tuulisähkösopimus oli edullisin suurimman osan tätä vuotta. Juuri nyt pariin kuukauteen ei ole ollut.
Mutuna: päästöoikeuksien raketoineet hinnat on kenties muuttaneet pelin hengen lopullisesti, mikä sen tavoitekin toki on ollut.
2013 kolme euroa / hiilidioksiditonni. Nyt jo yli 60€ / hiilidioksiditonni.
Päästökauppa näytti kyntensä
Päästöoikeuksien kallistuminen on lyhyessä ajassa vähentänyt päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä. — Päästökauppa toimii tehokkaasti, kunhan sen annetaan toimia, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja <b>Jari Kostama</b>.
www.energiauutiset.fi
Sen verran kävin katsomassa että kalliimpia nuo lumpeen uudet sopimukset on kuin oma, joka on ihan fossiilisilla tuotettua. En nyt heti muista mitä omalta sähköyhtiöltä olisi hinta ollut noille fossiilittomille, mutta kalliimpi joka tapauksessa kuin nykyinen oma sopimus. Ei siinä jos ensi kerralla paremman tarjouksen antavat fossiilittomasta sähköstä, niin tokihan sen voin sitten ottaa. Ja jos haluavat fossiilittomiin siirtyä, niin pakkohan sen hinnankin on silloin olla halvempi. Suurin osa paljon sähköä kuluttavista valitsee kuitenkin sen hinnan, ei tuottamistavan perusteella.Itse kilpailutan säännöllisesti sähkön useisiin kiinteistöihin. Viime vuodet edullisinta määräaikaista (yleensä haen vuoden tai kahden sopimusta) on olleet fossiilivapaat sopimukset (eli käytännössä yhdistelmä josssa aurinko- tuuli-, vesi-, ydinvoima). Keväällä viimeksi kilpailuttaessa edullisin oli Lumpeen tuulisähkö.
Jos luet sähkön hinta -ketjua, huomaat, että se Lumpeen tuulisähkösopimus oli edullisin suurimman osan tätä vuotta. Juuri nyt pariin kuukauteen ei ole ollut.
Mutuna: päästöoikeuksien raketoineet hinnat on kenties muuttaneet pelin hengen lopullisesti, mikä sen tavoitekin toki on ollut.
2013 kolme euroa / hiilidioksiditonni. Nyt jo yli 60€ / hiilidioksiditonni.
Päästökauppa näytti kyntensä
Päästöoikeuksien kallistuminen on lyhyessä ajassa vähentänyt päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä. — Päästökauppa toimii tehokkaasti, kunhan sen annetaan toimia, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja <b>Jari Kostama</b>.
Mutta ei sen enempää sähkönhinnasta kun ollaan väärässä ketjussa.
Sähkön hinta on tosiaan raketoinut tänä syksynä, joten minkä tahansa sopimuksen pitäisi nyt olla selvästi kalliimpi kuin aikaisemmin kilpailutetun. Nopeasti vilkaistuna kuitenkin politiikkatoimet on toimineet. Tällä hetkellä edullisin kiinteähintainen, minkä löysin on sekin ”Tuote: CO2-vapaa kiinteähintainen yleissähkö. Sähkö on 100 % Co2-vapaata.”
Politiikasta sen verran, että kuulun itsekin 2030-luvulla eläköityviin, mutta sekä itse, että oma kupla ajattelee jo varsin toisin kuin mitä itsellä jää viivan alle. Yleisesti ottaen mun kuplassa ajatellaan millainen maa ja maailma jää lapsille ja lastenlapsille. Se pätee niin talouteen kuin maapalloonkin. Ja yhdistää palkansaajat, yrittäjät, hallitusammattilaiset ja ne muutamat tuntemani ”vapaaherrat ja -rouvat”, joiden ei enää juuri tarvitse työtä tehdä.
Lainaan tässä nyt Kalle Isokalliota. Hän ennusti, että se puolue, joka ensin ymmärtää muuttaa viestinsä osumaan juuri tuohon, tulee vielä nousemaan valtapuolueeksi. Koska eläkeläisiä ja kohtuullisen pian eläköityviä on valtava määrä, ja he on suhteellisesti ahkerimpia äänestämään. Ja vaikka heitä haukutaan itsekkäiksi sukupolviksi, monen elämismaailmassa lastenlapset ja lapset on etusijalla.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja talouden vaikutukset on juuri niitä asioita, jotka on helppo konkretisoida ko. kohderyhmälle.
Sen sijaan tuo ei toki toimi niihin, joiden fokus on jokapäiväisessä toimeentulemisessa. Heitäkin on tietysti valtava määrä. Mutta tilastollisesti heikompi äänestysaktiivisuus. Joten siinä mielessä Isokallio varmaan osui ihan kohdalleen.
Ei tässä ollut siitä kyse etteikö ajateltaisi mitä mahdetaan jättää jälkeen, vaan siitä, että kannattaako olla tavoitteissa niin vahvassa etunojassa muihin nähden. Todennäköisesti se tulee kalliimmaksi, kuin se, että jos olisi samat tavoitteet muiden kanssa, eikä sillä isossa kuvassa ole ilmaston kannalta mitään merkitystä, vaikka tavoitteet täyttyisi v. 2035. Ei tuosta asiasta taida asiantuntijoillakaan olla kovin yhtenäistä käsitystä.
Palaan siihen tilannekuvaan. Muiden puolueiden kuin Persujen johdon ja johtavien poliitikkojen tilannekuva on jo sellainen, että se on välttämätöntä.
Kaikki äänestäjät ei varmasti kaikilla puolueilla ole vielä samaa kuvaa luoneet, ei ehkä kaikki kansanedustajatkaan.
