"Tuomioistuinviraston perustamisen tarkoituksena on edistää tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista. Virasto kuuluisi oikeusministeriön hallinnonalaan. Tehtäviensä ja asemansa vuoksi viraston yhteistyö erityisesti tuomioistuimiin ja oikeusministeriöön tulisi olemaan tiivistä, lähes päivittäistä kanssakäymistä edellyttävää. Tuomioistuinvirasto tulisi olemaan yhteistyössä myös muihin viranomaisiin ja alan toimijoihin, kuten yliopistoihin ja asianajajakuntaan.
Yhtenä tuomioistuinviraston perustamisen keskeisenä tavoitteena on, että tuomioistuinvirasto voisi oikeusministeriötä aktiivisemmin osallistua tuomioistuinlaitoksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan ja tuomioistuinten kanssa. Sijaintipaikan merkitys korostuisi erityisesti suhteessa koulutuksen järjestämiseen liittyviin viraston tehtäviin. Toiminnallisesti tärkeää olisi, että viraston koulutuksen suunnittelusta vastaava henkilöstö työskentelisi läheisessä yhteistyössä viraston muiden asiantuntijoiden kanssa. Myös läheinen kontakti lainvalmistelusta vastaaviin ministeriöihin olisi ensiarvoisen tärkeää koulutustarpeiden selvittämiseksi. Näin ollen perusteltua syytä koulutustoiminnan sijoittamiseksi eri paikkakunnalle kuin viraston muut toiminnot ei ole.
– –
Viraston fyysisen sijainnin merkitystä vähentäisi sähköisten viestintävälineiden käyttäminen. Läheskään kaikkea yhteydenpitoa ei kuitenkaan ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista hoitaa etäyhteyksin. Kasvokkain tavattaessa ja keskusteltaessa kanssakäyminen on helpompaa ja asioiden voidaan arvioida tulevan hoidetuiksi tehokkaammin. Tuomioistuinviraston tehtävien sujuva ja tehokas hoitaminen sekä yhteistyö tuomioistuinten ja sidosryhmien kanssa edellyttäisivät ainakin jossain määrin myös henkilökohtaista kanssakäymistä. Henkilökohtaisen kanssakäymisen tarve korostuisi viraston perustamisen alkuvaiheessa rakennettaessa luottamuksellisia yhteistyösuhteita tuomioistuinten ja sidosryhmien ja uuden keskusviraston henkilöstön välillä. Henkilökohtainen kanssakäyminen olisi tärkeää myös viraston toiminnan vakiinnuttua. Erityisesti strategisesti tai taloudellisesti merkittävien asioiden valmistelun voidaan arvioida edellyttävän henkilökohtaista kanssakäymistä. Näistä syistä viraston tulisi sijaita hyvien kulkuyhteyksien päässä.
Suomen tuomioistuinlaitos koostuu yleisistä tuomioistuimista, hallintotuomioistuimista ja erityistuomioistuimista. Tuomioistuimista Helsingissä sijaitsevat korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, hovioikeus, käräjäoikeus, hallinto-oikeus sekä kaikki erityistuomioistuimet eli vakuutusoikeus, markkinaoikeus ja työtuomioistuin. Espoossa, Joensuussa, Kouvolassa, Tampereella ja Vantaalla sijaitsee käräjäoikeus, Rovaniemellä sijaitsevat hovioikeus ja käräjäoikeus, Vaasassa sijaitsevat hovioikeus, hallinto-oikeus ja käräjäoikeus. Käräjäoikeudet sijaitsevat kaikissa mainituissa kaupungeissa myös 1.1.2019 voimaan tulevan käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen jälkeen.
Tuomioistuinviraston edustajat työskentelisivät myös muiden ministeriöiden kuin oikeusministeriön hankkeissa ja työryhmissä sekä muiden ministeriöiden hallinnonalan viranomaisten kanssa. Tuomioistuinvirastoa tultaisiin tuomioistuinten ja oikeusministeriön tavoin kuulemaan eduskunnassa. Viraston yhteistyö ministeriöihin ja eduskuntaan tulisi olemaan jatkuvaa.
Tuomioistuinvirasto tekisi yhteistyötä myös muiden keskushallintoviranomaisten kanssa. Oikeusministeriön hallinnonalan keskushallintoviranomaisista Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) keskushallintoyksikkö sijaitsee Helsingissä ja sen valtakunnallisen täytäntöönpanoyksikön päätoimipaikka Turussa. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus on Vantaalla. Valtakunnanvoudinvirastolla on päätoimipaikka Turussa ja toimipaikka Helsingissä. – –
Tuomioistuinvirasto sekä tuomioistuinten sähköisten työmenetelmien kehittämishankkeet AIPA ja HAIPA tekevät tiivistä yhteystyötä IT-järjestelmien toimittajien ja muiden ICT-asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyökumppanit toimivat ja yhteistyötä tehdään sopimusten perusteella pääkaupunkiseudulla. Kehittämishankkeiden valmistuttua järjestelmien ylläpitoon ja jatkokehittämiseen liittyvät tehtävät kuuluisivat tuomioistuinvirastolle. Tuomioistuinten sähköisen työjärjestelmien ylläpidosta ja tuotannon tuesta vastaava Oikeusrekisterikeskus (ORK) sijaitsee Hämeenlinnassa.
Tuomioistuinviraston sijainnilla kaupungissa, jossa sijaitsee yksittäisiä tuomioistuimia tai muiden valtionhallinnon viranomaisten toimintoja, ei ole arvioitava saavutettavan merkittävää hyötyä viraston toiminnalle. Toiminnallinen etu liittyisi lähinnä kaupungissa sijaitsevien tuomioistuinten ja sen henkilöstön mahdollisuuteen henkilökohtaiseen yhteistyöhön tuomioistuinviraston edustajien kanssa. Yksittäisiä toimijoita tärkeämmäksi viraston toiminnan tehokkaan järjestämisen kannalta nouseekin viraston saavutettavuus kaikkialta Suomesta.
Tuomioistuinviraston saavutettavuus
Pääkaupunkiseutu on saavutettavissa kaikkialta Suomesta rautateitse ja lentäen. Viraston tehtävien kannalta tärkeimpiä yhteistyötahoja pääkaupunkiseudulla olisivat alueen tuomioistuimet, oikeusministeriö ja muut ministeriöt sekä eduskunta. Tuomioistuimissa työskentelee yhteensä noin 3 200 virkamiestä, joista lähes 1 400 eli lähes 45 % koko tuomioistuinlaitoksen henkilöstöstä työskentelee pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa tuomioistuimissa. Muita yhteistyötahoja olisivat esimerkiksi eri keskushallintoviranomaiset sekä työmarkkinalaitos ja ammattijärjestöt. Myös suuri osa eri alojen, kuten esimerkiksi ICT-alan, asiantuntijoista työskentelee pääkaupunkiseudulla. – –
Tuomioistuinten henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutuksen järjestäminen
– –
Valtaosa koulutuksista järjestetään lähiopetuksena. Koulutuksissa, joissa painotetaan vuorovaikutusta ja kokemusten jakamista osallistujien kesken, ei voida pedagogisesti onnistuneesti toteuttaa etäkoulutuksena skype- tai videoyhteydellä. Nykyisin koulutuksessa korostetaan osallistavien opetusmuotojen tärkeyttä oppimisen kannalta.
Hyvät kulkuyhteydet, toimivat koulutustilat ja riittävä majoituskapasiteetti ovat keskeisiä asioita osallistujien, kouluttajien ja koulutuksen järjestäjien kannalta.
Vuonna 2017 koulutuksiin osallistujista yli puolet tuli pääkaupunkiseudulta, Hämeenlinnasta, Lahdesta, Porvoosta, Turusta tai Raaseporista. Valtaosa oikeusministeriön hallinnonalan kouluttajista on pääkaupunkiseudulta. Hallinnonalan ulkopuoliset kouluttajat ovat valtion virastojen ja muiden sidosryhmien, kuten yliopistojen, ministeriöiden, järjestöjen ja asianajotoimistojen edustajia, joiden toimipaikat sijaitsevat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla. Asiantuntijakouluttajat eivät ole välttämättä valmiita matkustamaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle koulutustilaisuuksiin. Asiantuntijoiden pois jäämisellä olisi suora heikentävä vaikutus koulutuksen laatuun.
Tuomarinkoulutuslautakunnan yhtenä tehtävänä on huolehtia tuomioistuinten henkilöstön koulutuksesta yhteistyössä oikeusministeriön ja tuomioistuinten kanssa. Oikeusministeriön oikeushallinto-osaston koulutusyksikön ja tuomarinkoulutuslautakunnan yhteistyö on jatkuvaa. Tuomarinkoulutuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä varajäsenineen. Puheenjohtajisto ja jäsenet hoitavat tehtävää oman työnsä ohella. Lisäksi lautakunnalla on päätoiminen sihteeri ja osastosihteeri. Lautakunta kokoontuu korkeimman oikeuden tiloissa Helsingissä, missä myös sihteeristö työskentelee.
Tuomioistuinten lähiopetuksena toteutettavien koulutusten kokonaistaloudellisin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto olisi toteuttaa ne pääkaupunkiseudulla, koska pääkaupunkiseudun saavutettavuus on paras eri puolilta Suomea. Myös tuomarinkoulutuslautakunnan toiminta Helsingissä tukisi viraston sijoittamista pääkaupunkiseudulle.
– –
Työvoiman saannin turvaaminen valtion tehtäviin
Ylintä päätösvaltaa tuomioistuinvirastossa käyttäisi tuomarienemmistöinen johtokunta. Viraston päivittäisjohtamisesta vastaisi viiden vuoden määräajaksi nimitettävä ylijohtaja. Ylijohtajan viran lisäksi tuomioistuinvirastossa olisi muita virkoja ja muuta henkilöstöä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrättäisiin. Tuomioistuinvirasto olisi asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnassa korostuisi paitsi tuomioistuinlaitoksen myös talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntemuksen tarve. Tuomioistuinvirastossa hoidettavien tuomioistuinten hallintotehtävien tehokas ja tuloksellinen hoitaminen edellyttäisi, että viraston henkilöstössä olisi riittävästi ainakin oikeustieteellistä, taloustieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta. Virasto tulisi tarvitsemaan myös ICT- ja toimitilahallintoon liittyvää osaamista. Lisäksi virastossa tulisi olla johtamista ja asiantuntijatyötä tukevaa avustavaa henkilöstöä.
Erityisesti tuomioistuinviraston toiminnan aloittamisen sujuvuuden kannalta olisi tärkeää, että oikeusministeriöstä siirtyisi riittävästi osaavaa henkilöstöä virastoon. Viraston sijainnilla on suuri merkitys oikeusministeriössä nyt työskentelevän henkilöstön harkitessa siirtymistä tuomioistuinvirastoon. Oletettavaa on, että henkilöstö siirtyisi todennäköisimmin viraston palvelukseen, jos virasto sijaitsisi pääkaupunkiseudulla tai sellaisen matkan päässä pääkaupunkiseudulta, että kodin ja työn välillä matkustamiseen päivittäin kuluva aika ei muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi. Helsingin keskustasta Kouvolan tai Tampereen keskustaan matkustaa junalla 1,5 tunnissa. Pääkaupunkiseudulla asuvan henkilön päivittäinen työmatka Kouvolaan tai Tampereelle olisi siten yli kolme tuntia. Päivittäistä matkustamista Joensuuhun, Rovaniemelle tai Vaasaan ei ole pidettävä mahdollisena.
– –
Viraston toiminnan aloittamisen sujuvuuden ja myöhemmän häiriöttömän toiminnan kannalta olisi tärkeää, että virastoon saataisiin rekrytoitua riittävästi myös uutta osaavaa henkilöstöä. – – Tuomioistuinviraston perustamista valmistellut toimikunta teki opintomatkat Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Alankomaihin. Toimikunta selvitti eri maiden tilannetta myös tuomioistuinten keskushallintotehtäviä hoitavien virastojen sijainnin näkökulmasta. Toimikunnan mietinnön mukaan Ruotsista ja Norjasta saadun palautteen mukaan sijainti pääkaupungin ulkopuolella on käytännössä vaikeuttanut näiden maiden tuomioistuinvirastojen toimintaa. Paljosta matkustamisesta aiheutuvien kulujen lisäksi haasteita on aiheutunut erityisesti osaavan työvoiman saannin turvaamisessa viraston palvelukseen.
– –
5.3 Alueelliset vaikutukset
Tuomioistuinvirasto työllistäisi kokopäiväisesti noin 45 henkilöä. Kysymys olisi siten verraten pienestä virastosta. Viraston henkilöstö koostuisi lähinnä tuomioistuinhallinnon asiantuntijoista sekä johtoa ja asiantuntijatyötä tukevasta henkilöstöstä.
– –
5.5 Yhteenveto
Kaikki selvitettävät kaupungit ovat maakuntiensa keskuskaupunkeja, joissa on verrattain hyvät työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet sekä kattava palvelutarjonta. Kaupungeissa on riittävä asuntotarjonta sekä hyvät virkistys- ja harrastusmahdollisuudet. Kaikkia selvityksen kohteena olevia kaupunkeja voidaan pitää asuinpaikkoina houkuttelevina. Niissä kaikissa sijaitsee myös valtionhallinnon muita toimintoja, joista osa on tuomioistuinviraston keskeisiä sidosryhmiä. Kaikki kaupungit ovat ilmoittaneet halukkuutensa sijoittaa tuomioistuinvirasto ja todenneet sille löytyvän tarkoituksenmukaiset toimitilat. Lähtökohtaisesti tuomioistuinvirasto voitaisiin sijoittaa mihin tahansa selvityksen kohteena olevista kaupungeista.
Valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen kannalta tuomioistuinvirasto olisi perustelluinta sijoittaa pääkaupunkiseudulle. Tällöin viraston yhteistyö tuomioistuinten ja muiden sidosryhmien kanssa olisi järjestettävissä sujuvimmin pääkaupunkiseudun hyvän saavutettavuuden johdosta. Suuri osa tuomioistuimista ja sidosryhmistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Sijoitettaessa virasto pääkaupunkiseudulle välimatkat näiden ryhmien ja tuomioistuinviraston välillä olisivat lyhyet. Matkustamiseen kuluisi siten myös vähiten työaikaa. Viraston sijoittaminen pääkaupunkiseudulle palvelisi parhaiten tuomioistuinten henkilöstön osaamisen kehittämistä ja koulutuksen järjestämistä tukevan viraston tehtävän tuloksellista hoitamista.
Tuomioistuinviraston sidosryhmäyhteistyö olisi hoidettavissa kohtuullisen sujuvasti myös sijoitettaessa virasto Tampereelle kaupungin hyvän saavutettavuuden johdosta. Sijoitettaessa virasto Kouvolaan tai sitä kauemmas pääkaupunkiseudulta eli Joensuuhun, Vaasaan tai Rovaniemelle viraston sidosryhmäyhteistyö ei olisi enää yhtä sujuvasti järjestettävissä. Yhteydenpito tulisi tällöin hoitaa pääosin etäyhteyksin. Matkustamiseen kuluva aika olisi pois tehokkaasta työajasta.
Viraston sijoittamisesta aiheutuvat lisäkustannukset suhteessa nykytilaan olisivat pienimmät, jos virasto sijoitettaisiin pääkaupunkiseudulle. Sijoitettaessa virasto oikeusministeriön hallinnassa oleviin tiloihin Helsingin Salmisaareen, lisäkustannusta syntyisi vain kertaluonteisista muutostöistä. Sijoitettaessa virasto muualle pääkaupunkiseudulle lisäkustannusta syntyisi toimitilahankinnoista ja niiden muutostöistä. Kertaluonteisten muutostöiden kustannus olisi paikkakunnasta riippumatta noin 600 000 - 1 800 000 euroa.
Sijoitettaessa virasto Tampereelle lisäkustannusta syntyisi toimitiloista ja niiden muutostöistä sekä majoitus- ja päivärahakustannuksista. Matkakustannukset sen sijaan vähenisivät nykyisestä. Sijoitettaessa virasto Joensuuhun, Kouvolaan, Rovaniemelle tai Vaasaan kustannusten määrä lisääntyisi huomattavasti erityisesti matka-, majoitus- ja päivärahakustannusten johdosta. Kustannuksia syntyisi myös toimitilakustannuksista ja niiden muutostöistä. – –"
