• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Lainvastaista toimintaa tuskin kannattaa rinnastaa pinttyneisiin ajattelutapoihin ja neuvottelujen tulosodotuksiin.
Toki sielläkin on se totuuden siemen, mikä kuuluu yrittäjäriskiin ja kuuluuko palkkatyössä olla sellaista ollenkaan tai juuri ollenkaan.

Yrittäjäriskiä on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana siirretty palkkatyöntekijälle ihan jonkin verran.
Lienee ideologinen kysymys, miten asiaan suhtautuu.
Omassa ajattelussani nämä nollatuntisopimukset, ja erityisesti työvoimanvuokrausfirmojen sellaiset nollatuntisopimukset, jotka edellyttävät työntekijältä stand by tilassa odottelua pikaisiinkin keikkoihin ilman pohjakorvausta siitä odotuksesta, ovat menneet jo pahasti yli, samoin jotkut härskeimmät alustatalouden sovelmat.

Mutta isossa kuvassa meillä asiat on työntekijän kannalta kuitenkin edelleen verrattaen hyvin.
 
Toki sielläkin on se totuuden siemen, mikä kuuluu yrittäjäriskiin ja kuuluuko palkkatyössä olla sellaista ollenkaan tai juuri ollenkaan.

Yrittäjäriskiä on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana siirretty palkkatyöntekijälle ihan jonkin verran.
Lienee ideologinen kysymys, miten asiaan suhtautuu.
Omassa ajattelussani nämä nollatuntisopimukset, ja erityisesti työvoimanvuokrausfirmojen sellaiset nollatuntisopimukset, jotka edellyttävät työntekijältä stand by tilassa odottelua pikaisiinkin keikkoihin ilman pohjakorvausta siitä odotuksesta, ovat menneet jo pahasti yli, samoin jotkut härskeimmät alustatalouden sovelmat.

Mutta isossa kuvassa meillä asiat on työntekijän kannalta kuitenkin edelleen verrattaen hyvin.

Miten olisi kultainen keskitie, jossa työntekijäpuoli tulisi vastaan joustavuudessa ja "härskeimmät sovelmat" laitettaisiin lainsäädännöllä kuriin niiltä osin jos oikeasti vaativat esim. palkatonta tosiasiallista valmiudessa oloa?

Vastaan tuleminen tarkoittaa toki sitä, että vaikeina aikoina palkoissa on myös laskuvaraa jos hyvinä aikoina pitää nostaa.
 
Miten olisi kultainen keskitie, jossa työntekijäpuoli tulisi vastaan joustavuudessa ja "härskeimmät sovelmat" laitettaisiin lainsäädännöllä kuriin niiltä osin jos oikeasti vaativat esim. palkatonta tosiasiallista valmiudessa oloa?

Vastaan tuleminen tarkoittaa toki sitä, että vaikeina aikoina palkoissa on myös laskuvaraa jos hyvinä aikoina pitää nostaa.
Tämän tyyppistä järjestelmää tukisin, jos vastavuoroisesti olisi sitten esim. Ruotsissa ja Saksassa (joissa sellainen muuten on) käytössä oleva työntekijöiden edustus yhtiön hallituksessa.
 
Tämän tyyppistä järjestelmää tukisin, jos vastavuoroisesti olisi sitten esim. Ruotsissa ja Saksassa (joissa sellainen muuten on) käytössä oleva työntekijöiden edustus yhtiön hallituksessa.

Samapa tuo. Todellisuudessa ne yksittäiset hallitusjäsenet on aina jyrättävissä mutta tuleepa ääni kuultua ja on sentään työntekijöiden edustaja kuulolla, että missä mennään.
 
Samapa tuo. Todellisuudessa ne yksittäiset hallitusjäsenet on aina jyrättävissä mutta tuleepa ääni kuultua ja on sentään työntekijöiden edustaja kuulolla, että missä mennään.
Se riippuu toki järjestelmästä. Käsittääkseni Ruotsissa on pieni edustus ja on jyrättävissä, mutta homma toimii silti ihan hyvin.
Saksassa työntekijäneuvostoilla ja isommalla edustuksella taas pystytään ilmeisesti tekemään isojakin juttuja / jarraamaan ja jopa torppaamaan isojakin asioita, joten omistajan on ”pakko” saada nämä puolelleen muutostilanteissa.

Mutta en halua mennä siihen. Oma kokemus on, että yhteistä näkemystä löytyy lähes tulkoon aina, mikäli tietoa on tarjolla ja siihen tietoon ja toisiin ihmisiin luotetaan. Siihen luottamukseen ja tiedon jakamiseen sekä yhteiseen hiileen puhaltamiseen tuo työntekijöiden edustus hallituksessa liittyykin. Yhtiöiden hallituksissa jos luottamus rakoilee, ennustaa se yhtiölle huonoa.

Suomessa yrittäjäjärjestöt ja elinkeinoelämä on voimakkaasti torpanneet edes keskustelun aiheesta. Mikä on kummallista, ehkä ideologista tai ainakin asenteellista, kun muuten aina mielellään ollaan vertailemassa ja ottamassa mallia juuri Ruotsista ja Saksasta.
 
Viimeksi muokattu:
0-tuntisopimus automaattisesti ole huono asia, riippuu paljolti työnantajasta miten se aktualisoituu. Itsellä oli 0-tuntisopimus, mutta sain tehdä täyttä päivää niin paljon kuin ehdin/pystyin. Opiskelin tuohon aikaan, joten järjestely oli mahtava, sain opiskella rauhassa ilman että tarvitsi murehtia miinus-tunneista yms. jos tarvitsin aikaa opiskeluihin ja tosiaan töitäkin sai tehdä täyttä-päivää jos siltä tuntui.
 