Itse uskon, että tuo tilannekuva on oikea. Mutta vaikka se ei olisikaan, siis vaikka persut olisivat yksin oikeilla jäljillä (mitä en usko) ei sillä juuri ole merkitystä. Muut sitten vaan hoitaa asiaa eteenpäin persuista huolimatta.
Niin mikä on välttämätöntä? Olla hiilineutraali v.2035? Onko siis koko muu maailma persujen ohella väärässä, ja vain Suomessa ollaan oikeassa tuon asian suhteen? Siis persuja lukuunottamatta.
Suomalaisessa politiikassa merkitystä on vain meidän puolueiden tilannekuvilla.
Yritin sanoa, että sillä, miten asiat makaa, ei lopulta ole merkitystä, vaan sillä, minkälaisen tilannekuvaan puolueet ja erityisesti niiden johdon kärkipoliitikot jakaa. Ja nyt jaetaan tilannekuva, missä meidän on syytä olla etukenossa.
Se on politiikkaa se.
No liike nyt taitaa olla persujen kanssa samoilla linjoilla. Kristillisten kantaa en löytänyt. Asiantuntijoilla on erimielisyyttä. Se että suurin osa puolueista on noin päättänyt, ei suinkaan automaattisesti tarkoita että se olisi järkevää.
Kun kokoomusta ja hallituspuolueita katsoo, niin siellä on sellaista alamais-asennetta varsinkin EU:n suuntaan, joten on helppo kuvitella, että halutaan olla vaan hyvänä esimerkkinä mainehaitan pelossa, olipahan se järkevää tai ei.
Valitettavasti nykypolitiikkaa tehdään yhä enemmän mielikuvilla, ideologioilla, installa ja twitterillä. Järki tuntuu monesti unohtuvan siinä temmellyksessä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 632
Voisko meidän voimaviisikko tulla kertomaan twitterissä ja instagramissa kilpahuutamisen sijaan, että mistä leikkaamalla otetaan rahat kulttuurille, tieteelle ja urheilulle, tuo hintalappu tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin nyt itkua aiheuttanut 18 milj €.
Varmaa samasta paikasta, josta otettiin Poliisin 30 mljoonaa.
Eiköhän se oteta velkana. Tai sitten hieman luovemmin, paketoidaan siihen, että nousun myötä arvioita suuremmat verokertymät jeesanneet ja mahdollistaa. Näinhän siis toki on, mutta tarkoitus on ollut nostaa vähemmän velkaa mitä arvioitu, kun se on mahdollista. Ts. siinäkin vaihtoehdossa rahoitetaan velalla, mutta kommunikoidaan kohonneilla verotuotoilla.
Koska jos sen tekee budjetin uudelleenkohdistuksina, alkaa ne uudet menettäjät ulista samaan tapaan. Niin uudelleenkohdistus tuskin on vaihtoehto tuossa mittaluokassa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 632
No sehän näyttää olevan tämän hallituksen vastaus jokaiseen ongelmaan.
Eikö meillä pitäny olla vahva johtaja, jonka vahvuutta täälläkin perusteltiin jonkun Tampereen kaupunginvaltuuston videoklipillä, nyt tämä meidän uljas johtaja näyttää murtuvan jokaisen pienen mediapaineen alla, oli kyseessä aamupala, tiede, poliisin määrärahat tai kulttuuri.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 2 501
Jännä kyllä tulevaisuudessa nähdä mitä tapahtuu kun riittävästi otetaan velan päälle velkaa. Vielä jos on "maastamuuttovero" voimassa, ei edes pääse hommaa karkuun ilman oman omaisuuden menetystä.
www.hs.fi
HS-analyysi | Sanna Marin läväytti velkakysymyksen, joka repii jo koko Eurooppaa – ja pian Suomenkin on kerrottava kantansa
Pääministeri Marin yrittää avata Suomessa keskustelua ilmastovelan luonteesta, johon Suomen on pian otettava kantaa myös Euroopassa, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.
www.hs.fi
Sanna Marin läväytti velkakysymyksen, joka repii jo koko Eurooppaa – ja pian Suomenkin on kerrottava kantansa
Pääministeri Marin yrittää avata Suomessa keskustelua ilmastovelan luonteesta, johon Suomen on pian otettava kantaa myös Euroopassa, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.
Jussi Pullinen HS
2:00 | Päivitetty 7:00
Euroopan pääkaupungeista on viime viikkoina kuultu velansekaista setelitukkujen kahinaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti tiistaina maan aloittavan mittavan investointiohjelman, jonka tarkoitus on uudistaa Ranskan koko teollisuusjärjestelmä. Maa sijoittaa 30 miljardia euroa muun muassa vetytalouteen, vähäpäästöisten lentokoneiden tuotantoon ja pienydinreaktoreihin.
Saksassa sosiaalidemokraatit, vihreät ja talousliberaali FDP-puolue yrittävät muodostaa hallitusta. Neuvotteluissa yhdeksi kompastuskiveksi on veikattu sitä, pitäisikö velkaa vierastavan Saksan avata rahakirstunsa ja sijoittaa toden teolla vihreään siirtymään.
Hollannissa keskustaoikeistolaisen Mark Rutten johtama väliaikaishallitus ilmoitti syyskuun lopulla maan ohjaavan ensi vuoden budjetissaan runsaat kahdeksan miljardia euroa vihreään siirtymään. EU:ssa Hollanti tunnetaan nuukaksi kutsutun talouspolitiikan keskeisenä lipunkantajana.
Hollanti nousi yllättäen esille myös keskiviikkoiltana HS:n ja Aalto EE:n järjestämän Talouden puolustuskurssin poliitikkotentissä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi käyneensä Rutten kanssa ”kiinnostavan” keskustelun, jonka aiheena oli ilmastosiirtymä ja velka. Marin sanoi tällaisen velanoton näyttäytyvän nuukassa Hollannissa ”taloudellisesti järkevänä”.
”Hän kertoi, että Hollanti on itse asiassa ottamassa erittäin mittavasti velkaa, nimenomaisesti velkaa, jotta heidän ei tarvitse korottaa verotusta. He käyttävät tämän velan, jonka he saavat negatiivisella korolla, ilmastosiirtymään”, Marin sanoi.
”Meidänkin kannattaa mielestäni keskustella siitä, millä tavalla me teemme näitä investointeja, eikä ehkä jumittua siihen velkakeskusteluun sellaisenaan.”
Marin myös peräänkuulutti Suomen valtion rahankäyttöä ohjaavien periaatteiden uudistamista. Suomessa kutsutaan ”kehykseksi” puolueiden hallituskauden aluksi yhdessä sopimaa ylärajaa, jonka sisällä hallitus sitoutuu menonsa pitämään, vaikka kuinka tekisi mieli syytää rahaa kaikkeen hyvään ja kauniiseen.
Koronaviruksen iskiessä tämä yläraja heitettiin roskiin, ensimmäistä kertaa lähihistoriassa. Kun kerran pandemian yli päästiin ottamalla velkaa, kysytään Euroopassa nyt, miksi samoin ei voisi tehdä ilmastonmuutoksen kohdalla. Juuri tämän kysymyksen Marin toi Suomeen keskiviikkona.
”Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana”, Marin sanoi.
Hän vielä toisti toiveensa kehysten uudistamisesta torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
Kysymyksessä on kaksi osaa, periaatteellinen ja tekninen.
Teknisesti on kyse siitä, voiko Suomi ilmastonmuutoksen vuoksi rikkoa omat perinteiset taloussääntönsä – teknokratian kielellä ”kehyksen”. Euroopan tasolla taas keskustellaan monimutkaisista velka- ja budjettisäännöistä, joita EU on uudistamassa. Niiden keskiössä on kysymys, kuinka paljon EU-maat voivat velkaantua ja miten pandemiassa paisuneisiin velkapotteihin pitäisi tulevaisuudessa suhtautua.
Siis: onko oikein ottaa lasten ja vielä syntymättömien lasten jättitaakaksi jäävää velkaa, jos raha käytetään ilmaston suojelemiseen?
Uutiset Ranskasta ja Hollannista kertovat, että periaatteellinen valinta on monessa maassa jo tehty. Asetelma ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, ja siksi keskustelun käynnistyessä Suomessa on periaatteen lisäksi ajateltava myös tekniikkaa.
On esimerkiksi helppo vaatia ilmastonmuutosta torjuvia investointeja mutta vaikeampi vetää raja sille, millaiset kohteet täyttävät nämä kriteerit. Vaarana on esimerkiksi se, että rahaa käytetään moneen hyvään ja kauniiseen mutta nämä asiat eivät oikeasti torjukaan ilmastonmuutosta tai torjuvat sitä niin tehottomasti, että rahaa haaskautuu.
Vaaran paikkana mainitaan usein Italia, mutta Eurooppa voisi etsiä varoittavaa esimerkkiä myös Suomesta. Suomen nykyhallitus ilmoitti Antti Rinteen (sd) johdolla aloittaessaan tekevänsä kolmen miljardin euron ”tulevaisuusinvestoinnit”. Myöhemmin paljastui, että ”investoinniksi” kelpasi esimerkiksi määräaikaisten opettajien palkkaaminen ammattikouluihin.
Suomalaisten osaamisen kehittäminen toki voi luoda pohjaa tulevalle, mutta kovin pysyvää jälkeä tällainen sijoitus ei välttämättä jätä.
Erityisen suureksi virheinvestointien riski kasvaa, jos tarjolla on löysää rahaa. HS:n tentissä Marin puhui ”aivan ennätyksellisistä” julkisista investoinneista. Jos ne epäonnistuisivat, tuleville suomalaisille jäisi käteen sekä sietämätön lasku että veret seisauttava ilmastokriisi. Sekin olisi karu perintö.
Vaikka keskustelu on vaikea, se on Suomessakin käytävä, koska ratkaisun hetki Euroopassa lähestyy. EU-komissio salli pandemian vuoksi unionin maiden poiketa yhteisistä velkasäännöistä vuoden 2022 loppuun saakka. Lähikuukausina unionissa väännetään siitä, millaisilla säännöillä tulevaan lähdetään.
Jäsenmaille näyttäisi olevan tulossa jonkinlainen budjettikuri, jonka teknisiä yksityiskohtia sorvataan Brysselissä luultavasti monta pitkää huippukokousyötä. Periaatteellinen kysymys pitäisi kuitenkin ratkaista ensin. Syyskuussa CEPS-ajatushautomon ekonomisti Daniel Gros arvioi HS:n haastattelussa, että unioni päätyy luokittelemaan ilmastovelan erikseen, siis tekemään ”pienen huijauksen”.
Toisaalta Suomessa on tarjota Euroopalle ”tulevaisuusinvestointien” lisäksi esimerkki myös tästä. Suomi on hankkimassa valtavalla kymmenen miljardin sopimuksella Ilmavoimille kymmeniä hävittäjiä, eikä tämän aivan massiivisen kuluerän kestävyydestä Suomessa juuri keskustella – nähdäänhän hävittäjät Suomen selviytymisen kannalta elintärkeänä kohteena.
Sanna Marin avasi keskiviikkona keskustelun, jossa mitataan poliittisesti, minne ilmastonmuutoksen torjunta tällä janalla asettuu.
Pääministeri Marin yrittää avata Suomessa keskustelua ilmastovelan luonteesta, johon Suomen on pian otettava kantaa myös Euroopassa, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.
Jussi Pullinen HS
2:00 | Päivitetty 7:00
Euroopan pääkaupungeista on viime viikkoina kuultu velansekaista setelitukkujen kahinaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti tiistaina maan aloittavan mittavan investointiohjelman, jonka tarkoitus on uudistaa Ranskan koko teollisuusjärjestelmä. Maa sijoittaa 30 miljardia euroa muun muassa vetytalouteen, vähäpäästöisten lentokoneiden tuotantoon ja pienydinreaktoreihin.
Saksassa sosiaalidemokraatit, vihreät ja talousliberaali FDP-puolue yrittävät muodostaa hallitusta. Neuvotteluissa yhdeksi kompastuskiveksi on veikattu sitä, pitäisikö velkaa vierastavan Saksan avata rahakirstunsa ja sijoittaa toden teolla vihreään siirtymään.
Hollannissa keskustaoikeistolaisen Mark Rutten johtama väliaikaishallitus ilmoitti syyskuun lopulla maan ohjaavan ensi vuoden budjetissaan runsaat kahdeksan miljardia euroa vihreään siirtymään. EU:ssa Hollanti tunnetaan nuukaksi kutsutun talouspolitiikan keskeisenä lipunkantajana.
Hollanti nousi yllättäen esille myös keskiviikkoiltana HS:n ja Aalto EE:n järjestämän Talouden puolustuskurssin poliitikkotentissä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi käyneensä Rutten kanssa ”kiinnostavan” keskustelun, jonka aiheena oli ilmastosiirtymä ja velka. Marin sanoi tällaisen velanoton näyttäytyvän nuukassa Hollannissa ”taloudellisesti järkevänä”.
”Hän kertoi, että Hollanti on itse asiassa ottamassa erittäin mittavasti velkaa, nimenomaisesti velkaa, jotta heidän ei tarvitse korottaa verotusta. He käyttävät tämän velan, jonka he saavat negatiivisella korolla, ilmastosiirtymään”, Marin sanoi.
”Meidänkin kannattaa mielestäni keskustella siitä, millä tavalla me teemme näitä investointeja, eikä ehkä jumittua siihen velkakeskusteluun sellaisenaan.”
Marin myös peräänkuulutti Suomen valtion rahankäyttöä ohjaavien periaatteiden uudistamista. Suomessa kutsutaan ”kehykseksi” puolueiden hallituskauden aluksi yhdessä sopimaa ylärajaa, jonka sisällä hallitus sitoutuu menonsa pitämään, vaikka kuinka tekisi mieli syytää rahaa kaikkeen hyvään ja kauniiseen.
Koronaviruksen iskiessä tämä yläraja heitettiin roskiin, ensimmäistä kertaa lähihistoriassa. Kun kerran pandemian yli päästiin ottamalla velkaa, kysytään Euroopassa nyt, miksi samoin ei voisi tehdä ilmastonmuutoksen kohdalla. Juuri tämän kysymyksen Marin toi Suomeen keskiviikkona.
”Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana”, Marin sanoi.
Hän vielä toisti toiveensa kehysten uudistamisesta torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
Kysymyksessä on kaksi osaa, periaatteellinen ja tekninen.
Teknisesti on kyse siitä, voiko Suomi ilmastonmuutoksen vuoksi rikkoa omat perinteiset taloussääntönsä – teknokratian kielellä ”kehyksen”. Euroopan tasolla taas keskustellaan monimutkaisista velka- ja budjettisäännöistä, joita EU on uudistamassa. Niiden keskiössä on kysymys, kuinka paljon EU-maat voivat velkaantua ja miten pandemiassa paisuneisiin velkapotteihin pitäisi tulevaisuudessa suhtautua.
Periaatteellinen kysymys on tietysti teknistä merkittävämpi. Euroopassa ja Suomessa pitäisi ratkaista, voidaanko ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä ottaa velan muodossa iso taloudellinen riski.
Siis: onko oikein ottaa lasten ja vielä syntymättömien lasten jättitaakaksi jäävää velkaa, jos raha käytetään ilmaston suojelemiseen?
Uutiset Ranskasta ja Hollannista kertovat, että periaatteellinen valinta on monessa maassa jo tehty. Asetelma ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, ja siksi keskustelun käynnistyessä Suomessa on periaatteen lisäksi ajateltava myös tekniikkaa.
On esimerkiksi helppo vaatia ilmastonmuutosta torjuvia investointeja mutta vaikeampi vetää raja sille, millaiset kohteet täyttävät nämä kriteerit. Vaarana on esimerkiksi se, että rahaa käytetään moneen hyvään ja kauniiseen mutta nämä asiat eivät oikeasti torjukaan ilmastonmuutosta tai torjuvat sitä niin tehottomasti, että rahaa haaskautuu.
Vaaran paikkana mainitaan usein Italia, mutta Eurooppa voisi etsiä varoittavaa esimerkkiä myös Suomesta. Suomen nykyhallitus ilmoitti Antti Rinteen (sd) johdolla aloittaessaan tekevänsä kolmen miljardin euron ”tulevaisuusinvestoinnit”. Myöhemmin paljastui, että ”investoinniksi” kelpasi esimerkiksi määräaikaisten opettajien palkkaaminen ammattikouluihin.
Suomalaisten osaamisen kehittäminen toki voi luoda pohjaa tulevalle, mutta kovin pysyvää jälkeä tällainen sijoitus ei välttämättä jätä.
Erityisen suureksi virheinvestointien riski kasvaa, jos tarjolla on löysää rahaa. HS:n tentissä Marin puhui ”aivan ennätyksellisistä” julkisista investoinneista. Jos ne epäonnistuisivat, tuleville suomalaisille jäisi käteen sekä sietämätön lasku että veret seisauttava ilmastokriisi. Sekin olisi karu perintö.
Vaikka keskustelu on vaikea, se on Suomessakin käytävä, koska ratkaisun hetki Euroopassa lähestyy. EU-komissio salli pandemian vuoksi unionin maiden poiketa yhteisistä velkasäännöistä vuoden 2022 loppuun saakka. Lähikuukausina unionissa väännetään siitä, millaisilla säännöillä tulevaan lähdetään.
