Kotimaan politiikka

[ATE]

Taitoaineet pitäisi ylipäätään suorittaa harrastuspohjalta eikä kouluaikana arvosteltavina kokonaisuuksina jos nyt ihan vakavissaan ollaan. Tekninen työ ei valmenna kuin korkeintaan amiksen puuseppälinjalle.

Tämä on yhtä fiksu heitto kuin että mitään järkeä ei ole opiskella koulussa matematiikan funktioita kun ei niitä tarvitse kaupassa käydessä hintoja ynnätessä.

Eiköhän TN nimenomaan ole jo nykyään aivan jotain muuta kun laudan talttaamista, varsinkin yläkoulun puolella.

Ainakin meidän koulussa oli 90-luvulla teknisillä töillä ihan metallipuolikin ja kasattiin me siellä vähän elektroniikkaakin ja muuta.

 

[Jeesbox]

Eiköhän TN nimenomaan ole jo nykyään aivan jotain muuta kun laudan talttaamista, varsinkin yläkoulun puolella.

Itse kävin yläkoulussa valinnaisena moottorioppia, koska vaihtoehdot olivat liian vähäiset. Itselleni jäi epäselväksi, että mitä siellä olisi pitänyt tehdä, ni jauhettiin vaan paskaa kavereiden kanssa. Teoriakokeesta sain kasin, ni sain sit seiskan todistukseen. Aika turhaa se oli.

 

[valurauta]

Taitoaineet pitäisi ylipäätään suorittaa harrastuspohjalta eikä kouluaikana arvosteltavina kokonaisuuksina jos nyt ihan vakavissaan ollaan. Tekninen työ ei valmenna kuin korkeintaan amiksen puuseppälinjalle.

Teollisuus näyttää olevan asiasta eri mieltä, mutta eihän sellaista auringonlaskun toimintaa kannata kuunnella:

Myös esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto ja jotkut vientiteollisuusyritykset pitävät teknisen työn opettelua koulusta alkaen tärkeänä.
Ne näkevät, että teknisen työn opiskelun väheneminen peruskoulussa pahentaa entisestään teollisuuden osaajapulaa aloilla, jotka vaativat kädentaitoja tai kolmiulotteista matemaattista ajattelua. Nämä teknologia-alat ovat tärkeitä myös kansantalouden kannalta.​

Mitä enemmän ihmiset siirtyvät kaupunkeihin ja niissä rivi-/ja kerrostaloasumiseen, sitä vähemmän lapsilla on mahdollisuutta harjoittaa teknisiä kädentaitoja kotonaan. Maalla vähän joka talossa on puutyökalut ja hitsausvermeet tallissa - tai kaverilla ainakin on - mutta rupeapa harjoittelemaan MIGin käyttöä kerrostalossa...

Olisko se sitten tasa-arvoa että olisi poikaluokka, jotta "poikien luonnollisen sikiöaikaisen hormonitoiminnan" seurauksiin "aukottomasti"...

Mikä nyt riepoo? Parasta tasa-arvoa olisi tietenkin se, että mietittäisiin miten rajallisilla verovaroilla saadaan mahdollisimman usealle annettua koulussa mahdollisimman hyvät eväät jatkoon. Se voisi hyvinkin tarkoittaa, että pojat ja tytöt olisivat eri luokilla ja oppimateriaalit ja opetuskäytännöt olisi paremmin sovitettu vastaamaan poikien ja tyttöjen erilaisia kiinnostuksia. Pojille voitaisiin pitää vaikka erikoiskurssi Sun Tzu:n "The Art of War":sta (ja harjoitukset PC-pelinä) ja tytöille sisustuksesta ja puutarhanhoidosta.

Poikien pitäisi saada olla poikia ja tyttöjen tyttöjä, myös koulussa. Kaikkien pakottaminen samaan muottiin on sekin ihmisarvoa loukkaavaa. Olisiko jopa hyvä ajatus, että olisi erilliset poika- ja tyttökoulut?

 

[Jurppii]

Mikä nyt riepoo? Parasta tasa-arvoa olisi tietenkin se, että mietittäisiin miten rajallisilla verovaroilla saadaan mahdollisimman usealle annettua koulussa mahdollisimman hyvät eväät jatkoon. Se voisi hyvinkin tarkoittaa, että pojat ja tytöt olisivat eri luokilla ja oppimateriaalit ja opetuskäytännöt olisi paremmin sovitettu vastaamaan poikien ja tyttöjen erilaisia kiinnostuksia. Pojille voitaisiin pitää vaikka erikoiskurssi Sun Tzu:n "The Art of War":sta (ja harjoitukset PC-pelinä) ja tytöille sisustuksesta ja puutarhanhoidosta.

Poikien pitäisi saada olla poikia ja tyttöjen tyttöjä, myös koulussa. Kaikkien pakottaminen samaan muottiin on sekin ihmisarvoa loukkaavaa. Olisiko jopa hyvä ajatus, että olisi erilliset poika- ja tyttökoulut?

Miksi tämä loppuisi sitten kouluun? Siis että haetaan sukupuolitetuilla erikoisjärjestelyillä lopputulosten tasa-arvoa?

 

[Don Stupido]

Hauska otsikko kyllä:

Kolumni: Jussi Halla-aho on esimerkki siitä, millaisia tuloksia saa, kun julkinen valta ei sanele tutkimuksen tuloksia

"Kolumni: Jussi Halla-aho on esimerkki siitä, millaisia tuloksia saa, kun julkinen valta ei sanele tutkimuksen tuloksia"

Nyt siis äkkiä kaikki vihervasemmistolaiset ottamaan tutkimus entistä rautaisemmin julkiseen otteeseen, ettei uusia Halla-ahoja pääse syntymään.

Varsin hyväuskoinen käsitys kirjoittajalla tuntuu olevan myös siitä, ettei omaa näkemystä puoltava mutta tieteelliseksi katsottu teksti edesauttaisi tilaajansa tavoitteiden edistämistä varsinkin nykyaikana, kun usko tieteeseen on länsimaissa vahvaa:

"Suomalainen historiantutkimus nojaa kaikkiaan paljossa tilaustöihin. Mahdollisimman objektiivinen tulos vastaa myös tilaajan etua – harva viitsii lukea propagandaa, saati maksaa siitä."

 

[Tommy Goldfish]

Mikä nyt riepoo? Parasta tasa-arvoa olisi tietenkin se, että mietittäisiin miten rajallisilla verovaroilla saadaan mahdollisimman usealle annettua koulussa mahdollisimman hyvät eväät jatkoon. Se voisi hyvinkin tarkoittaa, että pojat ja tytöt olisivat eri luokilla ja oppimateriaalit ja opetuskäytännöt olisi paremmin sovitettu vastaamaan poikien ja tyttöjen erilaisia kiinnostuksia. Pojille voitaisiin pitää vaikka erikoiskurssi Sun Tzu:n "The Art of War":sta (ja harjoitukset PC-pelinä) ja tytöille sisustuksesta ja puutarhanhoidosta.

Poikien pitäisi saada olla poikia ja tyttöjen tyttöjä, myös koulussa. Kaikkien pakottaminen samaan muottiin on sekin ihmisarvoa loukkaavaa. Olisiko jopa hyvä ajatus, että olisi erilliset poika- ja tyttökoulut?

Jos tuollainen islamilainen koulutusmalli on mielestäsi parempi kuin pohjoismainen niin ehkä sitten viet jälkikasvusi etelään oppimaan tavoille?

 

[Stud]

Mikä nyt riepoo? Parasta tasa-arvoa olisi tietenkin se, että mietittäisiin miten rajallisilla verovaroilla saadaan mahdollisimman usealle annettua koulussa mahdollisimman hyvät eväät jatkoon. Se voisi hyvinkin tarkoittaa, että pojat ja tytöt olisivat eri luokilla ja oppimateriaalit ja opetuskäytännöt olisi paremmin sovitettu vastaamaan poikien ja tyttöjen erilaisia kiinnostuksia. Pojille voitaisiin pitää vaikka erikoiskurssi Sun Tzu:n "The Art of War":sta (ja harjoitukset PC-pelinä) ja tytöille sisustuksesta ja puutarhanhoidosta.

Poikien pitäisi saada olla poikia ja tyttöjen tyttöjä, myös koulussa. Kaikkien pakottaminen samaan muottiin on sekin ihmisarvoa loukkaavaa. Olisiko jopa hyvä ajatus, että olisi erilliset poika- ja tyttökoulut?

Koulupuvut käyttöön myös ja opettajille oikeus antaa perseilystä fyysisiä rangaistuksia. Pakollista koululiikuntaa myös joka päivä, jonka ohjauksessa käytetään armeijamaista kuria. Painoindeksiltään lihavuutta lähestyvät oppilaat erityistarkkailuun ja kovennetulle liikuntaohjelmalle.

 

[vilkas]

Taitoaineet pitäisi ylipäätään suorittaa harrastuspohjalta eikä kouluaikana arvosteltavina kokonaisuuksina jos nyt ihan vakavissaan ollaan. Tekninen työ ei valmenna kuin korkeintaan amiksen puuseppälinjalle.

Eijjei. Koulun pitää olla motivoiva ja kiinnostava lapsille. Tällöin sen pitää tarjota mielenkiintoista tekemistä kaikenlaisille lapsille. Pelkkä tiedon pänttääminen ei ole motivoivaa kaikille, vaan tarvitaan myös liikuntaa, taideaineita, teknistä työtä, tekstiilityötä, kokkausta, atk:ta jne.

Lapset löytävät itse kyllä sen, mikä heitä kiinnostaa. Siis alkuvuosina liikutaan yhdessä, lauletaan, jne. Myöhemmin voidaan sitten erikoistua.

Tämä ei ole mitään rakettitiedettä. Ainoa asia, mikä tätä haittaa on se, että eräät eivät tykkää lopputuloksesta. Eräiden mielestä on hirveä ongelma, jos tytöt eivät valitse aineita, jotka heitä eivät kiinnosta. Samoin halutaan hirveän kovasti ohjata poikia pehmeämpiin aineisiin.

On suoraan sanottuna aivan käsittämätöntä, jos tekninen työ on sulautettu yhteen tekstiilityön kanssa. Kertokaa nyt oikeasti minulle, että onhan tuo läppä, onhan?

 

[Jurppii]

Eijjei. Koulun pitää olla motivoiva ja kiinnostava lapsille. Tällöin sen pitää tarjota mielenkiintoista tekemistä kaikenlaisille lapsille. Pelkkä tiedon pänttääminen ei ole motivoivaa kaikille, vaan tarvitaan myös liikuntaa, taideaineita, teknistä työtä, tekstiilityötä, kokkausta, atk:ta jne.

Lapset löytävät itse kyllä sen, mikä heitä kiinnostaa. Siis alkuvuosina liikutaan yhdessä, lauletaan, jne. Myöhemmin voidaan sitten erikoistua.

Tämä ei ole mitään rakettitiedettä. Ainoa asia, mikä tätä haittaa on se, että eräät eivät tykkää lopputuloksesta. Eräiden mielestä on hirveä ongelma, jos tytöt eivät valitse aineita, jotka heitä eivät kiinnosta. Samoin halutaan hirveän kovasti ohjata poikia pehmeämpiin aineisiin.

On suoraan sanottuna aivan käsittämätöntä, jos tekninen työ on sulautettu yhteen tekstiilityön kanssa. Kertokaa nyt oikeasti minulle, että onhan tuo läppä, onhan?

Puhutaan varmaan vähän eri asioista. Koulussa pitää tietenkin pienillä lapsilla olla välituntiriehumista, liikuntaa, musiikkia ja muuta mutta ne eivät ole niitä asioita, joita siellä varsinaisesti pitäisi opiskella jos elämässä meinaa menestyä eikä niiden arvostelemisessa ole mitään tolkkua (eipä kyllä nykyisin alakoulussa taideta arvostella yhtään mitään ). Kyllä ne tyypit nähtiin joilla oli ihan kiva todistus kun oli liikunnassa, teknisessä työssä ja kuvaamataidossa tai vaikka kotitaloudessa ihan hyvät arvosanat ja sitten kun sitä todistusta yläasteen lopussa tarkasteltiin merkittäviltä osin niin eihän se ollut mistään kotoisin että sillä johonkin järkevään koulutukseen olisi voinut edetä.

Ne oikeat aineet on (tietyt) kielet, äidinkieli sekä matematiikka ja lukiossa sitten muut luonnontieteet. Yleissivistävät on ihan kiva jos kiinnostaa joku humanistinen tai vastaava koulutus.

Tämä kaikki siis siitä oletuksesta lähtien, että pojilla pitäisi olla yläasteen tai lukion loppuvaiheessa tyttöjä parempi matemaattisen osaamisen taso. Mistä tääkin mahtaa tulla? Siitä, että entisaikojen matemaatikot olivat miehiä ja että norjalainen koomikko dokumentissaan kertoo miten vastasyntynyt poka tykkää katsella härveliä ja tyttö kasvoja?

 

[bonekuukkeli]

On suoraan sanottuna aivan käsittämätöntä, jos tekninen työ on sulautettu yhteen tekstiilityön kanssa. Kertokaa nyt oikeasti minulle, että onhan tuo läppä, onhan?

Ainakin koululla missä itse olen töissä, tuo menee siten että "tekninen työ" kurssina pitää aina sisällään molemmat puolet. Eli yksi jakso "kovia töitä" (puutyöt) ja toinen puoli "pehmeitä" (tekstiili). Kummaltakaan ei voi välttyä, oli tyttö tai poika.

Kyllä se näkyy kiinnostuksessa kurssia kohtaan ja numeroissa mitä nuista annetaan, kun toinen puoli kurssista on mielenkiinnon puutteen vuoksi usein "juosten kustu". Ja tällä todistuksessa näkyvällä numerollahan sit on mielestäni iso vaikutus siihen, miten ihminen itsensä näkee ja arvottaa tulevaisuutta suunnitellessaan. Väliarviota kun et saa, niin vaikka olisit puutöissä 10 oppilas ja pehmeissä pakotettuna vetänyt rimaa hipoen läpi, niin ei se todistuksessa näkyvä 7 välttämättä tulevaisuudessa motivoi suunnata kädentaitoja vaativille aloille. Ja näinhän siis on tainnut tilanne olla jo pitkään.

 

[KeljuK]

On suoraan sanottuna aivan käsittämätöntä, jos tekninen työ on sulautettu yhteen tekstiilityön kanssa. Kertokaa nyt oikeasti minulle, että onhan tuo läppä, onhan?

7lk ajan näköjään vielä niin että kaikki opiskelevat molempia. Joko erikseen tai yhdistettynä. Mutta se miten se on toteutettu on varmasti opettaja-koulu-kuntakohtaista. Että onko syksyllä tekstiiliä ja keväällä teknistä tai että onko esimerkiksi projekteja jossa käytetyt materiaalit ja tekniikat on sekaisin.

Että tehdään edelleen se penkki mutta siihen tehdään myös kaavat verhoilulle ja toteutetaan sekin seikka. Ei tuota noin toteutettuna pelkästään negatiivisena voi pitää. Eihän tekninen työ ja tekstiili (tai kovat/pehmeät materiaalit) oikeassa maailmassa noin jyrkästi erotu.

Sitten kun soppaan heitetään laserleikkurit, 3d-tulostimet, tietokonesuunnittelu projekteissa.. niin kumpaas noi niinkun kuuluu, vaikka 3d tulostus? Vai onko kyse vain suunnittele-toteuta aineesta.

 

[Jurppii]

7lk ajan näköjään vielä niin että kaikki opiskelevat molempia. Joko erikseen tai yhdistettynä.

Noin se oli jo 80-luvulla.

 

[KeljuK]

Noin se oli jo 80-luvulla.

Siinä kun mä olin -80 luvulla koulussa niin muistaakseni 4lk jälkeen oli vain toista ja sitten tekstiilissä käytiin muutaman kerran vierailu.

Mutta pointti, se että materiaalit ja tekniikat ei ole joko/tai on mielestäni ihan hyvä juttu. Toinen asian tietysti se että kuinka moni tikki-liisa tai höylä-heikki sen oikeasti osaa hyödyntää kun koulutus (opettajilla) on ollut aikoinaan ammattiin vain sitä toista.

 

[Jurppii]

Siinä kun mä olin -80 luvulla koulussa niin muistaakseni 4lk jälkeen oli vain toista ja sitten tekstiilissä käytiin muutaman kerran vierailu.

Mutta pointti, se että materiaalit ja tekniikat ei ole joko/tai on mielestäni ihan hyvä juttu. Toinen asian tietysti se että kuinka moni tikki-liisa tai höylä-heikki sen oikeasti osaa hyödyntää kun koulutus (opettajilla) on ollut aikoinaan ammattiin vain sitä toista.

No siitä on samaa mieltä, että materiaalin pehmeys tai kovuus tuskin on kenellekään mikään kriteeri. Jos virkataan räsynukkea niin varmaan jotain mopopoikaa vituttaa mutta toisaalta lähes kaikki tämän maan vaatturit tai vaikka maailman suuret muotisuunnittelijat ovat miehiä.

Meillä luettiin seiskalla 50/50 koska piti valita sen perusteella muka, että oli kokeillut kumpaakin. Tietysti kaikki valitsivat sen perusteella, mitä kaveritkin valkkasivat koska olisi ollut sosiaalinen itsemurha ottaa "muijjien kässää". Tunnit oli lähinnä juttelua ja perseilyä.

 

[JCSH]

Meillä luettiin seiskalla 50/50 koska piti valita sen perusteella muka, että oli kokeillut kumpaakin. Tietysti kaikki valitsivat sen perusteella, mitä kaveritkin valkkasivat koska olisi ollut sosiaalinen itsemurha ottaa "muijjien kässää". Tunnit oli lähinnä juttelua ja perseilyä.

Sama meillä 90-luvulla. Tosin muistan että yksi pojista valitsi rättikässän ja sitten kun sille alettiin vittuileen siitä niin se huomautti että se on sen parin tunnin ajan viikossa ainoa poika huoneessa kaikkien luokan tyttöjen kanssa. Eli kyseessä olikin pleijeri veto.

 

[Tommy Goldfish]

Sama meillä 90-luvulla. Tosin muistan että yksi pojista valitsi rättikässän ja sitten kun sille alettiin vittuileen siitä niin se huomautti että se on sen parin tunnin ajan viikossa ainoa poika huoneessa kaikkien luokan tyttöjen kanssa. Eli kyseessä olikin pleijeri veto.

Hah. Itse tein noin vaikka se puutyöpuoli oikeasti kiinnostikin huomattavasti enemmän(oli tosin jo tuttua kun pienestä asti päässyt työkaluja käyttämään) + siellä oli myös kolmen rinnakkaisluokan tytöt. Toki sitten yläasteen kohdalla vaihto kun ei jaksanut enää tehdä pannulappuja jotka näyttivät pipoilta.

 

[vilkas]

Puhutaan varmaan vähän eri asioista. Koulussa pitää tietenkin pienillä lapsilla olla välituntiriehumista, liikuntaa, musiikkia ja muuta mutta ne eivät ole niitä asioita, joita siellä varsinaisesti pitäisi opiskella jos elämässä meinaa menestyä eikä niiden arvostelemisessa ole mitään tolkkua (eipä kyllä nykyisin alakoulussa taideta arvostella yhtään mitään ).

Arvostelusta on paljonkin hyötyä. Se antaa kuvan siitä, missä lapsi on verrattuna muihin ja verrattuna tavoitteisiin. Samoin numeroarvostelu voi olla hyvinkin motivoivaa.

Ne oikeat aineet on (tietyt) kielet, äidinkieli sekä matematiikka ja lukiossa sitten muut luonnontieteet. Yleissivistävät on ihan kiva jos kiinnostaa joku humanistinen tai vastaava koulutus.

Jos tavoitteena on jokin akateeminen ura.

Tämä kaikki siis siitä oletuksesta lähtien, että pojilla pitäisi olla yläasteen tai lukion loppuvaiheessa tyttöjä parempi matemaattisen osaamisen taso. Mistä tääkin mahtaa tulla? Siitä, että entisaikojen matemaatikot olivat miehiä ja että norjalainen koomikko dokumentissaan kertoo miten vastasyntynyt poka tykkää katsella härveliä ja tyttö kasvoja?

Tämä johtuu siitä, että miesten kohdalla gaussin käyrä on matalampi ja leveämpi, kuin naisilla. Keskiarvossa ei ole eroja, mutta ääripäissä miesten osuus korostuu niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Suurin osa absoluuttisista neroista (esim. Nobel-palkinnon saavista) on miehiä samoin kuin rikollisista ja idiooteista. Tähän vaikuttaa mm. se, että miehille on paljon yleisempää mennä pakkomielteisesti all in johonkin asiaan unohtaen kaiken muun.

 

[Jurppii]

Jos tavoitteena on jokin akateeminen ura.

No teknillisen puolen yliopistotason koulutuksesta ja matematiikan teoreettisesta osaamisesta tässä oli kyse. Ei se liene mikään ongelma, ettei saada poikia päätymään manuaalisen suorittavan työn pariin.

 

[Vorbild]

Huomasin tänään Hesarista, että paikallispoliitikot Suomen Ateenassa ovat keksineet, että nyt olisi hyvä hetki myydä kunnan vesilaitos yksityiselle omistajalle. Asian edistämiseksi on palkattu konsultit kirjoittamaan mieluinen asiaa puoltava lausunto (ja luvattu toteutuneesta kaupasta palkkio), firman nimi on vaihdettu trendikkääksi, on tehty näyttävä mainoskampanja ja juhlapuheissa kerrotaan tulevasta "supertoimijasta" alalla.

Ilmeisesti luotetaan siihen, että äänestäjät eivät enää muista nimiä kuten Digita, Caruna tai Suomen autokatsastus.

Osaako muuten joku lukijoista kertoa yhtään tapausta, missä julkisen liikelaitoksen tai luonnollisen monopolin myynti on koitunut lopulta kansalaisen eduksi?

Jyväskylässä valmistellaan historiallista kauppaa vesihuollon yksityistämiseksi, avaus on herättänyt laajasti huolta

Spoileri

 

[Jurppii]

Osaako muuten joku lukijoista kertoa yhtään tapausta, missä julkisen liikelaitoksen tai luonnollisen monopolin myynti on koitunut lopulta kansalaisen eduksi?

Mikä mahtoi olla lopputulema kunnallisten puhelinlaitosten ja telehallintokeskuksen yksityistämisestä?

 

[Vorbild]

Mikä mahtoi olla lopputulema kunnallisten puhelinlaitosten ja telehallintokeskuksen yksityistämisestä?

Ihan hyvä pointti, mutta eikös tuossakin ollut tilanne, että markkina avattiin todelliselle kilpailulle? Matkapuhelinverkkoja jouduttiin rakentamaan niin Telen kuin Radiolinjan ja myöhemmin DNA:n tapauksissa, eikä kukaan päässyt valmiiseen pöytään. Kiinteisiin verkkoihinkin taattin kilpailijoille pääsy lainsäädännön avulla.

 

[taxman]

Mikä mahtoi olla lopputulema kunnallisten puhelinlaitosten ja telehallintokeskuksen yksityistämisestä?

Ovatko nuo edelleen monopoliasemassa?

 

[Jurppii]

Ovatko nuo edelleen monopoliasemassa?

Eikö tässä kyselty sellaisista, jotka eivät enää ole? Veikkaisin että olemassaolevista Alkon monopolin purku "hyödyttäisi" kansaa, samaten Veikkauksen. Jos ei siis lasketa ongelmia mukaan.

 

[taxman]

Eikö tässä kyselty sellaisista, jotka eivät enää ole? Veikkaisin että olemassaolevista Alkon monopolin purku "hyödyttäisi" kansaa, samaten Veikkauksen. Jos ei siis lasketa ongelmia mukaan.

No totta, sellaisia kyseltiin. Harhauduin miettimään vain monopoleja, koska tuskin Jyväskylään ollaan vetämässä toisia vesiputkia kilpailua varten.

 

[shaminy]

Tuomalla maahan turvapaikanhakijoita. Yritykset "palkkaavat" nämä valtion tuella tekemään työtä alle sopimusten. Juu, kannattavaa yrityksille mutta kansantaloudelle ei.

Kerro toki lisää kuinka paljon nykyinen Vihervasemmistohallitus tuo enemmän turvapaikanhakijoita, iuin esim edellinen hallitus. Varmasti on huimasti enemmän, kun pystyvät sillä määrällä luomaan uuden halpatyövoima kentän työmarkkinoille.

 

[JCSH]

Eikö tässä kyselty sellaisista, jotka eivät enää ole? Veikkaisin että olemassaolevista Alkon monopolin purku "hyödyttäisi" kansaa, samaten Veikkauksen. Jos ei siis lasketa ongelmia mukaan.

Tosin taisi enemmänkin olla kyse noista luonnollisista monopoleista. Tele-alan yksityistäminen ei ole hirveän hyvä esimerkki tuosta kerta se yksityistäminen ja kilpailun avaaminen tapahtuivat samaan aikaan kun mobiiliverkot aloittivat räjähdysmäisen kasvunsa joten tuolla alalla ei enää ollutkaan luonnollista monopolia.
Tosin varmaan kaikki jotka asuivat vähän syrjemmillä seuduilla muistaa kuinka suolaisia ADSL:ien hinnat olivat alueilla joissa ei ollut mitään muuta tapaa saada sitä laajakaistaa kuin se vanha paikallisen teleyhtiön kupari.

 

[Centteri]

Kerro toki lisää kuinka paljon nykyinen Vihervasemmistohallitus tuo enemmän turvapaikanhakijoita, iuin esim edellinen hallitus. Varmasti on huimasti enemmän, kun pystyvät sillä määrällä luomaan uuden halpatyövoima kentän työmarkkinoille.

Tässä ei ole kyse siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita tulee nyt versus 2015. Niitä tulee jokatapauksessa.

Halpatyövoima syrjäyttää suomalaiset työntekijät | Uusi Suomi Puheenvuoro

Iltalehti kirjoitti tänään, että Attendo on irtisanonut suomalaisia hoitajia ja palkannut tilalle filippiiniläisiä hoitajia. Iltalehden mukaan Attendo on keksinyt filippiiniläisten myötä tavan säästää kustannuksissa:

”Kun filippiiniläinen valmistuu lähihoitajaksi, käykin niin, että työtehtävät kyllä lisääntyvät mutta palkka ei nouse".

 

[shaminy]

Tässä ei ole kyse siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita tulee nyt versus 2015. Niitä tulee jokatapauksessa.

Halpatyövoima syrjäyttää suomalaiset työntekijät | Uusi Suomi Puheenvuoro

Iltalehti kirjoitti tänään, että Attendo on irtisanonut suomalaisia hoitajia ja palkannut tilalle filippiiniläisiä hoitajia. Iltalehden mukaan Attendo on keksinyt filippiiniläisten myötä tavan säästää kustannuksissa:

”Kun filippiiniläinen valmistuu lähihoitajaksi, käykin niin, että työtehtävät kyllä lisääntyvät mutta palkka ei nouse".

Kyseessä on ykistyishenkilön blogi, joka suoltaa ammattiliiton propagandaa, ei mikään totuus.


"– Filippiiniläishoitajia ei palkata kustannussyistä. Maksamme kaikille työntekijöillemme, niin filippiiniläisille kuin muillekin, aina työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Hoiva-avustajana toimivalle maksamme työehtosopimuksen mukaisen hoiva-avustajan palkan ja valmistuneelle lähihoitajalle maksamme työehtosopimuksen mukaisen lähihoitajan palkan, kun hän alkaa tehdä lähihoitajan työtä. Kyseessä on siis vastaus hoitajapulaan, ei kustannuskysymys."

 

[Centteri]

Kyseessä on ykistyishenkilön blogi, joka suoltaa ammattiliiton propagandaa, ei mikään totuus.


"– Filippiiniläishoitajia ei palkata kustannussyistä. Maksamme kaikille työntekijöillemme, niin filippiiniläisille kuin muillekin, aina työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Hoiva-avustajana toimivalle maksamme työehtosopimuksen mukaisen hoiva-avustajan palkan ja valmistuneelle lähihoitajalle maksamme työehtosopimuksen mukaisen lähihoitajan palkan, kun hän alkaa tehdä lähihoitajan työtä. Kyseessä on siis vastaus hoitajapulaan, ei kustannuskysymys."

Rakennusalalle houkutellaan tekijöitä.

Virolaiset jättävät Suomen – paljon halvempaa työvoimaa haetaan EU:n ulkopuolelta | Rakennuslehti

 

[kekkeruusi]

Kerro toki lisää kuinka paljon nykyinen Vihervasemmistohallitus tuo enemmän turvapaikanhakijoita, iuin esim edellinen hallitus. Varmasti on huimasti enemmän, kun pystyvät sillä määrällä luomaan uuden halpatyövoima kentän työmarkkinoille.

No, eipä niitä ole tähänkään asti paljon tuotu, sen sijaan on päästetty maahan. Kun tulijoiden määrä on pienempi, niin maahan päästettyjen määrä on pienempi. Ja tietenkin tilanne muuttuu vastaavasti jos tulijoita tunkee taas tänne isoissa määrin. Varmasti vielä enemmän päästetään maahan kuin aiemmin.

 

[draco76]

Ylen kysely: Neljä viidestä haluaa, että koko Suomi pysyy asuttuna – ja että valtio maksaa viulut
79% kansalaisista haluaa pitää koko Suomen asuttuna

Kansanedustajien näkemys
Ylen kysely: Kansanedustajat pitäisivät koko Suomen asuttuna, osa pitää taistelua turhana – "Jaloa, mutta mahdotonta"

Vihreät ja Kokoomus ovat eniten koko Suomen asuttamista pitämistä vastaan. Hallitus kokonaisuutena taas pitää koko maan asutettuna pitämistä realistisena (vastanneista kansanedustajista, vain hieman yli puolet vastannut).

Kuinka hyvin lie näkyy käytännössä, kun nostetaan polttoaineveroja? Aiempi Sipilän hallitus ei sekään helpottanut asiaa. Onko Vartiainen oikeassa?

Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mukaan ajatus koko maan pitämisestä asuttuna onkin lähinnä "symbolisen asenteen ilmaus".

Wihosella on realistinen näkemys

Jussi Wihonen (ps.) piti ajatusta kauniina, mutta kuntien rahat eivät hänen mukaansa riitä tasavertaisten palveluiden järjestämiseen.

Torniainen voisi enemmän avata näkemystään

Ari Torniainen (kesk.) oli yksi niistä, joiden mukaan "jokaisen suomalaisen on voitava asua siellä missä hän haluaa".

Jokainen saa asua missä haluaa, mutta on eri asia millainen elämänlaatu on eri paikoissa. Onko koulu taikka terveysasema 100 metrin vai 100 kilometrin päässä taikka löytyykö töitä on jo eri asia. Myös pääseekö miten liikkumaan on itse ratkaistava.

Tässä uusi artikkeli aiheesta Lapsiperheen vaikea valinta ulkosaaristossa: muutto mantereelle tai yläkoululainen viikoiksi sijaisperheeseen

Edit: Tässä vielä puolueiden kannattajien jakauma

 

[Paapaa]

79% kansalaisista haluaa pitää koko Suomen asuttuna

Yhä edelleen, mitä ihmettä toi kysymys tarkoittaa tai ei tarkoita? Mikä on kriteeri sille, että "Koko Suomi on asuttuna"? Pitääkö olla vähintään 1 ruokakunta per 1 km2, riittääkö isot kunnat 200km päässä toisistaan? Mitä ihmettä?

 

[Griffin]

Huomasin tänään Hesarista, että paikallispoliitikot Suomen Ateenassa ovat keksineet, että nyt olisi hyvä hetki myydä kunnan vesilaitos yksityiselle omistajalle. Asian edistämiseksi on palkattu konsultit kirjoittamaan mieluinen asiaa puoltava lausunto (ja luvattu toteutuneesta kaupasta palkkio), firman nimi on vaihdettu trendikkääksi, on tehty näyttävä mainoskampanja ja juhlapuheissa kerrotaan tulevasta "supertoimijasta" alalla.

Ilmeisesti luotetaan siihen, että äänestäjät eivät enää muista nimiä kuten Digita, Caruna tai Suomen autokatsastus.

Osaako muuten joku lukijoista kertoa yhtään tapausta, missä julkisen liikelaitoksen tai luonnollisen monopolin myynti on koitunut lopulta kansalaisen eduksi?

Jyväskylässä valmistellaan historiallista kauppaa vesihuollon yksityistämiseksi, avaus on herättänyt laajasti huolta

Spoileri

Vesihuoltoa on yksityistetty monissa kaupungeissa Euroopassa ja sitten on otettu takaisin kunnalliseen tms omistukseen, kun hinnat on pompsahtaneet ja homma on kussut pahasti muutenkin.

Suomalaisilla poliitikoilla on vähän se paha vika, että siellä on liikaa TYPERYKSIÄ ja IDIOOTTEJA, jotka joko tahallisesti (=rahat taskuun itselle tai tutuille) tai vahingossa hölmöilevät, eivätkä osaa tarkistaa tällaistakaan asiaa.

------------------
Katsastus asemiin tätä ei voi verrata, koska jos katsastussysteemissä uhkaa monopoli, niin sille on helppo järjestää kilpailua, antamalla lisää lupia tms. Katsastushalli on "pieni" kustannus.

Jos taas kaupungin (alueen) vedenjakelu menee jollekin toimijalle, niin ko toimijalla on ko alueella puhdas monopoli ja kilpailu on miltei mahdotonta (pitäisi haudata putket, olla kunnolliset vedenottopaikat ym ym ym.) Ei noita pitäisi mennä yksityistämään ikinä. Velvoitteella kikkailu kun ei (kts sähköverkot) oikein toimi. Aina löytyy porsaanreikiä.

 

[namlepo]

Ja lisätäämpä sellainen kohta kuinka paljon haluat siitä maksaa. Vaikka eipä maksuhaluja koskaan kysytä muissakaan asioissa. Kansa maksaa aina.

 

[draco76]

Yhä edelleen, mitä ihmettä toi kysymys tarkoittaa tai ei tarkoita? Mikä on kriteeri sille, että "Koko Suomi on asuttuna"? Pitääkö olla vähintään 1 ruokakunta per 1 km2, riittääkö isot kunnat 200km päässä toisistaan? Mitä ihmettä?

Lisäsin kuvan vielä puolueiden kannattajista. Siinä kysymys on pitääkö valtion turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. Tuokaan ei avaa kokonaan, vaan kuten kyselytutkimuksissa monesti, vastaaja voi tulkita itse kysymystä aika vapaasti. Erikseen ei taidettu kysyä, mitä vastaajalle tarkoittaa koko Suomen asuttuna pitäminen ja riittävät palvelut. Veikkaan että moni vastaaja ei ajatellut ulkosaaristoa taikka lapin tuntureita.

Onko palvelu riittävä, jos kunta järjestää koululaisille bussikyydin tunti suuntaansa? Minusta on. Osalle tuo tarkoittaa että valtion tulee tarjota kohtuuhintaista polttoainetta eikä verottaa autoilua liikaa. Taikka että sossun tuilla voisi pitää autoa jos asuu peräkylillä. Omilla rahoillaan varakas voi asua vaikka missä, mutta tässä lienee kyse myös noista sossun tuilla olevista, vaikka kysely ei sitä sano. Eli osa voinut tulkita eri tavalla.

Oma mielipiteeni on että ei tarvitse turvata kaikille toimeentuloa koko Suomessa, jos se tarkoittaa auton pitoa yms.

 

[Griffin]

Lisäsin kuvan vielä puolueiden kannattajista. Siinä kysymys on pitääkö valtion turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. Tuokaan ei avaa kokonaan, vaan kuten kyselytutkimuksissa monesti, vastaaja voi tulkita itse kysymystä aika vapaasti. Erikseen ei taidettu kysyä, mitä vastaajalle tarkoittaa koko Suomen asuttuna pitäminen ja riittävät palvelut. Veikkaan että moni vastaaja ei ajatellut ulkosaaristoa taikka lapin tuntureita.

Onko palvelu riittävä, jos kunta järjestää koululaisille bussikyydin tunti suuntaansa? Minusta on. Osalle tuo tarkoittaa että valtion tulee tarjota kohtuuhintaista polttoainetta eikä verottaa autoilua liikaa. Taikka että sossun tuilla voisi pitää autoa jos asuu peräkylillä. Omilla rahoillaan varakas voi asua vaikka missä, mutta tässä lienee kyse myös noista sossun tuilla olevista, vaikka kysely ei sitä sano. Eli osa voinut tulkita eri tavalla.

Oma mielipiteeni on että ei tarvitse turvata kaikille toimeentuloa koko Suomessa, jos se tarkoittaa auton pitoa yms.

-----------------------
Valtion on vähän vaikea väittää olevansa sivistysvaltio, jos VALTIO järjestää asiat niin, että se syrjii asukkaitaan asuinpaikan perusteella. Siksi valtion on järjestettävä asiat kuntoon omalta osaltaan koko maan alueella.

Sitten on tietysti asiat, jotka eivät ole valtion vaan kuntien tms alueiden vastuulla ja jos ei ole laissa velvotteita, niin ne ovat taas vapaampia tekemään, niinkuin haluavat.

 

[draco76]

-----------------------
Valtion on vähän vaikea väittää olevansa sivistysvaltio, jos VALTIO järjestää asiat niin, että se syrjii asukkaitaan asuinpaikan perusteella. Siksi valtion on järjestettävä asiat kuntoon omalta osaltaan koko maan alueella.

Sitten on tietysti asiat, jotka eivät ole valtion vaan kuntien tms alueiden vastuulla ja jos ei ole laissa velvotteita, niin ne ovat taas vapaampia tekemään, niinkuin haluavat.

Tuossa on tulkintakysymys kysymyksessä että täytyykö valtion turvata palvelut vai täytyykö valtion palvelut tarjota koko maahan. Itse tulkitsen kysymyksen "pitääkö valtion turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna" niin, että se koskee muitakin kuin nykyisiä nimenomaan valtion vastuulla olevia palveluita.

Lisäksi on itsestäänselvää että laissa määrätyt velvoitteet tulee hoitaa, oli kyseessä valtio taikka kunta. Kyse on enemmän lakien ja asetusten säilyttämisestä ja muuttamisesta.

Toisaalta tuossa kysyttiin ilmeisesti muutakin

Melkeinpä suurin yllätys tuloksissa kuitenkin on se, että vain 12 prosenttia vastanneista allekirjoitti väitteen "valtion ei pidä puuttua aluekehitykseen". Suomalainen usko valinnanvapauteen ja markkinoiden toimimiseen ilman ohjausta on vähissä.

Koko maa hokee, että koko maa on pidettävä asuttuna – eikä se edes ole
Eli ilmeisesti valtiolta toivotaan aktiivista roolia muuttoliikkeen kääntämisestä. Nyt on ollut myös lehtijuttuja missä puhutaan arvottomista asunnoista ja asunto-omaisuuden katoamisesta.

 

[Griffin]

Jos joku haluaa muuttaa keskellä metsää yksin asustelemaan, niin ei voine vaatia, että muiden pitäisi hänelle infra sinne kustantaa.

Järkevällä tasolla taas ympäri Suomea peruspalvelut hyvä olla saatavilla. Jokaisen valinta sitten asuuko siellä pikkukylässä josta 200km lähimpään sairaalaan tms. Mutta ei pelkästään niin että perusasioita voi hoitaa vain parissa isoimmassa kaupungissa.

Tähän tyyliin ajattelisin että koko Suomi pidettäisiin asumiskelpoisena. Muilla voi sitten olla eri tulkintoja. Ja tämäkin tietenkin osaltaan vähän tulkinnanvaraista mitä esitin. Eli siis olettamuksella, että järkeäkin saa käyttää.

Voi vaatia lakiin kirjatut asiat tai korvauksia. Toki täytyy nyt ihan kysä, mistähän infrasta nyt puhutaan?

 

[hkultala]

Mikä mahtoi olla lopputulema kunnallisten puhelinlaitosten ja telehallintokeskuksen yksityistämisestä?

Se, että yksityistetty telehallintokeskus haaskasi 4.3 miljardia (eli siis n. 800e/kansalainen) varojaan ostamalla ilmaa saksasta. Kun vähän lähti johtajistolla mopo keulimaan kun oltiin vihdoin yksityinen firma ja saatiin lähteä kunnolla tekemään bisnestä. Vaikka sitä ymmärrystä siihen suuren bisneksen tekemiseen ei oikein ollut. Mutta kiva leikkiä muiden rahoilla.

 

[Griffin]

Mitä Ex TELEEN tulee, niin sillähän on haudattu muuten valokuitua pirusti maahan, ainankin itäsuomessa.
Niitä vain ei ole annettu kenenkään käyttöön..
Ne ilmeisesti meinasivat jo mennä kerran "hylkyyn", mutta kun ilmeni, että niille olisi halukkaita käyttäjiä, niin kävivät istumaan uudestaan niiden päälle. TS aikonaan valtion piikkiin tehty ja sitten ei käytetä, eikä anneta muidenkaan käyttää. Tuota voisi kutsua vaikka "vittuiluksi", eikä menisi pahastikaan pieleen.

 

[JCSH]

Se, että yksityistetty telehallintokeskus haaskasi 4.3 miljardia (eli siis n. 800e/kansalainen) varojaan ostamalla ilmaa saksasta. Kun vähän lähti johtajistolla mopo keulimaan kun oltiin vihdoin yksityinen firma ja saatiin lähteä kunnolla tekemään bisnestä. Vaikka sitä ymmärrystä siihen suuren bisneksen tekemiseen ei oikein ollut. Mutta kiva leikkiä muiden rahoilla.

Mutta tuosta huolimatta Suomessa taitaa olla aikalailla maailman toimivimmat ja halvimmat (ainakin muuhun hintatasoon nähden) tietoliikenne yhteydet.

 

[Griffin]

Mutta tuosta huolimatta Suomessa taitaa olla aikalailla maailman toimivimmat ja halvimmat (ainakin muuhun hintatasoon nähden) tietoliikenne yhteydet.

Ainankin itäsuomessa monissa paikoissa ei ole edes kuparia (kun on otettu pois) 4G toimii puolestaan 1-40 nopeuksilla, käyttöajasta riippuen, joten sillä ei esim videoita pätkimättä katsota.

Osittain ongelma on kiinni siitä, että liian harvalle mastolle on valokaapeli, osittain taas tukiasemien vähyydestä.

Tosin tämä nyt ei liity kait enää tähän ketjuun vai onko lailla luvattu jonkintasoista netti infraa?

 

[hkultala]

Mutta tuosta huolimatta Suomessa taitaa olla aikalailla maailman toimivimmat ja halvimmat (ainakin muuhun hintatasoon nähden) tietoliikenne yhteydet.

Ei todellakaan ole.

Sivukylille aikoinaan kymmeniä vuosia sitten kalliilla vedetty kuparit maahan sen valtion telelaitoksen toimesta, nyt ne on viimeisen 10 vuoden aikana yksityistämisen jälkeen keräilty melkein kaikkialta maaseudulta pois. Ei saa edes ADSLää enää maaseudulle, pitää tyytyä epäluotettavaan ja lagiseen langattomaan yhteyteen. Joka sekään ei toimi kaikkialla kun on sopivasti kukkula välissä matkalla mastolle.

Jos ne kuparit olisi omistanut firma, joka ei itse pyöritä kännykkäverkkobisnestä, olisi varmaan jätettykin ne maahan, mutta laskettu, että kuitenkin suurimmalle osalle entisitä kupariasiakkaista saadaan myytyä jotain mokkuloita ja niihin jotain rahastusliittymiä joita mainostetaan nopeuksilla jotka ei koskaan voi siellä maaseudulla toteutua, niin firma pääsee kuitenkin voitolle tuosta. Ja ihmiset joutuneet sen mokkulan ottamaan kun mitään vaihtoehtoa ei ole.


Ja ihan kaupungeissakin esim. viro taitaa olla aika paljon suomea edellä liittymien hinta-nopeus-suhteessa ja nopeiden liittymien saatavuudessa.


Ja näiden suomalaisten teleoperaattorien rahastuksesta:
Kaveri osti juuri talon, ihan taajamasta. Valokuitu tuli melko lähelle, mutta olisivat vaatineet silti muistaakseni 7 tonnia sen kaivamisesta ihan perille asti ja kytkemisestä, se oli yli kaverin kipurajan. Kuparin (VDSL) suostui sama firma kaivamaan maahan ja kytkemään parilla tonnilla. Molemmista tulee käytännössä ihan sama kaivuutyö(joka on se kallis homma siinä), mutta koska valokuitu on nopeampi, sen kytkentämaksussa oli älytön rahastus.

 

[JCSH]

Ei todellakaan ole.

Sivukylille aikoinaan kymmeniä vuosia sitten kalliilla vedetty kuparit maahan sen valtion telelaitoksen toimesta, nyt ne on viimeisen 10 vuoden aikana yksityistämisen jälkeen keräilty melkein kaikkialta maaseudulta pois. Ei saa edes ADSLää enää maaseudulle, pitää tyytyä epäluotettavaan ja lagiseen langattomaan yhteyteen. Joka sekään ei toimi kaikkialla kun on sopivasti kukkula välissä matkalla mastolle.

Jos ne kuparit olisi omistanut firma, joka ei itse pyöritä kännykkäverkkobisnestä, olisi varmaan jätettykin ne maahan, mutta laskettu, että kuitenkin suurimmalle osalle entisitä kupariasiakkaista saadaan myytyä jotain mokkuloita ja niihin jotain rahastusliittymiä joita mainostetaan nopeuksilla jotka ei koskaan voi siellä maaseudulla toteutua, niin firma pääsee kuitenkin voitolle tuosta. Ja ihmiset joutuneet sen mokkulan ottamaan kun mitään vaihtoehtoa ei ole.

Ja ihan kaupungeissakin esim. viro taitaa olla aika paljon suomea edellä liittymien hinta-nopeus-suhteessa ja nopeiden liittymien saatavuudessa.

No kannattaa vilkaista vertailuja niin näkee aika nopeasti että Suomessa on todella halvat liittymät ja kattavuus on todella hyvä. Okei, varmaan jotain pieniä maita löytyy joissa on paremmat mutta sanoisin että kyllä Suomi siellä aikalailla huipulla on. Etenkin mobiililiittymissä.

Lisäksi syrjäseutujen ADSL taidettiin vetää pois pitkälti kannattavuus syistä sitä mukaa kun lankapuhelimetkin katosivat. 4G:n yli sai paljon nopeammat yhteydet pienemmällä infralla, ADSL:n boostaaminen lähellekään vastaavia nopeuksia olisi vaatinut pirusti lisäinvestointeja.
Tosin nykyään tilanne on reippaasti erilainen, hitto mun 70 vuotiaalle kummitädille joka asuu Pohjois-Satakunnan pikkukunnan sivukylässä tulee 100 meganen kuitu.

 

[Daemoni]

No kannattaa vilkaista vertailuja niin näkee aika nopeasti että Suomessa on todella halvat liittymät ja kattavuus on todella hyvä. Okei, varmaan jotain pieniä maita löytyy joissa on paremmat mutta sanoisin että kyllä Suomi siellä aikalailla huipulla on. Etenkin mobiililiittymissä.

Lisäksi syrjäseutujen ADSL taidettiin vetää pois pitkälti kannattavuus syistä sitä mukaa kun lankapuhelimetkin katosivat. 4G:n yli sai paljon nopeammat yhteydet pienemmällä infralla, ADSL:n boostaaminen lähellekään vastaavia nopeuksia olisi vaatinut pirusti lisäinvestointeja.
Tosin nykyään tilanne on reippaasti erilainen, hitto mun 70 vuotiaalle kummitädille joka asuu Pohjois-Satakunnan pikkukunnan sivukylässä tulee 100 meganen kuitu.

Nippa nappa ylimmässä neljänneksessä nopeuden suhteen. Hinnan suhteen keskipaikkeilla.

Speedtest Global Index – Monthly comparisons of internet speeds from around the world

Price Rankings by Country of Internet (60 Mbps or More, Unlimited Data, Cable/ADSL) (Utilities (Monthly))

 

[JCSH]

Nippa nappa ylimmässä neljänneksessä nopeuden suhteen. Hinnan suhteen keskipaikkeilla.

Speedtest Global Index – Monthly comparisons of internet speeds from around the world

Price Rankings by Country of Internet (60 Mbps or More, Unlimited Data, Cable/ADSL) (Utilities (Monthly))

Ainakin tämän perusteella Suomi on aika korkealla:
Internet Speeds by Country - Fastest Internet In The World Map

Hinnoista pitää muistaa ostovoima, tuo sun linkki ei taida olla ostovoimaan suhteutettu.

*edit*
List of countries by Internet connection speeds - Wikipedia
Ainakin vielä 2017 Akamai listasi Suomen 6 nopeimmaksi. Mutta näköjään mobiilissa on hitaampi kuin luulin.

 

[Jage]

Lisäksi syrjäseutujen ADSL taidettiin vetää pois pitkälti kannattavuus syistä sitä mukaa kun lankapuhelimetkin katosivat.

Varmaan lankapuhelimien poistuminen edesauttaa kupareiden pois repimistä, mutta suurin syy ottaa se kupari pois on sähköverkon maakaapelointi jolloin puhelintolpat lähtee samalla vauhdilla.

Siihen en osaa sanoa miksei samassa rytäkässä siirretä kaapelia sinne maahan kun on kerta maanpinta jo auki, mutta näin joka tapauksessa on asia.

edit: Tai siis no se kuitu kuitenkin maksaa hitsaustöineen.

 

[hkultala]

Lisäksi syrjäseutujen ADSL taidettiin vetää pois pitkälti kannattavuus syistä sitä mukaa kun lankapuhelimetkin katosivat. 4G:n yli sai paljon nopeammat yhteydet pienemmällä infralla, ADSL:n boostaaminen lähellekään vastaavia nopeuksia olisi vaatinut pirusti lisäinvestointeja.
Tosin nykyään tilanne on reippaasti erilainen, hitto mun 70 vuotiaalle kummitädille joka asuu Pohjois-Satakunnan pikkukunnan sivukylässä tulee 100 meganen kuitu.

Tuossa on sinulla nyt melko rikkinäinen nopeusvertailu.

Se 4G ei todellakaan anna "paljon ADSLää suurempia nopeuksia" siellä maaseudulla jossa etäisyys mastoon on pitkä. Ne 4Gn mainostetut kymmenien megabittien nopeudet on nopeuksia mitattuna muutaman sadan metrin sisällä suurella taajuudella toimivasta tukiasemista silloin kun saa merkittävän osan koko solun kapasiteetista yksin käyttöönsä. Mutta nopeus putoaa helposti alle kymmenesosaan useamman kilometrin päässä, kun joudutaan pudottamaan useampi layer pois, vaihtamaan modulointi esim QAM-64sta QPSKhon, ja lähettämään data huomattavan redundanssin kera että saadaan jotain ehjänä läpi. Ja tämä on edelleen kaista joka on jaettu kaikkien käyttäjien kesken.

Sillä, että teleoperaattori kauppaa ja rahastaa vaikka "50 Mbps" 4G-liittymää ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että asiakas saisi sen linkin yli mitään 50 Mbps nopeuksia, kun syrjemmällä se jää helposti pariin Mbps:ään(jos siihenkään), jaettuna seudun kaikien käyttäjien kesken (siinä missä ADSLllä jokaisella on ikioma kaistansa, jota ei muiden toiminta hidasta).

Ja kaista on muutenkin markkinoinnissa käytetty luku, kun viiveellä on paljon enemän merkitystä. Jos kaista on vähissä, jotkut isojen datamäärien imuroinnit vaan tulee vähän hitaammin. Käytännössä joku ADSL riittää jo siihen että pystyy esim. streamaamaan videokuvaa netin yli, kunhan ei yritä tehdä sitä liian suurella resoluutiolla.

Ja ADSLssä on kuitenkin riittävän pienet viiveet että esim. tietokoneiden etäkäyttö, on jouhevaa. Vaikka 3G paransi viiveitä 4Ghen nähden ja 4G 3G:hen nähden, on ADSLn viive silti pienempi kuin 4G:llä.


Ei ADSLää olisi tarvinnut "boostata milläään lisäinventoinneilla" mitenkään merkittävästi. Ihmisillä oli jo ADSL-liittymänsä jotka toimivat ja joihin he olivat tyytyväisiä, ja nyt ne SULJETTIIN, kaikki oleelliset investoinnit OLI JO TEHTY. Lähinnä kyse oli siitä, ettei haluttu maksaa siitä, että jos puhelinlinjalle kaatuu puu, joku käy korjaamassa sen.

 

[Jage]

Ja ADSLssä on kuitenkin riittävän pienet viiveet että esim. tietokoneiden etäkäyttö, on jouhevaa. Vaikka 3G paransi viiveitä 4Ghen nähden ja 4G 3G:hen nähden, on ADSLn viive silti pienempi kuin 4G:llä.

Ja ennen kaikkea ADSL on vakaampi eikä viiveet huoju samalla tavalla.

 

[Naamapalmu]

4G yhteydet on ihan paikkakohtaista arpapeliä vieläkin, mitä noita nyt on joutunut itse säätämään. Asut isomman moottoritien varrella, niin verkot on tukossa, kun populaa painaa erilaisten älylaitteiden kanssa jatkuvasti ohi. Asut keskisuuressa kaupungissa (Kerava, Nurmijärvi, Porvoo) niin pieni maastoeste laittaa yhteydet solmuun ja pomppimaan 3G ja 4G välillä, välillä riittää esteeksi ihan muutaman puun kaupunkipuisto.