Kotimaan politiikka

[Väinämöinen]

Tämä veronkorotus, samoin budjetttiylitys, sovittiin jo kevään kehysriihessä, ei siis mikään uusi juttu.

Valtaapitävistä: joku tai jotkut nykyisistä hallituspuolueista tulee väistämättä olemaan myös seuraavassa hallituksessa, minkä ne kyllä tietävät itsekin.

Hyvä että esim. HS jaksaa kuitenkin muistutella mikä se tämän nykytouhun hinta onkaan. Ettei pääse joltakin "unohtumaan".

Varmasti jotkut/joku nykyisistä hallituspuolueista ovat mukana seuraavassakin hallituksessa, saapi nähdä millainen takinkääntö tuolta sitten nähdään.

 

[Tuomi0]

Valtion perusongelma on se, ettei se kykene tuottamaan kustannustehokkaasti uudistuksia. 30 vuotta sitten paljon asioita laitettiin alulle ja tehtiin kustannustehokkaasti, koska ihmisissä oli virtaa sekä ideoita, mutta rahaa vain vähän. Nyt ne ovat kaikki pöhöttyneitä ja rikki kuin Viipurin infrastruktuuri. Ihmiset menee töihin joka päivä, johtajat mukaan lukien. Jos jollain siellä on ajatus miten jokin asia paranisi, ei takuuvarmasti ole mitään kanavaa ajaa sitä asiaa eteenpäin.

Yrityshän kärsii monesti samasta asiasta, mutta kilpailu pitää huolen (tai piti, ennen zombitalouden nousua), että jos 5 vuotta joka jätkä menee vaan töihin isoon rakennukseen, yhtenä aamuna sielä on meklarit koputtelemassa kalusteita uusiokäyttöön. Konkurssia aina pelätään ja kauhistellaan, mutta se on oikeasti pelastus yhteiskunnan tasolla tarkasteltuna. Silloin huonosti tuottavan yksikön vaatima resurssi ja elintila vapautuu nälkäisemmille, ketterämmille yrityksille. Esim. Nokian kohdalla se oli katastrofi suomelle, mutta maailman kannalta oli mieletön harppaus kun näppäinpuhelimet vaihdettiin älyluureihin.

 

[VuohiKauhu]

Valtion perusongelma on se, ettei se kykene tuottamaan kustannustehokkaasti uudistuksia. 30 vuotta sitten paljon asioita laitettiin alulle ja tehtiin kustannustehokkaasti, koska ihmisissä oli virtaa sekä ideoita, mutta rahaa vain vähän. Nyt ne ovat kaikki pöhöttyneitä ja rikki kuin Viipurin infrastruktuuri. Ihmiset menee töihin joka päivä, johtajat mukaan lukien. Jos jollain siellä on ajatus miten jokin asia paranisi, ei takuuvarmasti ole mitään kanavaa ajaa sitä asiaa eteenpäin.

Yrityshän kärsii monesti samasta asiasta, mutta kilpailu pitää huolen (tai piti, ennen zombitalouden nousua), että jos 5 vuotta joka jätkä menee vaan töihin isoon rakennukseen, yhtenä aamuna sielä on meklarit koputtelemassa kalusteita uusiokäyttöön. Konkurssia aina pelätään ja kauhistellaan, mutta se on oikeasti pelastus yhteiskunnan tasolla tarkasteltuna. Silloin huonosti tuottavan yksikön vaatima resurssi ja elintila vapautuu nälkäisemmille, ketterämmille yrityksille. Esim. Nokian kohdalla se oli katastrofi suomelle, mutta maailman kannalta oli mieletön harppaus kun näppäinpuhelimet vaihdettiin älyluureihin.

Ongelma on toki aika ilmeinen, mutta ratkaisun keksiminen onkin sitten hankalampaa. Maailma olisi aika jännä paikka, jos valtioita johdettaisiin kuin yrityksiä (eli suurin osa kävisi konkurssissa parin vuoden välein).

 

[Tuomi0]

Ongelma on toki aika ilmeinen, mutta ratkaisun keksiminen onkin sitten hankalampaa. Maailma olisi aika jännä paikka, jos valtioita johdettaisiin kuin yrityksiä (eli suurin osa kävisi konkurssissa parin vuoden välein).

Valtion instituutioita on ehdottomasti johdettava kuin yritystä, jos sen pitäisi uudistua. Vaihtoehtoisesti yksiköiden on oltava hyvin pieniä, pieni vaikkapa 5 henkilön organisaatio voi uudistua ketterästi etenkin jos budjetti on niukka, sekä tehtävä tiukka.

Ongelmana on kuitenkin se, että yrityksen onnistunut johtaminen on seuraus lukuisasta eri tekijästä, joista yksi pääasiallinen on kilpailutilanne äärimmäisillä panoksilla (yritysten näkökulmasta, yksilöt sen sisällä ovat turvassa). Sitä olisi kyettävä emuloimaan julkiselle puolelle.

Julkisen puolen olisi myöskin kyettävä vapauttamaan markkinataloudelle osia, joita sen ei välttämättä tarvitse tuottaa lainkaan. Näistä on siinä mielessä turha lätistä, ettei siihen suuntaan tulla menemään. Tahtipuikkoa heiluttaa EU joka on oma läskimaha kaiken vaikutusvallan ulkopuollella.

 

[Väinämöinen]

Vahteralta melko raju kirjoitus.

Työttömillä yksinhuoltajilla parhaat nettotulot

Suomen sosiaaliturva on niin hyvä, että työtön kahden lapsen yksinhuoltajaperhe saa henkeä kohden korkeammat nettotulot kuin mediaanituloinen 2-lapsinen perhe, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä. Tai saman voi sanoa toisinkin: työssä käyvien verotus on noussut niin korkeaksi, että...

www.vahtera.blog

”Suomen sosiaaliturva on niin hyvä, että työtön kahden lapsen yksinhuoltajaperhe saa henkeä kohden korkeammat nettotulot kuin mediaanituloinen 2-lapsinen perhe, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä. Tai saman voi sanoa toisinkin: työssä käyvien verotus on noussut niin korkeaksi, että sosiaaliturvalla "ansaitsee" paremmin kuin töissä käymällä.”

Ei voi todeta muuta kuin että on tämä maa sekaisin. Tuo selittänee myös sitä miksi tietyt ”vähemmistöt” ovat aina ”yksinhuoltajaperheitä” vaikka lapsia on katras ja esim. Islam ei avioliiton ulkopuolisia suhteita hyvällä katso.

 

[Jan11]

Vahteralta melko raju kirjoitus.

”Suomen sosiaaliturva on niin hyvä, että työtön kahden lapsen yksinhuoltajaperhe saa henkeä kohden korkeammat nettotulot kuin mediaanituloinen 2-lapsinen perhe, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä. Tai saman voi sanoa toisinkin: työssä käyvien verotus on noussut niin korkeaksi, että sosiaaliturvalla "ansaitsee" paremmin kuin töissä käymällä.”

Ei voi todeta muuta kuin että on tämä maa sekaisin. Tuo selittänee myös sitä miksi tietyt ”vähemmistöt” ovat aina ”yksinhuoltajaperheitä” vaikka lapsia on katras ja esim. Islam ei avioliiton ulkopuolisia suhteita hyvällä katso.

Entiseksi KHT-tilintarkastajaksi taas kerran melko luovaa laskentoa ja kirjoitusta, kun esimerkkiperheen menoihin on oletettu mm. ylinopeussakkoja, pysäköintivirhemaksua yms.

 

[10YG]

SDP:n johdolla taas mennään. Aivan käsittämätöntä, että ei haluta lisää työtä tekeviä, lisää työpaikkoja ja lisää toimeliaisuutta Suomeen. Vasemmiston tapa saada lisää rahaa on verottaa lisää. Työllisiä lisää, niin ei aina tarvitse "laajentaa veropohjaa", niin kuin SDP kutsuu veronkorotuksia.

Yle kertoo: "Vasemmistopuolueet haluavat viiden prosentin lähdeveron osinkoveroista vapautetuille rahastoille. Säätiöt ja ammattiyhdistykset rajattiin veron ulkopuolelle jo keväällä. Keskusta ei uudesta verosta innostu." (Alleviivaus omani).

Tuomi0 tuossa yllä sanoi hyvin että suurin ongelma on, että ei edes yritetä kustannustehokkuutta. Ei yritetä mitään. Jan11:n kirjoitukset ovat hyvin kuvaavia: kun on päätetty veronkorotuksista, niin mitään ei voi muuttaa. Otetaan lisää syömävelkaa ja sitten "vähän" lisää, jaetaan sitä sidosryhmille ja jätetään ikävät päätökset seuraavalle tai sitä seuraavalle hallitukselle. Marinin hallitus on pahempi kuin Kataisen. Se on jo kova saavutus.

 

[Väinämöinen]

Entiseksi KHT-tilintarkastajaksi taas kerran melko luovaa laskentoa ja kirjoitusta, kun esimerkkiperheen menoihin on oletettu mm. ylinopeussakkoja, pysäköintivirhemaksua yms.

Nuo eivät kuitenkan kokonaisuutta muuta. Minusta tosin olisi voinut jättää pois, sillä tuollaisiin tartutaan helposti. Toki reaalimaailmassa parkkisakkoja etenkin pääkaupunkiseudulla autolla liikkuva helposti ainakin sen yhden vuodessa saa. Ylinopeussakkoja itse en ole viimeisen 20 vuoden aikana saanut vaikka paljon ajankin. Itse ehkä korvaisin nuo laskelmassa parkkikuluilla. Helsingissä kun työpaikkojenkin parkkipaikat alkaa olla maksullisia kaikkialla.

Mutta oliko sinulla itse aiheeseen mitään sanottavaa? Jos (ja kun) Vahtera on oikeassa ja oikeastaan mediaanipalkkaa saavan perheen vanhempien kannattaisi lopettaa työt, ja erota (ainakin paperilla) koska tuilla elää ihan yhtä hyvin ja ei tarvitse tehdä työtä, niin onhan tuo ihan hiton kieroutunutta. Kertoo karua kieltään siitä miten sekaisin tämä maa on.

 

[Jan11]

SDP:n johdolla taas mennään. Aivan käsittämätöntä, että ei haluta lisää työtä tekeviä, lisää työpaikkoja ja lisää toimeliaisuutta Suomeen. Vasemmiston tapa saada lisää rahaa on verottaa lisää. Työllisiä lisää, niin ei aina tarvitse "laajentaa veropohjaa", niin kuin SDP kutsuu veronkorotuksia.

Yle kertoo: "Vasemmistopuolueet haluavat viiden prosentin lähdeveron osinkoveroista vapautetuille rahastoille. Säätiöt ja ammattiyhdistykset rajattiin veron ulkopuolelle jo keväällä. Keskusta ei uudesta verosta innostu." (Alleviivaus omani).

Tuomi0 tuossa yllä sanoi hyvin että suurin ongelma on, että ei edes yritetä kustannustehokkuutta. Ei yritetä mitään. Jan11:n kirjoitukset ovat hyvin kuvaavia: kun on päätetty veronkorotuksista, niin mitään ei voi muuttaa. Otetaan lisää syömävelkaa ja sitten "vähän" lisää, jaetaan sitä sidosryhmille ja jätetään ikävät päätökset seuraavalle tai sitä seuraavalle hallitukselle. Marinin hallitus on pahempi kuin Kataisen. Se on jo kova saavutus.

Yle on tuossa otsikoinut hassusti. Ei siellä pelkästään säätiöitä ja ammattiyhdistyksiä rajattu lähdeveron ulkopuolelle, vaan kaikki yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt (eli esim. samalla myös työnantajien yhdistykset ja liitot, urheiluseurat, nuorisoseurat, yms. 3. sektorin yleishyödylliset toimijat), kuten nykyisinkin on.
Lisäksi AY-liikehän on ollut valmis lähdeveronmaksajaksi. On jopa esittänyt sitä.

 

[VuohiKauhu]

Valtion instituutioita on ehdottomasti johdettava kuin yritystä, jos sen pitäisi uudistua. Vaihtoehtoisesti yksiköiden on oltava hyvin pieniä, pieni vaikkapa 5 henkilön organisaatio voi uudistua ketterästi etenkin jos budjetti on niukka, sekä tehtävä tiukka.

Pointti oli siinä, että yrityksillä on siinä mielessä vähän epäreilu kilpailuetu valtionhallintoon, että firmojen konkursseista ei ole juuri mitään haittaa kenellekään. Uutta voi kokeilla ja innovoida, vaikka 99% yrityksistä epäonnistuisi. Sen sijaan julkishallinnon puolella on vähän huonompi homma, jos vaikka nyt puolustusvoimat menisi konkurssiin. Ilmankos homma vaikuttaakin tehokkaalta.

Entiseksi KHT-tilintarkastajaksi taas kerran melko luovaa laskentoa ja kirjoitusta, kun esimerkkiperheen menoihin on oletettu mm. ylinopeussakkoja, pysäköintivirhemaksua yms.

Tuli kyllä vähän semmoinen olo, että mitäköhän vittua mä just luin

Työllisen perheen esimerkkilaskelmaan oli lisätty jokainen vero ja lupamaksu, joita tästä maasta löytyy. Työttömälle ei yhtäkään. Työttömäthän eivät tunnetusti maksa esimerkiksi arvonlisäveroa.

 

[Jan11]

Nuo eivät kuitenkan kokonaisuutta muuta. Minusta tosin olisi voinut jättää pois, sillä tuollaisiin tartutaan helposti. Toki reaalimaailmassa parkkisakkoja etenkin pääkaupunkiseudulla autolla liikkuva helposti ainakin sen yhden vuodessa saa. Ylinopeussakkoja itse en ole viimeisen 20 vuoden aikana saanut vaikka paljon ajankin. Itse ehkä korvaisin nuo laskelmassa parkkikuluilla. Helsingissä kun työpaikkojenkin parkkipaikat alkaa olla maksullisia kaikkialla.

Mutta oliko sinulla itse aiheeseen mitään sanottavaa? Jos (ja kun) Vahtera on oikeassa ja oikeastaan mediaanipalkkaa saavan perheen vanhempien kannattaisi lopettaa työt, ja erota (ainakin paperilla) koska tuilla elää ihan yhtä hyvin ja ei tarvitse tehdä työtä, niin onhan tuo ihan hiton kieroutunutta. Kertoo karua kieltään siitä miten sekaisin tämä maa on.

Kun on noin luova laskelma, vaatisi ammattilaisen tarkistamaan, onko Vahtera oikeassa, vai onko ollut vapaata kättä muissakin kohdissa. Nopealla vilkaisulla useissa kohdissa on.

Mutta se on totta, että jos palvelu- ja tukijärjestelmistä hyvinvointivaltiossa haluaa ottaa kaiken irti, niin tietenkin pieni- ja alempien keskituloisten vanhempien kannattaisi aina olla ei-naimisissa ja kirjoilla eri osoitteissa, ainakin ns. paperilla. Siitä olisikin pieni matka Vahteran lisätä vielä laskelma, missä ollaan vielä pimeissä töissä tai hankitaan pimeätä tuloa vaikka autojobbarina, kirpparikauppiaana, nuuskanmyynnillä tai lestinheitolla.

Onneksi suomalaiseen tapaan naapurit välittää, eli on niitä parhaita valvojia, ja tekee kyllä ilmiantoja kelaan ja verottajalle. Ihan jo siitä, missä osoitteessa aikaa vietetään.

Ja onneksi suhteellisen harva meillä tuota tuki- ja palvelujärjestelmien käyttöä optimoi.

Asiaan on muuten toinenkin näkökulma: he jotka optimoi, omaavat korkean ”agencyn”, toimijuuden, joka suuntautuu selviytymiseen tukijärjestelmäviidakossa. Tutkimalla heidän toimiaan on merkittävä mahdollisuus kehittää yhteiskuntaa ja sen järjestelmiä.

 

[10YG]

Suomesta on tullut tulonsiirtojen maa. Mihin tämä johtaa?

Tämä on hyvä:
"Kun Suomi oli vielä 1980-luvulla keskitasoa pienempien sosiaalimenojen maa, tuoreimmissa tilastoissa sosiaaliturvan nettomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat EU:n toiseksi suurimmat. ”Tällä saa tietysti maailmantilastoissakin mitalisijan. On tilastoja, joissa näkee mielellään Suomen podiumilla, mutta tämä vertailu ei taida.""
Näin kertoo ETK:n Mikko Kautto.