Jäsenmaille näyttäisi olevan tulossa jonkinlainen budjettikuri, jonka teknisiä yksityiskohtia sorvataan Brysselissä luultavasti monta pitkää huippukokousyötä. Periaatteellinen kysymys pitäisi kuitenkin ratkaista ensin. Syyskuussa CEPS-ajatushautomon ekonomisti Daniel Gros arvioi HS:n haastattelussa, että unioni päätyy luokittelemaan ilmastovelan erikseen, siis tekemään ”pienen huijauksen”.
Tämän vuoksi Marinkin halusi avata Suomessa velkakeskustelun, josta voi ennustaa vaikeaa. Suomen suhde velkaan on varovainen, ja sen lisäämistä käytetään usein poliittisena lyömäaseena. Ilmastovelan käsitteellistäminen omaksi ”hyvän velan” kategoriakseen ei käy Suomessa käden käänteessä, jos Eurooppa siihen päätyy.
Toisaalta Suomessa on tarjota Euroopalle ”tulevaisuusinvestointien” lisäksi esimerkki myös tästä. Suomi on hankkimassa valtavalla kymmenen miljardin sopimuksella Ilmavoimille kymmeniä hävittäjiä, eikä tämän aivan massiivisen kuluerän kestävyydestä Suomessa juuri keskustella – nähdäänhän hävittäjät Suomen selviytymisen kannalta elintärkeänä kohteena.
Sanna Marin avasi keskiviikkona keskustelun, jossa mitataan poliittisesti, minne ilmastonmuutoksen torjunta tällä janalla asettuu.
Valtiothan on tunnettuja onnistujia polkaistessaan käyntiin kymmenien miljardien korkean teknologian innovaatio projekteja...Jännä kyllä tulevaisuudessa nähdä mitä tapahtuu kun riittävästi otetaan velan päälle velkaa. Vielä jos on "maastamuuttovero" voimassa, ei edes pääse hommaa karkuun ilman oman omaisuuden menetystä.
HS-analyysi | Sanna Marin läväytti velkakysymyksen, joka repii jo koko Eurooppaa – ja pian Suomenkin on kerrottava kantansa
Pääministeri Marin yrittää avata Suomessa keskustelua ilmastovelan luonteesta, johon Suomen on pian otettava kantaa myös Euroopassa, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.
Sanna Marin läväytti velkakysymyksen, joka repii jo koko Eurooppaa – ja pian Suomenkin on kerrottava kantansa
Pääministeri Marin yrittää avata Suomessa keskustelua ilmastovelan luonteesta, johon Suomen on pian otettava kantaa myös Euroopassa, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.
Jussi Pullinen HS
2:00 | Päivitetty 7:00
Euroopan pääkaupungeista on viime viikkoina kuultu velansekaista setelitukkujen kahinaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti tiistaina maan aloittavan mittavan investointiohjelman, jonka tarkoitus on uudistaa Ranskan koko teollisuusjärjestelmä. Maa sijoittaa 30 miljardia euroa muun muassa vetytalouteen, vähäpäästöisten lentokoneiden tuotantoon ja pienydinreaktoreihin.
Saksassa sosiaalidemokraatit, vihreät ja talousliberaali FDP-puolue yrittävät muodostaa hallitusta. Neuvotteluissa yhdeksi kompastuskiveksi on veikattu sitä, pitäisikö velkaa vierastavan Saksan avata rahakirstunsa ja sijoittaa toden teolla vihreään siirtymään.
Hollannissa keskustaoikeistolaisen Mark Rutten johtama väliaikaishallitus ilmoitti syyskuun lopulla maan ohjaavan ensi vuoden budjetissaan runsaat kahdeksan miljardia euroa vihreään siirtymään. EU:ssa Hollanti tunnetaan nuukaksi kutsutun talouspolitiikan keskeisenä lipunkantajana.
Hollanti nousi yllättäen esille myös keskiviikkoiltana HS:n ja Aalto EE:n järjestämän Talouden puolustuskurssin poliitikkotentissä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi käyneensä Rutten kanssa ”kiinnostavan” keskustelun, jonka aiheena oli ilmastosiirtymä ja velka. Marin sanoi tällaisen velanoton näyttäytyvän nuukassa Hollannissa ”taloudellisesti järkevänä”.
”Hän kertoi, että Hollanti on itse asiassa ottamassa erittäin mittavasti velkaa, nimenomaisesti velkaa, jotta heidän ei tarvitse korottaa verotusta. He käyttävät tämän velan, jonka he saavat negatiivisella korolla, ilmastosiirtymään”, Marin sanoi.
”Meidänkin kannattaa mielestäni keskustella siitä, millä tavalla me teemme näitä investointeja, eikä ehkä jumittua siihen velkakeskusteluun sellaisenaan.”
Marin myös peräänkuulutti Suomen valtion rahankäyttöä ohjaavien periaatteiden uudistamista. Suomessa kutsutaan ”kehykseksi” puolueiden hallituskauden aluksi yhdessä sopimaa ylärajaa, jonka sisällä hallitus sitoutuu menonsa pitämään, vaikka kuinka tekisi mieli syytää rahaa kaikkeen hyvään ja kauniiseen.
Koronaviruksen iskiessä tämä yläraja heitettiin roskiin, ensimmäistä kertaa lähihistoriassa. Kun kerran pandemian yli päästiin ottamalla velkaa, kysytään Euroopassa nyt, miksi samoin ei voisi tehdä ilmastonmuutoksen kohdalla. Juuri tämän kysymyksen Marin toi Suomeen keskiviikkona.
”Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana”, Marin sanoi.
Hän vielä toisti toiveensa kehysten uudistamisesta torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
Kysymyksessä on kaksi osaa, periaatteellinen ja tekninen.
