Paikkoihin, joissa itselle on työtä - varmasti olen, en mihinkään kasvukeskukseen summittaisesti. Mutta tässä oli joku erikoinen väite, että olisin patistamassa työtöntä muuttamaan pois Helsingistä, mitä en ole tehnyt. Jos ihminen asuu kaupungin vuokra-asunnossa ja jää työttämäksi niin asukoon siinä. Mutta jos jää työttömäksi niin, ettei ole varaa enää asua aiemmassa vapaiden markkinoiden asunnossaan eikä uutta työtä täällä ole niin miksi ihmeessä pitäisi juuri tänne saada asumaan? Kuten sanoin, moni muuttaa ihan omalla rahallaankin työn perässä. Miksei sellainen voi muuttaa, jota ei mikään työ paikkakunnalle sido ja jonka elämän muut maksavat?
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Kotimaan politiikka
- Keskustelun aloittaja Molle
- Aloitettu
Paikkoihin, joissa itselle on työtä - varmasti olen, en mihinkään kasvukeskukseen summittaisesti. Mutta tässä oli joku erikoinen väite, että olisin patistamassa työtöntä muuttamaan pois Helsingistä, mitä en ole tehnyt. Jos ihminen asuu kaupungin vuokra-asunnossa ja jää työttämäksi niin asukoon siinä. Mutta jos jää työttömäksi niin, ettei ole varaa enää asua aiemmassa vapaiden markkinoiden asunnossaan eikä uutta työtä täällä ole niin miksi ihmeessä pitäisi juuri tänne saada asumaan? Kuten sanoin, moni muuttaa ihan omalla rahallaankin työn perässä. Miksei sellainen voi muuttaa, jota ei mikään työ paikkakunnalle sido ja jonka elämän muut maksavat?
Näyttääkö sinusta siltä, että esimerkiksi kovasti aktiivisimmin Itä-Helsingin lähiöihin pakkautuva porukka työllistyy?
Nojaa, kyllä ne meilit, puhelut ja juna kulkee samalla tavalla perähikiältä kasvukeskuksiin. Harvemmin duunia haetaan enää ovelta ovelle hakemalla. Jonkinlainen porrastus asumistukeen voisi olla paikallaan, jos pariin vuoteen ei ala töitä löytymään.
Ja vihreiden mukaan niitä pitäisi tuoda sinne 80 000 lisää. Kyllä siinä joku töitä saisi ainankin.
Jos vain leikitellään asialla, ja unohdetaan perustuslain suoma jokaisen vapaa oikeus valita asuinpaikkansa, voisi asian viedä hieman pitemmällekin esim. määräämällä eläkkeelle siirtyvä muuttamaan vaikkapa omaan synnyinkuntaansa (tai ensimmäiseen kotikuntaansa nykyisessä Suomessa, jos on evakko- tai maahanmuuttaja.)
Sillä tavalla maa pysyisi asuttuna, sairaaloita tai juuri muitakaan palveluja ei maakunnissa tarvitsisi lakkauttaa jne.
Tietysti työttömille, eläkeläisille yms., kenties lapsillekin, jotka yhteiskunta voisi näin ottaa haltuun (muuthan maksavat lasten kulut) voisi perustaa myös internointileirejä. Kun meillä ei ole tuota Siperiaa, niin löytyisiköhän Kainuusta tai Lapista vielä sopivia korpimaita, missä voisi harrastaa reipasta ja karaisevaa ulkoilmaelämää yhdessä muiden kanssa...
Btw. Vuonna 2021 päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto oli 21 viikkoa, siis n. 5 kuukautta. Ehkä on kuitenkin fiksumpaa mennä nykysysteemillä ja antaa kaupunkilaisten vaan etsiä niitä töitä kaupungeissa, missä niitä kuitenkin on enemmän tarjollakin.
Viimeksi muokattu:
Sä sekoitat tahallasi vapauden valita asuinpaikkansa ja oikeuden saada sieltä asunto.
Kaikilla on Suomessa vapaus valita asua Helsingissä mutta osa majoitetaan kodittomien yömajoissa.
Tässä ketjussa keskusteltiin nimenomaan niiden asuntojen antamisesta ja saamisesta, ei siitä saako joku asua sillan alla vaikka Kaivopuistossa. Jos keskustelun maalitolpat nyt näin siirretään niin joudun toteamaan, että sitten ihmisten asuinpaikan valitseminen on ihan se ja sama mulle jos ei edes oleteta, että joku sinne asunnon rakennuttaa tai vuokran maksaa. Ja ennen kaikkea aloitusviestissä taisi olla erityisesti mielessä maahanmuuttajat, joiden syy "vapaasti valita" tietty asuinalue viittaisi enemmän oman porukan läheisyyteen kuin mihinkään työnhaulliseen seikkaan.
Perusoikeuksiin kuuluu kyllä myös oikeus tyydyttävään asuntoon. Lisäksi EU:n sosiaalisessa peruskirjassa sitoudutaan tavoitteeseen ehkäistä ja vähentää asunnottomuutta pyrkien sen asteittaiseen poistamiseen.
Kodittomien yömajamajoitukset ja asunnottomuus on yhtäältä epäonnistuminen, ja yhteiskunnan tehtävä on pyrkiä tarjoamaan asunto. Toisaalta osa ihmisistä ei halua tai kykene pysyvään asumiseen, missä mielessä nämä akuutit asumisen ja yöpymisen palvelut on onnistuessaan hyvä ratkaisu, usein vain näissä on haasteita mm. päihteiden kanssa.
Mutta eikö näitä tyydyttäviä asuntoja löydy työttömille esim. Helsingin kantakaupungin ulkopuolelta? Miksi työssäkäyvien pitää kustantaa se tyydyttävä kämppä kantakaupungin alueelta kun niitä on tarjolla pilvin pimein ympäryskunnissakin. Monella työläiselläkään ei ole varaa asua noilla paikoilla.
Viimeksi muokattu:
Lue tarkemmin niin ymmärrät. Puhuttiin oikeudesta pakkautua esim. Helsinkiin ja "oikeudesta" saada sieltä sitten myös katto päällensä maksamatta euroakaan itse. Suomessa kyllä riittää asuntoja ja kunnilla on asuntoja mutta jostain syystä "oikeus valita asuinpaikkansa" toimii niin, että nuo asunnot voidaan jättää tyhjilleen ja muualle vaaditaan lisää rakennettavaksi, muiden rahalla. Ja samalla valitetaan kun kunnat autioituu.
Ei pitäisi kuulua saada sitä sieltä mistä itse haluaa, muiden rahalla.
Minusta on perin omituista ajatella, että ne jotka maksaa veroja enemmän kuin jotkut toiset, saisi jotenkin päättää, mitä ne jotkut toiset sitten saa tehdä ja elämänsä järjestää.
Koko suomalaisen hyvinvointivaltion yksi keskeisistä ideoista on juuri se, että keräämällä veroja ja jakamalla ne yhteiskunnan toimesta uudelleen, estetään sellainen yhteiskuntajärjestys, missä ns. rahamies päättää köyhän puolesta.
En myöskään ymmärrä, miten joku voi olla kade työttömille ja tt-tukiasiakkaille.
Vähän kärjistän, mutta okei, joku heistä voi asua hyvälläkin sijainnilla, ja vapaata aikaahan heillä kyllä on paljon. Mutta paljon sitä aikaa ja energiaa menee raha-asioiden kanssa pärjäämiseen, byrokratian rattaissa toimimiseen ja lomakkeiden täyttämiseen, ruoka tuskin on kovin terveellistä ja leipäjonotkin saattaa kutsua, terveyden- ja hammashoito jää melko lailla nolliin (koska vain välttämättömät korvataan), kodinkoneen rikkoutuminen tai sairastuminen saattaa kaataa koko korttitalon pitkäksi aikaa tai lopullisestikin. Sosiaaliset suhteet voi vähän kärsiä, kun ei ole rahaa osallistua mihinkään, ei harrastaa mitään, ei käydä ystävien kanssa ravintoloissa, kahviloissa, leffassa tms. Eläke ei kerry - tosin sairastellaan ja kuollaan sen verran aikaisin, ettei siitä ehdittäisiin nauttiakaa (meillä väestöryhmittäin on isot erot). Jos on lapsia, ja on sosiaalitoimen kanssa tekemisissä (esim. täydentävän tt-tuen vuoksi), saa stressata siitä, miten ne katsoo lasten tilannetta. Ja siitä, millaisen elämän pystyy lapsilleen tarjoamaan jne. jne.
En tosiaan oikein ymmärrä, miksi työtöntä tai työkyvytöntä, tai edes työhalutonta pitäisi kadehtia tai ”isännän äänellä” koulia ja sanoa, mitä hänen tulee tehdä tai missä asua.
Joopa joo, "kade" jne.
Ollaan eri mieltä, ei siinä mitään. Itse koen, että mamun, työhaluttoman jne. pitäisi ottaa se ilmainen asuntonsa vaikka Kouvolasta jos ei Helsingistä juuri satu löytymään. Ja tehokkuuden nimissä ne resurssit ympäri maata pitäisi myös hyödyntää eikä jättää tyhjilleen muutenkin autioituvalla maaseudulla.
Ollaan eri mieltä, ei siinä mitään. Itse koen, että mamun, työhaluttoman jne. pitäisi ottaa se ilmainen asuntonsa vaikka Kouvolasta jos ei Helsingistä juuri satu löytymään. Ja tehokkuuden nimissä ne resurssit ympäri maata pitäisi myös hyödyntää eikä jättää tyhjilleen muutenkin autioituvalla maaseudulla.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 14 725
Toi "työhaluton" on aika likuva käsite. Eli sun mielestä vaikka työtön insinööri joka asuu helsingissä ja sille tarjotaan töitä kerrossiivoojana 10h viikossa niin että töitä tehdessään jää tappiolle niin silloin automaattisesti tulee häätö kämpästä ja passitus Kajaaniin betonikuutioon?
Kommenttini oli osoitettu edelliselle kirjoittajalle. Käsitteen merkitys on otettu sellaisenaan.
Kun nyt mainitsit niin mielestäni ansiosidonnaisen saa lusia loppuun. Se kun on aika tehokkaasti veroina ja muina maksuina maksettu vähänkin pitempään työtä tehneellä.
Mihin Kouvolassa työttömäksi joutuvan sitten pitäisi lähteä?
Ja entä perheet, jos puolison, avokin yms. työpaikka vaikka siellä Helsingissä säilyy?
Muutenkin minun on vaikea ajatella sellaista yhteiskuntaa, missä valtio voisi tuosta vaan määrätä ihmisiä muuttamaan jonnekin. Siinä hallinnon rautakoura tarttuisi niin syvälle yksilönvapauteen, ettei se enää kuulostaisi kovin vapaalta länsimaiselta demokratialta.
Ei ihmisiä mitata tuottavuudesta elämässä. Suorittavan työn tayloristisessa metriikassa kyllä, mutta elämässä ja yhteiskunnassa ei. Et sinä (tai minä tai Hentun Liisa) ole ihmisenä yhtään sen arvokkaampi tai vähemmän arvokas, kuin se mamu, työtön tai työhaluton.
Työn perässä muuttamisellehan sitten taas nykyisin on jo aika hyvin kannustimia, muuttoavustukset, työmatkatuet, asunnon verovähennysoikeus lähes tuplattu yms. Taitaa vaan nuo tuet edistää muuttoa sinne missä töitä on, eli pk-seutu, muu uusimaa ja Turun seutu. Eikä pois sieltä.
Vittu herätys nyt. Ei tässä ole mikään työttömien karkoitus käynnissä. Jos rouvva käy duunissa niin kai ne kykenee vuokransa maksamaan itsekin?
Tahallinen jatkuva väärin ymmärtäminen 5/5
Kahden vanhemman perheessä ei välttämättä voida maksaa vuokraa kohtuullisen kokoisesta asunnosta pelkällä yhden pienipalkkaisen vanhemman tuloilla. Saattaa tulla yllätyksenä, mutta läheskään kaikki eivät töissä ollessaan tienaa 5000 e/kk.
Sitä, että ihmisellä, jolla ei ole mitään varsinaista työsidonnaista tms. perustetta asua nimenomaan vaikkapa suhteellisen kalliissa Helsingissä ja joka ei itse asumistaan aio maksaa, voisi ihan yhtä hyvin asua jossain syrjemmällä, missä on paljon vapaita asuntoja ja asuminen sitä kautta halpaa.
Työtön saa asua ihan missä vaan mutta jos pitää toisten laskuun asua niin edullisempikin seutuu käynee, etenkin jos sattuu olemaan ilman asuntoa. (ja vielä rautalangasta: työn menetys ei tarkoita, että pitää muuttaa johonkin)
Ei tämä varmaan mene jakeluun jos lasit on kovin punaiset.
Ainakin itse mielestäni ymmärsin pointin ihan hyvin.
Vaikka perustuslain mukaan asuinpaikkansa saa valita itse, ei kunnilla ole mitään velvollisuutta rahoittaa tätä asumista. Kotikuntalainkin mukaan kotikunta määräytyy sillä perusteella missä asuu tai mihin kuntaan on erityisiä pitkäaikaisia suhteita perheen, hoitopaikan tai työn vuoksi. Jos joku lähtee syrjäkyliltä maleksimaan Helsinkiin, niin kaupungilla ei pitäisi olla mitään velvollisuutta tarjota hänelle asuntoa, koska henkilön kotikunta ei ole Helsinki. Kotikuntaa ei myöskään voi yleisesti muuttaa ilman vakituista osoitetta.
Kyseinen henkilö joutuu siis vuokraamaan omilla rahoillaan asunnon Helsingistä ja asumaan siellä tarvittavan ajan. Sitten voidaan tehdä ilmoitus maistraattiin. Nyt hän on "helsinkiläinen" eikä tietenkään enää ole mitään perusteita häntä häätää, vaikka joutuisikin työttömäksi tai maksukyky muuten romahtaisi. Jostain syystä tätä kotikuntalakia ei vain noudateta ja siksi varsinkin vokkien asukkaat valuvat kaikki pk-seudulle ja Turkuun, vaikka näille on aiemmin jo oma kotikunta osoitettu.
Siis rahoitushan on nykyisin Kelalta. Eli esim. työttömyysturva, asumistuki, perustoimeentulotuki, lapsilisä, takuuvuokrasitoumus.
Kunnalta vaan, jos tarvitaan ns. täydentävää toimeentulotukea, ja vain sen täydentävän osuus. Muistaakseni valtionosuus siitäkin on 50%, joten kunnalla ei nykyisin kovin suurta insentiiviä ole minimoida näitä. Aiemminhan eräs porukka muutti usein, kun kunnat vielä mielellään myönsi heille reiluja muuttoapuja ja maksoi takuuvuokria, kunhan vaan muuttivat toiseen kuntaan.
Kyllä tuota kotikuntalakiakin noudatetaan. Osalla ihmisistä vaan on resilienssiä (ja tietyissä kulttuureissa verkostoja) joko laittaa aluksi osoite jonkun luo, tai oleskella niin pitkään nimellisesti asunnottomina kunnassa X esim. osoite posti restantessa, että se on pakko katsoa pysyväksi asumiseksi. Meidän suomalaisten on vaikea ymmärtää, mutta joissain kulttuureissa voi etäisen serkunserkunserkun luo mennä kylään vaikka kuukausiksi - hyvä kun itse kestämme viikonlopun sisaruksia kylässä ilman, että pää hajoaa.
Lisäksi naispuoliset (on sitten kantasuomalainen tai muualta) menee asuntojonoissa heti kärkeen, jos on raskaana. Niin tietysti pitääkin olla, koska lapsen etu.
Viimeksi muokattu:
Poste restante ei ole osoitus asumisesta ko. kunnassa.. Kaverin nurkissa pyöriminen ei myöskään ole sitä, eikä luo edellä mainittuja kiinteitä suhteita uuteen kuntaan. Eikä kiinnosta pätkääkään, jos jossain kulttuurissa on normaalia loisia serkunserkunserkun nurkissa, sillä täällä se ei sitä ole, eikä saisi vaikuttaa päätöksentekoon asuinpaikan myöntämisen suhteen. Raskaana oleva nainenkin voi hakea kunnan asuntoa sieltä kotikunnastaan eikä yrittää hivuttautua ison kaupungin elätiksi "ajatelkaa lapsia!" -tunneihmisten tuella.
Tuollaiset porsaanreiät pitäisi tukkia, koska meillä on jo monia "laillisia" keinoja päästä Helsinkiin niin halutessaan. Opiskelupaikka ja työ ovat varmasti helpoimmat, ellei sitten tapoihin ja kulttuuriin kuulu myös, ettei tuollainen ole arvolle sopivaa. Ihan kantasuomalaisetkin huomioon ottaen. Ota myös huomioon, että vaikka Kela maksaakin nykyään suurimman osa etuuksista, kunnat taas maksavat Kelalle miljoonia sakkomaksuina pitkäaikaistyöttömistä. Kunnalla on siis kaikki insentiivit minimoida tuottamattoman aineksen muutto kaupungin asuntoihin.
Eikai siinä muuta. Jalo ajatus toki sulla, mutta kuten yleensä elämässä, tietyt ihmiset hyväksikäyttävät systeemiä ja siksi koko systeemi on persiistä.
Näitä asioita on katsottu oikeusasteissa. Eli ei ole mielipidekysymys (paitsi jos kirjoitat sun ihannemaailmasta).
- Liittynyt
- 30.11.2018
- Viestejä
- 161
Eikös politiikka ja yhteiskunta -alueella voi puhua ihan lakimuutoksistakin?
Isoin ongelma noissa työttömien viemissä Helsingin kaupungin asunnoissa on, että se vie aina asuinpaikan. Koska työpaikkoja on helsingissä ihan helvetisti, olisi mukava että näitä asuinpaikkoja riittäisi niille, ketkä siellä käyvät töissä. Nyt kun näin ei ole, asuvat nämä ihmiset Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä yms. jossa asuminen on halvempaa.
Ei siis tarvitse niitä työttömitä tunkea mihinkään "Kajaanin metsiin" vaan jo ihan siirto kehä 3 ulkopuolelle. Nurmijärvi, Hyvinkää, Kerava, Järvenpää. Näistä samoista paikoista käy ihan itse vuokransa maksava porukka päivittäin töissä Helsingissä, koska asuminen on muualla niin paljon halvempaa. Mikä estää siis laskemasta tukien määrää niin, että työttömien on pakko muuttaa näille alueille?
Toki, mutta ainakin mun mielestä olisi varsin hyvä erotella, milloin kommentoi nykytilannetta.
Ja milloin haluaa juuri vaikkapa lakia muutettavan.
Mitä tukea pienentäisit? Toimeentulotukea, joka on viimesijainen tuki, tuskin on mahdollista pienentää, kun jo nykyisestä tippuu huomautuksia Euroopan Neuvostolta.
Asumistuki taas Helsingissä ei tutkitusti vaikuta vuokratasoon, koska vähän oikaisten sen maksimivuokra on niin paljon h:ki vuokria pienempi ja, koska siinä on omavastuuosuus (toisin kuin toimeentulotuessa).
Jopa Soininvaara blogissaan on vuosien pohdinnan jälkeen päätynyt tälle tutkijoiden kannalle.
Toimeentulotuen osalta jo nykyisin voidaan velvoittaa tuen saaja etsimään halvempaa asuntoa. Ongelmaksi muodostuu se, että niitä rajojen sisään olevia ei Helsingissä käytännössä ole.
Ja kunnasta ei voi määrätä muuttamaan toiseen, koska se olisi perusoikeuksien vastaista. Sellainen lakimuutos siis tuskin voisi menestyä
Kenties ratkaisu voisi olla suuremmat kunnat, jolloin kuntien sisälläkin olisi halvempaa asumista.
Mutta, kuten Vapaavuori tuossa joku viikko sitten totesi, ehkä Helsingin ei enää kannata kasvaa kuntaliitoksin (vaikka sitä aiemmin on jopa tavoiteltu).
Soininvaara esitti blogissaan mahdolliseksi tekniseksi ratkaisuksi myös omavastuuosuuden toimeentulotuen asumismenoihin, kuten asumistuessa. Se saattaisikin toimia. Myös se olisi kuitenkin ilmiselvästi perustuslain vastainen, joten vaikea uskoa sellaista ikinä tulevan.
Helsingin asuntopulaa nämä eivät edes ratkaisisi. Kun tulijoita on valtavasti ja asunnoista on suuri pula, niin ainoa seuraus olisi, että köyhemmät korvautuisivat parempituloisilla, muodostuisi lisää eliittialueita ja muidenkin arvo nousisi. Asuminen Helsingissä (varsinkin omistusasumisen) on jo nyt mahdotonta monelle, sitten se olisi mahdotonta vielä useammalle. Jos ns. köyhien muuttoliike suuntautuisi kehyskuntiin, siirtäisi se ongelmia vaan lisää niihin (ja niillä on Helsinkiä heikommat resurssit niitä hoitaa). Jne.
Todellinen tapa ratkaista on siis kaavoittaa valtavasti lisää asuntoja. Sitä varten pitäisi sitten tehostaa kaavoitusta ja hankkia lisää tonttimaata.
Vielä on hyvä muistaa, että vaikka Helsinki on suomalaisittain iso kaupunki, ei suurinta osaa suomalaisista tämä Helsingin erityisongelma edes kiinnosta.
Eikä sen vertaa muiden vaalipiirien kansanedustajia, koska heidän äänestäjänsä eivät ole Helsinkiläisiä kuitenkaan.
(EDIT: tietysti tämän arvonnousumahdollisuuden ja mahdollisen elitistymiskehityksen vuoksi kannattaa jokaisen, joka omistaa asunnon tai sijoitusasuntoja Helsingissä ja erityisesti kanta-kaupungissa ajaa köyhiä ja työttömiä sieltä pois. Se on ymmärrettävää. Matala- tai keskituloisen ei kuitenkaan varmaan kannattaisi...)
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 24.06.2017
- Viestejä
- 4 843
Jännä kyllä itse tunnen useitakin ihmisiä, jotka ovat joutuneet esim. sairastumisesta tai eläköitymisestä johtuvien tulojen vähentymisien vuoksi muuttamaan halvempaan asumismuotoon halvempaan kaupunginosaan tai halvemmille paikkakunnille.
Näitä viestejä täällä kun lukee voisi melkein kuvitella, että yhteiskunta kustantaisi täysimääräisesti kenen tahansa elämäntapatyöttömän asumisen miten tahansa arvokkaassa asunnossa ja miten tahansa arvokkaalla paikalla. Rahaa jää sen jälkeen vielä yli vetää perseet joka viikonloppu paikallisessa hipsteribaarissakin.
Näinhän ei oikeasti ole. Yksin asuva saa asumistukea Helsingissä tällä hetkellä laskurin perusteella maksimissaan 416 euroa kuussa, jos tuloja ei ole. Tämän päälle toimeentulotuessa otetaan huomioon kohtuulliset asumismenot, ei kattohuoneistoa Jätkäsaaressa. Vuonna 2020 kohtuulliset asumismenot Helsingissä yksinasujalla ovat 694 euroa kuussa. Toimeentulotuki auttaa sinua asumiseen menevissä tuloissa vain tähän asti. Loput joutuu kustantamaan täällä vilkkuneesta tonnin Jätkäsaarivuokrasta itse.
Maksimaalista 416 euron asumistukea saava työtön saa sosiaalietuuksia yhteensä 995 euroa kuussa. Toimeentulotukea tähän saa 694+ euron asumismenoilla 201 euroa päälle. Puhutaan siis yhteensä 1196 euron nettotuloista kuussa. Jokainen voi miettiä montako kertaa tuosta vajaasta 1200 eurosta vedetään sossurahoilla viikonloppukännit lähibaarissa, kun tuosta maksetaan ensin se tonnin vuokra ja muut laskut pois sekä ostetaan koko kuukauden ruoat, joka ilmeisesti tarkoittaa jotakuinkin yhtä perunaa.
Että kyllä sille elämäntapatyöttömälle vaan on ihan samojen työ- ja asuntomarkkinoiden lainalaisuuksien perusteella fiksumpaa muuttaa sinne Itä-Helsinkiin maksimissaan 694 euron hintaiseen vuokra-asuntoon kuin hengata Jätkäsaaressa.
Mitä tulee sitten maaseutuun niin siellä aletaan helposti tarvitsemaan autoa ja liikkuminen on muutenkin vaivalloista ja kallista. Työttömyyteen liittyy usein pitkäaikaissairauksia ja muita ongelmia, jotka vaativat säännöllistä sairaalahoitoa ja joihin on hankalaa saada vaikka Kouvolankin kaltaisessa pienessä paikassa tarvittavaa apua. Lisäksi maailmanhistoria ei taida tuntea oikein yhtäkään esimerkkiä, jossa tarkoituksellinen ghettouttaminen olisi vähänkään pidemmällä aikavälillä lisännyt yhteiskunnan kilpailukykyä ja onnellisuutta, edes sen kerman keskellä.
- Liittynyt
- 24.06.2017
- Viestejä
- 4 843
Se, että se niiltä alueilta päivittäin Helsingissä töissä käyvä porukka alkaa ulisemaan, että heille ei riitä enää kohtuuhintaista asumista, kun työttömät vie niiden kämpät ja kansoittaa periferian, tuoden lisääntyviä palveluita ja niiden kautta kasvaneita asumiskustannuksia tullessaan.
Pitemmälle ei jaksa lukea koska tuo todellakin on vain oma kuvitelmasi näistä viesteistä. Se on vaan fakta, että Helsingissä on edullisista vuokra-asunnoista pulaa. Pienipalkkaista työtä tekevällä miehellä ei ole mitään mahdollisuuksia niihin koska ne jyvitetään ihan työtilanteesta riippumatta ensisijaisesti lapsiperheille ja raskaana oleville naisille, mikä tietysti ihan oikein onkin. Kysymys on vaan siitä, että onko esimerkiksi se käytännössä AINA tuollaisessa jamassa oleva mamuperhe asiallista pistää juuri Helsingin jonon keulille koska tosiasiallinen syy tänne haluamiseen on maanmiesten läheisyys, ei esimerkiksi työpaikka täällä.
En ole mikään tulonsiirtojen suurin fani mutta jos ja kun niitä nyt ja jatkossakin tehdään ja jos se maaseudun tyhjeneminen on ongelma niin eikö vähemmän päteviä sidoksia vaikkapa Helsinkiin omaavat, asuntoa itselleen julkistahoilta etsivät olisi järkevää ohjata sinne, missä kapasiteettia on jouten?
Ja siis "sosiaaliset verkostot on siellä" ei ole pätevä sidos. Nimim. Itsekin työn perässä kauaskin muuttanut.
Maaseudun (maakuntien) autioituminen ja työn/ihmisten Etelä-Suomeen keskittyminen on ongelma joillekin tahoille. Toisille ei, ja jotkut tahot taas hyötyvät siitä niin paljon, että ovat pyrkineet poliittisesti sitä kiihdyttämäänkin... ja vielä pitkäjänteisesti, kymmenien vuosien ajan.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 4 490
En oikein ymmärrä, ketä tai mitä se palvelee, että työttömät siirrettäisiin alueille, joissa heidän työllistymisensä on vaikeaa tai lähes mahdotonta.
Luulisi oikeistolaistenkin toivovan heidän siirtyvän työttömyystukien varasta palkansaajiksi mahdollisimman pikaisesti. Tai ainakin tällaista laulua on täällä laulettu.
Luulisi oikeistolaistenkin toivovan heidän siirtyvän työttömyystukien varasta palkansaajiksi mahdollisimman pikaisesti. Tai ainakin tällaista laulua on täällä laulettu.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 15 566
Varmaan vähän riippuu. Jos työttömällä on potentiaalia ja halua työllistyä, niin ehdottomasti hyvä, että hän asuu vaikka hieman kalliimmalla paikalla ja työllistyy. Jos taas työttömällä ei ole mitään halua tai aikomusta työelämään, ei ehkä ole järkevää, että hän kuluttaa yhteiskunnan resursseja korkeampien harkinnanvaraisten tukien, kaupungin vuokra-asuntojen tai muiden muodossa kalliilla seudulla.
Työllistyminen on aina etusijalla ja lähes aina kaikkien etu. Mutta usein osaaminen ja tarve eivät kohtaa, silloin työn perässä siirtyminen pitäisi tehdä kaikin tavoin houkuttelevaksi.
- Liittynyt
- 24.06.2017
- Viestejä
- 4 843
Juu, ei kannata antaa viestini laskutikku-faktaosion häiritä hyvää öyhöt...keskustelua.
Helsingissä on käytännössä kaikista asunnoista pulaa ja kysyntä nostaa myös hintoja. Jossain Kivikossa on kuitenkin asuntoja täysin tyhjillään ja pyydetyt vuokrahinnat sijaintiin ja palveluihin nähden järjettömät. Pistää melkein miettimään, ettei syy ole niiden työttömien, niillä kun ei ole edes varaa niihin. Olet minua herkästi syyttämässä omista kuvitelmistani, mutta olet itse luonut tästä yhteiskunnallisen ongelman perustuen tarkalleen ottaen mihin dataan?
Ja keskustelu alkaa mielestäni mennä aika erikoiseksi, jos asunnon kiireellisyysluokkaan pitäisi alkaa vaikuttamaan perheen todellisten tarpeiden lisäksi myös esimerkiksi perheen etninen alkuperä. Kuitenkaan; se mamuperhe ei käytännössä jonottele samoja yksiöitä ja pieniä kaksioita kuin se yksin asuva pienipalkkainen mies.
Kuinka monen tuhannen hengen byrokratiakoneistoa olet kaavoitellut arvioimaan vuositasolla kaikkia pk-seudun työttömiä, että kenellä on riittävät sidokset oikeutettuun asumiseen omassa syntymäpaikkakunnassaan ja ketkä siirretään gulagiin?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 497
Kaupungin vuokra-asunnoissa jakoperuste varmaan menee helposti tarpeellisuuden mukaan. Yksityisellä puolella taas varmasti arvostetaan enemmän sitä työssäkäyvää, kuin avustuksilla elävää ja mitä arvokkaampi vuokra-asunto, niin sitä enemmän vältetään tuilla elävää, koska asumistuet (ns. varma tulo vuokranantajalle) ei välttämättä kata edes 1/3 vuokrasta. Pienistä yksiöistä ja kaksioista taitaa olla pula lähes kaikissa suuremmissa kasvukeskuksissa, etenkin Etelä-Suomessa.
Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Satot, Lumot jne. painaa koko ajan hyville mestoille uutta kerrostaloa ja ottavat näihin kenet tahansa sisään ilman takuuvuokria. Aina vaan parempi heille, jos vuokra tulee sossusta/Kelasta, koska se on varma tulonsiirto suoraan työssäkäyviltä heidän pussiin tukien muodossa. Ihan systemaattinen bisnes mikä vääristää huomattavasti vuokramarkkinoita ainakin PK-seudulla. Kaupunki yrittää siinä sivussa pyörittää omaa "tasa-arvoista" vuokrarulettiaan.
Toki tuo on hyvä juttu. Helsingin ydinongelmahan on liian vähäinen määrä asuntoja markkinoilla, joita edes yksi Malmin lentokenttäalue ei tule vielä ratkaisemaan (jos homma joskus lopulta käyntiin lähtee).
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 497
Nyt meni termit sekaisin, oli tarkoitus puhua ns. sijoitusasuntoja vuokraavista.
No mitäs ne Satot ja Lumot tekee muuta kuin tuota? Yksityiset firmat sattuu nyt vaan omistamaan ne kaikki asunnot.
Useimmat kunnat lähestyvät työttömien sakkomaksuja tempputyöllistämisen ja "työllistämis"toimenpiteiden käyttämisellä. Tällöin on aivan sama, onko kuntalainen tai kaupunkilainen oikeasti pitkäaikaistyötön vai ei, koska paperilla asia saadaan näyttämään tarvittaessa toiselta.
Avainsanahan tuossa on tuo "markkinoilla", toiset vaan maksaa sen asumisen omasta pussista. PK-seudulla asumistuen maksimimäärää vois heittämällä leikata 50-100€ niin kummasti vapautuisi niitä duunien lähistöllä olevia kämppiä oikeasti työtä tekeville.
Asia ei ole minulle ilmiselvä. Vääntäisitkö rautalangasta?
Pula ei ole pienistä yksiöistä tai kaksioista, vaan edullisista asunnoista. Tämä näkökulma unohtuu aina, kun halutaan rakentaa pieniä säilytyskoppeja ihmisille. Asuntojen hinnat taas ovat etelä-Suomessa ja etenkin Helsingissä kalliita sen vuoksi, että ihmiset ovat valmiita maksemaan hyvällä sijainnilla olevista asunnoista nykyisiä hintoja. Hintatasapainoa voidaan alentaa vain lisäämällä tarjontaa eli rakentamalla huomattavasti nykyistä enemmän.
Tämäpä juuri. Esim. 800€ vuokran maksu yksinelävälle, pientuloiselle voi kirpaista, mutta työtön elämäntapalusmuilija vähät välittää kun muut maksaa.
Tuo asia on tutkittu, ja se asumistuki ei ole ainakaan Helsingissä se määrittävä tekijä. Jos leikkaat asumistukea, toimeentulotuki korvaa leikkauksen määrän jopa suuremmin, kuin asumistuki (koska asumistuessa on 20 pros omavastuu, toimeentulotuessa ei ole omavastuuta).
Yksi mahdollisuus olisi nostaa asumistuen maksimivuokraylärajat toimeentulotuen asumiskustannusten ylärajojen tasolle, jolloin olisi aina omavastuu.
Sen ongelma olisi toki, että se saattaisi nostaa vuokratasoa muualla, ellei samaan aikaan lopetettaisi asumisen kulujen korvaamista toimeentulotuella, mitä taas ei voida tehdä.
(nämä rajasummat on julkista tietoa ja löytyy googlaamalla kyllä)
Toimeentulotuen maksimivuokran ylittyessä voidaan nykyisinkin velvoittaa muuttamaan halvempaan asuntoon tietyn ajan kuluessa (usein 6kk), jonka jälkeen ei enää korvata ylimenevää osuutta. Yksilöllisen harkinnan perusteella aiheesta voidaan toki myös joustaa.
Perusoikeuksien osalta toimeentulotuki jakaantuu tavalliseen ja perusoikeuksien TSS-oikeuksiin.
Toimeentulotuessa ei saa olla massaleikkauksia (kaikkia samassa tilanteessa olevia koskevia), vaan aina pitää tehdä yksilöllinen harkinta, samoin leikkaus saa kestää max. kaksi kuukautta silloinkin, kun se on sanktio siitä, että tt-tukiasiakas on itse laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta itsestään ja elatuksestaan esim. jättämällä osallistumatta sovittuun toimintaan. Lisäksi yksilöllisessä harkinnassa leikkauksesta on pidättäydyttävä, mikäli se johtaa tuenhakijan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen tai esim. vaarantaa hyvinvointia ja terveyttä.
Toimeentulotuki on ns. viimesijainen tukimuoto, jonka tehtävä on turvata minimitulo, joka on perustavanlaatuinen TSS-oikeus. Suomalainen toimeentulotuki on kuitenkin suomalaiseen yleiseen elintasoon, sekä suhteelliseen köyhyysrajaan sen verran matala, että EN on joutunut siitä huomauttamaankin.
On oikeudellisesti epäselvää, voisiko asian kiertää nostamalla toimeentulotuen määrää ja luomaan samalla ns. omavastuun asumiskuluihin. Perustuslakivaliokunta on aiemmin torpannut asian, rikkoo yhdenvertaisuutta ja TSS -oikeuksia.
Edit: Sipilän hallitus arvioi, että säästöpotentiaali olisi joitakin kymmeniä miljoonia euroja ja 20-30 tuhatta ruokakuntaa, eli merkitykseltäänkin olisi lopulta vähäisempi, mitä esim. itse luulin.
Ongelma tässäkin olisi kuitenkin se, että mikä hallitus / eduskunta uskaltaisi nostaa kuluja nostamalla esim. sen 20 prosenttia kaikkien toimeentulotukea, jos riskiarvio on, että valitusteiden kautta omavastuu myöhemmin mahdollisesti todettaisiin lain tai EU:n sosiaalisen perussopimukseen vastaiseksi ja jouduttaisiin purkamaan.
Silloin yksinkertaisesti toimeentulotukimenot kasvaisivat 20 prosenttia, mutta haluttua vaikutusta ei saataisi ollenkaan.
(Tämä siis sillä oletuksella, että EN:n liian pieneksi moittimaa toimeentulotukea ei nostamisen jälkeen lainsäädännöllä kuitenkaan voisi pudottaa enää takaisin.)
Viimeksi muokattu:
Tässä jotain statsia noista, isoja potteja valuu ulkomaille meidän verorahoja asumistukien muodossa. Parempi olisi, että noiden yksityisten sijaan ne olisi kaupungin kämppiä, jolloin tukirahat jäisi edes maan sisälle kiertoon. Jotain hyväveli verkostoa tuolla varmaan on kaavoituksen osalta.
www.is.fi
Kela maksaa satoja miljoonia euroja suoraan vuokranantajille – asumistukien määrä noussut 81% kymmenessä vuodessa
Asumistukien avulla porskuttavat suuret vuokranantajat jakavat hyviä osinkoja omistajilleen.
www.is.fi
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 5 543
Ongelma ei ole kaavoituksessa tontin ostaneet, tai että menee markkinavetoisesti, vaan koko asumistukijärjestelmä.Tässä jotain statsia noista, isoja potteja valuu ulkomaille meidän verorahoja asumistukien muodossa. Parempi olisi, että noiden yksityisten sijaan ne olisi kaupungin kämppiä, jolloin tukirahat jäisi edes maan sisälle kiertoon. Jotain hyväveli verkostoa tuolla varmaan on kaavoituksen osalta.
Kela maksaa satoja miljoonia euroja suoraan vuokranantajille – asumistukien määrä noussut 81% kymmenessä vuodessa
Asumistukien avulla porskuttavat suuret vuokranantajat jakavat hyviä osinkoja omistajilleen.
Johon muuten kannattaa tutustua vähän syvällisemminkin, aloittaen vaikkapa tästä.
Mutta munkin mielestä toki koko suomalainen sosiaaliturva- ja etuusjärjestelmä toki kaipaisi systeemistä remonttia.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 5 543
Jaksatko vähän referoida? Oliko siellä joku tietty pointti minun kommenttiini, esim. Mikä olisi se asia, jolla järjestelmää muokata? Vai oliko siellä joku, minkä perusteella nykyinen järjestelmä on hyvä?
Siellä osoitetaan, että ongelmista huolimatta se asumistukijärjestelmä toimii suhteellisen hyvin siihen mikä sen tarkoituskin on (pienituloiset, pienituloiset lapsiperheet, kasvavat lapsiperheet) ja verrataan sitä kansainvälisesti muutamien muiden maiden järjestelmiin, joihin verrattuna ansio on erityisesti järjestelmän yhdenvertaisuudessa.
Olennaista on huomata, että 2017 71,8 prosentilla asumismenot ylittivät enimmäisrajat, josta syystä tuki korvasi keskimäärin 53.8% tuensaajien asumismenoista (korvaa 80% enimmäismäärään asti, siitä eteenpäin ei ollenkaan).
Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin ohjaa yksinasumisen (vrt. kimppa- ja soluasuminem), mikä on tehty poliittinen valinta.
Kuitenkin lapsiperheiden osuus on peräti 60 prosenttia asumistukea saavissa ruokakunnissa asuvista henkilöistä, joten asumistuki on tärkeä tuki erityisesti lapsiperheille.
Tutkimuksen mukaan yleisen asumistuen saajat ovat hyvin pienituloisia. Jos asumistuki lasketaan tuloksi, jopa 65 prosentilla asumistuen saajista käytettävissä olevat rahatulot jäävät pienituloisuusrajan alle eli alle 60 prosenttiin koko väestön mediaanitulosta. Kolme neljästä asumistukea saavasta ruokakunnasta saa pääasialliset tulonsa työttömyysturvasta tai toimeentulotukena eikä valtaosa asumistuen saajista saa mitään ansiotuloja. Vaikka asumistuen tarkoitus on mahdollistaa tuen saajien asuminen, asumistuki on myös toimeentulon kannalta tärkeä perusturvaetuuksien täydentäjä. Asumistukijärjestelmän merkittävä rajaaminen johtaisi köyhyyden kasvuun ja vaikeuttaisi vaikeassa asemassa olevien ryhmien tilannetta entisestään.
Tulokset viittaavat siihen, että asumistuki on suurimmalle osalle etuutta saavista ryhmistä suhteellisen lyhytkestoinen etuus. Joillekin yleinen asumistuki on kuitenkin pysyvä tai pitkäaikainen tukimuoto, mutta tämä ryhmä on pieni.
Perusturvaetuudet ja asumistuki eivät takaa riittävää toimeentuloa esimerkiksi asumiskustannusten ollessa korkeita, jolloin joudutaan turvautumaan toimeentulotukeen. Yleistä asumistukea saavista ruokakunnista toimeentulotukea sai 37 prosenttia toukokuussa 2017.
Toimeentulotuen vaikutuksista vuokra-asuntomarkkinoilla ei ole toistaiseksi tutkimustietoa. Voidaan arvioida, että omavastuun puuttuminen ei kannusta hakeutumaan edullisempaan asuntoon. Omavastuuta ei kuitenkaan ole, koska tuki on viimesijainen ja sen on tarkoitus olla väliaikainen.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 5 543
En sano, että pitäisi kokonaan romuttaa. Tuolla vaan on paha tapa valua suoraan vuokriin, kun tehdään muutoksia. Tuollainen parin jaardin potti omaa varmasti tuunattavaa ja jo 10% on paljon rahaa.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 1 916
Toimeentulotuen asumiskuluihin esitettiin joskus omavastuuta, mutta perustuslakivaliokunta katsoi sen loukkaavan yhdenvertaisuutta, koska toiset joutuisivat käyttämään toisia enemmän perusosasta asumiskuluihin.
Noissa on aina juuri se, että on vaikea arvioida tehtävien muutosten sivu- ja kerrannaisvaikutuksia. Esim. tuo opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen: ei osattu arvioida, että sen jälkeen soluasunnot ei kelpaa enää kuin vaihto-opiskelijoille, mikä johti samaan aikaan suureen tukimenojen kasvamiseen, että ARA-tukien vaateeseen, kun opiskelijataloja piti alkaa remontoimaan yksiöiksi ja/tai purkamaan / myymään kokonaisia taloja yksityisille.
Lisäksi yleisen asumistuen väljemmät tulorajat mahdollisti joissakin kaupungeissa paremman asumisen. Ts. miksi asua opiskelija-asuntosäätiön kolhossa kämpässä, jos vuokrataso mahdollistaa uudemman ja laadukkaamman saunallisen yksityiseltä (näin siis maakunnissa).
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
Sonyn PlayStation 5 Pro -konsolin tekniset ominaisuudet varmistuivat
5.11.2024 02:43
-
Pikakatsaus Applen uusiin M4 Pro- ja M4 Max -järjestelmäpiireihin
4.11.2024 17:08
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (43-44/2024)
1.11.2024 15:11
-
OpenAI suunnittelee omaa tekoälypiiriään yhteistyössä Broadcomin ja TSMC:n kanssa
1.11.2024 15:07
-
Intelin kolmas vuosineljännes kertaluontoisine kuluineen toi mukanaan jättitappiot
1.11.2024 12:50
Uutisia lyhyesti
-
-
-
Ulefonelta kaksi pientä iskusuojattua Armor Mini 20 Pro -mallia- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 1
-
