TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Tämä on yhtä fiksu heitto kuin että mitään järkeä ei ole opiskella koulussa matematiikan funktioita kun ei niitä tarvitse kaupassa käydessä hintoja ynnätessä.
Ainakin meidän koulussa oli 90-luvulla teknisillä töillä ihan metallipuolikin ja kasattiin me siellä vähän elektroniikkaakin ja muuta.
Itse kävin yläkoulussa valinnaisena moottorioppia, koska vaihtoehdot olivat liian vähäiset. Itselleni jäi epäselväksi, että mitä siellä olisi pitänyt tehdä, ni jauhettiin vaan paskaa kavereiden kanssa. Teoriakokeesta sain kasin, ni sain sit seiskan todistukseen. Aika turhaa se oli.
Teollisuus näyttää olevan asiasta eri mieltä, mutta eihän sellaista auringonlaskun toimintaa kannata kuunnella:
Mikä nyt riepoo? Parasta tasa-arvoa olisi tietenkin se, että mietittäisiin miten rajallisilla verovaroilla saadaan mahdollisimman usealle annettua koulussa mahdollisimman hyvät eväät jatkoon. Se voisi hyvinkin tarkoittaa, että pojat ja tytöt olisivat eri luokilla ja oppimateriaalit ja opetuskäytännöt olisi paremmin sovitettu vastaamaan poikien ja tyttöjen erilaisia kiinnostuksia. Pojille voitaisiin pitää vaikka erikoiskurssi Sun Tzu:n "The Art of War":sta (ja harjoitukset PC-pelinä) ja tytöille sisustuksesta ja puutarhanhoidosta.
Miksi tämä loppuisi sitten kouluun? Siis että haetaan sukupuolitetuilla erikoisjärjestelyillä lopputulosten tasa-arvoa?
Jos tuollainen islamilainen koulutusmalli on mielestäsi parempi kuin pohjoismainen niin ehkä sitten viet jälkikasvusi etelään oppimaan tavoille?
Koulupuvut käyttöön myös ja opettajille oikeus antaa perseilystä fyysisiä rangaistuksia. Pakollista koululiikuntaa myös joka päivä, jonka ohjauksessa käytetään armeijamaista kuria. Painoindeksiltään lihavuutta lähestyvät oppilaat erityistarkkailuun ja kovennetulle liikuntaohjelmalle.
Eijjei. Koulun pitää olla motivoiva ja kiinnostava lapsille. Tällöin sen pitää tarjota mielenkiintoista tekemistä kaikenlaisille lapsille. Pelkkä tiedon pänttääminen ei ole motivoivaa kaikille, vaan tarvitaan myös liikuntaa, taideaineita, teknistä työtä, tekstiilityötä, kokkausta, atk:ta jne.
Puhutaan varmaan vähän eri asioista. Koulussa pitää tietenkin pienillä lapsilla olla välituntiriehumista, liikuntaa, musiikkia ja muuta mutta ne eivät ole niitä asioita, joita siellä varsinaisesti pitäisi opiskella jos elämässä meinaa menestyä eikä niiden arvostelemisessa ole mitään tolkkua (eipä kyllä nykyisin alakoulussa taideta arvostella yhtään mitään
). Kyllä ne tyypit nähtiin joilla oli ihan kiva todistus kun oli liikunnassa, teknisessä työssä ja kuvaamataidossa tai vaikka kotitaloudessa ihan hyvät arvosanat ja sitten kun sitä todistusta yläasteen lopussa tarkasteltiin merkittäviltä osin niin eihän se ollut mistään kotoisin että sillä johonkin järkevään koulutukseen olisi voinut edetä.Ainakin koululla missä itse olen töissä, tuo menee siten että "tekninen työ" kurssina pitää aina sisällään molemmat puolet. Eli yksi jakso "kovia töitä" (puutyöt) ja toinen puoli "pehmeitä" (tekstiili). Kummaltakaan ei voi välttyä, oli tyttö tai poika.
7lk ajan näköjään vielä niin että kaikki opiskelevat molempia. Joko erikseen tai yhdistettynä. Mutta se miten se on toteutettu on varmasti opettaja-koulu-kuntakohtaista. Että onko syksyllä tekstiiliä ja keväällä teknistä tai että onko esimerkiksi projekteja jossa käytetyt materiaalit ja tekniikat on sekaisin.
Noin se oli jo 80-luvulla.
Siinä kun mä olin -80 luvulla koulussa niin muistaakseni 4lk jälkeen oli vain toista ja sitten tekstiilissä käytiin muutaman kerran vierailu.
No siitä on samaa mieltä, että materiaalin pehmeys tai kovuus tuskin on kenellekään mikään kriteeri. Jos virkataan räsynukkea niin varmaan jotain mopopoikaa vituttaa mutta toisaalta lähes kaikki tämän maan vaatturit tai vaikka maailman suuret muotisuunnittelijat ovat miehiä.