Teknisesti on kyse siitä, voiko Suomi ilmastonmuutoksen vuoksi rikkoa omat perinteiset taloussääntönsä – teknokratian kielellä ”kehyksen”. Euroopan tasolla taas keskustellaan monimutkaisista velka- ja budjettisäännöistä, joita EU on uudistamassa. Niiden keskiössä on kysymys, kuinka paljon EU-maat voivat velkaantua ja miten pandemiassa paisuneisiin velkapotteihin pitäisi tulevaisuudessa suhtautua.
Periaatteellinen kysymys on tietysti teknistä merkittävämpi. Euroopassa ja Suomessa pitäisi ratkaista, voidaanko ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä ottaa velan muodossa iso taloudellinen riski.
Siis: onko oikein ottaa lasten ja vielä syntymättömien lasten jättitaakaksi jäävää velkaa, jos raha käytetään ilmaston suojelemiseen?
Uutiset Ranskasta ja Hollannista kertovat, että periaatteellinen valinta on monessa maassa jo tehty. Asetelma ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, ja siksi keskustelun käynnistyessä Suomessa on periaatteen lisäksi ajateltava myös tekniikkaa.
On esimerkiksi helppo vaatia ilmastonmuutosta torjuvia investointeja mutta vaikeampi vetää raja sille, millaiset kohteet täyttävät nämä kriteerit. Vaarana on esimerkiksi se, että rahaa käytetään moneen hyvään ja kauniiseen mutta nämä asiat eivät oikeasti torjukaan ilmastonmuutosta tai torjuvat sitä niin tehottomasti, että rahaa haaskautuu.
Vaaran paikkana mainitaan usein Italia, mutta Eurooppa voisi etsiä varoittavaa esimerkkiä myös Suomesta. Suomen nykyhallitus ilmoitti Antti Rinteen (sd) johdolla aloittaessaan tekevänsä kolmen miljardin euron ”tulevaisuusinvestoinnit”. Myöhemmin paljastui, että ”investoinniksi” kelpasi esimerkiksi määräaikaisten opettajien palkkaaminen ammattikouluihin.
Suomalaisten osaamisen kehittäminen toki voi luoda pohjaa tulevalle, mutta kovin pysyvää jälkeä tällainen sijoitus ei välttämättä jätä.
Erityisen suureksi virheinvestointien riski kasvaa, jos tarjolla on löysää rahaa. HS:n tentissä Marin puhui ”aivan ennätyksellisistä” julkisista investoinneista. Jos ne epäonnistuisivat, tuleville suomalaisille jäisi käteen sekä sietämätön lasku että veret seisauttava ilmastokriisi. Sekin olisi karu perintö.
Vaikka keskustelu on vaikea, se on Suomessakin käytävä, koska ratkaisun hetki Euroopassa lähestyy. EU-komissio salli pandemian vuoksi unionin maiden poiketa yhteisistä velkasäännöistä vuoden 2022 loppuun saakka. Lähikuukausina unionissa väännetään siitä, millaisilla säännöillä tulevaan lähdetään.
Jäsenmaille näyttäisi olevan tulossa jonkinlainen budjettikuri, jonka teknisiä yksityiskohtia sorvataan Brysselissä luultavasti monta pitkää huippukokousyötä. Periaatteellinen kysymys pitäisi kuitenkin ratkaista ensin. Syyskuussa CEPS-ajatushautomon ekonomisti Daniel Gros arvioi HS:n haastattelussa, että unioni päätyy luokittelemaan ilmastovelan erikseen, siis tekemään ”pienen huijauksen”.
Tämän vuoksi Marinkin halusi avata Suomessa velkakeskustelun, josta voi ennustaa vaikeaa. Suomen suhde velkaan on varovainen, ja sen lisäämistä käytetään usein poliittisena lyömäaseena. Ilmastovelan käsitteellistäminen omaksi ”hyvän velan” kategoriakseen ei käy Suomessa käden käänteessä, jos Eurooppa siihen päätyy.
Toisaalta Suomessa on tarjota Euroopalle ”tulevaisuusinvestointien” lisäksi esimerkki myös tästä. Suomi on hankkimassa valtavalla kymmenen miljardin sopimuksella Ilmavoimille kymmeniä hävittäjiä, eikä tämän aivan massiivisen kuluerän kestävyydestä Suomessa juuri keskustella – nähdäänhän hävittäjät Suomen selviytymisen kannalta elintärkeänä kohteena.
Sanna Marin avasi keskiviikkona keskustelun, jossa mitataan poliittisesti, minne ilmastonmuutoksen torjunta tällä janalla asettuu.
Paljon järkevämpi ratkaisu on mielestäni päästökauppa ynnä muut hiilitullit erityisesti kiinaan päin. Eikä niissäkään kannata tehdä mitään ylilyönti ratkaisuja, niin kuin nyt on nähtävissä sähkön tuotannon suhteen. Mutta sekin taitaa olla liika pyydetty.
Markkinat ovat joka tapauksessa huomattavasti tehokkaampi toimija, kuhan hintamekanismi antaa tarpeeksi porkkanaa/keppiä teknologian kehitykseen.
No, vahvuutta näyttää olevan ainakin sen verran, että Kepun yli ajelee taas kerran. Tai ainakin Saarikon kommenteista ja kehon kielestä sai juuri sellaisen kuvan.
Ehkäpä tämä sitten olikin niin yksinkertainen juttu, että Kurvinen vain yrittikin olla asiassa Saarikkoa kovempi luu, tiedä häntä.
Totuttuun tapaan Iltalehden skribentti Lauri Nurmi löytää aiheesta tarinan, jossa on draaman kaarta, kepulointia ja kovaa valtapeliä.
Tarinan ytimessä on, että kolme eri hallituspuolueen lähdettä on ilmeisesti vahvistanut, että Kurvinen ja Saarikko tosiaan toimivat vastoin pääministerin kantaa ja Kurvinen jopa vastoin suoraa ohjetta. Ja että tarkoitus olisi horjuttaa PM Marinin asemaa.
Saapi nähdä miten käy. Tässä voi käydä toisinkin. Jos mennään yli pelkästään eri puolueiden ideologisista eroista ja näiden kannattajaryhmistä, lienee kepulointi sellainen tunnettu käsite, jonka uhriksi jokainen muu puolue on joutunut ja mistä kukaan ei pidä. Asia voi siis hyvinkin kääntyä Saarikon ja Kurvisen tappioksi ihan siksi, että se saa muut perinteiset puolueet ja niiden poliitikot ns. bondaamaan kepulointikokemuksen ympärillä.
Ennen vanhaanhan tämän symboli oli Mauri Pekkarinen, joka kepuloinnessaan, iltalypsyissään ja pekkaroinneissaan kyllä ajoittain onnistui hyvinkin, mutta joka lopulta ajautui (ja vei puolueensa) pisteeseen, jossa oikein kukaan ei enää luottanut.
Ja tässä ei nyt Maurilta mitään pois. Paljon pokkaa, paljon tehty ja oikein komea ura hänellä, itse ainakin kunnioitan.
”IL on saanut saman tiedon kolmen eri hallituspuolueen lähteistä.”
:watermark(https://img.ilcdn.fi/WEB-WMAMoUTEtKnnXgFSp4JUvL8=/1200x0/https://assets.ilcdn.fi/eaceab3b6cd4b090674e45bf5ca6754a369c94faff5a256e30cb5963d5eff45e.png,0,-0,0)/img-s3.ilcdn.fi/af3f8724b929b267e7a5c7c62e38ee209b4fa1db83e26b2bb82c65202b05a711.jpg)
www.iltalehti.fi
Tarinan ytimessä on, että kolme eri hallituspuolueen lähdettä on ilmeisesti vahvistanut, että Kurvinen ja Saarikko tosiaan toimivat vastoin pääministerin kantaa ja Kurvinen jopa vastoin suoraa ohjetta. Ja että tarkoitus olisi horjuttaa PM Marinin asemaa.
Saapi nähdä miten käy. Tässä voi käydä toisinkin. Jos mennään yli pelkästään eri puolueiden ideologisista eroista ja näiden kannattajaryhmistä, lienee kepulointi sellainen tunnettu käsite, jonka uhriksi jokainen muu puolue on joutunut ja mistä kukaan ei pidä. Asia voi siis hyvinkin kääntyä Saarikon ja Kurvisen tappioksi ihan siksi, että se saa muut perinteiset puolueet ja niiden poliitikot ns. bondaamaan kepulointikokemuksen ympärillä.
Ennen vanhaanhan tämän symboli oli Mauri Pekkarinen, joka kepuloinnessaan, iltalypsyissään ja pekkaroinneissaan kyllä ajoittain onnistui hyvinkin, mutta joka lopulta ajautui (ja vei puolueensa) pisteeseen, jossa oikein kukaan ei enää luottanut.
Ja tässä ei nyt Maurilta mitään pois. Paljon pokkaa, paljon tehty ja oikein komea ura hänellä, itse ainakin kunnioitan.
”IL on saanut saman tiedon kolmen eri hallituspuolueen lähteistä.”
Näkökulma: Yrittääkö keskusta kaataa Marinin?
Väkisinkin käy mielessä, onko keskustassa aloitettu strateginen operaatio hallituksen horjuttamiseksi, jopa pääministerin kaatamiseksi, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi.
www.iltalehti.fi
Aika ennenaikaista ruveta päättämään tuollaista puolitoista vuotta ennen vaaleja. Siinä ajassa ehtii tapahtua vaikka mitä.
Joka tapauksessa Kokoomus tulee maksamaan melko kovaa hintaa siitä, jos yhteistyö persujen kanssa ei kelpaa. Kun tällöin vasemmistopuolueet joutuvat käytännössä päättämään oikeistolaisemman talouspolitiikan ja "kepuloinnin" kestämisen välillä. Voipi olla, että SDP ja Vasemmistoliitto mieluummin valitsevat jälkimmäisen. Ja vähintään he joutuvat tekemään enemmän myönnytyksiä kuin persuille.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 1 893
Tai toisaalta ennemminkin persut jos yhteistyö kenenkään kanssa ei kelpaa. Kokoomus voi, jos pitää ilmaston tärkeänä, löytää väylän hallitukseen ja ajaa sieltä sitten sitä kokoomuslaista politiikkaa. Oppositiosta kun ei oikein tehdä kun huudellaan ja joskus jarrutellaan.
Pikkasen helpompi nähdä kokoomus&vihreät samassa hallituksessa kun persut ja yhtään kukaan.
Toisaalta, tarviiko persujen välttämättä edes päästä hallitukseen? Voi hyvin olla, että ne oppositiossakin toimii pelotteena estämässä muita puolueita tekemästä liian "edistyksellistä" tai "vastuullista" politiikkaa, joiden maksumiehiksi (ja -naisiksi) äänestäjät joutuisivat? Pitää myös muistaa, että Kokoomus, Kepu, Vihreät ja RKP tuskin saavat tulevaisuudessakaan hallitusta kasaan ilman demareita.
On myös aivan mahdollista että persut tulevat seuraavissa vaaleissa suurimmaksi puolueeksi, jolloin niiden sivuuttaminen näyttäisi monesta äänestäjästä melko huonolta, ja siten söisi muiden puolueiden kannatusta.
ravallo
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 369
Ollut kyllä hienoa tämä Kokoomuksen viimeaikainen veto, ollaan pissitty kaikkien muroihin ihan urakalla. Eipähän päästä kettuilemaan liian passiivisesta oppositiopolitiikasta:
- Nostetaan eduskunnassa hirveä äläkkä kulttuurin leikkauksista, kun ensin ollaan ladattu hirveät odotukset siitä että hemmetti kun vassarit ottaa paljon velkaa, ja laitettu Kepulle hitosti painetta olla "ainoa talouskurin vaatija" hallituksessa. Sitten SDP tarttuu samantien palloon ja toteaa että joo, ihan paskat leikkaukset, ei oltaiskaan haluttu tehdä (mikä pitää ihan paikkaansa, oltaisiin varmaan mieluummin otettu sitä velkaa), mutta kun Kepu pakotti
- Todetaan että tehdyistä ilmastotoimista ei sitten muuten tingitä, ja aiheutetaan Purralle hallituskriisi ennen kuin koko hallituspaikkaa on edes jaettu. Tuosta saadaankin ihan priceless game-of-chicken ennen vaaleja, kun Persut on luvanneet äänestäjilleen että saakeli tämä viherhömpötys loppuu nyt, mutta hallitusohjelmaanpa sitä ei ole kenenkään kanssa tulossa.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 1 893
Mitkäs on tämän politiikan suurimmat saavutukset esimerkiksi Halla-ahon puheenjohtajakaudella?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 14 724
Mä en itse ottaisi tuota Orpon retoriikkaa liian kirjaimellisesti. En pitäisi mahdottomana että jos muutoin Kokoomus ja PS haluavat samaan hallitukseen, ei nuo ilmastotoimien peruutukset tai peruuttamattomuudet tule ylipääsemättömäksi ongelmaksi. Ja toisaalta, joku muu asia saattaa nousta paljon isommaksi ongelmaksi kuin ilmastotalkoot (joita kokonaisuutena pidän itse tärkeänä asiana). 1,5 vuodessa ehtii vielä tapahtua yhtä ja toista.
Suoraan sanottuna Halliksen kaudella persujen oli turha odottaa saavansa aikaan muuta, kuin toipua hajoamisesta ja vakiinnuttaa puolueen aseman. Mikä näyttäisi onnistuneen paremmin kuin olisin ainakaan itse voinut odottaa.
En myöskään osaa sanoa, kuinka paljon persun pelko on ollut tekijänä, mutta nykyinen vasemmistohallituskin on ollut yllättävän tyly Elokapinan vaatimuksia kohtaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 146
Näin lukisin tuota kommenttia itsekin. Kaikilla puolueilla on omat kynnyskysymyksensä hallitukseen pyrkiessään, ja niiden toteuttamisen keinoista sitten neuvotellaan ja kirjataan hallitusohjelmaan joko tarkasti tai laveasti. PS kynnyskysymys on maahanmuutto, ja ilmastotoimista he ovat vaatineet siihen liittyvän hömpän ja ylilyöntien lopettamista (näin ulkomuistista muotoillen). He eivät kai ole irtisanoutuneet koko ilmastonmuutoksen torjunnasta vaan ovat eri mieltä keinoista joita suunnitellaan/toteutetaan ja aikatauluista. Uskoisin näistä kuitenkin voitavan neuvotella kompromissin hallitusohjelmaan kunhan saavat pitää kiinni omasta kynnyskysymyksestään. Sitähän se hallituksen muodostaminen on, ei yksikään puolue yleensä saa omia tavoitteitaan täysin oman tahtonsa mukaan läpi vaan niistä joustetaan puolin ja toisin että saadaan kokoon toimiva yhteistyö puolueiden välille.
Vaaleihin on vielä sen verran aikaa että en jakaisi vielä hallituspaikkoja saati vaalin ykköspaikkaa. Siihen lienee tällä hetkellä mahdollisuudet niin Kokoomuksella, SDP:llä kuin PS:lla. Lisäksi tulevat maakuntavaalit vaikuttavat todennäköisesti myös myöhempään äänestyskäyttäytymiseen.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 2 501
IS:n tiedot: Veikkauksen rahoitus kompensoidaan kaikille edunsaajille 100-prosenttisesti IS:n tiedot: Veikkauksen rahoitus kompensoidaan kaikille edunsaajille 100-prosenttisesti
Massia löytyy nimittäin.
Massia löytyy nimittäin.
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 1 547
Tämä on kyllä nerokkain tulonsiirto ikinä. Ollaan luotu järjestelmä jossa verotuksesta voi melko vapaamuotoisesti ohjata tuloja kolmannen sektorin toimijoille keneltäkään sen enempää kyselemättä.
Vuosittaisia indeksikorotuksia odotellessa.
Huhuh, siinä oli imagotappio lähellä. Onneksi brändi on rakennettu niin hyväksi ettei sitä hevillä kolhita.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 632
"Kun ratkaisua ei pysty ostamaan velalla, näkyy johtamisen todellinen taso."
Politiikka on kauneimmillaan (tai kauheimmillaan, jos niin ajattelee) itsekin kaunista taidetta.
Niin tälläkin kertaa.
Urheilutermein muotoiltuna: loppuhallituskauden ajan kannattaa pitää pää ylhäällä, Antti Kurvinen… varmasti kolahtaa, jos hetkeksikin herpaantuu.
Uutiset
-
HP:lta langattomat HyperX-nappikuulokkeet ja -pelihiiri sekä uusi Omen-pelikannettava
27.4.2024 01:07
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (17/2024)
26.4.2024 12:29
-
Antec julkaisi Constellation-sarjan uuden C5-kotelon mustana ja valkoisena
26.4.2024 09:03
-
Kiinalaisen Zhaoxinin uusi KX-7000-prosessori testivuodossa
26.4.2024 08:56
-
Noctua julkaisi uuden matalaprofiilisen NH-L12Sx77 -prosessoricoolerin
26.4.2024 08:36