Hän jatkaa:

Iso osa väestöstä elää tukien varassa, ja paisuvat menot uhkaavat hyvinvointivaltiota
Kauton mukaan moniin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi tukien korottamista, vaikka niiden rahoituksesta ei ole tietoa. Tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että vaihtoehtoina ovat työllisyyden tuntuva nostaminen tai hyvinvointivaltion pienentäminen
Julkisten tulojen ja menojen välillä on jo pitkään vallinnut epäsuhta. Sen perimmäisestä syystä puhutaan kuitenkin liian vähän, katsoo Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtaja Mikko Kautto.
”Sosiaaliturvan menojen vuosikasvu on miljardiluokassa. Neljäänkymmeneen viime vuoteen mahtuu vain neljä vuotta, jolloin sosiaalimenot ovat edellisvuoteen verrattuna reaalisesti pienentyneet”, Kautto sanoo.

Todella pelottava kehitys. Mitä tekee Marinin hallitus parantaakseen tilannetta? Ei yhtään mitään.

edit: ennen kuin jotkut janit epäilee Kauton asiantuntemusta, niin lisään tämän:
"Hän on seurannut kehitystä jo pitkään. Ennen uraansa Eläketurvakeskuksessa Kautto perehtyi sosiaaliturva-asioihin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa Stakesissa ja pohti valtioneuvoston kansliassa väestön ikääntymiseen varautumista. "

 

[Väinämöinen]

Ja onneksi suhteellisen harva meillä tuota tuki- ja palvelujärjestelmien käyttöä optimoi.

Asiaan on muuten toinenkin näkökulma: he jotka optimoi, omaavat korkean ”agencyn”, toimijuuden, joka suuntautuu selviytymiseen tukijärjestelmäviidakossa. Tutkimalla heidän toimiaan on merkittävä mahdollisuus kehittää yhteiskuntaa ja sen järjestelmiä.

Harva ja harva.

Useat Suomen muslimiäidit yksinhuoltajia – peitelläänkö moniavioisuutta?

Tilastojen mukaan musliminaiset ovat yliedustettuina yksinhuoltajaäitien ryhmässä. Esimerkiksi Suomessa asuvien Somaliassa syntyneiden naisten perheistä 44 prosenttia oli ilman miestä tai isää vuonna 2011.

www.mtvuutiset.fi

Mahdollisuus olisi, vaan tutkitaanko ja kehitetäänkö. Eipä ole kauheasti tuota aktiviteettia havaittavissa tässä teemassa.

 

[Optimist]

Suomesta on tullut tulonsiirtojen maa. Mihin tämä johtaa?

Hyvin hankala tehdä päätöksiä kun PK-seudulla, Turussa ja Tampereella varsinkin viet köyhältä ne pienetkin mitä antaa, jos leikkaat sosiaaliturvaa.

Mikä olisi se toinen vaihtoehto? Nostaa palkkoja? Ei käy ja tänne tulee muutenkin jo tarpeeksi osaajia idästä ja sitähän yritetään helpottaa, että pääsis paremmin työvoima sisään.

 

[10YG]

Hyvin hankala tehdä päätöksiä kun PK-seudulla, Turussa ja Tampereella varsinkin viet köyhältä ne pienetkin mitä antaa, jos leikkaat sosiaaliturvaa.

Mikä olisi se toinen vaihtoehto? Nostaa palkkoja? Ei käy ja tänne tulee muutenkin jo tarpeeksi osaajia idästä ja sitähän yritetään helpottaa, että pääsis paremmin työvoima sisään.

Tuossa lainaamassani tekstissä luki näin:
"Tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että vaihtoehtoina ovat työllisyyden tuntuva nostaminen tai hyvinvointivaltion pienentäminen."
Kannatan.

 

[Optimist]

Tuossa lainaamassani tekstissä luki näin:
"Tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että vaihtoehtoina ovat työllisyyden tuntuva nostaminen tai hyvinvointivaltion pienentäminen."
Kannatan.

Melko selvää näyttää olevan, että seuraava hallitus haluaakin pienentää suomalaisten hyvinvointia joillain tavoin. Mitä leikkauksia se sitten tarkoittaan, se jää nähtäväksi.

 

[Jan11]

Harva ja harva.

Mahdollisuus olisi, vaan tutkitaanko ja kehitetäänkö. Eipä ole kauheasti tuota aktiviteettia havaittavissa tässä teemassa.

Kyllä ainakin tutkitaan. Parempi puolisko kun on tuon alan asiantuntija, niin olen nähnyt vuosien mittaan pöydällä useita yliopistotason tutkimuspapereita aihealueelta. Lisäksi yliopistojen lisäksi yksittäisistä toimijoista Kelalla ja esim. STAKESIlla on aivan oma tutkimusorganisaationsa jotka sitä myös tekee.

 

[ikuhappy]

SDP:n johdolla taas mennään. Aivan käsittämätöntä, että ei haluta lisää työtä tekeviä, lisää työpaikkoja ja lisää toimeliaisuutta Suomeen. Vasemmiston tapa saada lisää rahaa on verottaa lisää. Työllisiä lisää, niin ei aina tarvitse "laajentaa veropohjaa", niin kuin SDP kutsuu veronkorotuksia.

Yle kertoo: "Vasemmistopuolueet haluavat viiden prosentin lähdeveron osinkoveroista vapautetuille rahastoille. Säätiöt ja ammattiyhdistykset rajattiin veron ulkopuolelle jo keväällä. Keskusta ei uudesta verosta innostu." (Alleviivaus omani).

Demarit (ja tai olla myös Vas) olisi kyllä laittanut kaikki verolle, mutta RKP ei suostunut säätiöiden verollepanoon. Wonder why...

En kannata ylipäänsä, mutta jos jotain laitetaan verolle, niin sitten kaikki eikä mitään tällaista venkoilua.

 

[Jan11]

Tuossa lainaamassani tekstissä luki näin:
"Tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että vaihtoehtoina ovat työllisyyden tuntuva nostaminen tai hyvinvointivaltion pienentäminen."
Kannatan.

Sinällään ainakin työllisyyden nostamisen osalta ollaan oikealla tiellä, kun kausitasoitettu työllisten määrä kesällä oli jo luvuiltaan maamme historian korkeimmat.

 

[Optimist]

Sinällään ainakin työllisyyden nostamisen osalta ollaan oikealla tiellä, kun kausitasoitettu työllisten määrä kesällä oli jo luvuiltaan maamme historian korkeimmat.

Erikoista vaikka valitellaan työvoimapulaa ja kovat työluvut?

 

[Jan11]

Erikoista vaikka valitellaan työvoimapulaa ja kovat työluvut?

Silloinhan se työvoimapula juuri on. Palkkaaminen on sitä vaikeampaa, mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä on jo työssä tai koulutuksessa.

 

[10YG]

Sinällään ainakin työllisyyden nostamisen osalta ollaan oikealla tiellä, kun kausitasoitettu työllisten määrä kesällä oli jo luvuiltaan maamme historian korkeimmat.

Hyvä niin. Lainaamalla ulkomailta rahaa saavutettiin lähes täystyöllisyys myös 1980-luvun lopussa. Silloin oli työvoimapula pienen hetken.

 

[Jan11]

Hyvä niin. Lainaamalla ulkomailta rahaa saavutettiin lähes täystyöllisyys myös 1980-luvun lopussa. Silloin oli työvoimapula pienen hetken.

Nythän muuten ei oikeastaan lainata ulkomailta, kun Suomen pankki hankkii koko ajan velkakirjojen itselleen. Näin toimii EKP:n ohjaamina jokaisen EU-maan keskuspankit. Järjestelmä luo rahaa markkinoille (lähes) tyhjästä ja varmistaa sen, että maat on oikeastaan velkaa itselleen.
Ja ei, en ennusta mihin se johtaa Euroopassa. Johonkin tai ei mihinkään on aiheessa yhtä hyvä arvaus kuin mikä tahansa muukin arvaus.

