• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Miten niin "kukaan muu ei maksanut"? Lähetysverkon myymisestä polkaistiin käyntiin kansainvälinen tarjouskilpailu ja tarjouksia tuli kolmelta ulkomaiselta teleyhtiöltä ja yhdeltä teleyhtiön johtamalta yhteenliittymältä. Ostohalukkuutta siis löytyi kyllä. Ja hinta oli myyjän puolelta määritetty liian alas.

Se, että kotimaisilla toimijoilla ja omistajilla ei näkemystä riittänyt tähän onkin sitten aivan toinen juttu. YLE:hän ei olisi halunnut edes myydä lähetysverkkoa, mutta maan hallitus pyysi yhtiötä ryhtymään toimiin jakeluverkon yhtiöittämiseksi. Tämänkin jälkeen YLE tarjosi jakeluverkkoa yhteisomistukseen, jossa olisi vähemmistöomistajina ollut ryhmä kotimaisia teleyhtiöitä ja TV-yhtiöasiakkaita. TV-yhtiöt eivät olleet halukkaita maksamaan YLE:n pyytämää hintaa, joka oli vielä aika paljon alempi kuin lopullisesta myynnistä saatu hinta - näin jälkiviisaana ajatellen vielä melko lyhytnäköisesti.

Suomen yksityistetty järjestely jakelussa yllättäen poikkeaa muista Pohjoismaista, joissa jakelun omistus on valtiollista.

Ajattelin kyllä itse vielä carunaa. Mutta jos tarjouksia tuli useita niin mitä väliä oli myyjän määrittelemällä hinnalla? Kauppahintahan määräytyi markkinoilla.
 
Täytyy tunnustaa, että en ole kaksisesti kartalla tästä Caruna-hässäkästä (eri verkkoyhtiön alue) ja sen vuoksi mennään aika vissisti "musta tuntuu" -linjalla.

Fortum kuppasi rahat ulkomaille ihan kuten Caruna. Fortum on harrastanut verosuunnittelua vuosikausia, eikä mikään muuttunut myynnin kohdalla. Ihan samat maksut olisi tullut asiakkaiden maksettavaksi, vaikka Fortum olisi jatkanut omistajana. Omistajanvaihdos ei maakaapelointiin vaikuta.

Toki myös kotimaiset yritykset harrastavat verosuunnittelua mahdollisuuksiensa mukaan ja tähän voisi myös ohjauksessa puuttua. Ulkomaalaisilta sijoitusyhtiöiltä ei kuitenkaan edes voi odottaa mitään muuta kuin maksimaalista voiton tavoittelua ja mahdollisimman suurta veronkiertoa. Naiivisti voisi ajatella, että suomalaisella yrityksellä olisi edes jotain intressiä osallistua yhteiskunnan hyvinvointiin. Maakaapelointiinhan omistajanvaihdos ei tietenkään vaikuttanut. Jos verkko olisi säilynyt Fortumilla, olisi investointien kuoletusaika voinut olla pidempi ja siten asiakkaille heijastuva hintojen nousu maltillisempaa.

Paapaa sanoi:
Sääntely puree ja Carunakin pysyy reguloinnin rajoissa. Moni muu yhtiö on korottanut hintojaan Carunaa enemmän (sääntelyn rajoissa). Jos sääntely on pielessä, sitä pitää muuttaa. Mutta 99,9% ihmisistä uikuttaa vain myyntejä, eikä niitä regulointeja :think: Miksi, koska sillä saa paremmat otsikot: "NE MÖI MEIDÄN VERKOT PAHOILLE ULKOMAALAISILLE!!" (Ja samalla unohdetaan, että 20% Carunasta on suomalaisomistuksessa).

Tottakai pääoman soisi pysyvän enemmän kotimaassa (ja kotimaisten omistusosuuksien olevan yli 50%) ulkomaille valumisen sijasta, mutta yksiselitteisesti se ei ole paha asia. Itse en näe järkevänä myydä mielestäni valtiolle tärkeitä palveluja tai instansseja ulkomaalaiseen omistukseen. Voi toki olla, että mielikuvani asiasta on väärä - enkä tiedä minkälaisia velvoitteita tai vaikutuksia tuolla on vaikkapa mahdollisen kriisitilanteen syttyessä.

Sääntelyn epäonnistumista olen ainakin yrittänyt viesteissäni korostaa. Carunan verkossakaan ei maksut tule varmasti koskaan laskemaan maakaapeleihin siirtymisen myötä, vaikka korotuksia onkin perusteltu juuri maakaapeloinnin vaatimilla investoinneilla. Eihän investointien tarvitsisi siirtyä suoraan kuluttajan maksettavaksi mikäli sijoittaminen/omistaminen on pitkäjänteistä, mutta kun siinäkin on vallalla "kaikki heti mulle tänne nyt" -ajatusmalli. Sitten vielä lyödään voittoprosentit kohdilleen ja nakutetaan vuodesta toiseen melkoista tulosta.

Paapaa sanoi:
Lisäksi unohdetaan, että valtion omistama Fortum myi verkot, koska koki sen olevan liiketaloudellisesti järkevää. Eli valtio-omistaja myös hyötyi tästä järkevyydesä. Nyt sitä satoa korjataan Uniperin muodossa ja ainakin kurssi on noussut ihan kivasti muutamassa vuodessa 13 erosta lähes 22 euroon. Kyllä kai tämä valtiota ja veronmaksajaa kiinnostaa? Pitäisi ainakin.

Tai myi verkot, koska ei kyennyt keksimään keinoa, jolla tehdä hurjaa tuottoa niiden avulla. Kyllä näitä myyntejä varmasti ohjaa aina joku liiketaloudellinen ajatus. Uniperin suhteen olen myös autuaan sivistymätön, mutta kai ne eurooppalaiset kivihiilivoimalat vielä hetken saa rahaa puskea.
 
Mutta jos tarjouksia tuli useita niin mitä väliä oli myyjän määrittelemällä hinnalla? Kauppahintahan määräytyi markkinoilla.
Eihän myyjän ole pakko hyväksyä tarjousta jos hinta on liian alhainen. Olisi varmaan pitänyt puhua arvosta tuon hinnan sijaan aiemmin. Lyhytnäköisyys näissä päätöksissä on hämmentävää.
 
Eihän myyjän ole pakko hyväksyä tarjousta jos hinta on liian alhainen. Olisi varmaan pitänyt puhua arvosta tuon hinnan sijaan aiemmin. Lyhytnäköisyys näissä päätöksissä on hämmentävää.
Kuten sanottua, tässä lyhytnäköisyys oli sitä, että voittoja ei voinut ennustaa. Muuten joku muu tai alkuperäinen omistaja olisi rahastanut ne. Ei vapailla markkinoilla liiku tunnetusti alihintaista tavaraa.

Valtion tehtävä ei ole omistaa yhtiöitä paitsi tehdäkseen niillä rahaa.
 
Kuten sanottua, tässä lyhytnäköisyys oli sitä, että voittoja ei voinut ennustaa. Muuten joku muu tai alkuperäinen omistaja olisi rahastanut ne. Ei vapailla markkinoilla liiku tunnetusti alihintaista tavaraa.
Lähetysverkkoa oli tarkoitettu valtiolliseksi julkiseksi palveluksi ja rakennettu sekä ylläpidetty sitä silmällä pitäen. Tarkoituksena on varmasti ollut myös pitää kustannukset kansalaisille maltillisena, eikä kiskoa mahdollisimman suurta tuottoa valtio-omistajalle.

Nyt virheellisesti ja sinisilmäisesti oletettiin, että kun tuollaisesta rakennelmasta luovutaan - ja jolle laskettiin kai lähinnä materiaalinen arvo - säilyy hinnoittelu aiemmalla tasolla tai tyydyttäisiin maltillisiin korotuksiin.

Hait haistoivat veren.

Jurppii sanoi:
Valtion tehtävä ei ole omistaa yhtiöitä paitsi tehdäkseen niillä rahaa.
Valtion tulisi tuottaa tietyt julkiset palvelut (kuten nyt nämä aiemmin luettelemani verkot) kansalaisille mahdollisimman edulliseen hintaan. Tällaisilla yrityksillä tulostavoite voisi hyvillä mielillä olla puhtaasti ±0. Toki valtio suunnattomassa rahantarpeessaan myös toivoisi voittoa noilta, mutta sen ei pitäisi olla lähtökohta.
 
Tottakai pääoman soisi pysyvän enemmän kotimaassa (ja kotimaisten omistusosuuksien olevan yli 50%) ulkomaille valumisen sijasta, mutta yksiselitteisesti se ei ole paha asia. Itse en näe järkevänä myydä mielestäni valtiolle tärkeitä palveluja tai instansseja ulkomaalaiseen omistukseen. Voi toki olla, että mielikuvani asiasta on väärä - enkä tiedä minkälaisia velvoitteita tai vaikutuksia tuolla on vaikkapa mahdollisen kriisitilanteen syttyessä.

Kannattaa myös muistaa, että valtio ei myynyt verkkoja, eikä suoraan saanut siitä myöskään kassavirtaa. Fortum möi. Ja se on käyttänyt saadut rahat (ja paljon päälle) Uniperin ostamiseen. Tätä EI siis tehty, jotta valtio saisi kassaan lisää rahoja. Valtio ei ole menettäny, vaan sen varallisuus on kasvanut.

Mä olisin mielelläni ostanut palan Carunaa, jos se olisi listattu pörssiin. Se on sääli, että näin ei tehty, mutta siinäkin on omat haittapuolensa myyjän näkökulmasta.

Sääntelyn epäonnistumista olen ainakin yrittänyt viesteissäni korostaa. Carunan verkossakaan ei maksut tule varmasti koskaan laskemaan maakaapeleihin siirtymisen myötä, vaikka korotuksia onkin perusteltu juuri maakaapeloinnin vaatimilla investoinneilla. Eihän investointien tarvitsisi siirtyä suoraan kuluttajan maksettavaksi mikäli sijoittaminen/omistaminen on pitkäjänteistä, mutta kun siinäkin on vallalla "kaikki heti mulle tänne nyt" -ajatusmalli. Sitten vielä lyödään voittoprosentit kohdilleen ja nakutetaan vuodesta toiseen melkoista tulosta.

Investoinnit eivät siirry heti kuluttajan maksettaviksi ja investoinnit eivät edes toteudu heti. Kyseessä on vuosien mittainen ohjelma. Ja reguloinnissakin 4v välein katsotaan, mitä on asiakkailta veloitettu: jos liikaa, niin liika palautetaan asiakkaille takaisin. Musta ainoa kritisoinnin asia Carunassa on regulointi. Musta myynti vaikutti perustellulta, hinta oli hyvä ja Fortum on kasvattanut merkittävästi arvoaan sen jälkeen. Ainakin tällä hetkellä Uniper-juna on menossa eteenpäin, eikä Uniperin positiivinen tulosvaroitus tätä ainakaan hidastanut.
 
Valtion tulisi tuottaa tietyt julkiset palvelut (kuten nyt nämä aiemmin luettelemani verkot) kansalaisille mahdollisimman edulliseen hintaan. Tällaisilla yrityksillä tulostavoite voisi hyvillä mielillä olla puhtaasti ±0. Toki valtio suunnattomassa rahantarpeessaan myös toivoisi voittoa noilta, mutta sen ei pitäisi olla lähtökohta.

Mihin sä vedät rajan? Palautetaanko telehallintokeskus? Valtiollinen mobiilioperaattori? Valtio-omisteinen julkinen liikenne? Valtion asuntorakennusyhtiö? Valtion kaivosyhtiö? Jokainen ala, jolla joku valtio-omisteinen nollatulosfirma sohlaa markkinoita on ala, jolla muut ei voi kilpailla, mikä puolestaan johtaa tehottomuuteen ja palveluiden rajallisuuteen mitä valinannvaraan tulee.

Valtion ei pitäisi omistaa firmoja mm. koska omistajaohjaus vaihtaa suuntaa laidasta toiseen noin neljän vuoden välein. Markkinoita ei kilpailun osalta saisi sotkea, voittoa pitäisi tehdä, duunarille pitäisi maksaa tuottamattomastakin työstä kunnon liksa, potkuja ei saisi jaella, johtajat eivät saisi nauttia markkinahintaista palkkaa ja aina joku ulisee teit mitä vaan. Jos on pakko pitää jotain firmoja valtion omistuksessa, pitää niiden toimia kuin vapailla markkinoilla ja se tarkoittaa, että johtajat saattavat saada kovaa palkkaa ja bonuksia väen vähentämisestä ja sitä, että ydinliiketoimintaan kuulumattomia rönsyjä pitää voida karsia vaikka se olisi jonkun rakas sähköverkko. Valtio ulosmittaa hyödyn firman tuloksen ja kurssikehityksen kautta ja rahan voi sitten käyttää kansan hyväksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ei perkele että alkaa vituttamaan kun kuuntelee tuota välikysymystä. Hallitus taputtaa toisiaan selkään miten on hyvä että lapsien etu menee edelle jne. Mutta kierrellään ja kaarrellaan sitä että mikä se linja niiden äitien suhteen on ja koitetaan syyllistää oppositiota siitä kun tekivät ilkeän välikysymyksen.
 
Sitten leikkaavat koulutuksesta. Ryhmäkoot kasvaa pilviin. Pienet koulut lopetetaan ja pisa tulokset kärsii. Mutta kun lapsen etu on se tärkein juttu maailmassa ps ei suomalaisen lapsen.
 
Vihervasemmisto antaa paljon painoarvoa etnisille kokemusasiantuntijoille, mutta kuinkahan paljon kurdi Helly Luv -nimellä esiintyvän ns. lahtelaisen Helan Abdullan mielipide painaisi?

Helan tietää hyvin millainen Isis on. Nyt hän kuulee vasta ensimmäistä kertaa al-Holin suomalaisista, jotka aiotaan kuljettaa Suomeen hänen nykyisen kotikaupunkinsa kautta.

Helan kuuntelee epäuskoisena, miten Suomessa harkitaan Isis-äitien palauttamista.

– Ensinnäkään he eivät ole enää äitejä minun silmissäni. Jos sä liityt maailman vaarallisimpaan terroristiryhmään, niin mitä se kertoo ihmisen persoonasta? Eivät nämä ole normaaleja suomalaisia äitejä. Suomalainen äiti on kiltti, rakastava ja välittävä.

– Ei. Ei mun mielestä. Suomella ei ole velvollisuutta ottaa heistä vastuuta.

IS tapasi Isisin tappolistalle joutuneen lahtelaisen supertähden Helly Luvin Irakissa – sanoo suoraan mielipiteensä Isis-vaimojen palauttamisesta
 
@Jurppii Tuo sun edellinen viesti näyttää lainauksen perusteella siltä että käyt sisäistä monologia. Vissiin foorumi bugas tjsp
Jos keventävä vitsi sallitaan niin... Voihan sitä käydä sisällään ristiriitaista taistelua ;) (ei, en edes lukenut tuota viestiä ennenkö vastasin...) - ei mitn henkilökohtaista siis...
 
Mihin sä vedät rajan? Palautetaanko telehallintokeskus? Valtiollinen mobiilioperaattori? Valtio-omisteinen julkinen liikenne? Valtion asuntorakennusyhtiö? Valtion kaivosyhtiö?
Mielestäni luonnolliset monopolit ovat hyvä rajanveto. Tietyt palvelut ja infrastruktuurit on tuotettava ja turvattava kaikkien saataville valtiollisen tahon toimesta (usein kustannuksista riippumatta) - ja näitä palveluita tai infroja ei yksikään muu toimija pysty tarjoamaan, ellei niidä ehdoin tahdoin yksityistetä, jolloin hintakehitys on luonnollisesti myös sen mukaista.

Sitten on poliittiset monopolit kuten Alko ja Veikkaus. Periaatteessa molemmat voisi kyllä uhrata markkinatalouden alttarille ja avata nuo toimialat kilpailulle, mutta kun ovat valtiolle liian hyviä tulonlähteitä menetettäviksi.

Jurppii sanoi:
Jokainen ala, jolla joku valtio-omisteinen nollatulosfirma sohlaa markkinoita on ala, jolla muut ei voi kilpailla, mikä puolestaan johtaa tehottomuuteen ja palveluiden rajallisuuteen mitä valinannvaraan tulee.
Valtio-omisteinen nollatulosfirma voi ja pitäisi nimenomaan sohlata alalla, jossa palvelua on oltava, mutta muut eivät pysty kilpailemaan. Nollatulos nyt noin muutoinkin on puhdasta utopiaa, mutta valtio-omisteinen yhtiö voisi monesti tyytyä huomattavasti maltillisempaan tulokseen ja kerryttää tuloja valtiolle. Nyt näistä ollaan monasti luovuttu kertakorvausta vastaan ja samalla menetetty tasainen, helposti budjetoitava tuotto, joka kilahtaisi valtion kirstuun vuosi toisensa perään.

Jurppii sanoi:
Valtion ei pitäisi omistaa firmoja mm. koska omistajaohjaus vaihtaa suuntaa laidasta toiseen noin neljän vuoden välein. Markkinoita ei kilpailun osalta saisi sotkea, voittoa pitäisi tehdä, duunarille pitäisi maksaa tuottamattomastakin työstä kunnon liksa, potkuja ei saisi jaella, johtajat eivät saisi nauttia markkinahintaista palkkaa ja aina joku ulisee teit mitä vaan. Jos on pakko pitää jotain firmoja valtion omistuksessa, pitää niiden toimia kuin vapailla markkinoilla ja se tarkoittaa, että johtajat saattavat saada kovaa palkkaa ja bonuksia väen vähentämisestä ja sitä, että ydinliiketoimintaan kuulumattomia rönsyjä pitää voida karsia vaikka se olisi jonkun rakas sähköverkko. Valtio ulosmittaa hyödyn firman tuloksen ja kurssikehityksen kautta ja rahan voi sitten käyttää kansan hyväksi.
Tuossa omistajaohjauksessa tietenkin on ongelmansa juuri tietynlaisen lyhytnäköisyyden kanssa. Voihan valtionkin omistamaa yritystä johtaa kuin mitä tahansa yritystä, mutta tuotto-odotukset voisi pitää vähän maltillisempana. Tai vaikka toimittaisiinkin liki nollatuloksella, määräytyy palvelun hinta asiakkaille kuitenkin sen mukaan, että yrityksen menot onnistutaan kattamaan olipa kyse sitten palkoista, bonuksista, investoinneista ja niin pois päin. Täydellisessä maailmassa valtionyhtiöt myös maksaisivat veronsa kotimaahan, eivätkä pyrkisi neppailemaan niiden kanssa.

Tehottomuus ja palveluiden rajallinen valinnanvaraisuus on kyllä varmasti tietynlainen ongelma, tietty mitä noillakin sitten ajetaan takaa. Ei meillä ole mahdottomasti varaa valita antenniverkon palveluntarjoajaa tai sähkönsiirtoyhtiötä, vaikka näistä nuo monopolit onkin purettu. Tehottomuus on tietenkin johtamiskysymys. Itsekään en palkitsisi luonnollisessa monopolissa toimivan valtionyhtiön johtajia samoin kuin vapailla markkinoilla, koska eivät joudu luotsaamaan yritystä yhtä haastavassa kilpailullisessa tilanteessa. Valtio-yhtiössä on varmasti helppo nostaa jalat pöydälle ja nostaa tasaista tiliä ilman suuria paineita. Tässä ohjauksella ja mahdollisilla palkitsemisilla on suuri merkitys. Kyllä tuollaisiin pesteihin varmasti hakijoita löytyisi.

Jos tehottomuudella taas tarkoitetaan tätä nykyajan tehostusta, jossa työntekijöitä vain potkitaan pois lisäten kaikkien muiden työtaakkaa, niin tätä tarvetta ei välttämättä valtionyhtiössä olisi aivan yhtä kovalla kädellä. Ennemmin maksaisin tuhannen ihmisen palkkaa sähkönsiirtomaksua maksaessani kuin saman ihmisjoukon työttömyyskorvausta verojen kautta. Rohkenen olettaa, että ensimmäinen vaihtoehto tulisi myös itselleni halvemmaksi. Kaikella työllä on varmasti oma arvonsa, vaikka se ei olisikaan tuottavaa markkinataloudellisesta näkökulmasta. Ei esimerkiksi maantieinfrankaan rakentaminen ole itsessään tuottavaa, mutta siitä on omat hyötynsä ja tuottonsa sitten jatkossa.
 
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Vähän ylimielistä meininkiä kyllä hallitukselta.

Klassista vasemmistopolitiikkaa. Mitä suurempi valehtelija, sitä suurempi huuto kun ollaan viemässä teuraalle. Röyhkeys on ylpeyden aihe.

Vasemmistoliitossa ja vihreissä varmasti saadaan seksuaalista nautintoa terrorismista, mutta voi kuvitella kuinka jotain keskustan äänestäjiä ja edustajia hävettää ja vituttaa aivan helvetisti.
 
Vasemmistoliitossa ja vihreissä varmasti saadaan seksuaalista nautintoa terrorismista, mutta voi kuvitella kuinka jotain keskustan äänestäjiä ja edustajia hävettää ja vituttaa aivan helvetisti.
Tämä juuri.
Kun hallituspuolueiden suurin (ja varmaan ainoa) yhdistävä tekijä on persujen pelko, niin kuka on niin naiivi, että kuvittelee niiden saavan muuta kuin epämääräistä, ympäripyöreää ja ristiriitaista mölinää aikaiseen?

Jos posti- ja Al-hol tasolla mennään seuraavat 3,5v. niin kyllä saa Marin pistää parhaansa peliin, että pystyy jatkamaan 0-lausuntoautomaattina ja hymyilemään samalla.
 
Tehottomuus ja palveluiden rajallinen valinnanvaraisuus on kyllä varmasti tietynlainen ongelma, tietty mitä noillakin sitten ajetaan takaa. Ei meillä ole mahdottomasti varaa valita antenniverkon palveluntarjoajaa tai sähkönsiirtoyhtiötä, vaikka näistä nuo monopolit onkin purettu. Tehottomuus on tietenkin johtamiskysymys. Itsekään en palkitsisi luonnollisessa monopolissa toimivan valtionyhtiön johtajia samoin kuin vapailla markkinoilla, koska eivät joudu luotsaamaan yritystä yhtä haastavassa kilpailullisessa tilanteessa. Valtio-yhtiössä on varmasti helppo nostaa jalat pöydälle ja nostaa tasaista tiliä ilman suuria paineita. Tässä ohjauksella ja mahdollisilla palkitsemisilla on suuri merkitys. Kyllä tuollaisiin pesteihin varmasti hakijoita löytyisi.

Jos tehottomuudella taas tarkoitetaan tätä nykyajan tehostusta, jossa työntekijöitä vain potkitaan pois lisäten kaikkien muiden työtaakkaa, niin tätä tarvetta ei välttämättä valtionyhtiössä olisi aivan yhtä kovalla kädellä. Ennemmin maksaisin tuhannen ihmisen palkkaa sähkönsiirtomaksua maksaessani kuin saman ihmisjoukon työttömyyskorvausta verojen kautta. Rohkenen olettaa, että ensimmäinen vaihtoehto tulisi myös itselleni halvemmaksi. Kaikella työllä on varmasti oma arvonsa, vaikka se ei olisikaan tuottavaa markkinataloudellisesta näkökulmasta. Ei esimerkiksi maantieinfrankaan rakentaminen ole itsessään tuottavaa, mutta siitä on omat hyötynsä ja tuottonsa sitten jatkossa.

Mun mielestä tää homma menee sitä enemmän suohon, mitä enemmän me tätä jauhetaan :D

Nyt tuli kuvioon jo matalapalkkaiset valtion "hallintojohtajat" ilman tulospaineita sekä suojatyöpaikat, jotka on turvattu kilpailun tappavalla subventiolla verorahoista. Tää on kuin paluu kekkoslovakiaan... :kahvi:
 
Mun mielestä tää homma menee sitä enemmän suohon, mitä enemmän me tätä jauhetaan :D
Hyvin mahdollista ja jopa todennäköistä :lol:.

Jurppii sanoi:
Nyt tuli kuvioon jo matalapalkkaiset valtion "hallintojohtajat" ilman tulospaineita sekä suojatyöpaikat, jotka on turvattu kilpailun tappavalla subventiolla verorahoista. Tää on kuin paluu kekkoslovakiaan... :kahvi:
Joko pieni sisäinen kommunistini nostaa päätään tai muutoin vain kaipaan alitajuisesti vanhoja "hyviä" aikoja, jolloin laivat oli puuta ja niin edelleen :rofl:.
Toivottavasti tuottamastani tekstiripulista kuitenkin välittyi joku ymmärrettävä idea siitä mitä yritin ajaa takaa.
 
Josta päästään alkuperäiseen kysymykseen eli miten niin kauppa oli sitten tehty pikkurahalla kun kukaan muu ei maksanut "riskittömästä" sijoituksesta lähemmäksi markkinahintaa?

Toki homma on ihan eri niissä tapauksissa, joissa jotain trokataan kaverille alihintaan pöydän alla mutta näissä tuohduttavissa tapauksissa ei sellaisesta väitellä.
Yritettiinkö YLE:n verkkoa tai Fortumin verkkoa oikeasti edes kaupitella korkeimman hinnan tarjoajalle vai myytiinkö ne suomalaistyyliin ns muilla perusteilla?

Digita ja Fortumin verkot omistaa suurelta osin nykyään sama australialainen First State Investments, jonka bisnesstrategiaan kuuluu sijoittaminen kohteisiin, jotka ovat "alueellisia, maantieteellisia tai lainsäädännöllisiä monopoleja". Tälläisissä kohteissa on mahdollista nostaa ajanmittaan jatkuvasti hintaa.

You just cannot lose mate!

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Yritettiinkö YLE:n verkkoa tai Fortumin verkkoa oikeasti edes kaupitella korkeimman hinnan tarjoajalle vai myytiinkö ne suomalaistyyliin ns muilla perusteilla?

Kerro toki jos näin ei tehty. Kaikenlainen spekulointi on toki keskustelua piristävää mutta pitäisi olla jotain tukea noille heitoille laittaa.
 
Yritettiinkö YLE:n verkkoa tai Fortumin verkkoa oikeasti edes kaupitella korkeimman hinnan tarjoajalle vai myytiinkö ne suomalaistyyliin ns muilla perusteilla?

Se oli merkittävästi korkeampi hinta kuin mitä markkinoilla odotettiin. Oli kaikin puolin onnistunut kauppa, vaikka oppositio ja vasemmistu muuta propagandaa yrittääkin yhä viljellä. Pörssikurssi kiitti:

Energiayhtiö Fortum ilmoitti torstaina myyvänsä Suomessa olevat sähkön alue- ja paikallisverkot kovaan 2,55 miljardin euron hintaan. Hinta oli odotettua korkeampi. Markkinoilla oli puhuttu noin kahden miljardin summasta. Fortumin pörssikurssi lähtikin hintajulkistuksen jälkeen usean prosentin nousuun.

Kommentti: Fortumin kova hinta pudotti kotimaiset verkko-ostajat
 
Vihervasemmisto antaa paljon painoarvoa etnisille kokemusasiantuntijoille, mutta kuinkahan paljon kurdi Helly Luv -nimellä esiintyvän ns. lahtelaisen Helan Abdullan mielipide painaisi?



IS tapasi Isisin tappolistalle joutuneen lahtelaisen supertähden Helly Luvin Irakissa – sanoo suoraan mielipiteensä Isis-vaimojen palauttamisesta

Minusta muuten Hellyn ajatukset Suomen hallituksessa ovat juuri tuota naisen logiikkaa. Ensin on sitä mieltä, että ihan perseestä, kun roudaavat Isisläisiä Suomeen ja seuraavassa hetkessä on tosi hienoa, että Suomella on naisten muodostama hallitus.

Minusta ne päätökset ovat tärkeimpiä ja jos ne ovat surkeita, niin ei ole kyllä mitään kehuttavaa hallituksessa. Luulisi että ikäloput setämiehet, jotka pitäisivät terroristit ulkona Suomesta, olisi paljon parempi tuonkin mielestä kuin tämä Spice Girl-hallitus.
 
Se oli merkittävästi korkeampi hinta kuin mitä markkinoilla odotettiin. Oli kaikin puolin onnistunut kauppa, vaikka oppositio ja vasemmistu muuta propagandaa yrittääkin yhä viljellä. Pörssikurssi kiitti:

Kommentti: Fortumin kova hinta pudotti kotimaiset verkko-ostajat

Oli hyvä kauppa ostajan ja myyjän mielestä. Pörssikurssikin kiitti osakkeiden omistajia. Ainoastaan sille pientalon asukkaalle jäi vähän hampaankoloon, kun sähkölaskun verkkomaksut nousevat joka vuosi hänen elämänsä loppuun saakka.
 
Pörssikurssikin kiitti osakkeiden omistajia. Ainoastaan sille pientalon asukkaalle jäi vähän hampaankoloon, kun sähkölaskun verkkomaksut nousevat joka vuosi hänen elämänsä loppuun saakka.

Kuten miljoona kertaa jo todettu: se asukas olisi maksanut maakaapeloinnit ja nousseet maksimituotot ihan omistajasta riippumatta.
 
Se oli merkittävästi korkeampi hinta kuin mitä markkinoilla odotettiin. Oli kaikin puolin onnistunut kauppa, vaikka oppositio ja vasemmistu muuta propagandaa yrittääkin yhä viljellä. Pörssikurssi kiitti:

Kommentti: Fortumin kova hinta pudotti kotimaiset verkko-ostajat
Jos myyn 100 euron setelin 80 eurolla ja odotin saavani siitä 60 euroa, niin onhan toteutunut kauppahinta merkittävästi kovempi kuin mitä odotin. Mikäli verkko oli aivan pakko laittaa lihoiksi, niin sen olisi voinut myydä osissa. Kokonaistaloudellisesti tämä olisi ollut Suomen kannalta paljon parempi ratkaisu, koska tällöin mm. paikalliset eläkeyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja sijoitusrahastot olisivat voineet osallistua kauppaan. 2,5 miljardin euron setelinippua ei löydy Suomessa yhdeltäkään taholta, paitsi Suomen valtiolta jos on kyse maahanmuutosta.

Kaikkein mielenkiintoisinta tässä on se, miten Fortum sijoitti saamansa rahat. Fortum kasvatti 50% omistusosuutensa Uniperista 70,5%. Uniper omistaa Keski-Euroopassa läjäpäin hiili-ja kaasuvoimaa, joka omistaminen on ollut jo kaupantekohetkellä hyvin riskialtista. Hauskaa on vielä se, että Fortumin sähköverkkojen vaihdon hiili-ja kaasuvoimaan on siunannut Vihreiden Pekka Haavisto.

Fortumin olisi pitänyt huomioida Vattenfallin virheet. Vattenfall osti vuonna 2009 8,5 miljardilla eurolla Nuon Energyn, jolla oli hallussa ydinvoimaa, kaasu-ja hiilivoimaa Saksassa ja Hollannissa. Pelkästään kahdesta jälkimmäisestä Vattenfall on joutunut tekemään 3,5 miljardin euron alaskirjaukset. Tämä katastrofaalisen huono sijoitus pakotti Vattenfallin myymään sähköverkkojaan mm. Suomessa.
 
Eduskunta sen kaupan teki ja eduskunta on päättänyt maapaapeloinin pakollisuudesta.
Eli kumpikaan ei ollut mikään luonnonlaki, vaan seurausta päätöksistä.

Ja miljoona kertaa todettu, että juuri regulointia kannattaakin kritisoida. Regulointi asettaa katon hinnoille (tuotto + investoinnit, kummankin maksaa asiakas).

EDIT: Eduskunta ei kauppaa tehnyt, vaan Fortum.
 
Jos myyn 100 euron setelin 80 eurolla ja odotin saavani siitä 60 euroa, niin onhan toteutunut kauppahinta merkittävästi kovempi kuin mitä odotin. Mikäli verkko oli aivan pakko laittaa lihoiksi, niin sen olisi voinut myydä osissa. Kokonaistaloudellisesti tämä olisi ollut Suomen kannalta paljon parempi ratkaisu, koska tällöin mm. paikalliset eläkeyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja sijoitusrahastot olisivat voineet osallistua kauppaan. 2,5 miljardin euron setelinippua ei löydy Suomessa yhdeltäkään taholta, paitsi Suomen valtiolta jos on kyse maahanmuutosta.

Nehän osallistuivatkin 20% osuudella. Mutta hinta oli sen verta korkea että monet jättivät välistä. Ja ei se pilkkominen tuohon hintaan olisi auttanut.
 
Jos myyn 100 euron setelin 80 eurolla ja odotin saavani siitä 60 euroa, niin onhan toteutunut kauppahinta merkittävästi kovempi kuin mitä odotin. Mikäli verkko oli aivan pakko laittaa lihoiksi, niin sen olisi voinut myydä osissa. Kokonaistaloudellisesti tämä olisi ollut Suomen kannalta paljon parempi ratkaisu, koska tällöin mm. paikalliset eläkeyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja sijoitusrahastot olisivat voineet osallistua kauppaan. 2,5 miljardin euron setelinippua ei löydy Suomessa yhdeltäkään taholta, paitsi Suomen valtiolta jos on kyse maahanmuutosta.

No, en suoraan sanottuna anna juuri painoa sinun arvioille Fortumin verkkojen silloiselle arvolle. Yleisesti analyytikot pitivät kauppahintaa korkeana, josta laitoin jo yllä lähdettä. Verkoilla on 2 suomalaista omistajaa, eli kyllä kotimaisilta instituutioilta löytyy rahaa, mutta ne pitivät hintaa liian korkeana tuotto-odotukseen nähden - tai vääränlaisena sijoituksena omaan salkkuunsa. Ei tässä ole mitään sen maagisempaa. 2 omistajaa löytyi silti.

Fortumin positiivinen arvokehitys 13 eurosta noin 22 euroon kertoo myös sitä, että päätös investoida Fortumin ydintoimintaan ja divestoida verkot oli myös sijoittajien mielestä järkevää.

Kaikkein mielenkiintoisinta tässä on se, miten Fortum sijoitti saamansa rahat. Fortum kasvatti 50% omistusosuutensa Uniperista 70,5%. Uniper omistaa Keski-Euroopassa läjäpäin hiili-ja kaasuvoimaa, joka omistaminen on ollut jo kaupantekohetkellä hyvin riskialtista. Hauskaa on vielä se, että Fortumin sähköverkkojen vaihdon hiili-ja kaasuvoimaan on siunannut Vihreiden Pekka Haavisto.

Fortumin olisi pitänyt huomioida Vattenfallin virheet. Vattenfall osti vuonna 2009 8,5 miljardilla eurolla Nuon Energyn, jolla oli hallussa ydinvoimaa, kaasu-ja hiilivoimaa Saksassa ja Hollannissa. Pelkästään kahdesta jälkimmäisestä Vattenfall on joutunut tekemään 3,5 miljardin euron alaskirjaukset. Tämä katastrofaalisen huono sijoitus pakotti Vattenfallin myymään sähköverkkojaan mm. Suomessa.

Aika näyttää Uniperin investointien tulevaisuuden, mutta operatiiviset päätökset teki Fortumin johto, ei Suomen hallitus, eduskunta, tai sähkölaskujen maksajat. Ja hyvä niin. Itse uskallan luottaa Lundmarkiin. Ja Fortum on sijoittanut paljon enemmän kuin verkkojen myyntisaamiset Uniperiin. Yhteensä siihen on investoitu jo luokkaa 6mrd. En muista tarkkaa arvoa.

Bottom line: maksujen korotus johtuu reguloinnin tuottomaksimien korotuksista (eduskunnan päätös) sekä tiukentuneista vaatimuksista jakeluvarmuuden suhteen (eduskunnan päätös, tapaninpäivän myrskyjen jälkeen), mikä johti kasvaneisiin maakaapelointi-investointeihin (jotka maksaa myös asiakas). Jos kansaa olisi valistettu, se tietäisi että moni ei-Caruna on nostanut sähkölaskuaan paljon Carunaa enemmän - ilman ulkomaalaisia omistajia. Syyt luettelin yllä.

Mutta musta tuntuu, että faktat eivät jengiä kiinnosta. Verkot myytiin -> sähkölasku nousi -> MYYNTI ON SYYLLINEN! :facepalm:
 
Nehän osallistuivatkin 20% osuudella. Mutta hinta oli sen verta korkea että monet jättivät välistä. Ja ei se pilkkominen tuohon hintaan olisi auttanut.
Jättivätkö muut suomalaistahot kaupan väliin korkean hinnan takia vai oliko kahdella pääsijoittajalla First State Investments ja Borealis Infrastructure Management Inc:llä edes haluja antaa 20% suurempaa kakkua paikallisille toimijoille.

Sitä ei ole mihinkään kirjoitettu, mutta arvaan kansallisiin monopoleihin sijoittavien sijoitusyhtiöiden vähentävän omaa riskiään sillä, että ne ottavat kauppaan vähemmistöosakkaiksi paikallisia toimijoita. Mielellään vielä eläkeyhtiöitä. Tämä vähentää merkittävästi valtion haluja ryhtyä hankalaksi ulkomaalaiselle pääomistajalle.

Esimerkiksi Fortumin myymän Ruotsin sähköverkon osti Borealis Infrastructure Management Inc yhdessä paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden kanssa.
 
Ei perkele että alkaa vituttamaan kun kuuntelee tuota välikysymystä. Hallitus taputtaa toisiaan selkään miten on hyvä että lapsien etu menee edelle jne. Mutta kierrellään ja kaarrellaan sitä että mikä se linja niiden äitien suhteen on ja koitetaan syyllistää oppositiota siitä kun tekivät ilkeän välikysymyksen.

Tämä kevennys on turhankin osuva.

EMACwNEWoAU5gR7.jpg:large
 
Huomautus - jätä henkilökohtaisuudet pois
Fortumin positiivinen arvokehitys 13 eurosta noin 22 euroon kertoo myös sitä, että päätös investoida Fortumin ydintoimintaan ja divestoida verkot oli myös sijoittajien mielestä järkevää.
Kurssi myyntihetkellä 12.12.2013 kylläkin +16 euroa. Kun Fortumin osakekurssin kehitystä katsoo, niin ei voi ilman vahvoja perusteluita väittää positiivisen kehityksen olevan nimenomaisesti verkkoliiketoiminnasta luopumisesta aiheutuvaa. Esimerkiksi vuonna 2016 on käyty kyykkimässä 12 eurossa.
Aika näyttää Uniperin investointien tulevaisuuden, mutta operatiiviset päätökset teki Fortumin johto, ei Suomen hallitus, eduskunta, tai sähkölaskujen maksajat. Ja hyvä niin. Itse uskallan luottaa Lundmarkiin. Ja Fortum on sijoittanut paljon enemmän kuin verkkojen myyntisaamiset Uniperiin. Yhteensä siihen on investoitu jo luokkaa 6mrd. En muista tarkkaa arvoa.
Aika näyttää, mutta riskit ovat melkoiset. Pahimmassa tapauksessa päästään maksamaan saksalaisten hiili-ja kaasuvoimaloiden alasajoa ja purkamista.
Bottom line: maksujen korotus johtuu reguloinnin tuottomaksimien korotuksista (eduskunnan päätös) sekä tiukentuneista vaatimuksista jakeluvarmuuden suhteen (eduskunnan päätös, tapaninpäivän myrskyjen jälkeen), mikä johti kasvaneisiin maakaapelointi-investointeihin (jotka maksaa myös asiakas). Jos kansaa olisi valistettu, se tietäisi että moni ei-Caruna on nostanut sähkölaskuaan paljon Carunaa enemmän - ilman ulkomaalaisia omistajia. Syyt luettelin yllä.

Mutta musta tuntuu, että faktat eivät jengiä kiinnosta. Verkot myytiin -> sähkölasku nousi -> MYYNTI ON SYYLLINEN! :facepalm:
Nyt kun kirjoitat tämän, niin varmaankin tiedostat että valtaosa suomalaisista sähköverkoista on nykyään yksityisessä omistuksessa. Suurelta osin vielä ulkomaisessa omistuksessa.

Täytyy olla pikkuisen yksinkertainen tapaus, jos ei ymmärrä tämän olevan huono juttu.
 
Jättivätkö muut suomalaistahot kaupan väliin korkean hinnan takia vai oliko kahdella pääsijoittajalla First State Investments ja Borealis Infrastructure Management Inc:llä edes haluja antaa 20% suurempaa kakkua paikallisille toimijoille.

Jos ne suomalaistahot olisivat halunneet sen niin ne olisivat voineet lyödä lisää rahaa tiskiin. Se että se kokonaispotti on suuri ei olisi ollut ongelma koska ne olisivat voineet tehdä mitä nyt nämä ulkomaalaiset sijoittajat tekivät, eli jakaa sen omistuspotin keskenään.
 
Kurssi myyntihetkellä 12.12.2013 kylläkin +16 euroa. Kun Fortumin osakekurssin kehitystä katsoo, niin ei voi ilman vahvoja perusteluita väittää positiivisen kehityksen olevan nimenomaisesti verkkoliiketoiminnasta luopumisesta aiheutuvaa. Esimerkiksi vuonna 2016 on käyty kyykkimässä 12 eurossa.

My bad. Muistelin sen vuoden alun kurssia, jolloin Fortum ilmoitti myyvänsä verkot. Silloinkin kurssi oli 14 eurossa. Ei tietenkään voida osoittaa, mikä osuus kurssinoususta liittyy mihinkin, mutta kurssireaktio kauppapäivänä oli positiivinen. Samoin kun Fortum julkisti tavoittelevansa Uniperin ostoa.

Nyt kun kirjoitat tämän, niin varmaankin tiedostat että valtaosa suomalaisista sähköverkoista on nykyään yksityisessä omistuksessa. Suurelta osin vielä ulkomaisessa omistuksessa.

Täytyy olla pikkuisen yksinkertainen tapaus, jos ei ymmärrä tämän olevan huono juttu.

No tämä on eri keskustelu. Mä pyrin tuomaan esille syitä hinnankorotuksiin ja ne syyt eivät olleet myynti. En nyt jaksa alkaa täällä enempää vääntää omistusrakenteesta tai sen rajoittamisesti, se menee jo aiheen ulkouolelle.
 
Fortumin positiivinen arvokehitys 13 eurosta noin 22 euroon kertoo myös sitä, että päätös investoida Fortumin ydintoimintaan ja divestoida verkot oli myös sijoittajien mielestä järkevää.

Mistä 13 eurosta? Fortumin osake oli myyntipäätöksen aikaan yli 16. Tarkemmin sanottuna, 16.12.2013 se oli 16,38. Tuo on kaukana sinun 13 eurosta. Onko nousu tuosta tämän päivän 22 euroon eli 34,5% nousu hyvä tulos? Tämä selviää vertaamalla siihen, miten pörssissä on muuten mennyt:

OMXHPI: +39,11%
Fortum: +34,5%

Fortumilla on siis mennyt hieman keskimääräistä heikommin. Se on hävinnyt indexille. Samaan aikaan:

Kone: 31,86:sta 58 euroon: +82,05%
UPM: 11,84:sta 30,9 euroon: +160,98%
Neste: 4,6:sta 29 euroon: +530,43% !!!

Olisi toivottavaa, että jos käytät pörssikursseja oman mielipiteesi pönkittämiseen, niin tarkistaisit edes olevasi oikeassa ja käyttäisit oikeita lukuja.
 
Mistä 13 eurosta? Fortumin osake oli myyntipäätöksen aikaan yli 16. Tarkemmin sanottuna, 16.12.2013 se oli 16,38. Tuo on kaukana sinun 13 eurosta. Onko nousu tuosta tämän päivän 22 euroon eli 34,5% nousu hyvä tulos? Tämä selviää vertaamalla siihen, miten pörssissä on muuten mennyt:

OMXHPI: +39,11%
Fortum: +34,5%

Fortumilla on siis mennyt hieman keskimääräistä heikommin. Se on hävinnyt indexille. Samaan aikaan:

Kone: 31,86:sta 58 euroon: +82,05%
UPM: 11,84:sta 30,9 euroon: +160,98%
Neste: 4,6:sta 29 euroon: +530,43% !!!

Olisi toivottavaa, että jos käytät pörssikursseja oman mielipiteesi pönkittämiseen, niin tarkistaisit edes olevasi oikeassa ja käyttäisit oikeita lukuja.

@Paapaa korjasi jo virheensä eikä siihen uudelleen takertuminen ja aiheesta sivuraiteelle vetäminen muuta mitään sen suhteen, että valtio on omistajana ongelma.
 
Mistä 13 eurosta?

Kannattaa tosiaan lukea aiemmat viestit. Ja tämä ei muuta mitenkään omaa pointtiani: hintojen korotukset eivät johtuneet myynnistä, vaan reguloinnin muuttamisesta. Energiavirasto arvioi viime vuonna että investointeja tarvitaan vuoteen 2029 mennessä 2mrd jakeluvarmuuteen ja 7mrd tämän lisäksi. Tuon 9mrd maksavat asiakkaat omistajasta riippumatta.
 
Kysymys sattumoisin oli seuraava: "jos al-Holin pakolaisleirillä Syyriassa olevia suomalaisten Isis-naisten lapsia ei voida tuoda Suomeen ilman äitejään, pitäisikö Suomeen tuoda myös äidit”.
Eli kysymykseen sisältyi jo oletus että, kaikki vastaajat haluavat tuoda lapset. Helvetin hieno kysely kaikkiaan, otoskin oli peräti 500.

Ei ihme, että kommentit on otettu pois "uutisesta".
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 333
Viestejä
4 885 382
Jäsenet
78 801
Uusin jäsen
rafte

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom