Mielenkiintoinen juttu kannatusmittauksista, ja erityisesti eri tahojen erilaisista tuloksien tulkinnasta.
”
USEIMMAT puoluegallupeissa esiintyvät muutokset mahtuvat virhemarginaaleihin, jotka ovat isoimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa ja pienimmillä eduskuntapuolueilla noin prosentin.
Silti gallupkäyrien erilainen käytös herättää huomiota.
Taloustutkimuksen Tuomo Turja arvelee erojen pääasialliseksi syyksi vastausaineistolle tehtyjä korjauksia ja painotuksia.
Kun yhtiöt ovat saaneet vastausaineistonsa kerättyä, aineistoa rajataan ja painotetaan erilaisten korjauskertoimien avulla. Tavoitteena on, että kannatuslaskelman perustan muodostava vastaajajoukko edustaa äänestysikäisen väestön todellista jakaumaa paitsi iän, sukupuolen ja asuinalueen myös edellisten vaalien äänestyskäyttäytymisen osalta.
Korjauskertoimet kukin mielipidemittausyhtiö määrittelee omalla tavallaan.
”Kannatusprosenttien laskenta tehdään manuaalisesti tietyn kaavan mukaan. Esimerkiksi henkilöt, jotka eivät äänestäneet viime vaaleissa, saavat pienemmän painokertoimen, koska on keskimääräistä epätodennäköisempää, että he äänestävät nytkään”, Turja kertoo.
”Oletan, että Kantarin ja meidän kannatusarvioissamme esiintyvät erot johtuvat näistä korjauskertoimista. Lisäksi eroja voi olla siinä, millaisia ihmisiä tavoitetaan. Mittausten ajankohta ei myöskään ole identtinen.””
Dramaattisimmat muutokset puolueiden kannatuksissa tapahtuvat lähes aina Ylen kannatusmittauksissa. Kyse on korjauskertoimista, sanoo Taloustutkimuksen Tuomo Turja.
suomenkuvalehti.fi