0-tuntisopimus automaattisesti ole huono asia, riippuu paljolti työnantajasta miten se aktualisoituu. Itsellä oli 0-tuntisopimus, mutta sain tehdä täyttä päivää niin paljon kuin ehdin/pystyin. Opiskelin tuohon aikaan, joten järjestely oli mahtava, sain opiskella rauhassa ilman että tarvitsi murehtia miinus-tunneista yms. jos tarvitsin aikaa opiskeluihin ja tosiaan töitäkin sai tehdä täyttä-päivää jos siltä tuntui.
Ei tietenkään kategorisesti. Se tosiaan riippuu paljon sen sopimuksen ehdoista, ja toki myös työntekijän tilanteesta: opiskelijalle varmasti usein ok. Tässäkin vaan on vaarana, että se järjestelmää väärinkäyttävä joukko sitten saa aikaiseksi lainsäädäntöön kiellon koko nollasopimuksista. Sellaisen säätämistähän on ajoittain väläytelty.
 
0-tuntisopimus automaattisesti ole huono asia, riippuu paljolti työnantajasta miten se aktualisoituu. Itsellä oli 0-tuntisopimus, mutta sain tehdä täyttä päivää niin paljon kuin ehdin/pystyin. Opiskelin tuohon aikaan, joten järjestely oli mahtava, sain opiskella rauhassa ilman että tarvitsi murehtia miinus-tunneista yms. jos tarvitsin aikaa opiskeluihin ja tosiaan töitäkin sai tehdä täyttä-päivää jos siltä tuntui.

Niin eli sulla oli perustulo ja teit lisää rahaa kun kerkesit. Käsittääkseni nuo 0-sopimukset ei oikeuta työttömyys korvaukseen niin siksi ne on huonoja.
 
Niin eli sulla oli perustulo ja teit lisää rahaa kun kerkesit. Käsittääkseni nuo 0-sopimukset ei oikeuta työttömyys korvaukseen niin siksi ne on huonoja.
Niin mikä perustulo? En saanut, enkä edes hakenut opintotukea, jos sitä meinaat.
 
Jaa luulin kun laitoit et opiskelet niin saat opintotukea.
Opintotukikuukauteni on käytetty jo 1990 - 2000-luvun alussa. Toki jonkin aikaa olin yhtä aikaa sekä, työtön, että opiskelija, että kävin töissä. Käytännössä tämäkin on mahdollista. Viime laman aikaan jäin työttömäksi, ja kun töitä ei löytynyt, päädyin lopulta opiskelemaan maisteritutkintoon yliopistolle. Tämä toteutui niin, että sain työkkäriltä anomalla luvan opiskeluun työttömyyskorvauksella, koska päätöksen mukaan inssistä ->dippainssiksi -jatko-opiskelu paransi työllistymismahdollisuuksiani. Opiskelun aikana löysin ensin puhtaasi kesätöitä joka jatkui myös kesän jälkeen 0-sopimuksella. Tästä luonnollisesti informoin myös työvoimatoimistoa, että osa-aikaista työtä on löytynyt. Tämä jälkeen jokin aikaa kävin täten sekä töissä, että opiskelin ja olin myös samalla työtön työnhakija. Osa-aikaisestatyöstä maksettiin palkkaa ja opiskelusta työttömyyskorvausta. Toki se työssäolo oli aina sitten siitä työttömyyskorvauksesta pois. Ilmoitin kuitenkin jokin ajan jälkeen, että en ole enää työtön työnhakija, mutta jatkoin opiskelua ja kävin töissä tällä 0-sopimuksella.
 
No mietin sen itse niin että jos ei tee mitään niin luksuksesta joutuu maksamaan extraa. Jotenkin vain tuntuisi väärältä että kustannettaisiin viinat ja röökit mitään tekemättömille jotka vielä mahdollisesti ovat päättänet olla tekemättä mitään kalliissa asunnossa pääkaupungissa. Kuitenkin niitä saisi ostaa jos haluaa tinkiä muusta. Kertoimet mietin mukaan sen takia että jos suomalaisilta verotettaisiin se kaikki mitä tuohon perustuloon(jonka tarkoitus on turvata perustoimeentulo) menee, niin korvamerkitsemällä ne rahat suomalaisiin tuotteisiin/palveluihin saataisiin tätäkin kautta ohjattua se raha takaisin paikalliseen kiertoon, mahdollistaen sitä kautta paljon kotimaisia työpaikkoja niille jotka sitä lisätienestiä kaipaisivat. Itsekkin voisin helposti polkaista useampia firmoja pystyyn kevyttyöllistämään porukkaa.

Eli jonkunlaista positiivista kierrettä tässä hain noilla kertoimilla, ilman että pakotetaan kuitenkaan ketään tekemään mitään.

muoks: myönnettäköön tosin että lasken nämä vähän myös sen mukaan mikä mahdollistaisi juuri itselle mukavan tavan elää, tehden välillä vähemmän töitä, välillä enemmän ja välillä yrittäjänä. Kaikki tämä tehokkaasti ja ilman pelkoa velkakierteeseen joutumisesta. Nykysysteemi tekee kaikesta turhan hankalaa, tehotonta ja pelko tuosta tyhjän päälle jäämisestä saa jättämään monta hyvää mahdollisuutta hyödyntämättä.

muoks2: sen perustulonhan voisi laittaa niin että kun saa kansalaisuuden syntyessään, niin ekana vuonna tulo on perustulo/18, toisena PT/17... Ja sama myöhemmällä iällä kansalaisiksi tulleilla. Tuo ei olisi liian houkutteleva tarjous tukien perässä tulijoille.

Eli sinä mieluummin mikromanageroit mitä jengi ostaa perustulolla kuin viet työttömiltä vapaa-aikaa?