 

[10YG]

Nythän muuten ei oikeastaan lainata ulkomailta, kun Suomen pankki hankkii koko ajan velkakirjojen itselleen. Näin toimii EKP:n ohjaamina jokaisen EU-maan keskuspankit. Järjestelmä luo rahaa markkinoille (lähes) tyhjästä ja varmistaa sen, että maat on oikeastaan velkaa itselleen.
Ja ei, en ennusta mihin se johtaa Euroopassa. Johonkin tai ei mihinkään on aiheessa yhtä hyvä arvaus kuin mikä tahansa muukin arvaus.

Hienoa, että myönnät kasvun perustuvan lainarahaan. Nyt tulee rahaa!
Kuulen Arhinmäen ja Saramon taputukset taustalla. Voit katsoa videoita Youtubesta.

 

[Jan11]

Hienoa, että myönnät kasvun perustuvan lainarahaan. Nyt tulee rahaa!
Kuulen Arhinmäen ja Saramon taputukset taustalla. Voit katsoa videoita Youtubesta.

Älä please ns. laita sanoja suuhuni, älä olkiukota.
En ole ottanut minkäänlaista kantaa siihen, mihin kasvu perustuu.

 

[Väinämöinen]

Kyllä ainakin tutkitaan. Parempi puolisko kun on tuon alan asiantuntija, niin olen nähnyt vuosien mittaan pöydällä useita yliopistotason tutkimuspapereita aihealueelta. Lisäksi yliopistojen lisäksi yksittäisistä toimijoista Kelalla ja esim. STAKESIlla on aivan oma tutkimusorganisaationsa jotka sitä myös tekee.

Sitä varmaan ei kukaan kiistä etteikö sosiaalipuolella riitä tutkimusta, vaan johtaako tuo tutkimus tuloksiin nykyisin joita uskalletaan suoraan sanoa, tai muutokseen on se juttu. En väitä että on näin, mutta epäilen ettei esim. Somalien oletettu tukien optimointi ole kovin innokkaasti rahoitettu tutkimussuunta. Ja nykymaailmassa paine jos tuota tutkittaisiin saada ”oikeita” tuloksia on olemassa.

Mielenkiintoista sinänsä ettei tuo tutkimus tunnu johtavan kehitykseen, muuhun siis kuin siihen että tukia haluttaisiin nostaa kun niillä ei kuulemma elä.

Minusta Vahteran koko kirjoituksen pihvi on se, että työn tekeminen Suomessa on jopa mediaanipalkkaiselta ihmiseltä usein aika turhaa, jos siis asiaa ajattelee vain itsensä ja oman käytettävissä olevan rahan näkökulmasta. Onko ratkaisu ”työvoimapulaan” tuottaa maaahan lisää esim. Somaleita, vai tehdä verotukseen muutoksia niin että työn teko oikeasti kannattaa.

Tuo muutos tosin johtaisi tilanteeseen jossa tämä maa ei enää olisi tietyille tahoille houkutteleva. Vierailu esim. naapurimaahan Viroon kertoo ketkä katukuvasta puuttuvat. Tätä ei ilmeisesti haluta tehdä.

 

[Väinämöinen]

Sinällään ainakin työllisyyden nostamisen osalta ollaan oikealla tiellä, kun kausitasoitettu työllisten määrä kesällä oli jo luvuiltaan maamme historian korkeimmat.

Ollaan palattu Koronaa edeltäneeseen aikaan ja taloudessa on kasvukausi. Työttömia on yhä laskutavasta riippuen se 200-300 tuhatta.

Työllisyyskatsaus - Tiedote 20.2.2024

Asia sitten erikseen onko valtion tekemisillä tai tekemättä jättämisillä mitään oikeaa vaikutusta tähän sinänsä hyvään suuntaan. Itse laittaisin tuon enemmänkin Koronan jälkeisen yleisen noususuhdanteen ja velalla ostetun talouskasvun piikkiin.

Hjallis Harkimo: Nykyinen talouskasvu on väännetty velkaryypyllä – ”Kun huuma haihtuu, rämpii Suomi taas suossa”

Harry Harkimon mukaan politiikan ja elinkeinoelämän pitäisi tehdä paljon läheisempää yhteistyötä osaaja- ja työvoimapulan korjaamiseksi. Pron Jorma Malisen mukaan yrityksissä on liian vähän kiinnitetty huomiota ja panostettu henkilöstön koulutukseen.

www.kauppalehti.fi

”Suomi velkaantuu miljoona euroa tunnissa eli nopeammin kuin koskaan, mutta hallitus ei saa työmarkkinoita joustavammiksi eikä sosiaali- ja työttömyysturvaa kannustavammaksi. Pitäisi aina kannattaa mennä töihin eikä vain kääntää aamulla kylkeä. Eikä mikään ole tullut tilaamatta ja yllätyksenä. Teollisuuden ja ohjelmistojen osaajista, lääkäreistä, sote-alan henkilökunnasta ja muista ammattilaisista tai heidän puutteestaan on puhuttu vuosia, mutta mitään ei ole tehty”, hän jatkaa. "

 

[kaarlos]

Melko selvää näyttää olevan, että seuraava hallitus haluaakin pienentää suomalaisten hyvinvointia joillain tavoin. Mitä leikkauksia se sitten tarkoittaan, se jää nähtäväksi.

Ikään kuin verojen korottaminen ei heikentäisi työssäkäyvien hyvinvointia. Onko todellakin niin, että vasta sitten kun kaikilla menee yhtä huonosti niin vasemmisto on tyytyväinen?

Hallitus jatkaa vanhalla tutulla linjallaan. Veroja pitäisi riistää työtätekeviltä yli 100 miljoonaa lisää. Kulujahan EI VOI leikata, koska...

Budjettiriihi | Hallitus aikoo kiristää veroja yli sadan miljoonan edestä, mutta mistä? Neuvottelut edenneet nihkeästi, keskusta vastustaa Sdp:n ajamia veroja

Hallituspuolueiden puheenjohtajien käsissä on, otetaanko niin sanottu lähdevero käyttöön. Keskusta vastustaa Sdp:n ajamaa veroa.

www.hs.fi

Tämä on kyllä niin perseestä. Nykyisen eläkepyramidin kustannukset kasvavat jatkuvasti ja samaan aikaan lisätään sen kaltaista verotusta joka heikentää ihmisten kykyä säästää omille eläkepäivilleen. Ei käy kyllä kateeksi nykyisiä parikymppisiä joilta ennen pitkää lähtee ensin puolet palkasta eläkeläisille ja jäljelle jäävästä osasta vielä puolet veroihin.

 

[Väinämöinen]

Tämä on kyllä niin perseestä. Nykyisen eläkepyramidin kustannukset kasvavat jatkuvasti ja samaan aikaan lisätään sen kaltaista verotusta joka heikentää ihmisten kykyä säästää omille eläkepäivilleen. Ei käy kyllä kateeksi nykyisiä parikymppisiä joilta ennen pitkää lähtee ensin puolet palkasta eläkeläisille ja jäljelle jäävästä osasta vielä puolet veroihin.

Puhumattakaan siitä että nykyiset eläkeläiset pääsivät täydelle eläkkeelle parhaimmillaan alle 60 vuotiaina. Oma eläkeikäni on taasen pikkuhiljaa hivuttunut sinne 68 vuoden tietämille. Muutenkin eläkkeelle pääsyä on käytännössä vaikeutettu, saat olla aika rikki että sairaseläke irtoaa nykyisin. Samoin monelle tulee yllätyksenä kuinka matalaksi tuo näillä tulevilla sukupolvilla jääkään, jos ei ole täyttä työhistoriaa, ja väännetty sen sorvin ääressä viimeiseen asti.

Mutta jonkunhan se pitää nämäkin juhlat maksaa.

 

[Köntsä-Ana]

Ikään kuin verojen korottaminen ei heikentäisi työssäkäyvien hyvinvointia. Onko todellakin niin, että vasta sitten kun kaikilla menee yhtä huonosti niin vasemmisto on tyytyväinen?



Tämä on kyllä niin perseestä. Nykyisen eläkepyramidin kustannukset kasvavat jatkuvasti ja samaan aikaan lisätään sen kaltaista verotusta joka heikentää ihmisten kykyä säästää omille eläkepäivilleen. Ei käy kyllä kateeksi nykyisiä parikymppisiä joilta ennen pitkää lähtee ensin puolet palkasta eläkeläisille ja jäljelle jäävästä osasta vielä puolet veroihin.