Sama meillä 90-luvulla. Tosin muistan että yksi pojista valitsi rättikässän ja sitten kun sille alettiin vittuileen siitä niin se huomautti että se on sen parin tunnin ajan viikossa ainoa poika huoneessa kaikkien luokan tyttöjen kanssa. Eli kyseessä olikin pleijeri veto.
Hah. Itse tein noin vaikka se puutyöpuoli oikeasti kiinnostikin huomattavasti enemmän(oli tosin jo tuttua kun pienestä asti päässyt työkaluja käyttämään) + siellä oli myös kolmen rinnakkaisluokan tytöt. Toki sitten yläasteen kohdalla vaihto kun ei jaksanut enää tehdä pannulappuja jotka näyttivät pipoilta.
Arvostelusta on paljonkin hyötyä. Se antaa kuvan siitä, missä lapsi on verrattuna muihin ja verrattuna tavoitteisiin. Samoin numeroarvostelu voi olla hyvinkin motivoivaa.Puhutaan varmaan vähän eri asioista. Koulussa pitää tietenkin pienillä lapsilla olla välituntiriehumista, liikuntaa, musiikkia ja muuta mutta ne eivät ole niitä asioita, joita siellä varsinaisesti pitäisi opiskella jos elämässä meinaa menestyä eikä niiden arvostelemisessa ole mitään tolkkua (eipä kyllä nykyisin alakoulussa taideta arvostella yhtään mitään
Jos tavoitteena on jokin akateeminen ura.
Tämä johtuu siitä, että miesten kohdalla gaussin käyrä on matalampi ja leveämpi, kuin naisilla. Keskiarvossa ei ole eroja, mutta ääripäissä miesten osuus korostuu niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Suurin osa absoluuttisista neroista (esim. Nobel-palkinnon saavista) on miehiä samoin kuin rikollisista ja idiooteista. Tähän vaikuttaa mm. se, että miehille on paljon yleisempää mennä pakkomielteisesti all in johonkin asiaan unohtaen kaiken muun.
No teknillisen puolen yliopistotason koulutuksesta ja matematiikan teoreettisesta osaamisesta tässä oli kyse. Ei se liene mikään ongelma, ettei saada poikia päätymään manuaalisen suorittavan työn pariin.
Mikä mahtoi olla lopputulema kunnallisten puhelinlaitosten ja telehallintokeskuksen yksityistämisestä?
Ihan hyvä pointti, mutta eikös tuossakin ollut tilanne, että markkina avattiin todelliselle kilpailulle? Matkapuhelinverkkoja jouduttiin rakentamaan niin Telen kuin Radiolinjan ja myöhemmin DNA:n tapauksissa, eikä kukaan päässyt valmiiseen pöytään. Kiinteisiin verkkoihinkin taattin kilpailijoille pääsy lainsäädännön avulla.
Ovatko nuo edelleen monopoliasemassa?
Eikö tässä kyselty sellaisista, jotka eivät enää ole? Veikkaisin että olemassaolevista Alkon monopolin purku "hyödyttäisi" kansaa, samaten Veikkauksen. Jos ei siis lasketa ongelmia mukaan.
No totta, sellaisia kyseltiin. Harhauduin miettimään vain monopoleja, koska tuskin Jyväskylään ollaan vetämässä toisia vesiputkia kilpailua varten.
Kerro toki lisää kuinka paljon nykyinen Vihervasemmistohallitus tuo enemmän turvapaikanhakijoita, iuin esim edellinen hallitus. Varmasti on huimasti enemmän, kun pystyvät sillä määrällä luomaan uuden halpatyövoima kentän työmarkkinoille.
Tosin taisi enemmänkin olla kyse noista luonnollisista monopoleista. Tele-alan yksityistäminen ei ole hirveän hyvä esimerkki tuosta kerta se yksityistäminen ja kilpailun avaaminen tapahtuivat samaan aikaan kun mobiiliverkot aloittivat räjähdysmäisen kasvunsa joten tuolla alalla ei enää ollutkaan luonnollista monopolia.
Tässä ei ole kyse siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita tulee nyt versus 2015. Niitä tulee jokatapauksessa.
Kyseessä on ykistyishenkilön blogi, joka suoltaa ammattiliiton propagandaa, ei mikään totuus.
Rakennusalalle houkutellaan tekijöitä.
No, eipä niitä ole tähänkään asti paljon tuotu, sen sijaan on päästetty maahan. Kun tulijoiden määrä on pienempi, niin maahan päästettyjen määrä on pienempi. Ja tietenkin tilanne muuttuu vastaavasti jos tulijoita tunkee taas tänne isoissa määrin. Varmasti vielä enemmän päästetään maahan kuin aiemmin.
Wihosella on realistinen näkemys
Torniainen voisi enemmän avata näkemystään
Jokainen saa asua missä haluaa, mutta on eri asia millainen elämänlaatu on eri paikoissa. Onko koulu taikka terveysasema 100 metrin vai 100 kilometrin päässä taikka löytyykö töitä on jo eri asia. Myös pääseekö miten liikkumaan on itse ratkaistava.
Yhä edelleen, mitä ihmettä toi kysymys tarkoittaa tai ei tarkoita? Mikä on kriteeri sille, että "Koko Suomi on asuttuna"? Pitääkö olla vähintään 1 ruokakunta per 1 km2, riittääkö isot kunnat 200km päässä toisistaan? Mitä ihmettä?
Vesihuoltoa on yksityistetty monissa kaupungeissa Euroopassa ja sitten on otettu takaisin kunnalliseen tms omistukseen, kun hinnat on pompsahtaneet ja homma on kussut pahasti muutenkin.Huomasin tänään Hesarista, että paikallispoliitikot Suomen Ateenassa ovat keksineet, että nyt olisi hyvä hetki myydä kunnan vesilaitos yksityiselle omistajalle. Asian edistämiseksi on palkattu konsultit kirjoittamaan mieluinen asiaa puoltava lausunto (ja luvattu toteutuneesta kaupasta palkkio), firman nimi on vaihdettu trendikkääksi, on tehty näyttävä mainoskampanja ja juhlapuheissa kerrotaan tulevasta "supertoimijasta" alalla.
Ilmeisesti luotetaan siihen, että äänestäjät eivät enää muista nimiä kuten Digita, Caruna tai Suomen autokatsastus.
Osaako muuten joku lukijoista kertoa yhtään tapausta, missä julkisen liikelaitoksen tai luonnollisen monopolin myynti on koitunut lopulta kansalaisen eduksi?
Jyväskylässä valmistellaan historiallista kauppaa vesihuollon yksityistämiseksi, avaus on herättänyt laajasti huolta
Lisäsin kuvan vielä puolueiden kannattajista. Siinä kysymys on pitääkö valtion turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. Tuokaan ei avaa kokonaan, vaan kuten kyselytutkimuksissa monesti, vastaaja voi tulkita itse kysymystä aika vapaasti. Erikseen ei taidettu kysyä, mitä vastaajalle tarkoittaa koko Suomen asuttuna pitäminen ja riittävät palvelut. Veikkaan että moni vastaaja ei ajatellut ulkosaaristoa taikka lapin tuntureita.
-----------------------
Tuossa on tulkintakysymys kysymyksessä että täytyykö valtion turvata palvelut vai täytyykö valtion palvelut tarjota koko maahan. Itse tulkitsen kysymyksen "pitääkö valtion turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna" niin, että se koskee muitakin kuin nykyisiä nimenomaan valtion vastuulla olevia palveluita.
Koko maa hokee, että koko maa on pidettävä asuttuna – eikä se edes ole
Voi vaatia lakiin kirjatut asiat tai korvauksia. Toki täytyy nyt ihan kysä, mistähän infrasta nyt puhutaan?
Se, että yksityistetty telehallintokeskus haaskasi 4.3 miljardia (eli siis n. 800e/kansalainen) varojaan ostamalla ilmaa saksasta. Kun vähän lähti johtajistolla mopo keulimaan kun oltiin vihdoin yksityinen firma ja saatiin lähteä kunnolla tekemään bisnestä. Vaikka sitä ymmärrystä siihen suuren bisneksen tekemiseen ei oikein ollut. Mutta kiva leikkiä muiden rahoilla.
Mutta tuosta huolimatta Suomessa taitaa olla aikalailla maailman toimivimmat ja halvimmat (ainakin muuhun hintatasoon nähden) tietoliikenne yhteydet.
Ainankin itäsuomessa monissa paikoissa ei ole edes kuparia (kun on otettu pois) 4G toimii puolestaan 1-40 nopeuksilla, käyttöajasta riippuen, joten sillä ei esim videoita pätkimättä katsota.
Ei todellakaan ole.
No kannattaa vilkaista vertailuja niin näkee aika nopeasti että Suomessa on todella halvat liittymät ja kattavuus on todella hyvä. Okei, varmaan jotain pieniä maita löytyy joissa on paremmat mutta sanoisin että kyllä Suomi siellä aikalailla huipulla on. Etenkin mobiililiittymissä.
Nippa nappa ylimmässä neljänneksessä nopeuden suhteen. Hinnan suhteen keskipaikkeilla.
Ainakin tämän perusteella Suomi on aika korkealla:
Varmaan lankapuhelimien poistuminen edesauttaa kupareiden pois repimistä, mutta suurin syy ottaa se kupari pois on sähköverkon maakaapelointi jolloin puhelintolpat lähtee samalla vauhdilla.
Tuossa on sinulla nyt melko rikkinäinen nopeusvertailu.
Ja ennen kaikkea ADSL on vakaampi eikä viiveet huoju samalla tavalla.