No, nämä nyt on ideologisia valintoja, ei siinä mitään.

Ja itse todellakin vastustan tilannetta, jossa perustulolla kannustetaan ihmisiä tekemään vähemmän töitä.

En näe mitään syytä miksi valtion täytyisi maksaa enemmän sosiaalitukia kalliilla paikalla asuvalle työttömälle. Nyt jo on olemassa ansiosidonnainen, joka mahdollistaa sen että yllättäen työttömäksi jäävä ei joutuisi heti muuttamaan, vaan saa 1,5 vuotta aikaa etsiä uuden työpaikan. Jos ei siinä ajassa löydä, niin ehkä on parempi että muuttaa muualle ja tekee tilaa töissä käyville ihmisille.

Puhutaankin tilanteesta, jossa ei ole ansiosidonnaista, vaan kaikilla sama perustulo.
 
En ole asiantuntija, mutta muistaakseni vihreiden perustulomallin n. 600€/kk perustulo on laskettu about kustannusneutraaliksi vrt. nykyinen sotu-järjestelmä, ja VAS:n 750€/kk perustulo kolmen ja puolen miljardin hintaiseksi vrt. nykytilanne. Joten tuollainen tonnin perustulo lisäisi valtion kustannuksia jopa 6-8 miljardia, ellei sen dynaamiset vaikutukset sitten hieman pienentäisi summaa.

Itse pidän kyllä perustuloa ajatuksena varsin hyvänä ja on useampia malleja, jotka varmasti toimisivat. Kynnyskysymys on se, miten rahoitus pystytään järjestämään siten, että se euroa kuukaudessa vielä on järkevällä tasolla ja, että perustulon vaikutus ei siirry suuremmin hintoihin ja siten syö sen ideaa pois.
Mutta ehkä alamme asiassa jo olla siinä vaiheessa, että itse idea alkaa pikkuhiljaa olla niin hyväksytty, että kehityspanoksia voitaisiin viedä sinne rahoituksen suuntaan...

Sen takia vähän kyselenkin, mitä perustulomallia jengi kannattaa.

Minusta tuntuu enemmän siltä, että kun on järjestetty perustulokokeilua, kaikilla puolueilla on erilaisia ehdotuksia, niin on huomattu että se joko a) kävisi liian kalliiksi b) perustulo olisi niin alhainen, että ihmisarvoisen elämän edellytysten täyttyminen on vähän niin ja näin.
 
Puhutaankin tilanteesta, jossa ei ole ansiosidonnaista, vaan kaikilla sama perustulo.
Ei kai näiden tarvitse toisiaan sulkea pois, tai vaihtoehtoisesti voisi olla alkuun (vuoden ajan?) korotettu perustulo, mikä korvaisi nykyisen ansiosidonnaisen järjestelmän. Silloin olisi aikaa hankkia työpaikka tai perustaa uusi yritys, ennen kuin joutuisi muuttamaan halvemman asumisen perässä. Tämä tosin sen verran laaja kokonaisuus taas, että ei välttämättä kannata tähän sotkea.
 
Minusta tuntuu enemmän siltä, että kun on järjestetty perustulokokeilua, kaikilla puolueilla on erilaisia ehdotuksia, niin on huomattu että se joko a) kävisi liian kalliiksi b) perustulo olisi niin alhainen, että ihmisarvoisen elämän edellytysten täyttyminen on vähän niin ja näin.
Onko tästä jotain yleistä määritelmää mikä on ihmisarvoista elämää? Jos tuen määrä on riittävä yksiön asumiskustannuksiin, netti, puhelin yms. laskuihin ja siitä jää vielä 3-400e/kk käyttörahaa, onko se riittävä? Opiskelijabudjetilla aikanaan oli. Opiskelijakämpät oli täynnä, joten yksityiseltä asunto 500e/kk joka oli käytännössä koko opintotuki+asumistuki. Siihen päälle 400e/kk opintolaina jolla maksoi lopun elämisen ihan ok. Ja kun oli tarvetta enempään, hain 5h/vk sopparilla varastolle töihin, tosin usein tuli tehtyä 15h eli yksi arki-ilta ja yksi vklp päivä.

Ei tuolla rahalla kierrelty baareissa tai eletty mitään hulppeaa elämää, mutta kyllä sillä eli mielestäni ihan ihmisarvoista elämää. Se elämä oli tosin Kanta-Hämeessä, mikä jos itsessään on joidenkin mielestä ihmisarvoisen elämän vaarantava tekijä.
 
Ei kai näiden tarvitse toisiaan sulkea pois, tai vaihtoehtoisesti voisi olla alkuun (vuoden ajan?) korotettu perustulo, mikä korvaisi nykyisen ansiosidonnaisen järjestelmän. Silloin olisi aikaa hankkia työpaikka tai perustaa uusi yritys, ennen kuin joutuisi muuttamaan halvemman asumisen perässä. Tämä tosin sen verran laaja kokonaisuus taas, että ei välttämättä kannata tähän sotkea.

No kyllä ne vähän sulkee toisiaan pois (lisäät perustuloon vastikkeellisen osan, joka määritelmällisesti ei ole perustulo).

Ja siis itse olen vän skeptinen sen suhteen, että yli vuoden työttömänä olevan tilanne paranee sillä, että pitää muuttaa hevonperseeseen (niin työn osalta kuin vaikkapa mielenterveyspalveluiden osalta). Koska kämpät ovat halpoja siellä, missä jengi ei halua asua/muuttaa. Ja se johtuu niin työpaikkojen vähäisyydestä kuin palveluiden puutteesta.

Kun ongelmana muutenkin on työvoiman liikkuvuus/kohtaanto, niin ei se ainakaan sillä parane jos se unohdetaan ja keskitytään kämpän hintaan.
 