En ole aivan varma onko nykyisille parikymppisille edes töitä? Johonkin hanttihommiinkin tarvitaan nykyään väh. AMK tutkinto.

 

[Jan11]

Puhumattakaan siitä että nykyiset eläkeläiset pääsivät täydelle eläkkeelle parhaimmillaan alle 60 vuotiaina. Oma eläkeikäni on taasen pikkuhiljaa hivuttunut sinne 68 vuoden tietämille. Muutenkin eläkkeelle pääsyä on käytännössä vaikeutettu, saat olla aika rikki että sairaseläke irtoaa nykyisin. Samoin monelle tulee yllätyksenä kuinka matalaksi tuo näillä tulevilla sukupolvilla jääkään, jos ei ole täyttä työhistoriaa, ja väännetty sen sorvin ääressä viimeiseen asti.

Mutta jonkunhan se pitää nämäkin juhlat maksaa.

Siinä on yksinkertaisesti se paradigma muutettu viime vuosituhannelta. Enää ei riitä, että olet työkyvytön omaan ammattiisi, vaan työkyvyttömyyseläkkeelle pääseminen edellyttää yleistä työkyvyttömyyttä, joka estää myös siirtymän tai uudelleenkouluttautumisen johonkin toiseen ammattiin.

Yleisen eläkeiän nostamisessa pitää kansantalouden ja eläkejärjestelmän kestävyyden lisäksi ottaa huomioon kohonneet elinikäennusteet, ravinnon ja elintapojen parantuminen sekä terveydenhuoltojärjestelmän kehittyminen.
Eläkeuudistukset eli eläkeiän nostaminen (ja tulevaisuudessa jatkuva yhä edelleen nostaminen) on aina perusteltua vähintään siinä määrin, missä väestön keskimääräiset laatupainotetut elinvuodet kasvavat, mikäli eläkejärjestelmän tarkoitus on tukea vanhuusvuosia sukupolvien välisesti oikeudenmukaisesti.

Ts. jos laatupainotetetut elinvuodet on 2030-luvulla keskimäärin 68 vuotiaalla samat, kuin ne oli vaikka 80-luvulla 62-vuotiaalla, on silloin eläkeiän nosto ollut perusteltua siitä eläkkeestä nautittavan ajan perusteella.
Jos vähäisemmät, huonommin perusteltua. Jos suuremmat, olisi se jo itsessään peruste nostaa eläkeikää edelleen.

Sitten toki on nämä järjestelmän kestävyyteen ja kansantalouteen palautuvat syyt, mutta ne lienee tuttuja muutenkin.

Suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyydestä julkaistaan piakkoin ulkopuolisen kv-selvitysmiehen tekemä raportti.

Webinaari 17.9.2021: Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys – arvio Suomen eläkejärjestelmästä - Eläketurvakeskus

Webinaarin kielenä on englanti. 10:30 a.m. Opening Mikko Kautto, Managing Director, Finnish Centre for Pensions 10:40 a.m. The pension system in Finland Torben M. Andersen, Professor…

www.etk.fi

 

[ATE]

Tiedossa oli kyllä aikaisempien ulostulojen perusteella että vähän tyhmä tapaus, mutta... Ei sitä talousosaamista taida hallituksesta löytyä tuoltakaan suunnalta.

 

[inexcess]

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) esitteli perjantaina suunnitelmia työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Suomen huutavaa työvoimapulaa torjumaan on tarkoitus saada 10.000 työperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi. "Asiantuntijoille" luodaan oma maahansaapumisen pikakaista. Tämän hallituksen tuntien "asiantuntijan" kriteeristön täyttänee, mikäli osaa lumota käärmeen tai rakentaa lehmän paskasta majan. Lisäksi on kolminkertaistetaan uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä.

Tässä pitää ymmärtää, että hallituksen kaavailut koskevat puhtaasti EU:n ulkopuolista porukkaa. Käytännössä kolmansien maiden asukkaita, koska ei Yhdysvalloista, Kanadasta, Britanniasta, Japanista yms kukaan tervejärkinen muuta tähän verohelvettiin.

Parhaimmassa tapauksessa puhutaan Pakistanin ja Intian kaltaisista maista tulevista insinööreistä ja koodaajista. Valitettavasti on niin, että näistä maista tulevat osaajat ovat niitä, jotka eivät ole vielä päässeet Saksan tai Yhdysvaltojen kaltaisiin maihin. Näiden maiden paremmat tekijät eivät koskaan edes pyri Suomeen.

Koska osa tällaisesta Suomeen tulevasta ns koulutetusta työvoimasta on tasoltaan alansa kehnoa, he eivät työllisty Suomessa, vaan jäävän täällä ikuiseen työharjoittelun, koulunkäynnin ja työttömyyden väliseen limboon. Tällaistakin porukkaa on Suomessa jo luultavasti tuhansissa laskettava määrä, mutta asiasta ei luonnollisesti uutisoida.

Suomi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa, tavoitteena 50 000 henkilöä lisää vuoteen 2030 mennessä – osalle työntekijöistä kahden viikon pikakaista

Hallitus pyrkii merkittävästi lisäämään Suomeen suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa. Jo ensi kesänä erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheidensä pitäisi saada työlupa kahden viikon pikakäsittelyssä.

www.mtvuutiset.fi

 

[Väinämöinen]

Siinä on yksinkertaisesti se paradigma muutettu viime vuosituhannelta. Enää ei riitä, että olet työkyvytön omaan ammattiisi, vaan työkyvyttömyyseläkkeelle pääseminen edellyttää yleistä työkyvyttömyyttä, joka estää myös siirtymän tai uudelleenkouluttautumisen johonkin toiseen ammattiin.

Yleisen eläkeiän nostamisessa pitää kansantalouden ja eläkejärjestelmän kestävyyden lisäksi ottaa huomioon kohonneet elinikäennusteet, ravinnon ja elintapojen parantuminen sekä terveydenhuoltojärjestelmän kehittyminen.
Eläkeuudistukset eli eläkeiän nostaminen (ja tulevaisuudessa jatkuva yhä edelleen nostaminen) on aina perusteltua vähintään siinä määrin, missä väestön keskimääräiset laatupainotetut elinvuodet kasvavat, mikäli eläkejärjestelmän tarkoitus on tukea vanhuusvuosia sukupolvien välisesti oikeudenmukaisesti.

Ts. jos laatupainotetetut elinvuodet on 2030-luvulla keskimäärin 68 vuotiaalla samat, kuin ne oli vaikka 80-luvulla 62-vuotiaalla, on silloin eläkeiän nosto ollut perusteltua siitä eläkkeestä nautittavan ajan perusteella.
Jos vähäisemmät, huonommin perusteltua. Jos suuremmat, olisi se jo itsessään peruste nostaa eläkeikää edelleen.

Näinhän tämä toki on, vaikka tosin epäilen osuuko nuo ennusteet kohonneesta eliniästä sitten kuitenkaan ihan maaliin, nuo kun on kuten nimikin sanoo "ennusteita". Pelkästään kun vilkaisee tämän nyky- työssäkäyvän väestön keskimääräistä vyötärönseutua, ei voi välttyä ajatukselta ettei ne eläkevuodet välttämättä tule kovinkaan autuita olemaan, eikä pitkiä, jos sinne asti edes kroppa kestää.

 

[inexcess]

Nythän muuten ei oikeastaan lainata ulkomailta, kun Suomen pankki hankkii koko ajan velkakirjojen itselleen. Näin toimii EKP:n ohjaamina jokaisen EU-maan keskuspankit. Järjestelmä luo rahaa markkinoille (lähes) tyhjästä ja varmistaa sen, että maat on oikeastaan velkaa itselleen.
Ja ei, en ennusta mihin se johtaa Euroopassa. Johonkin tai ei mihinkään on aiheessa yhtä hyvä arvaus kuin mikä tahansa muukin arvaus.

Tämä asia on täällä hiljattain keskusteltu. Tarkkaa tietoa Suomen valtion velkakirjojen omistajista ei ole, mutta yli 70% niistä on ulkomaisten eläkerahastojen ja muiden rahastojen hallussa. Nämä tahot hakevat maan konkurssiin sillä hetkellä, kun lainalyhennyserä jaa suorittamatta.

Suomen keskuspankin lähteminen Suomen valtiobondien omistajaksi on taas yksi konsti siirtää vääjäämätöntä, eli Suomen defaulttia, eteenpäin. Mitään oikeita konkreettisia toimiahan tämän maan asioiden parantamiseksi kun ei kyetä tekemään.

 

[Jan11]

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) esitteli perjantaina suunnitelmia työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Suomen huutavaa työvoimapulaa torjumaan on tarkoitus saada 10.000 työperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi. "Asiantuntijoille" luodaan oma maahansaapumisen pikakaista. Tämän hallituksen tuntien "asiantuntijan" kriteeristön täyttänee, mikäli osaa lumota käärmeen tai rakentaa lehmän paskasta majan. Lisäksi on kolminkertaistetaan uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä.

Tässä pitää ymmärtää, että hallituksen kaavailut koskevat puhtaasti EU:n ulkopuolista porukkaa. Käytännössä kolmansien maiden asukkaita, koska ei Yhdysvalloista, Kanadasta, Britanniasta, Japanista yms kukaan tervejärkinen muuta tähän verohelvettiin.

Parhaimmassa tapauksessa puhutaan Pakistanin ja Intian kaltaisista maista tulevista insinööreistä ja koodaajista. Valitettavasti on niin, että näistä maista tulevat osaajat ovat niitä, jotka eivät ole vielä päässeet Saksan tai Yhdysvaltojen kaltaisiin maihin. Näiden maiden paremmat tekijät eivät koskaan edes pyri Suomeen.

Koska osa tällaisesta Suomeen tulevasta ns koulutetusta työvoimasta on tasoltaan alansa kehnoa, he eivät työllisty Suomessa, vaan jäävän täällä ikuiseen työharjoittelun, koulunkäynnin ja työttömyyden väliseen limboon. Tällaistakin porukkaa on Suomessa jo luultavasti tuhansissa laskettava määrä, mutta asiasta ei luonnollisesti uutisoida.

Fiktiivinen tarinankuljetus oli ihan kaunista, mutta faktantarkistus:
Työluvat ja työperustaiset oleskeluluvat EU:n ulkopuolelta tuleville on sidoksissa työpaikkaan. Jos/kun työt loppuu, pitää lähteä.
Jos haluat opiskelijaksi, se on EU:n ulkopuolelta tuleville lukukausimaksullista, ja sitten lisäksi täytyy tietysti hakea oleskelulupaa opiskelua varten.

Spekulatiivisesti: jos kuitenkin tulevien mahdollisten helpotusten myötä myös työluvalla tulleen opiskelu meillä helpottuisi, olisi se järkevää ja saisi kenties joitakin jäämään pysyvästi.

 

[Optimist]

Paska homma jos tänne nyt tulee nuoria miehiä jotka ei päässeet Saksaan.

 

[inexcess]

Fiktiivinen tarinankuljetus oli ihan kaunista, mutta faktantarkistus:
Työluvat ja työperustaiset oleskeluluvat EU:n ulkopuolelta tuleville on sidoksissa työpaikkaan. Jos/kun työt loppuu, pitää lähteä.
Jos haluat opiskelijaksi, se on EU:n ulkopuolelta tuleville lukukausimaksullista, ja sitten lisäksi täytyy tietysti hakea oleskelulupaa opiskelua varten.

Spekulatiivisesti: jos kuitenkin tulevien mahdollisten helpotusten myötä myös työluvalla tulleen opiskelu meillä helpottuisi, olisi se järkevää ja saisi kenties joitakin jäämään pysyvästi.

Kirjoittamasi teksti ei pidä ollenkaan paikkaansa. Suomalaiset veronmaksajat nämä viulut maksavat.

Mainitsemani Suomeen tulleet pakistanilaiset ja intialaiset insinöörit hyvin usein jäävät Suomeen vaikka he eivät saa töitä. He menevät joko opiskelemaan, työharjoitteluun tai sitten jokin Business Finlandin kaltainen julkisrahoitteinen taho hommaa heille "puuhastelutyöpaikan". Tiedän aivan henkilökohtaisesti tällaisia tapauksia.

• Kelan sivujen mukaan (Suomeen palkattu työntekijä - Työnantajat) Suomeen palkattu työntekijä on oikeutettu Kelan etuuksiin ja sosiaaliturvaan, jos hänen katsotaan asuvan Suomessa. Eli kuten Iotechissa on moneen kertaan keskusteltu: ei täältä ketään pakotetä lähtemään, ei edes rikollisia.

Mainitsemasi EU-ulkopuolisten lukukausimaksut olivat pelkkää suomalaisten veronmaksajien bluffia. Kyllä se valitettavasti on niin, että suomalainen keskituloinen näiden opiskelut suureksi osaksi maksaa: Opiskelemaan Suomeen - InfoFinland

• Lähes jokaisella yliopistolla ja AMK:lla on julkisrahoitteiset apurahaohjelmat ja stipendiohjelmat ulkomaalaisopiskelijoiden haettavaksi. Suomalaiset opiskelijat eivät näistä pääse nauttimaan.
• Osa oppilaitoksista kustantaa ulkomaalaisopiskelijoille ilmaisen asunnon ja ateriat.
• Kelan ja sosiaalitoimen tukiohjelma on kirjoitettu siten, että vaikka ulkkisopiskelijan ei pitäisi saada juuri mitään tukia, voidaan täysi tukipaletti myöntää mm. aiemman asumisen, perhesiteen tai "työskentelyn" perusteella.

 

[Jan11]

Kirjoittamasi teksti ei pidä ollenkaan paikkaansa. Suomalaiset veronmaksajat nämä viulut maksavat.

Mainitsemani Suomeen tulleet pakistanilaiset ja intialaiset insinöörit hyvin usein jäävät Suomeen vaikka he eivät saa töitä. He menevät joko opiskelemaan, työharjoitteluun tai sitten jokin Business Finlandin kaltainen julkisrahoitteinen taho hommaa heille "puuhastelutyöpaikan". Tiedän aivan henkilökohtaisesti tällaisia tapauksia.

• Kelan sivujen mukaan (Suomeen palkattu työntekijä - Työnantajat) Suomeen palkattu työntekijä on oikeutettu Kelan etuuksiin ja sosiaaliturvaan, jos hänen katsotaan asuvan Suomessa. Eli kuten Iotechissa on moneen kertaan keskusteltu: ei täältä ketään pakotetä lähtemään, ei edes rikollisia.

Mainitsemasi EU-ulkopuolisten lukukausimaksut olivat pelkkää suomalaisten veronmaksajien bluffia. Kyllä se valitettavasti on niin, että suomalainen keskituloinen näiden opiskelut suureksi osaksi maksaa: Opiskelemaan Suomeen - InfoFinland

• Lähes jokaisella yliopistolla ja AMK:lla on julkisrahoitteiset apurahaohjelmat ja stipendiohjelmat ulkomaalaisopiskelijoiden haettavaksi. Suomalaiset opiskelijat eivät näistä pääse nauttimaan.
• Osa oppilaitoksista kustantaa ulkomaalaisopiskelijoille ilmaisen asunnon ja ateriat.
• Kelan ja sosiaalitoimen tukiohjelma on kirjoitettu siten, että vaikka ulkkisopiskelijan ei pitäisi saada juuri mitään tukia, voidaan täysi tukipaletti myöntää mm. aiemman asumisen, perhesiteen tai "työskentelyn" perusteella.

Tottakai on apurahaohjelmat, ihan niin kuin lähes kaikkialla muuallakin maailmassa. Apurahan saamiseksi opintojen on edistetyttävä vaaditulla rytmillä ja kielikurssit on käytävä.

Se ei silti muuta itse asiaa. Opiskelupaikka on saatava. Status on saatava muutettua työperäisestä opiskeluun. On pystyttävä todistamaan, että tulot tai varallisuus riittävät Suomessa elämiseen jos ei ole työssä.
Kokemuksesta voin sanoa, että esim. meiltä tutkimusyksiköstä apurahasotkun vuoksi lähti väitöstutkijalta oleskelulupa, kun ei täyttänyt enää tuloehtoa. Sai kyllä uuden sitten, kun sai taas apurahapäätöksen, mutta käytännössä vuodella se viivästytti hänen väitöstään (isossa kuvassa toki merkityksetön asia). Silloin jäin käsitykseen, että yleensä kun näin käy, ei palata tänne tekemään loppuun. Onneksi näin käy harvoin.

Eikä yliopistoissa ja amk:ssa mitään aterioita ja asumista ole tarjolla. Se on 2.asteen juttu, ruoka kaikille, majoitus suomalaisillekin tarjolla siellä missä sitä on. Hyvin harvoissa paikoissa nykyään, toisin kuin ennen vanhaan, jolloin oli lähes jokaisella 2. asteen oppilaitoksella asuntolapaikkoja.

Mutta siitä työperäisestä maahanmuutosta. Jos me saamme tänne koulutettua (ammatillisesta tai yliopistotasoisesti) työvoimaa, se on kaikin puolin hyvä juttu. Emmehän ole joutuneet investoimaan sen koulutukseen, lapsuuden ja nuoruuden infraan ja palveluihin jne., vaan sen on tehnyt joku muu maa tai muun maan yksityinen sektori, tai niiden yhdistelmä.
Siinä on sellainen laskennallinen kaksisataatuhatta euroa säästetty; toisinpäin kääntäen he saisivat aiheuttaa jopa kaksisataatuhatta euroa kustannuksia, ennen kuin olisivat edes samassa tilanteessa kuin se opiskeluistaan valmistuva Suomessa kasvanut.

 

[Herra Ankka]

Koska osa tällaisesta Suomeen tulevasta ns koulutetusta työvoimasta on tasoltaan alansa kehnoa, he eivät työllisty Suomessa

Mainitsemani Suomeen tulleet pakistanilaiset ja intialaiset insinöörit hyvin usein jäävät Suomeen vaikka he eivät saa töitä.

Siis nämä tyypit on palkattu Suomeen töihin, mutta samanaikaisesti eivät kuitenkaan työllisty?

 

[Jan11]

Tämä asia on täällä hiljattain keskusteltu. Tarkkaa tietoa Suomen valtion velkakirjojen omistajista ei ole, mutta yli 70% niistä on ulkomaisten eläkerahastojen ja muiden rahastojen hallussa. Nämä tahot hakevat maan konkurssiin sillä hetkellä, kun lainalyhennyserä jaa suorittamatta.

Suomen keskuspankin lähteminen Suomen valtiobondien omistajaksi on taas yksi konsti siirtää vääjäämätöntä, eli Suomen defaulttia, eteenpäin. Mitään oikeita konkreettisia toimiahan tämän maan asioiden parantamiseksi kun ei kyetä tekemään.

Ja sattumalta, melkein kuin tilauksesta, aiheeseen pureutuu myös IS:n Jan Hurri.

”Suomen julkisen talouden rahoitustarpeesta keskuspankki "hoiti" viime vuonna kolmasosan, ja suunnilleen sama tahti jatkunee tänäkin vuonna. Nettomääräisen julkisen velan kasvun Suomi on hyvän aikaa rahoittanut käytännössä kokonaan keskuspankin rahoituksella.
Suomen Pankki on tätä nykyä jo Suomen valtion suurin velkoja. Mutta Suomen Pankki ei ole mikä tahansa rahoittaja, vaan se on valtion omistama julkinen laitos – jolla sattuu olemaan oikeus rahan "painamiseen" eli luomiseen.
Suomen Pankki niin kuin EKP ja muut alueen keskuspankit ovat sitoutuneet tekemään kaikkensa hinta- ja rahoitusvakauden ylläpitämiseksi euroalueella.
Tuolla tavoitteella EKP ja alueen keskuspankit ovat perustelleet kymmenen viime vuoden poikkeuksellisia rahaelvytyksen toimiaan – valtioiden alijäämien mittava rahoittaminen mukaan luettuna.
Keskuspankkien sitoutuminen näyttää menneen valtioiden muihin rahoittajiin niinkin täydestä, että keskuspankin rahoitusosuus on ikään kuin jätetty pois laskuista valtioiden velkataakkaa ja -kestävyyttä aprikoitaessa.
Joka huomaa keskuspankin merkityksen julkisen velan yhä keskeisempänä rahoittajana, ymmärtänee senkin, että julkisen talouden kestävyyttä on jokseenkin turha arvioida kaavamaisilla talouslaskelmilla niin kuin VM tekee.

Suomenkin julkisen talouden velkakestävyys on yhä selkeämmin poliittinen eikä taloudellinen kysymys.”

Kommentti: Kestävyysvaje ja muita satuja ja tarinoita julkisen talouden haasteista

Kestävyysvajeesta olisi helpompi huolestua, jos mittari itse kestäisi päivänvaloa – tai jos se olisi edes tästä maailmasta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

www.is.fi

 

[inexcess]

Ja sattumalta, melkein kuin tilauksesta, aiheeseen pureutuu myös IS:n Jan Hurri.

”Suomen julkisen talouden rahoitustarpeesta keskuspankki "hoiti" viime vuonna kolmasosan, ja suunnilleen sama tahti jatkunee tänäkin vuonna. Nettomääräisen julkisen velan kasvun Suomi on hyvän aikaa rahoittanut käytännössä kokonaan keskuspankin rahoituksella.
Suomen Pankki on tätä nykyä jo Suomen valtion suurin velkoja. Mutta Suomen Pankki ei ole mikä tahansa rahoittaja, vaan se on valtion omistama julkinen laitos – jolla sattuu olemaan oikeus rahan "painamiseen" eli luomiseen.
Suomen Pankki niin kuin EKP ja muut alueen keskuspankit ovat sitoutuneet tekemään kaikkensa hinta- ja rahoitusvakauden ylläpitämiseksi euroalueella.
Tuolla tavoitteella EKP ja alueen keskuspankit ovat perustelleet kymmenen viime vuoden poikkeuksellisia rahaelvytyksen toimiaan – valtioiden alijäämien mittava rahoittaminen mukaan luettuna.
Keskuspankkien sitoutuminen näyttää menneen valtioiden muihin rahoittajiin niinkin täydestä, että keskuspankin rahoitusosuus on ikään kuin jätetty pois laskuista valtioiden velkataakkaa ja -kestävyyttä aprikoitaessa.
Joka huomaa keskuspankin merkityksen julkisen velan yhä keskeisempänä rahoittajana, ymmärtänee senkin, että julkisen talouden kestävyyttä on jokseenkin turha arvioida kaavamaisilla talouslaskelmilla niin kuin VM tekee.

Suomenkin julkisen talouden velkakestävyys on yhä selkeämmin poliittinen eikä taloudellinen kysymys.”

Kommentti: Kestävyysvaje ja muita satuja ja tarinoita julkisen talouden haasteista

Kestävyysvajeesta olisi helpompi huolestua, jos mittari itse kestäisi päivänvaloa – tai jos se olisi edes tästä maailmasta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

www.is.fi

Opiskelin vähän tätä kuviota ja vähemmän hauskoja asioita paljastui.

Satakunnan kansan kolumnin mukaan (2019) Suomen julkisesta velasta on ulkomaisten sijoittajien hallussa 73%, kuten aiemmin kirjoitinkin (Kenelle olemme velkaa? – Suomen toiseksi suurin velkoja yllättää).

Samaisessa kirjoituksessa todetaan, että vuoden 2014 jälkeen Suomen keskuspankki on alkanut ostaa Suomen omia velkakirjoja, minkä seurauksena Suomen pankilla on vuonna 2019 ollut hallussaan 24% velkakirjoista.

Syy tähän kuvioon selviää Jan Hurrin kirjoituksesta (Näin Suomen Pankin tuki karkaa ulkomaille). Euroalueen keskuspankit aloittivat vuonna 2015 ostamaan toistensa velkakirjoja jälkimarkkinoilta. EKP:n määräyksen jäsenmaiden keskuspankkien ostoksista ainoastaan 33% voi olla kotimaan velkakirjoja.

Pahin asia on se, että keskuspankit eivät osta tasaisesti euro-maiden velkakirjoja, vaan niitä ostetaan sen mukaan mitä myynnissä sattuu olemaan. Ja myynnissä on pääsääntöisesti vain eteläisten paskamaiden velkakirjoja. Jan Hurrin mukaan Suomen keskuspankin velkakirjaostoista peräti 90% on muiden euromaiden velkakirjoja.

Kenelle olemme velkaa? – Suomen toiseksi suurin velkoja yllättää

Suomen velkasuhde eli julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen laski viime vuonna alle 60 prosenttiin. Velkasuhde on laskenut finanssikriisin jälkeisen nopean nousun jälkeen viime vuosina verraten voimakkaan talouskasvun myötä.

www.satakunnankansa.fi

 

[Jan11]

Opiskelin vähän tätä kuviota ja vähemmän hauskoja asioita paljastui.

Satakunnan kansan kolumnin mukaan (2019) Suomen julkisesta on ulkomaisten sijoittajien hallussa 73%, kuten aiemmin kirjoitinkin (Kenelle olemme velkaa? – Suomen toiseksi suurin velkoja yllättää).

Samaisessa kirjoituksessa todetaan, että vuoden 2014 jälkeen Suomen keskuspankki on alkanut ostaa Suomen omia velkakirjoja, minkä seurauksena Suomen pankilla on vuonna 2019 ollut hallussaan 24% velkakirjoista.

Syy tähän kuvioon selviää Jan Hurrin kirjoituksesta (Näin Suomen Pankin tuki karkaa ulkomaille). Euroalueen keskuspankit aloittivat vuonna 2015 ostamaan toistensa velkakirjoja jälkimarkkinoilta. EKP:n määräyksen jäsenmaiden keskuspankkien ostoksista ainoastaan 33% voi olla kotimaan velkakirjoja.

Pahin asia on se, että keskuspankit eivät osta tasaisesti euro-maiden velkakirjoja, vaan niitä ostetaan sen mukaan mitä myynnissä sattuu olemaan. Ja myynnissä on pääsääntöisesti vain eteläisten paskamaiden velkakirjoja. Jan Hurrin mukaan Suomen keskuspankin velkakirjaostoista peräti 90% on muiden euromaiden velkakirjoja.

Se, että Suomen pankilla on korkotasoltaan kalliimpien maiden velkakirjoja, on pelkästään hyvä juttu.
Ei olisi kenenkään etu, jos kaikki olisi omia lähellä nollaa olevia.
Tosin nyt korona-aikana on siirrytty ostamaan painotetusti omia, kun EKP:n ohje muuttui, ja Suomen Pankki on tosiaan noussut suurimmaksi velkojaksi. Siis 2015 luvut on perin erilaiset kuin nykyiset, samoin 2019.

 

[inexcess]

Siis nämä tyypit on palkattu Suomeen töihin, mutta samanaikaisesti eivät kuitenkaan työllisty?

Pakistanista ja Intiasta on tultu Suomeen töihin, mutta heidät palkannut firma on koeajan tai harjoitteluajan lopussa todennut, ettei työsuhde jatku.

Näitä tapahtuu ja nämä ovat noloja tilanteita myös näille kavereille itselleen. Kotimaassa on saatettu kerätä kolehti koko suvulta, jotta insinööriksi opiskellut kaveri saadaan länsimaihin töihin.

Vaikka Suomessa EK, Kokoomus ja muutamat muut tahot huutaa hirveää koulutettujen työvoimapulaa, niin hurjaa kysyntää intia-insinööreille ei ole. CV ainakin pitäisi olla kova jos meinaa työllistyä tai sitten jo ennestään suhteet yritykseen. Muussa tapauksessa jää mainitsemaani työttömyyden, työharjoittelun ja opiskelun väliseen limboon.

 

[inexcess]

Se, että Suomen pankilla on korkotasoltaan kalliimpien maiden velkakirjoja, on pelkästään hyvä juttu.
Ei olisi kenenkään etu, jos kaikki olisi omia lähellä nollaa olevia.
Tosin nyt korona-aikana on siirrytty ostamaan painotetusti omia, kun EKP:n ohje muuttui, ja Suomen Pankki on tosiaan noussut suurimmaksi velkojaksi. Siis 2015 luvut on pilvin erilaiset kuin nykyiset.

Muiden maiden velkakirjoja on alettu ostamaan arvatenkin sen vuoksi, että Etelä-Euroopan talouden romahtaminen on ollut jo selvästi näkyvillä vuonna 2015 jolloin tuo päätös tehtiin.

On vaikea nähdä positiivisesti sitä, että Suomen pankin hallussa on kymmenien miljardien eurojen edestä kekkulivaltioiden velkakirjoja. Tällä tavalla Suomi on siis kätevästi sidottu mukaan businekseen, jossa saksalaiset ja ranskalaiset rahoituslaitokset ostavat velkakirjat valtioilta ja myyvät ne sitten voitolla Suomen keskuspankille.

 

[Jan11]

Muiden maiden velkakirjoja on alettu ostamaan arvatenkin sen vuoksi, että Etelä-Euroopan talouden romahtaminen on ollut jo selvästi näkyvillä vuonna 2015 jolloin tuo päätös tehtiin.

On vaikea nähdä positiivisesti sitä, että Suomen pankin hallussa on kymmenien miljardien eurojen edestä kekkulivaltioiden velkakirjoja. Tällä tavalla Suomi on siis kätevästi sidottu mukaan businekseen, jossa saksalaiset ja ranskalaiset rahoituslaitokset ostavat velkakirjat valtioilta ja myyvät ne sitten voitolla Suomen keskuspankille.

Korjataanpa vähän, ei vain Suomen keskuspankille, vaan kaikille EKP:n jäsenpankeille niiden osuuden mukaan (CBPP3). Mutta sitten korona-ajan myötä PEPP ohjelman mukaan painotettuna omiin papereihin.

Muutenkin pankkitoiminnan riskit on hajautettu. Julkisen sektorin velkakirjoihin kohdistuvat riskit, on kunkin kansallisen keskuspankin vastuulla.
Mutta yritysten ja katettujen joukkolainojen riskit on jaettu eurojärjestelmässä. Esimerkiksi jos yksittäisestä yrityksestä kohdistuisi eurojärjestelmälle miljardin luottotappio, niin Suomen Pankki kirjaisi siitä pääoma-avaimen mukaisesti 18 milj. euron tappion. Riskien vastapainoksi toki myös omistusten tuotot jaetaan, paitsi ne aiemmin mainitut julkisen sektorin omistukset.
Suomen Pankki on tämän vuoksi pyrkinyt ostamaan mahdollisimman paljon suomalaisten yritysten papereita markkinoilta. Se rajaa mukavasti kansallista riskiä.

 

[petttu]

Hän jatkaa:
Iso osa väestöstä elää tukien varassa, ja paisuvat menot uhkaavat hyvinvointivaltiota

"Hän on seurannut kehitystä jo pitkään. Ennen uraansa Eläketurvakeskuksessa Kautto perehtyi sosiaaliturva-asioihin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa Stakesissa ja pohti valtioneuvoston kansliassa väestön ikääntymiseen varautumista. "

Kun kerran on eläketurvakeskuksessa tehnyt hommia, niin ehdottaako hän siis, että eläkkeitä leikataan? Sehän on lähes ainoa (sairaus ja terveys menojen ohella, mikä tässä ainakin 1995 vuoden jälkeen on kasvanut). Tämä siis THL lukujen perusteella.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139744/Tr10_20.pdf?sequence=6&isAllowed=y

 

[Cluuduli]

Kun katsoo väestön ikäpyramidia niin ikääntymisen menot eivät vähene:

Findikaattori-palvelun ylläpito keskeytetty

Tilastokeskus on keskeyttänyt toistaiseksi teknisesti vanhentuneen ja saavutettavuudeltaan puutteellisen Findikaattori-palvelun ylläpidon. Mistä käytetyimmät tiedot löytyvät nyt?

findikaattori.fi

 

[Karppi]

Mitä enemmän vihreitä on seurannut niin ne alkaa vaikuttamaan enemmän ja ennemmän persuilta, 2 extreme puoluetta oman ideologinsa vankina.

 

[Karppi]

Nyt on kyse siitä että kuin paljon sitä köyttä annetaan, pakkohan sitä on antaa, mutta ei se loputtomiin veny, siitä on turha pelko.