Onko tästä jotain yleistä määritelmää mikä on ihmisarvoista elämää? Jos tuen määrä on riittävä yksiön asumiskustannuksiin, netti, puhelin yms. laskuihin ja siitä jää vielä 3-400e/kk käyttörahaa, onko se riittävä? Opiskelijabudjetilla aikanaan oli. Opiskelijakämpät oli täynnä, joten yksityiseltä asunto 500e/kk joka oli käytännössä koko opintotuki+asumistuki. Siihen päälle 400e/kk opintolaina jolla maksoi lopun elämisen ihan ok. Ja kun oli tarvetta enempään, hain 5h/vk sopparilla varastolle töihin, tosin usein tuli tehtyä 15h eli yksi arki-ilta ja yksi vklp päivä.

Ei tuolla rahalla kierrelty baareissa tai eletty mitään hulppeaa elämää, mutta kyllä sillä eli mielestäni ihan ihmisarvoista elämää. Se elämä oli tosin Kanta-Hämeessä, mikä jos itsessään on joidenkin mielestä ihmisarvoisen elämän vaarantava tekijä.

Toimeentulotuen perusosa antaa osviittaa siitä, mikä nykyisellään katsotaan suurin piirtein vähimmäismääräksi.

e. Yksinasuvalla 502,21€ asumismenojen jälkeen.
 
Ja siis itse olen vän skeptinen sen suhteen, että yli vuoden työttömänä olevan tilanne paranee sillä, että pitää muuttaa hevonperseeseen (niin työn osalta kuin vaikkapa mielenterveyspalveluiden osalta). Koska kämpät ovat halpoja siellä, missä jengi ei halua asua/muuttaa
Itse taas olen vähän skeptinen sen suhteen että yli vuoden työttömänä olevan työllisyysnäkymät ainakaan paranevat sen ensimmäisen vuoden jälkeen, vaikka saisikin hyvällä paikalla asustella vastikkeetta.

Suomessa asunnot ovat halpoja suurimmassa osassa maata, eikä todellakaan tarvitse missään hevonperseessä asua, vaikka asumistuen maksimimäärästä(joka tässä tilanteessa siis sisältyy siihen perustuloon) muutama satanen tingittäisiinkin.

Tällöin se pitkäaikaistyötön muuttaisi vähän syrjemmälle ja niitä asuntoja vapautuisi nille jotka sinne töiden perässä muuttavat. En itse näe asiassa mitään järkeä niin että töissä käyvä joutuu käyttämään työmatkoihin muutaman tunnin päivässä, kun työpaikan lähellä olevissa asunnoissa asustelee kelan piikkiin työttömiä.
 
Itse taas olen vähän skeptinen sen suhteen että yli vuoden työttömänä olevan työllisyysnäkymät ainakaan paranevat sen ensimmäisen vuoden jälkeen, vaikka saisikin hyvällä paikalla asustella vastikkeetta.

Findikaattorin mukaan yli vuoden työttömänä olleita on n.78 tuhatta ja yli kaksi vuotta n.33 tuhatta.

Minusta ainakin rakenteellisewn työttömyyteen pitää puuttua, eikä vain luovuttaa. Niin ihmisten itsensä takia kuin julkisen talouden takia.

Suomessa asunnot ovat halpoja suurimmassa osassa maata, eikä todellakaan tarvitse missään hevonperseessä asua, vaikka asumistuen maksimimäärästä(joka tässä tilanteessa siis sisältyy siihen perustuloon) muutama satanen tingittäisiinkin.

Suomen väestö ei halua asua suurimmassa osassa maata. Väestö keskittyy lähinnä etelään ja varsinkin pk-seudulle. Hevonperse on ne paikkakunnat, joissa ei ole sen suuremmkn duunia ja palveluita (suurin osa Suomesta)

Itse taas olen vähän skeptinen sen suhteen että yli vuoden työttömänä olevan työllisyysnäkymät ainakaan paranevat sen ensimmäisen vuoden jälkeen, vaikka saisikin hyvällä paikalla asustella vastikkeetta.

Suomessa asunnot ovat halpoja suurimmassa osassa maata, eikä todellakaan tarvitse missään hevonperseessä asua, vaikka asumistuen maksimimäärästä(joka tässä tilanteessa siis sisältyy siihen perustuloon) muutama satanen tingittäisiinkin.

Tällöin se pitkäaikaistyötön muuttaisi vähän syrjemmälle ja niitä asuntoja vapautuisi nille jotka sinne töiden perässä muuttavat. En itse näe asiassa mitään järkeä niin että töissä käyvä joutuu käyttämään työmatkoihin muutaman tunnin päivässä, kun työpaikan lähellä olevissa asunnoissa asustelee kelan piikkiin työttömiä.

Kuinka paljon syrjemmälle? Nykyisellään pk-seudulla hyväksyttävät asumismenot ovat samat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), Keravalle mentäessä putoaa n.70 euroa, Kirkkonummen suuntaan mentäessä n. 90 euroa.

Jos se pitkäaikaistyötön joutuu muuttamaan mestaan, jossa ei ole julkista liikennettä saati töitä, niin työllistyminen ei ainakaan parane ja pahimmillaan saatetaan pahentaa rakenteellista työttömyyttä. Varsinkin jos työmarkkinoita ei samalla vapauteta.
 
Findikaattorin mukaan yli vuoden työttömänä olleita on n.78 tuhatta ja yli kaksi vuotta n.33 tuhatta.

Minusta ainakin rakenteellisewn työttömyyteen pitää puuttua, eikä vain luovuttaa. Niin ihmisten itsensä takia kuin julkisen talouden takia.



Suomen väestö ei halua asua suurimmassa osassa maata. Väestö keskittyy lähinnä etelään ja varsinkin pk-seudulle. Hevonperse on ne paikkakunnat, joissa ei ole sen suuremmkn duunia ja palveluita (suurin osa Suomesta)



Suomessa asunnot ovat halpoja suurimmassa osassa maata, eikä todellakaan tarvitse missään hevonperseessä asua, vaikka asumistuen maksimimäärästä(joka tässä tilanteessa siis sisältyy siihen perustuloon) muutama satanen tingittäisiinkin.



Kuinka paljon syrjemmälle? Nykyisellään pk-seudulla hyväksyttävät asumismenot ovat samat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), Keravalle mentäessä putoaa n.70 euroa, Kirkkonummen suuntaan mentäessä n. 90 euroa.

Jos se pitkäaikaistyötön joutuu muuttamaan mestaan, jossa ei ole julkista liikennettä saati töitä, niin työllistyminen ei ainakaan parane ja pahimmillaan saatetaan pahentaa rakenteellista työttömyyttä. Varsinkin jos työmarkkinoita ei samalla vapauteta.
Jonkinlainen realismi on muutenkin hyvä pitää kuvassa.

Nykyinen perusoikeuksia korostava ajattelutapa tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään sellainen malli, joka tosiasiallisesti tarkoittaisi osalle väestöä pakkomuuttoa, ei voisi mennä lainsäädäntöprosessista läpi.

Ehkä vielä muutama kymmenen vuotta sitten tilanne olisi ollut erilainen.
 
Vastailen mutupohjalta. Tämä on kuitenkin vain omaa pohdintaani siltä että mikä voisi toimia kokonaisuutena. "Noin tonni" ei välttämättä riittäisi helsingin keskustaan mutta muualle luulisi riittävän. Kepukin varmaan tykkäisi kun porukkaa lappaisi maakuntiin

Olisi hauska nähdä kepulaisten ilmeet, kun maakuntiin asutettaisiin pk-seudun toimeentulotuki porukkaa.
Massiiviset määrät maahanmuuttajia, päihdeongelmaisia ja muita kivoja sosiaalisesti ongelmaisia tapauksia, muiden työttömien ohella.

Helsingin katukuva kieltämättä siistyisi ainakin tällä keinoin heittämällä :thumbsup:
 
Jonkinlainen realismi on muutenkin hyvä pitää kuvassa.

Nykyinen perusoikeuksia korostava ajattelutapa tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään sellainen malli, joka tosiasiallisesti tarkoittaisi osalle väestöä pakkomuuttoa, ei voisi mennä lainsäädäntöprosessista läpi.

Ehkä vielä muutama kymmenen vuotta sitten tilanne olisi ollut erilainen.
Eikö se ole ihan normaalia, että tulotason laskiessa joutuu laskemaan elinkustannuksia. Asuminen kuuluu mielestäni ehdottomasti näihin. Se että joudut muuttamaan Keravalle Kalliosta kun jäät työttömäksi ei voi olla lainsäädänöllinen ongelma. Vai oliko ongelma se että jo työttömiä pitää suojella moisilta pakkomuutoilta, mutta muut ovat sen piirissä?

Tukien leikkaus on tulotason laskua, jossain vaiheessa se voi olla ihan oikeasti hyvinkin ajankohtaista että näin joudutaan tekemään.
 
Jonkinlainen realismi on muutenkin hyvä pitää kuvassa.

Nykyinen perusoikeuksia korostava ajattelutapa tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään sellainen malli, joka tosiasiallisesti tarkoittaisi osalle väestöä pakkomuuttoa, ei voisi mennä lainsäädäntöprosessista läpi.

Ehkä vielä muutama kymmenen vuotta sitten tilanne olisi ollut erilainen.

No minusta se on ajatuksellisesti muutenkin vähän outoa, että ratkaisuksi siihen että ihniset haluaa asua Helsingissa on se, että yritetään saada huono-osaisimpia potkittua pois pk-seudulta eikä se että yritettäisiin mahdollistaa mahdollisimman monen ihmisen asumisen siellä missä haluavat asua.

Pk-seudun ongelma (tai varsinkin Helsingin) on liian vähäinen rakentaminen ja varsinkin sinne, missä on kalleimmat kämpät.

Ja mitä tulee siihen, että perustulo sisältäisi myös ne asumisen tuet, niin se on vähintäänkin ongelmallista löytää oikea taso, koska asumisen hinta vaihtelee niin paljon maan sisällä. Helposti käy niin, että hevonperseessä asuvalle downshiftaajalle maksetaan liikaa ja kaupunkien läheisyydessä asuvalle liian vähän.
 
No minusta se on ajatuksellisesti muutenkin vähän outoa, että ratkaisuksi siihen että ihniset haluaa asua Helsingissa on se, että yritetään saada huono-osaisimpia potkittua pois pk-seudulta eikä se että yritettäisiin mahdollistaa mahdollisimman monen ihmisen asumisen siellä missä haluavat asua.

Pk-seudun ongelma (tai varsinkin Helsingin) on liian vähäinen rakentaminen ja varsinkin sinne, missä on kalleimmat kämpät.

Ja mitä tulee siihen, että perustulo sisältäisi myös ne asumisen tuet, niin se on vähintäänkin ongelmallista löytää oilea taso, koska asumisen hinta vaihtelee niin paljon maan sisällä. Helposti käy niin, että hevonperseessä asuvalle downshiftaajalle maksetaan liikaa ja kaupunkien läheisyydessä asuvalle liian vähän.
Asumiskuluille 0,75 kertoin? Pienentäisi eroja asumisen hinnoissa neljänneksellä.

muoks: tosin kun asuminen kustannetaan siinä perustulossa niin veikkaampa aika monen päätyvän säästämään asumalla pidempään kotona, tai kimppakämpissä jne. Asuntopula voisi olla historiaa.
 
Niitä varten, jotka sieltä kämpän haluaa. Varsinkin ostaa.
No ne varmaan sitten maksaa sen itse? Varmaan aika moni haluaisi muuttaa isompaan kämppään/paremmalle paikalle, mutta jostain syystä vain valtion rahoista maksettaessa se on perusoikeus.
 
Findikaattorin mukaan yli vuoden työttömänä olleita on n.78 tuhatta ja yli kaksi vuotta n.33 tuhatta.

Minusta ainakin rakenteellisewn työttömyyteen pitää puuttua, eikä vain luovuttaa. Niin ihmisten itsensä takia kuin julkisen talouden takia.
Uskoisin että noita nykyisiä työttömyyslukuja sotkee aika paljon juuri ansiosidonnainen, jonka loppuessa juuri hetki ennen kahden vuoden työttömyyttä ajaakin ihmiset ottamaan pienempi palkkaisia töitä vastaan.


Kuinka paljon syrjemmälle? Nykyisellään pk-seudulla hyväksyttävät asumismenot ovat samat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), Keravalle mentäessä putoaa n.70 euroa, Kirkkonummen suuntaan mentäessä n. 90 euroa.

Jos se pitkäaikaistyötön joutuu muuttamaan mestaan, jossa ei ole julkista liikennettä saati töitä, niin työllistyminen ei ainakaan parane ja pahimmillaan saatetaan pahentaa rakenteellista työttömyyttä. Varsinkin jos työmarkkinoita ei samalla vapauteta.
Sehän se juuri hienoa tässä onkin että se työtön saa ihan itse päättää mitä arvostaa enemmän, hyvällä paikalla olevaa asuntoa ja vähemmän käyttörahaa vai tinkiikö asumismenoista, että saa enemmän rahaa muuhun elämiseen.

Niin ja kyllä niitä töitä on muuallakin kuin Helsingissä,
 
Jonkinlainen realismi on muutenkin hyvä pitää kuvassa.

Nykyinen perusoikeuksia korostava ajattelutapa tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään sellainen malli, joka tosiasiallisesti tarkoittaisi osalle väestöä pakkomuuttoa, ei voisi mennä lainsäädäntöprosessista läpi.

Ehkä vielä muutama kymmenen vuotta sitten tilanne olisi ollut erilainen.
Tosiasiallinen pakkomuutto tulee monen elämässä edelleen vastaan. Se ei ole sama kuin pakkomuutto
 
Eli rikkaita varten?

Se hyödyttää kaikkia. Kun rikkaat ostavat sieltä arvoalueelta niitä kämppiä, niin eivät osta niitä sieltä mihin keskituloinen voi laittaa rahat kiinni.

Koska edelleenkin, hinta indikoi sitä, mitä ihmiset haluavat. Ja tarjonnan lisääminen laskee hintoja (jos rakennetaan helvetisti kämppiä vaikka Ranualle, niin se ei vaikuta Helsingin kämppien hintoihin vaikka Ranualta saisi silloin pienituloisetkin omistusasunnon). Sama toimii Helsingin sisällä.

No ne varmaan sitten maksaa sen itse? Varmaan aika moni haluaisi muuttaa isompaan kämppään/paremmalle paikalle, mutta jostain syystä vain valtion rahoista maksettaessa se on perusoikeus.

Öö, tottakai. Siksi nytkin on isoimmat hyväksyttävt asumismenot.

Uskoisin että noita nykyisiä työttömyyslukuja sotkee aika paljon juuri ansiosidonnainen, jonka loppuessa juuri hetki ennen kahden vuoden työttömyyttä ajaakin ihmiset ottamaan pienempi palkkaisia töitä vastaan.

Sehän se juuri hienoa tässä onkin että se työtön saa ihan itse päättää mitä arvostaa enemmän, hyvällä paikalla olevaa asuntoa ja vähemmän käyttörahaa vai tinkiikö asumismenoista, että saa enemmän rahaa muuhun elämiseen.

Niin ja kyllä niitä töitä on muuallakin kuin Helsingissä,

Jos tarkoitat sitä kuvaajaa, jossa on piikki ansiosidonnaisen loppumisen kohdalla, niin se on sinänsä vähän harhaanjohtava: siinä taisi olla prosenttiosuudet ja kuitenkin työllistymistä tapahtuu tasaisena virtana, jolloin lopussa tietenkin prosenttiosuus näyttää suuremmalta.

Mutta ei siinä, minusta ansiosidonnainen pitäisi maksaa kaikille ja olla lyhyempi.

No mikä on se oikea koko Suomeen sopiva taso?

Pk-seutu oli esimerkkinä, kuten huomaat sanon että vuokrat ovat pienempiä siellä, missä on heikosti työpaikkoja ja palveluita.
 
Se hyödyttää kaikkia. Kun rikkaat ostavat sieltä arvoalueelta niitä kämppiä, niin eivät osta niitä sieltä mihin keskituloinen voi laittaa rahat kiinni.
Nythän se menee Helsingissä niin, että rakennetaan kyllä kämppiä, mutta isot tekijät kuten Sato, Lumo jne. ostaa ne kaikki asunnot ja vuokraa eteenpäin. Vuokratasoihin tällä ei ole mitään merkitystä, koska yksityiset sijoittajat haluavat rahansa pois. Paras asiakas noille on juurikin se maksusitoumus asiakas, kenen vuokran ja tuhot (ei typo!) valtio maksaa. Ei esim. pätkäduunari tai pienituloinen, jolla voi vuokranmaksukyky heitellä.
 
Nythän se menee Helsingissä niin, että rakennetaan kyllä kämppiä, mutta isot tekijät kuten Sato, Lumo jne. ostaa ne kaikki asunnot ja vuokraa eteenpäin. Vuokratasoihin tällä ei ole mitään merkitystä, koska yksityiset sijoittajat haluavat rahansa pois. Paras asiakas noille on juurikin se maksusitoumus asiakas, kenen vuokran ja tuhot (ei typo!) valtio maksaa. Ei esim. pätkäduunari tai pienituloinen, jolla voi vuokranmaksukyky heitellä.

Tottakai Helsinkiin rakennetaan, mutta aivan liian vähän.

Jos vuokrakämppiä on vähemmän kuin mikä on kysyntä, niin tottakai se vaikuttaa hintoihin.

Onko sinulla muuten jotain tarkempaa perustelua tuohon väitteeseesi millä perusteilla vuokralaiset valitaan vai onko kyseessä mutu?
 
Nythän se menee Helsingissä niin, että rakennetaan kyllä kämppiä, mutta isot tekijät kuten Sato, Lumo jne. ostaa ne kaikki asunnot ja vuokraa eteenpäin. Vuokratasoihin tällä ei ole mitään merkitystä, koska yksityiset sijoittajat haluavat rahansa pois. Paras asiakas noille on juurikin se maksusitoumus asiakas, kenen vuokran ja tuhot (ei typo!) valtio maksaa. Ei esim. pätkäduunari tai pienituloinen, jolla voi vuokranmaksukyky heitellä.

Asumistuki pitäisikin ekana poistaa ja vuokrat tippuu sen verran, sit lähtee seuraavaa tuki viidakkoa poistamaan.
 
Nythän se menee Helsingissä niin, että rakennetaan kyllä kämppiä, mutta isot tekijät kuten Sato, Lumo jne. ostaa ne kaikki asunnot ja vuokraa eteenpäin. Vuokratasoihin tällä ei ole mitään merkitystä, koska yksityiset sijoittajat haluavat rahansa pois. Paras asiakas noille on juurikin se maksusitoumus asiakas, kenen vuokran ja tuhot (ei typo!) valtio maksaa. Ei esim. pätkäduunari tai pienituloinen, jolla voi vuokranmaksukyky heitellä.
Eiköhän ne mene ihan hakujärjestyksillä nopeimmille tai jonoista.

Ja ARA-rahoitteisissa on sitten omat koukkunsa, mutta esim. Lumot taitaa nykyisin olla kaikki vapaarahoitteisia (nehän myi vanhatkin ARAt Y-säätiölle).

ARA Asukasvalinta
 
Tottakai Helsinkiin rakennetaan, mutta aivan liian vähän.

Jos vuokrakämppiä on vähemmän kuin mikä on kysyntä, niin tottakai se vaikuttaa hintoihin.

Onko sinulla muuten jotain tarkempaa perustelua tuohon väitteeseesi millä perusteilla vuokralaiset valitaan vai onko kyseessä mutu?
Enhän minä mistään valintajärjestyksistä tai kriteereistä puhunut, vaan siitä minkälainen asiakas noille on paras. Se on semmoinen ketä ei työnteko kiinnosta pätkääkään, vaan varma vuokra tulee sijoittajan taskuun verovaroista. Se että samalla vuokrat/asumistuet pysyy korkealla tasolla, on vaan plussaa. Ts. aina vaan parempi jos työläinen jää jonoon.
 
Enhän minä mistään valintajärjestyksistä tai kriteereistä puhunut, vaan siitä minkälainen asiakas noille on paras. Se on semmoinen ketä ei työnteko kiinnosta pätkääkään, vaan varma vuokra tulee sijoittajan taskuun verovaroista. Se että samalla vuokrat/asumistuet pysyy korkealla tasolla, on vaan plussaa. Ts. aina vaan parempi jos työläinen jää jonoon.

Tai sitten ostaa sijoituskämppä halutulta alueelta, josta saa korkeampaa vuokraa...
 
Sinä spekuloit, että sijoittajat ottaa mieluummin työttömän maksusitoumuksella, minä taas sitä, että sijoittajat varmaan haluavat sijoituksilleen mahdollisimman paljon tuottoa.
Jos saat markkinahintaista vuokraa valtiolta vuokralaisen tukien muodossa tai suoraan vuokralaiselta, mitä väliä sillä on sijoittajalle? Edeltävässä pienemmät riskit vaikka eihän asian todellakaan näin päin pitäisi olla. Se että joku yksityinen vuokraa sijoituskämppäänsä, asetelma on taas yleensä täysin toisin päin.
 
Jos saat markkinahintaista vuokraa valtiolta vuokralaisen tukien muodossa tai suoraan vuokralaiselta, mitä väliä sillä on sijoittajalle? Edeltävässä pienemmät riskit vaikka eihän asian todellakaan näin päin pitäisi olla. Se että joku yksityinen vuokraa sijoituskämppäänsä, asetelma on taas yleensä täysin toisin päin.
Nämä isot toimijat, jotka ei peri vuokravakuutta, tuskin saavat maksusitoumuksia.
Kela antaa maksusitoumuksen vuokravakuuteen (kun ehdot täyttyy).

Mahdollinen asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, mikäli näin on sovittu vuokrasopimuksessa tai asumistuen hakija sitä pyytää.

Työttömyysetuudesta ei tietenkään voi.

Toimeentulotuesta suoraan vuokranantajalle maksaminen sitten edellyttää jo, että aiemmin on ollut ongelmia vuokranmaksussa eli on vuokrarästejä / vuokravelan maksuhäiriöitä luottotiedoissa. Tällöin asunnon saaminen ns. vapailta markkinoilta, myös institutionaalisilta, onkin sitten jo hyvin vaikeaa.
Eikä ole helppoa edes kaupungilta, Y-säätiöltä tai vastaavilta.

(Nämä kysäisin paremmalta puoliskolla, joka on sosiaalialan ammattilainen, tosin valtion puolella.)
 
Viimeksi muokattu:
Nämä isot toimijat, jotka ei peri vuokravakuutta, tuskin saavat maksusitoumuksia.
Kela antaa maksusitoumuksen vuokravakuuteen (kun ehdot täyttyy).

Mahdollinen asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, mikäli näin on sovittu vuokrasopimuksessa tai asumistuen hakija sitä pyytää.

Toimeentulotuesta suoraan vuokranantajalle maksaminen sitten edellyttää jo, että aiemmin on ollut ongelmia vuokranmaksussa eli on vuokrarästejä / vuokravelan maksuhäiriöitä luottotiedoissa. Tällöin asunnon saaminen ns. vapailta markkinoilta, myös institutionaalisilta, onkin sitten jo hyvin vaikeaa.
Eikä ole helppoa edes kaupungilta, Y-säätiöltä tai vastaavilta.

(Nämä kysäisin paremmalta puoliskolla, joka on sosiaalialan ammattilainen, tosin valtion puolella.)
No ei tuo nyt kovin harvinaiselta vaikuta 2016, veikkaan että tänä päivänä vielä isompi prosentti. Siellähän tuo yksityinen Sato roikkuu sijalla 3. Asialla ei itselle niin väliä jos tukirahat valuisi suoraan kaupungin luukkujen kautta kaupungin taskuun, mutta kun ne valuu ulkomaisille sijoitusyhtiölle tässä tapuksessa suurilta osin.
 
No ei tuo nyt kovin harvinaiselta vaikuta 2016, veikkaan että tänä päivänä vielä isompi prosentti. Siellähän tuo yksityinen Sato roikkuu sijalla 3. Asialla ei itselle niin väliä jos tukirahat valuisi suoraan kaupungin luukkujen kautta kaupungin taskuun, mutta kun ne valuu ulkomaisille sijoitusyhtiölle tässä tapuksessa suurilta osin.
Tietysti, jos niiden vuokrasopimuspohjassa on tuo, että mahdollinen asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle. Kunnilla yleensä on myös.
Asumistukea saa varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta muuallakin, myös moni työssä käyvä. Ja lähes kaikki opiskelijat.

Mutta se asumistuki on vain ja ainoastaan asumistuki.
 
Keskon Mikko Helanderin ”kevennys” Suomesta Pohjois-Korean tiellä oli typerä – mutta saattoi silti olla merkittävä avaus
Keskon pääjohtaja ja EK:n varapuheenjohtaja toivoi elinkeinoelämältä enemmän vaalitukea markkinatalousmyönteisille ehdokkaille.

Yllätys et EK-mafia haluaa Suomesta Pohjois-Korean
 
et kai nyt tosissaan väitä että yrityksen voiton teko on haitallista? Voiton teko on juuri se tekiä yhdessä kilpailun kanssa joka ajaa hintoja alas ja parantaa palvelua. Kas kun ei siirrytä vain julkisen sektorin tuotteisiin koska sehän ei voittoa tee. Ruoka ilmaiseksi kuten venezuelassa,vaikka eihän se nälkiintymistä estänyt.
En yleisesti, mutta lääkäripalveluiden osalta se ei mielestäni toimi.
 
Ja mitä tulee siihen, että perustulo sisältäisi myös ne asumisen tuet, niin se on vähintäänkin ongelmallista löytää oikea taso, koska asumisen hinta vaihtelee niin paljon maan sisällä. Helposti käy niin, että hevonperseessä asuvalle downshiftaajalle maksetaan liikaa ja kaupunkien läheisyydessä asuvalle liian vähän.

En oikein ymmärrä ajattelumaailmaa, jossa Helsingin keskustassa asuvalle työttömälle kuuluu enemmän resursseja kuin muualla asuvalle työttömälle. Jos asumiskustannukset hoidetaan työttömän puolesta ilman minkäänlaista (tai riittävän isoa) omavastuuta, luodaan myös typerä mekanismi, joka ei kannusta asumiskulujen pienentämiseen.
 
Keskon Mikko Helanderin ”kevennys” Suomesta Pohjois-Korean tiellä oli typerä – mutta saattoi silti olla merkittävä avaus
Keskon pääjohtaja ja EK:n varapuheenjohtaja toivoi elinkeinoelämältä enemmän vaalitukea markkinatalousmyönteisille ehdokkaille.

Yllätys et EK-mafia haluaa Suomesta Pohjois-Korean

Ymmärsitköhän sä nyt tänkin väärin?
 
Ymmärsitköhän sä nyt tänkin väärin?

Eduskunnan käsittelyssä oli tänään tiistaina sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) esittelemä väliaikainen 75 euron koronakorotus toimeentulotukeen.

En vaan sanoin että EK-mafia haluaa Pohjois-Korean mallisen Suomen
Se ei kyllä pidä paikkaansa vaan jotenkin vertas et ollaan sillä tiellä
Ja en ainakaan itse ymmärrä tuota korotusta tässä kohtaa kun työttömyys se ongelma on mut hallitus vaan lisää julkisia menoja.

"Helander kertoi puhuneensa ”koronapandemian laukaisemasta valtiojohtoisuudesta, ilmaisen rahan politiikasta, Suomen julkisen sektorin koosta, valtiontalouden alijäämäisyydestä ja velan kasvusta” – mutta oli ”ilmeisen epäonnistuneesti” kärjistänyt viestiään. "
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 419
Viestejä
4 511 865
Jäsenet
74 368
Uusin jäsen
PerusJantteri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom