Kotimaan politiikka

[finWeazel]

Tuntuu että politiikasta keskusteleminen perustuu osalla porukasta nykyään pelkkiin uhkakuvien luomiseen ja sitä kautta näkymättömiä mörköjä vastaan taistelemiseen. Saahan niissä halutessaan omassa elämässään piehtaroida, mutta en itse todellakaan haluaisi, että päätöksiä tehdään sellaisten tuntemuksien pohjalta vaan tutkitun ja tarkkaan analysoidun datan pohjalta, oli ne tunteilijoille miten valheellisiksi koettuja tahansa.

Suomessa omavaraisuus ja muukin varautuminen perustarpeiden ylläpitämiseksi on varsin hyvällä tolalla monilla eri tuotannon ja turvallisuuden osa-alueilla ihan jo pelkästään naapurihistoriamme vuoksi ja tämä yleensä näkyykin näissä kansainvälisissä vertailuissa. Mutta silti aina pitää valittaa, että menee ihan hirvittävän huonosti ja maailmanloppu on ihan kohta jo ovella umpityperien päättäjien vuoksi.

Tarinan opetus löytyy jo kolme possua ja susihukka tarinasta. Kannattaa elää todellisuudessa ja rakentaa talo kivistä. Tietenkin asia on erinäköinen vaikka itänaapurin kannalta joka mieluusti näkisi heikompia naapureita.

 

[Tonnin Seteli]

Vakavimmat meitä koskeneet viime vuosien puutokset kasvikunnan tuotteiden suhteen ovat tainneet liittyä auringonkukkaöljyyn Ukrainan sodan vuoksi sekä makaroniin Myllyn Parhaan laitevian vuoksi, joista kumpikaan ei ollut luonnollisten syiden seurausta.

Elintarvikehuollon pahimmat vaikeudet nykyajan Suomessa ovat tähän saakka edustaneet syvän rauhan aikaisia keskipahoja ongelmia. Alkutuotannon varmistaminen ei kaipaa enää yhtään lisää vasemmistolaista kurjistamista. Ihan koko totuutta ei sovi arvioida, mutta ei täällä nälkään kuolla ellei maa saastu huolella. Sen sijaan pahassa paikassa iso itku tulee siitä, että vegepaskaahan meille tarjotaan ja suurimmat itkijät ovat punavihermädättäjät. Myrkyn, paskan ja öljyn omavaraisuus ei ole sitä mitä pitäisi. Joku rauhanaikainen omavaraisuusaste on vain luku, ja vähän top trumps kortti jos sitä täytyy koetella. Eikä se, että vertailumaissa asiat ovat vielä enemmän numeroiden valoissa vituillaan tarkoita että olisi syytä suhtautua onanisesti oman maan tilanteeseen. Panostuksia kaivataan sorron sijaan.

 

[Manala]

Tarinan opetus löytyy jo kolme possua ja susihukka tarinasta. Kannattaa elää todellisuudessa ja rakentaa talo kivistä. Tietenkin asia on erinäköinen vaikka itänaapurin kannalta joka mieluusti näkisi heikompia naapureita.

Kivitalossahan me onneksi asutaankin. Kaikkeen järkevästi budjetoitavaan omavaraisuuteen ja varmuusvarantoihin kannattaa tietysti panostaa, mutta sitten on olemassa tiettyjä realiteetteja sen kustannuspuolen karkaamisenkin suhteen, jos aletaan tosissaan larpata maailmanlopun odottajia.

Esimerkiksi loputtomia määriä me ei voida varastoida ikuisesti säilyviä ja hävikkeettömiä fossiilisia polttoaineita ja olla sitä kautta täysin omavaraisia ja riippumattomia muista. Ja kuten korona-aikana huomattiin ne varmuusvarastojen tuotteetkin pitäisi aina välillä uusia tai niistä ei ole mitään iloa. Ja se taas vaatii lisää niitä kalliita veroeuroja kulutettavaksi, jotka hyvässä tapauksessa menevät tuhkana tuuleen ja huonossa tapauksessa tulevat hyötykäyttöön.

 

[Tonnin Seteli]

Esimerkiksi loputtomia määriä me ei voida varastoida ikuisesti säilyviä ja hävikkeettömiä fossiilisia polttoaineita ja olla sitä kautta täysin omavaraisia ja riippumattomia muista.

Ei toki voida loputtomia määriä tai ikuisesti varastoida, mutta melko pienellä hävikillä voidaan varastoida monenlaisia määriä. Jos ja kun määrät ovat sieltä pienemmästä päästä, on toiminta perseestä. Isompiakin on menestyksellä jemmattu aiemmin. Pelkkä välivarastointi ei riitä vaan pitäisi olla omaa tuotantoketjua edes osaan tarpeesta.

Ja kuten korona-aikana huomattiin ne varmuusvarastojen tuotteetkin pitäisi aina välillä uusia tai niistä ei ole mitään iloa.

Jos tarkoitat henkilösuojaimia, niin sehän meni virkamiesryssimisen piikkiin. Todellinen varmuusvarastointivelvollinen oli monessa kerroksessa ulkopuolistettu ja kampaviinerikerrostettu sairaanhoitojärjestelmä, joka ei piitannut ja päätti jättää tekemättä mitään. HVK:n skandaali koski vain väärinkäsitystä ylimääräisestä ilman velvoitetta pidetystä varastosta ja epäonnistunutta hankintapyrkimystä josta tuli farssi. Se toimenpide joka kustiin ei alunperin ollut ollenkaan HVK tontilla, ja toki syylliselle taholle annettu välivarastomäärä oli aivan riittämätön kun verrataan paniikkitilanteen tarvetta aiottuun varastointimäärään. Lisäksi kiinalaisten aktiivinen tarvikkeiden keruu maasta vaikutti asiaan.

Ja se taas vaatii lisää niitä kalliita veroeuroja kulutettavaksi, jotka hyvässä tapauksessa menevät tuhkana tuuleen ja huonossa tapauksessa tulevat hyötykäyttöön.

Kaikki on kallista, mutta onneksi esimerkiksi viljan tai öljyn varastoinnissa päästään käytännössä ilman hävikkiä.

 

[JLM]

Tuntuu että politiikasta keskusteleminen perustuu osalla porukasta nykyään pelkkiin uhkakuvien luomiseen ja sitä kautta näkymättömiä mörköjä vastaan taistelemiseen. Saahan niissä halutessaan omassa elämässään piehtaroida, mutta en itse todellakaan haluaisi, että päätöksiä tehdään sellaisten tuntemuksien pohjalta vaan tutkitun ja tarkkaan analysoidun datan pohjalta, oli ne tunteilijoille miten valheellisiksi koettuja tahansa.

Jos odotat poliitikkojen tekevän päätöksiä tutkitun ja tarkkaan analysoidun datan pohjalta, niin kannattaa varautua aika isoon pettymykseen. Se "tutkittu ja tarkkaan analysoitu data" lentää roskakoriin sillä sekunnilla kun se on ristiriidassa poliittisen ideologian kanssa. Ikävä sanoa näin, mutta niin maailma toimii.

Suomessa omavaraisuus ja muukin varautuminen perustarpeiden ylläpitämiseksi on varsin hyvällä tolalla monilla eri tuotannon ja turvallisuuden osa-alueilla ihan jo pelkästään naapurihistoriamme vuoksi ja tämä yleensä näkyykin näissä kansainvälisissä vertailuissa. Mutta silti aina pitää valittaa, että menee ihan hirvittävän huonosti ja maailmanloppu on ihan kohta jo ovella umpityperien päättäjien vuoksi.

Kysymys onkin siitä, pitääkö se varautuminen paskoa sillä, että saadaan näyttää jollekin kuvitteelliselle fanijoukolle miten meillä syödään kasviksia eikä yh hyi niin kamalaa lihaa. Nälkävuodista kertovasta Duodecimin artikkelista lainattuna (korostukset minun):

Malthusilainen väestönkasvun ja ravinnontuotannon epäsuhdan virittämä loukku ei olisi koskaan lauennut, jos maatalouden tuotavuus olisi kehittynyt samalla tavalla maan eri osissa. Lounais-Suomen peltoviljelyalueella oli omaksuttu jo uusia viljelytapoja ja tuotanto oli siirtynyt markkinavetoisen karjataloustuotannon suuntaan. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla saatiin lisää peltoalaa ja sadot kasvoivat. Muualla maassa kehitys ei ollut yhtä suotuisaa. Maa muuttui yhä enemmän leipäviljan tuontialueeksi. 1860-luvulla jo lähes viidennes leipäviljasta rahdattiin ulkomailta. Riippuvuus kansainvälisistä viljamarkkinoista teki ravintotilanteen erityisen haavoittuvaksi, koska saatavuuden ja hinnan lisäksi ruoan kuljetus- ja varastointivaikeudet muodostuivat kriisihetkillä akuuteiksi (Soininen 1974).
------
Koko 1860-luku oli ollut epätavallisen kylmä ja sateinen. Sadot olivat kehnoja ja laarit tyhjiä. Aikalaisten mukaan kevät 1867 kesti epätavallisen pitkään. Vielä kesäkuun 11. päivän tienoissa Ristiinassa järvet ja lammet olivat jäässä ja luntakin oli paikoin. Kylvö tehtiin myöhään, mutta kesä tuli nopeasti ja oli poikkeuksellisen lämmin. Toivee heräsivät. Kaikki murskaantui kuitenkin syyskuun 4. päivän vastaisena yönä, jolloin ankara halla tuhosi sadon viljanviljelyn reuna-alueilla paikoitellen kokonaan, monin paikoin puoliksi ja etelässäkin merkittävissä määrin.

Katastrofi eskaloitui tämän jälkeen vähitellen. Viljan hinta nousi melkein 10 % kuukausittain. Valtiovalta pyrki hankkimaan ulkomailta avustusviljaa, mutta aikaisin tullut talvi esti tehokkaan jakelun. Laivakuljetusten sijaan apua toimitettiin hevoskuljetusten avulla.

Tekstissä on paljon muutakin mielenkiintoista, mutta en lainaa enempää koska foorumipostaukseksi siitä tulisi turhan pitkä. Mutta tuosta voi poimia juuri noita pointteja mitä on aiemminkin jo tullut mainittua: liika nojautuminen ruokakasvien viljelyyn ja luotto siihen, että ulkomailta saadaan lisää jos tulee hätä käteen ei ole uusi ajatus, se on räpsähtänyt sormille useasti historian aikana, kaikkein tuhoisimmin nälkävuosina. Noiden vuosien jälkeen Suomessa siirryttiin enenvässä määrin karjan kasvatukseen. Se, että meillä ei ole juuri nyt akuuttia hätää ei todellakaan ole peruste alkaa purkamaan huoltovarmuuteen liittyviä asioita - eikä sekään että joidenkin mielestä riskien ja uhkien arviointi on kovin tympeää ja estää kaikkien kivojen ideoiden toteuttamista.

Jos tarkoitat henkilösuojaimia, niin sehän meni virkamiesryssimisen piikkiin. Todellinen varmuusvarastointivelvollinen oli monessa kerroksessa ulkopuolistettu ja kampaviinerikerrostettu sairaanhoitojärjestelmä, joka ei piitannut ja päätti jättää tekemättä mitään. HVK:n skandaali koski vain väärinkäsitystä ylimääräisestä ilman velvoitetta pidetystä varastosta ja epäonnistunutta hankintapyrkimystä josta tuli farssi. Se toimenpide joka kustiin ei alunperin ollut ollenkaan HVK tontilla, ja toki syylliselle taholle annettu välivarastomäärä oli aivan riittämätön kun verrataan paniikkitilanteen tarvetta aiottuun varastointimäärään. Lisäksi kiinalaisten aktiivinen tarvikkeiden keruu maasta vaikutti asiaan.

Kysymyshän oli pohjimmiltaan siitä, että kyseiset henkilösuojaimet oli jo poistettu HVK:lta edellytetyn varautumisen listoilta, mutta siellä oli vanhaa varastoa mitä ei oltu hävitetty, eikä toisaalta myöskään ylläpidetty. Sitten yhtäkkiä annettiin tehtäväksi haalia suojaimia niin sanotusti mistä tahansa keinolla millä tahansa niin nopeasti kuin mahdollista, ja kun se meni reisille, niin poliitikot tarvitsivat syntipukin jotta huulipunahallituksen imago ei tahriintuisi. Se oli niitä vähemmän kauniita näytelmiä suomalaisessa politiikassa...

 

[inexcess]

Ei sinun ole pakko tehdä mitään noista asioista jos et halua, ja jokaisen tulisikin saada käyttää rahansa mihin haluaa. Jotkut haluavat käyttää rahansa esim. alkoholiin, ja jotkut haluavat vaurastua sijoittamisen kautta. Ne ketkä haluavat vaurastua saattavat harkita Kokoomuksen äänestämistä, koska se ehkä on sellainen puolue, jonka politiikka parhaiten ajaa (pien)sijoittajien etua, ainakin kun vertaa muihin äänestysvaihtoehtoihin mitä meillä on.

Ei kaikkia veroja kannata alentaa, esim. tupakkavero ja muut haittaverot ovat hyödyllisiä, koska ne auttavat parantamaan kansan terveyttä ja työkykyä, joka taas auttaa saamaan enemmän terveitä veronmaksajia työelämään.

Kun olin nuori ja ymmärtämätön, nielin syötin koukkuineen ja kannatin Kokoomusta. Sittemmin aloin ymmärtää enemmän taloudesta ja talouspoliitiikasta, minkä jälkeen tajusin että Kokoomuksen toiminta on kokonaisuudessaan haitallista kaikille suomalaisille, paitsi sen buffaamille eturyhmille.

Kokoomus haluaa kohdistaa verotuksen painopisteen autoilun, auton korjauksen, ruuan, vaatteiden, sähkölaskun, lämmityksen, vakuutusten yms kaltaiseen kulutukseen, joka ei ole todellakaan vapaaehtoista. Tällä tempulla keskituloiset ja hyvätuloiset palkansaajat laitetaan maksamaan valtaosa Suomen valtion menoista. Sen jälkeen voidaan mm. kasvattaa yksityislääkärien listaamattomien yritysten matalasti verotettavan osingon määrää, kasvattaa tietoisesti harmaata taloutta jne jne.

Suomen järkyttävän suuren kokonaisveroasteen vuoksi hyvätuloisenkin palkansaajan bruttotuloista valtava osa hukkuu ylisuureen palkkaverotukseen ja erilaisiin kulutusveroihin. Ei näiden jälkeen jää aikuisten oikeasti rahaa sijoittamiseen. Se että on muutaman kymppitonnin, tai jopa sadan tonnin, sijoitussalkku ei vielä kesää tee.

 

[Manala]

Kysymys onkin siitä, pitääkö se varautuminen paskoa sillä, että saadaan näyttää jollekin kuvitteelliselle fanijoukolle miten meillä syödään kasviksia eikä yh hyi niin kamalaa lihaa. Nälkävuodista kertovasta Duodecimin artikkelista lainattuna (korostukset minun):

...

Tekstissä on paljon muutakin mielenkiintoista, mutta en lainaa enempää koska foorumipostaukseksi siitä tulisi turhan pitkä. Mutta tuosta voi poimia juuri noita pointteja mitä on aiemminkin jo tullut mainittua: liika nojautuminen ruokakasvien viljelyyn ja luotto siihen, että ulkomailta saadaan lisää jos tulee hätä käteen ei ole uusi ajatus, se on räpsähtänyt sormille useasti historian aikana, kaikkein tuhoisimmin nälkävuosina. Noiden vuosien jälkeen Suomessa siirryttiin enenvässä määrin karjan kasvatukseen. Se, että meillä ei ole juuri nyt akuuttia hätää ei todellakaan ole peruste alkaa purkamaan huoltovarmuuteen liittyviä asioita - eikä sekään että joidenkin mielestä riskien ja uhkien arviointi on kovin tympeää ja estää kaikkien kivojen ideoiden toteuttamista.

En nyt ehkä saanut ihan täysin kiinni ajatuksenjuoksustasi, mutta et kai sä nyt yritä perustella, että meidän pitäisi varautua johonkin 1800-luvulla sen aikaisen tieteen ja tekniikan hallitessa viimeksi tapahtuneeseen nälänhätään? Puhutaan kuitenkin aikakaudesta, jolloin ei esimerkiksi ollut olemassa jääkaappeja tai pakastimia, ei kotivaraa eikä varallisuutta ihmisillä, ei ennustavaa meteorologiaa, ei kansainvälistä varautumisyhteistyötä tai ELVAR-toimikuntia. Sen sijaan oli mm. merkittävästi lyhyemmät kasvukaudet, viljalajikkeet herkempiä, lannoitteet huonompia, kylvöt ja korjuut hitaampia ja tehottomampia, asunnot suureksi osaksi kylmiä ja hormittomia, ihmisten energiantarve suurempi jne.

Ei noita kahden vuosisadan takaisia tapahtumia voi sen vuoksi tuoda tähän päivään jonain realistisina uhkakuvina, joihin pitäisi aktiivisesti varautua muun järjellisen varautumisen lisäksi. Ilmastonmuutos varmasti tuo mukanaan omat haasteensa maanviljelykseen, muttei mitään nälkävuosien kaltaista. Lihan syömisen vähentäminen jollekin järkevämmälle tasolle ei myöskään nykymaailmassa pasko tulevaisuuden ruokaturvallisuutta, pikemminkin päin vastoin. Jos Duodecimistä pidät lähteenä niin tässä asiaan liittyvää Duodecimiä vähän tuoreemmasta maailmasta. Hyvää luettavaa ihan kaikille.

 

[hkultala]

En nyt ehkä saanut ihan täysin kiinni ajatuksenjuoksustasi, mutta et kai sä nyt yritä perustella, että meidän pitäisi varautua johonkin 1800-luvulla sen aikaisen tieteen ja tekniikan hallitessa viimeksi tapahtuneeseen nälänhätään? Puhutaan kuitenkin aikakaudesta, jolloin ei esimerkiksi ollut olemassa jääkaappeja tai pakastimia

Jääkaappi tai pakastin lopettaa hyvin helposti toimintansa kun sähkö puuttuu

, ei kotivaraa

Tämä osoittaa kyllä todella suurta ymmärtämättömyyttä siitä, millaista elämä oli aiemmin.

Sitä kotivaraa nimenomaan oli useimmilla hyvin pitkäksi aikaa kerrallaan, kun esim. kiertävä kauppias kävi kaksi kertaa vuodessa eikä siltä mitään ruokaa ostettu vaan työkaluja yms.
Koko vuoden ruoka tuotettiin pääosin omasta takaa ja säilöttiin sen piti riittää koko vuodeksi. Toki vähän tehtiin vaihtokauppaa että kun toinen kalasti ja toinen metsästi niin kalaa vaihdettiin lihaan yms.

viljalajikkeet herkempiä,

Tai pikemminkin päin vastoin, viljalajikkeet vähemmän herkkiä mutta myös vähemmän tuottavia.

Ja unohdat sen oleellisimman eron sen viljanviljelyn suhteen: tuholaismyrkyt, ei osattu käyttää/ei ollut saatavilla.

Ei noita kahden vuosisadan takaisia tapahtumia voi sen vuoksi tuoda tähän päivään jonain realistisina uhkakuvina, joihin pitäisi aktiivisesti varautua muun järjellisen varautumisen lisäksi
. Ilmastonmuutos varmasti tuo mukanaan omat haasteensa maanviljelykseen, muttei mitään nälkävuosien kaltaista.

Se, että Putin pianaa punaista nappia ja sen jälkeen 90% meidän pakastimiklle ja jääkapeilel sähköä tuottavista voimalaitoksistamme on tuhottu on paljon realistisepi uhkakuva kuin mikään ilmastonmuutoksen vaikutus suomelle; täällä se ilmastonmuutos tekee ruoan kasvattamisesta vain helpompaa.

 

[JCSH]

kuin mikään ilmastonmuutoksen vaikutus suomelle; täällä se ilmastonmuutos tekee ruoan kasvattamisesta vain helpompaa.

Olettaen, että ilmastonmuutos ei laita AMOC:ia sekaisin. Jos noin käy, niin sitten voidaan alkaa kyselemään vinkkejä maanviljelyyn alaskalaisilta.

 

[Manala]

Jääkaappi tai pakastin lopettaa hyvin helposti toimintansa kun sähkö puuttuu



Tämä osoittaa kyllä todella suurta ymmärtämättömyyttä siitä, millaista elämä oli aiemmin.

Sitä kotivaraa nimenomaan oli useimmilla hyvin pitkäksi aikaa kerrallaan, kun kiertävä kauppias kävi kaksi kertaa vuodessa eikä siltä mitään ruokaa ostettu vaan työkaluja yms. Koko vuoden ruoka tuotettiin pääosin omasta takaa ja säilöttiin sen piti riittää koko vuodeksi. Toki vähän tehtiin vaihtokauppaa että kun toinen kalasti ja toinen metsästi niin kalaa vaihdettiin lihaan yms.



Tai pikemminkin päin vastoin, viljalajikkeet vähemmän herkkiä mutta myös vähemmän tuottavia.

Ja unohdat sen oleellisimman eron sen viljanviljelyn suhteen: tuholaismyrkyt, ei osattu käyttää/ei ollut saatavilla.



Se, että Putin pianaa punaista nappia ja sen jälkeen 90% meidän pakastimiklle ja jääkapeilel sähköä tuottavista voimalaitoksistamme on tuhottu on paljon realistisepi uhkakuva kuin mikään ilmastonmuutoksen vaikutus suomelle; täällä se ilmastonmuutos tekee ruoan kasvattamisesta vain helpompaa.

Alkaa jutut olla sen mukaisia, että pieni uutispimentoon itsensä tietoisesti saattaminen saattaisi tehdä sullekin ihan hyvää.

1800-luvun sääty-yhteiskunnassa suurimmalla osalla työväenluokasta ei todellakaan ollut mitään kotivaraa eikä varallisuutta, vaan elämä oli täyttä kädestä suuhun meininkiä. Ja viljalajikkeita on ihan tietoisesti jalostettu Suomen olosuhteisiin kestävämmiksi JA tuottavammiksi viimeisen 150 vuoden aikana. Tuholaismyrkyt ihan hyvä pointti kyllä.

 

[Manala]

Olettaen, että ilmastonmuutos ei laita AMOC:ia sekaisin. Jos noin käy, niin sitten voidaan alkaa kyselemään vinkkejä maanviljelyyn alaskalaisilta.

Ja muutenkin näissä aina sorrutaan unohtamaan se, että ilmastonmuutos lisää ja voimistaa sään ääri-ilmiöitä kuten myrskyjä, tulvia ja hellejaksoja, joiden vaikutukset maanviljelyyn ovat jo nykyään nähtävissä eikä homma tule olemaan pelkkää auvoista ja ongelmatonta pidemmästä kasvukaudesta nauttimista.

 

[JLM]

En nyt ehkä saanut ihan täysin kiinni ajatuksenjuoksustasi, mutta et kai sä nyt yritä perustella, että meidän pitäisi varautua johonkin 1800-luvulla sen aikaisen tieteen ja tekniikan hallitessa viimeksi tapahtuneeseen nälänhätään? Puhutaan kuitenkin aikakaudesta, jolloin ei esimerkiksi ollut olemassa jääkaappeja tai pakastimia, ei kotivaraa eikä varallisuutta ihmisillä, ei ennustavaa meteorologiaa, ei kansainvälistä varautumisyhteistyötä tai ELVAR-toimikuntia. Sen sijaan oli mm. merkittävästi lyhyemmät kasvukaudet, viljalajikkeet herkempiä, lannoitteet huonompia, kylvöt ja korjuut hitaampia ja tehottomampia, asunnot suureksi osaksi kylmiä ja hormittomia, ihmisten energiantarve suurempi jne.

Ei noita kahden vuosisadan takaisia tapahtumia voi sen vuoksi tuoda tähän päivään jonain realistisina uhkakuvina, joihin pitäisi aktiivisesti varautua muun järjellisen varautumisen lisäksi. Ilmastonmuutos varmasti tuo mukanaan omat haasteensa maanviljelykseen, muttei mitään nälkävuosien kaltaista. Lihan syömisen vähentäminen jollekin järkevämmälle tasolle ei myöskään nykymaailmassa pasko tulevaisuuden ruokaturvallisuutta, pikemminkin päin vastoin. Jos Duodecimistä pidät lähteenä niin tässä asiaan liittyvää Duodecimiä vähän tuoreemmasta maailmasta. Hyvää luettavaa ihan kaikille.

Viljelyn lainalaisuudet ovat edelleen samat, vaikka teknologia sinänsä on kehittynyt. Aikakausi on sinänsä eri, mutta myös väestömäärä on eri. Ennustava meteorologiakaan ei ole mikään hopealuoti sikäli, että se lähinnä ennustaa minkälaista säätä on tulossa, mutta se ei voi mitenkään hallita niitä sääoloja (eikä ihmisellä sellaista valtaa ja teknolgoiaa ole muutenkaan). Jos olosuhteet kasvukaudella ovat huonot, niin sato on huono. Nälkävuosista voidaan oppia se, että niitä katovuosia on mahdollista tulla monia peräkkäin - se oli yksi syy, miksi silloiset varautumiskeinot eivät riittäneet. Eivätkä katovuodet ole muutenkaan ainoa shokki mitä viljelylle ja ruokalogistiikalle voi maailmalla tapahtua. Kansainvälinen varautumisyhteistyökin on vähän sellainen, että isossa kriisissä suuret maat huolehtivat ensisijaisesti omistaan - se opittiin viimeistään edellisen kulkutautipandemian aikana. Sen osalta en todellakaan jaa optimismiasi sen suhteen, että mitään sellaista ei voisi tapahtua enää koskaan jos maatalous painotetaan lähestulkoon pelkästään ruokakasvien viljelyyn sekä meillä että muualla.

Duodecim on sinänsä lähinnä julkaisija ja lainasin siellä olleen nälkävuosista kertoneen artikkelin antamaan perspektiiviä. Tuohon THL:n pamppujen kirjoittamaan artikkeliin kommentoin lähinnä sen verran, että idea jossa koko maailmalle yritetään sovittaa samanlaista ruokaympyrää, tuotantopainotusta yms. on todellisuudesta irrallaan. Olosuhteet eri puolilla maailmaa ovat niin erilaiset, meikäläiset opit eivät toimi jossain Afrikassa eivätkä sikäläiset opit täällä. Tuollaisia tekstejä syntyy lähinnä silloin, kun kriteeriksi otetaan ainoastaan yksi asia mitä tavoitellaan.

 

[Manala]

Viljelyn lainalaisuudet ovat edelleen samat, vaikka teknologia sinänsä on kehittynyt. Aikakausi on sinänsä eri, mutta myös väestömäärä on eri. Ennustava meteorologiakaan ei ole mikään hopealuoti sikäli, että se lähinnä ennustaa minkälaista säätä on tulossa, mutta se ei voi mitenkään hallita niitä sääoloja (eikä ihmisellä sellaista valtaa ja teknolgoiaa ole muutenkaan). Jos olosuhteet kasvukaudella ovat huonot, niin sato on huono. Nälkävuosista voidaan oppia se, että niitä katovuosia on mahdollista tulla monia peräkkäin - se oli yksi syy, miksi silloiset varautumiskeinot eivät riittäneet. Eivätkä katovuodet ole muutenkaan ainoa shokki mitä viljelylle ja ruokalogistiikalle voi maailmalla tapahtua. Kansainvälinen varautumisyhteistyökin on vähän sellainen, että isossa kriisissä suuret maat huolehtivat ensisijaisesti omistaan - se opittiin viimeistään edellisen kulkutautipandemian aikana. Sen osalta en todellakaan jaa optimismiasi sen suhteen, että mitään sellaista ei voisi tapahtua enää koskaan jos maatalous painotetaan lähestulkoon pelkästään ruokakasvien viljelyyn sekä meillä että muualla.

Se nykyaikainen sään ennustaminen antaa kuitenkin mahdollisuuden esimerkiksi siihen, että voidaan päättää korjataanko osatuottoista ja vähän heikompilaatuista satoa vai jäädäänkö katsomaan sen sadon täydellistä tuhoutumista yllättävän pakkasjakson edessä, kuten syyskuussa 1867.

Ja sitähän en ole sanonut, ettei mitään voisi tapahtua. Varmasti voi nykyaikanakin syntyä tilanteita, jossa jostain yksittäisestä raaka-aineesta voi tulla vakavia sadonmenetyksiä ja pulaa, mutta sellainen useiden katovuosien aiheuttama nälänhätä, jossa kaikki erilaiset maatalouden tuottamat ravinnonlähteet juureksista ja palkokasveista viljoihin ja hedelmiin olisivat yhtäaikaisesti loppu on nykyaikana ihan yhtä äärimmäisen epätodennäköinen ilmiö kuin se ydintalvi, johon ei kukaan käytännössä pysty varautumaan.

Duodecim on sinänsä lähinnä julkaisija ja lainasin siellä olleen nälkävuosista kertoneen artikkelin antamaan perspektiiviä. Tuohon THL:n pamppujen kirjoittamaan artikkeliin kommentoin lähinnä sen verran, että idea jossa koko maailmalle yritetään sovittaa samanlaista ruokaympyrää, tuotantopainotusta yms. on todellisuudesta irrallaan. Olosuhteet eri puolilla maailmaa ovat niin erilaiset, meikäläiset opit eivät toimi jossain Afrikassa eivätkä sikäläiset opit täällä. Tuollaisia tekstejä syntyy lähinnä silloin, kun kriteeriksi otetaan ainoastaan yksi asia mitä tavoitellaan.

Aika lailla käsi kädessä tuntuu menevän noiden uusimpien pohjoismaisten ravintosuositusten kanssa, joita on ollut jyrsimässä kasaan nelisensataa pääosin paikallista asiantuntijaa.

 

[JLM]

Se nykyaikainen sään ennustaminen antaa kuitenkin mahdollisuuden esimerkiksi siihen, että voidaan päättää korjataanko osatuottoista ja vähän heikompilaatuista satoa vai jäädäänkö katsomaan sen sadon täydellistä tuhoutumista yllättävän pakkasjakson edessä, kuten syyskuussa 1867.

...jos sellainen väli vain tulee. Esimerkiksi viime syksy oli sellainen, että sopivia puintivälejä oli harvassa ja sen seurauksena osa sadosta jäi pelloille.

Ja sitähän en ole sanonut, ettei mitään voisi tapahtua. Varmasti voi nykyaikanakin syntyä tilanteita, jossa jostain yksittäisestä raaka-aineesta voi tulla vakavia sadonmenetyksiä ja pulaa, mutta sellainen useiden katovuosien aiheuttama nälänhätä, jossa kaikki erilaiset maatalouden tuottamat ravinnonlähteet juureksista ja palkokasveista viljoihin ja hedelmiin olisivat yhtäaikaisesti loppu on nykyaikana ihan yhtä äärimmäisen epätodennäköinen ilmiö kuin se ydintalvi, johon ei kukaan käytännössä pysty varautumaan.

Todennäköisesti se nälänhätä kohdistuu ensin vähän muualle. Palkokasvit ja viljat menevät ymmärtääkseni sadonkorjuun kannalta kohtalaisen samantapaisin vaatimuksin - jos on liian märkää ja kylmää, niin korjatun sadon määrä pienenee, sekä korjatun sadon laatu heikkenee jolloin se ei välttämättä sovi ihmisrvainnoksi, mutta sitä voitaisiin jossain määrin käyttää eläinten rehuna. Jos nyt katsotaan mitä tässä on käynnissä niin:

- Ukrainassa soditaan, mikä on vaikuttanut viljan saatavuuteen ja hintaan, jos tilanne siellä kehittyy kovin paljon huonommaksi niin sillä on negatiivisia vaikutuksia.
- Venäjän kyky tuottaa viljaa heikkenee sodan seurauksena väistämättä
- EU ajaa ns. vihreää siirtymää, mikä käytännössä tarkoittaa eurooppalaisen viljelyn, satojen ja karjankasvatuksen skaalausta radikaalisti alaspäin mikäli mennään alkuperäisillä suunnitelmilla
- Samaan aikaan ajetaan siirtymää kasvisruokaan ja pois karjankasvatuksesta, mikä on meidän olosuhteissamme riskejä lisäävää koska viljelykelpoista alaa on rajallisesti
- Mikäli sota Ukrainassa päättyy Venäjän voittoon, se tarkoittaa meille kaikkiin huoltoyhteyksiin kohdistuvien riskien kasvamista

Ainakin minun silmiini näyttää siltä, että riskit kasvavat väistämättä vaikka mitään katovuotta ei tulisi - mutta jos tulisi, niin ne eivät olisi välttämättä mitään kovin pieniä ongelmia. Sen takia pidän meidän huoltovarmuuden kannalta riskejä lisääviä ratkaisuja lähinnä edesvastuuttomina. Niistä ilmastolupauksista ja moraaliposeerauksesta ei kuitenkaan pysty kukaan paistia tekemään.

Aika lailla käsi kädessä tuntuu menevän noiden uusimpien pohjoismaisten ravintosuositusten kanssa, joita on ollut jyrsimässä kasaan nelisensataa pääosin paikallista asiantuntijaa.

Samat ravintosuositukset suosittavat mm. siemenöljyjä... ja saa niin toki tehdä jos tykkää, mutta itse en niistä ravintosuosituksista ihan hirveän paljoa perusta. Ne ovat hyvin pitkälle politiikkaa.

 

[Timo 2]

Samat ravintosuositukset suosittavat mm. siemenöljyjä... ja saa niin toki tehdä jos tykkää, mutta itse en niistä ravintosuosituksista ihan hirveän paljoa perusta. Ne ovat hyvin pitkälle politiikkaa.

Jos ymmärsin oikein niin sinusta kasvisrasvojen suosiminen ja eläinrasvojen välttäminen sekä lautasmalli, jossa puolet on salaattia, neljännes perunaa ja neljännes lihaa on politiikkaa, eikä kuvasta sitä mikä on terveellistä?

Sulla on varmaan tähän hyvät perustelut ja lähteet olemassa?

 

[ATE]

Virallisiin ravitsemussuosituksiin on kyllä hiipinyt politiikka mukaan eli siis on terveyden lisäksi otettu mukaan myös ilmastonmuutos ja ympäristönäkökulmia.

ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf (ruokavirasto.fi)

" Yksilöihin kohdistuvien terveysvaikutusten lisäksi ruokaa on tarkasteltava myös laajemmin, kestävän kehityksen näkökulmasta. Ravitsemussuositus ten tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ym päristön kannalta mahdollisimman kestävä. Kestävään kehitykseen liittyy paljon erilaisia näkökulmia, joista tässä käsitellään vain osaa. Luomu- ja lähiruokaa tarkastellaan erikseen, koska Suomessa niihin kohdistuu erityi siä tavoitteita, odotuksia ja toimia. Terveys- ja ympäristönäkökulmien yhdistäminen on mahdollista. Suo malaisen ruokavalion muuttuminen suositusten mukaiseksi vähentäisi jo sinällään ruoan ympäristökuormitusta. Ollakseen kestävää ruoan kulutuksen pitää olla turvallista ja terveellistä sekä määrällisesti että laadullisesti. Tätä tulee tavoitella keinoin, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurillisesti, eläinten hyvinvoinnin ja ym päristön kannalta kestäviä. Lisäksi ruokahävikin syntymistä tulee vähentää. Tuotannon tulee tapahtua luonnonvarojen ehdoilla erityisesti maaperän ja sen puhtauden, veden ja luonnon monimuotoisuuden osalta. Ruokaraaka-ai neiden tuotantoon liittyvät valinnat vaikuttavat monella tapaa ympäristöön - ilmastonmuutokseen, kemikaalikuormaan, luonnon monimuotoisuu teen, rehevöitymiseen, maankäyttöön ja maaperän muutoksiin sekä veden käyttöön. Ruoan tuotannon ympäristövaikutuksista Suomessa korostuvat erityisesti vesistöjen rehevöityminen ja ilmastonmuutos (hiilijalanjälki) sekä monimuotoisuuden heikkeneminen. "



Eli siis ei ole hyvä lähde jos oma terveys on ensisijaisesti täysin etusijalla.

 

[MXPO]

Tyrmistyneet kunnanjohtajat taistelevat terveysasemista – ministeriö puolustaa hurjaa lakkautuslistaa

Niin alkaa terveysasemien vähentäminen tai ainakin suunnittelu. Onhan tuo ollut jo nähtävissä. Paikallisessa suunnittelivat lopettavansa yöpäivystyksenkin, lähin paikka sitten olisi 70km päässä, pitkä matka jos on hätä.

 

[Timo 2]

Virallisiin ravitsemussuosituksiin on kyllä hiipinyt politiikka mukaan eli siis on terveyden mukaan otettu mukaan myös ilmastonmuutos ja ympäristönäkökulmia.

ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf (ruokavirasto.fi)

" Yksilöihin kohdistuvien terveysvaikutusten lisäksi ruokaa on tarkasteltava myös laajemmin, kestävän kehityksen näkökulmasta. Ravitsemussuositus ten tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ym päristön kannalta mahdollisimman kestävä. Kestävään kehitykseen liittyy paljon erilaisia näkökulmia, joista tässä käsitellään vain osaa. Luomu- ja lähiruokaa tarkastellaan erikseen, koska Suomessa niihin kohdistuu erityi siä tavoitteita, odotuksia ja toimia. Terveys- ja ympäristönäkökulmien yhdistäminen on mahdollista. Suo malaisen ruokavalion muuttuminen suositusten mukaiseksi vähentäisi jo sinällään ruoan ympäristökuormitusta. Ollakseen kestävää ruoan kulutuksen pitää olla turvallista ja terveellistä sekä määrällisesti että laadullisesti. Tätä tulee tavoitella keinoin, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurillisesti, eläinten hyvinvoinnin ja ym päristön kannalta kestäviä. Lisäksi ruokahävikin syntymistä tulee vähentää. Tuotannon tulee tapahtua luonnonvarojen ehdoilla erityisesti maaperän ja sen puhtauden, veden ja luonnon monimuotoisuuden osalta. Ruokaraaka-ai neiden tuotantoon liittyvät valinnat vaikuttavat monella tapaa ympäristöön - ilmastonmuutokseen, kemikaalikuormaan, luonnon monimuotoisuu teen, rehevöitymiseen, maankäyttöön ja maaperän muutoksiin sekä veden käyttöön. Ruoan tuotannon ympäristövaikutuksista Suomessa korostuvat erityisesti vesistöjen rehevöityminen ja ilmastonmuutos (hiilijalanjälki) sekä monimuotoisuuden heikkeneminen. "



Eli siis ei ole hyvä lähde jos oma terveys on ensisijaisesti täysin etusijalla.

En itse lähtisi tuosta vetämään kovin suuria johtopäätöksiä ja tuossakin sanotaan että terveys on ykkönen mutta se tulisi tehdä kestävällä tavalla.

Joten onko noi ravintosuositukset muuttuneet selvästi, vai onko lähinnä pieniä täsmennyksiä tullut?

Itse kyllä muistelen tuon lautasmallin ja ravintopyramidin olevan aika vanhoja juttuja. Onko nämä mielestäsi politiikkaa, eikä terveyden edistämistä?

 

[ATE]

En itse lähtisi tuosta vetämään kovin suuria johtopäätöksiä ja tuossakin sanotaan että terveys on ykkönen mutta se tulisi tehdä kestävällä tavalla.

Joten onko noi ravintosuositukset muuttuneet selvästi, vai onko lähinnä pieniä täsmennyksiä tullut?

Itse kyllä muistelen tuon lautasmallin ja ravintopyramidin olevan aika vanhoja juttuja. Onko nämä mielestäsi politiikkaa, eikä terveyden edistämistä?

Kyllä ilmastonmuutos ja ympäristönäkökulmat ovat aika poliittisia kysymyksiä.

 

[jarppi83]

Tyrmistyneet kunnanjohtajat taistelevat terveysasemista – ministeriö puolustaa hurjaa lakkautuslistaa

Niin alkaa terveysasemien vähentäminen tai ainakin suunnittelu. Onhan tuo ollut jo nähtävissä. Paikallisessa suunnittelivat lopettavansa yöpäivystyksenkin, lähin paikka sitten olisi 70km päässä, pitkä matka jos on hätä.

Mikäs homma nyt tuossa on? Lapissa tuo on ollut todellisuutta jo yli 20-vuotta.

 

[Aksjdjjk]

Mikäs homma nyt tuossa on? Lapissa tuo on ollut todellisuutta jo yli 20-vuotta.

Ja varmaan kaikkialla ruuhkasuomen ulkopuolella. 70km yöpäivystykseen on vielä lyhyt, 200km sitten pitkähkö. Onneksi yöpäivystystä ei ihminen montaa kertaa elämässä tarvitse

 

[JLM]

Jos ymmärsin oikein niin sinusta kasvisrasvojen suosiminen ja eläinrasvojen välttäminen sekä lautasmalli, jossa puolet on salaattia, neljännes perunaa ja neljännes lihaa on politiikkaa, eikä kuvasta sitä mikä on terveellistä?

Sulla on varmaan tähän hyvät perustelut ja lähteet olemassa?

Tuossa noista ravintosuosituksista olikin jo maininta, nehän eivät ole niinkään terveyden kannalta laadittuja vaan siinä painaa bisnekset ja erilaiset poliittiset agendat. Yksi vahva poliittinen agenda on ollut ideologinen kasvisruoka-villitys. Esimerkiksi Mikael Fågelholm joka näihin on paljon ollut vaikuttamassa on vihreiden jäsen ja ollut puoluevaltuustossa, sekä ehdolla eduskuntavaaleissa puolueen listoilla. Joskus kun sokerin haitallisuudesta alettiin puhua, niin Fågelholm vähätteli asiaa todella pitkään - todennäköisesti siksi, että otti Coca Cola Companyltä tutkimusrahaa - se firmahan on käyttänyt sumeilematta rahaa tutkijoiden ostamiseksi, niin ovat tehneet vähän muutkin... Fågelholm yritti kyllä selitellä että ei se rahoittaja mitenkään vaikuta johtopäätöksiin, mutta... noh, uskoo ken haluaa.

Rasvojen osalta olen enemmän tätä koulukuntaa. Sinänsä salaatit, vihannekset jne eivät ole jotain mitä välttelisin, niillä on oma tärkeä osansa terveellisessä ruokavaliossa. Perunaa en nyt välttämättä laske siltä osin niin tärkeäksi, mutta se on helppo ja halpa elintarvike.

 

[antti-x]

Nyt kuohuu: PS:n puoluesihteeri tyrmää yllättäen Teuvo Hakkaraisen väitteet eurovaaliehdokkuudesta . Löytyi vastaus kysymykseen että miten epäpätevä pitää olla jotta ei pääse pesujen listalta ehdokkaaksi hommaan jossa jo on Yllättävä mutta ihan tervejärkinen päätös.

 

[Naamapalmu]

Nyt kuohuu: PS:n puoluesihteeri tyrmää yllättäen Teuvo Hakkaraisen väitteet eurovaaliehdokkuudesta . Löytyi vastaus kysymykseen että miten epäpätevä pitää olla jotta ei pääse pesujen listalta ehdokkaaksi hommaan jossa jo on Yllättävä mutta ihan tervejärkinen päätös.

Toivottavasti siirtyy takaisin sinne sahalle tai jos pitää johonkin loppusijoittaa, niin olkoot sitten Brysselissä mielummin kuin eduskunnassa.

 

[Tonnin Seteli]

Se nykyaikainen sään ennustaminen antaa kuitenkin mahdollisuuden esimerkiksi siihen, että voidaan päättää korjataanko osatuottoista ja vähän heikompilaatuista satoa vai jäädäänkö katsomaan sen sadon täydellistä tuhoutumista yllättävän pakkasjakson edessä, kuten syyskuussa 1867.

Tarkennettakoon, että saattaa antaa mahdollisuuden ja sen mahdollisuuden käyttäminen voi usein olla suurempi riski kuin käyttämättä jättäminen. Perustelen asiaa alan perusoppimäärällä ja kokemusasiantuntijuudella ilman tarkennuksia, koska pointti tässä on keskusteluun liittyen yhteiskunnallinen eikä ammatillinen. Tällaisen päätöksen tekeminen ilman keskuskomiteaa ei kovin laajalti ehdi tapahtua tilanteen tullen, ja toteutus on vähän niin ja näin vaikka politrukit tulisivat paikan päälle sanomaan.

On todellisia mahdollisuuksia ja on hypoteettisia mahdollisuuksia joita voidaan käyttää tekosyynä huoltovarmuuden laiminlyönnille, vaikka ne eivät oikeasti vakavimman tilanteen sattuessa auta mitään.

...jos sellainen väli vain tulee. Esimerkiksi viime syksy oli sellainen, että sopivia puintivälejä oli harvassa ja sen seurauksena osa sadosta jäi pelloille.

Kyllä. Vaikka pelattaisiin "riskillä varman päälle" aikaisella tai märän kasvuston sadonkorjuulla, homma voi kusta(ja todennäköisesti kusee) pahasti.

• puinti ja kuljetus voi olla työteknisesti mahdotonta tai erittäin tehotonta tai johtaa konevaurioihin, jälkimmäinen aiheuttaa sesonkivehkeissä myös satotappiota
• sato menee entisestään kehnommaksi korjuun ja kuljetuksen aikana
• kuivaus tulee moninkertaisen öljynkulutuksen takia kalliiksi
• kuivausta odottava sato pilaantuu koska kuivausaika moninkertaistuu
• kuivaus ei lainkaan onnistu, koska öljyä saattaa olla varastossa liian vähän eikä sitä välttämättä saada heti lisää joka paikkaan
• pelto menee pahimmillaan moisesta mutapohjaan kairaamisesta ihan paskaksi, #ensikevät

Toki raa'an viljan korjuu kokonaisena rehuksi on joissain tapauksissa ihan potentiaalinen varasuunnitelma. Sitä tehdään normaalioloissakin paitsi alunperin suunnitellusti myös olosuhteiden siihen pakottaessa. Jotta tästä optiosta olisi hyötyä, pitää olla niitä nautoja joille tätä syötetään.

Ja varmaan kaikkialla ruuhkasuomen ulkopuolella. 70km yöpäivystykseen on vielä lyhyt, 200km sitten pitkähkö. Onneksi yöpäivystystä ei ihminen montaa kertaa elämässä tarvitse

Kunhan se on tarpeeksi pitkällä, ei tarvitse kuin yhden kerran. Tehostamista.

 

[MXPO]

Mikäs homma nyt tuossa on? Lapissa tuo on ollut todellisuutta jo yli 20-vuotta.

Nii, liekkö siellä Lapissa asukkaita niin tiivissä paketissa. Täältä jos n.25k asukkaalta lähtee yöpäivystys ja siirtyy. No ainakin taksit ja ambulanssit saa asiakkaita ja Heikompikuntoiset kuolee pois kuormittamasta. Ei tuosta nyt vielä mitään päätöksiä ole tehty mutta visiointia on ollut.

 

[Jan11]

Nii, liekkö siellä Lapissa asukkaita niin tiivissä paketissa. Täältä jos n.25k asukkaalta lähtee yöpäivystys ja siirtyy. No ainakin taksit ja ambulanssit saa asiakkaita ja Heikompikuntoiset kuolee pois kuormittamasta. Ei tuosta nyt vielä mitään päätöksiä ole tehty mutta visiointia on ollut.

Siis ei missään minkään 25k asukasmäärän vuoksi nykyisinkään kai ole ympärivuorokautista päivystyksiä?
Käytännössä niitä on nykyisin hyvinvointialueilla 1-4 ja jatkossa sitten 1-2 riippuen siitä, onko tehty palveluintegraatio keskus- tai yliopistosairaalan yhteyteen vai onko erikseen akuuttisairaala ja yliopisto-/keskussairaala.

Mutta ei nykyisinkään esim. Pohjois-Karjalassa ole kuin yksi ympärivuorokautinen päivystys enää ja se on nimenomaan keskussairaalan yhteyteen integroitu. Hyvinvointialueen reunalta on n. 150km matkaa keskussairaalalle, että huvikseen ei yöpäivystyksiin lähdetä.
Sama yhden yöpäivystyksen malli Satakunnassa, sama Etelä-Pohjanmaalla. Ja on niitä nykyisinkin vielä muitakin, kartasta näkee.

Sitä mallia nyt sitten vaan levitetään jatkossa kaikille hyvinvointialueille. Ja on kai siinä järkeä, onhan se resurssin haaskuuta, että vaikka Forssa ja Hämeenlinna päivystää molemmat, tai Tampere ja Valkeakoski. Välimatkat kuitenkin lyhyet.

 

[jarppi83]

Nii, liekkö siellä Lapissa asukkaita niin tiivissä paketissa. Täältä jos n.25k asukkaalta lähtee yöpäivystys ja siirtyy. No ainakin taksit ja ambulanssit saa asiakkaita ja Heikompikuntoiset kuolee pois kuormittamasta. Ei tuosta nyt vielä mitään päätöksiä ole tehty mutta visiointia on ollut.

Huvittavaa, kun alueellinen eriarvoisuus alkaa kiinnostamaan vasta siinä vaiheessa kun muutkin joutuvat kärsimään kuin syrjäseudun asukkaat.

 

[antti-x]

Salon sairaala esim. on vain reilu 40 minuutin päässä Turun keskussairaalasta, ja Lohjan Sairaala 45min Helsingin sairaalasta. Raaseporin yöpäivistys taas palvelee kuitenkin sitä E18 eteläpuolista aluetta josta on Turkuun ja Helsinkiin turhan pitkä matka.

Kyllä säästöjä voi löytää jos oletetaan että päivystysten sulkeminen asutetummillakin alueilla niitä oikeasti merkittävästi tuo. Toisaalta taannoin yöpäivystyksiä oli mielestäni tosi tiuhassa, melkein jokaisessa vähintään 10 000 asukkaan kaupungissa, eikä sotemenot silti olleet yhtä iso ongelma kuin nykyään Jos yöpäivystys on oikein mitoitettu ja asikkaita riittää lääkäriä ja hoitajaa kohden sopivasti, niin eipä se siirto jonnekin isompaa yksikköä ruuhkauttamaan kauheasti lämmitä.

 

[hkultala]

Toisaalta taannoin yöpäivystyksiä oli mielestäni tosi tiuhassa, melkein jokaisessa vähintään 10 000 asukkaan kaupungissa, eikä sotemenot silti olleet yhtä iso ongelma kuin nykyään Jos yöpäivystys on oikein mitoitettu ja asikkaita riittää lääkäriä ja hoitajaa kohden sopivasti, niin eipä se siirto jonnekin isompaa yksikköä ruuhkauttamaan kauheasti lämmitä.

Niin, ongelma ei ole niissä pienissä klinikoissa ja päivystyksissä.

Ongelma on enemmän
1) Kalliissa erikoishoidoissa sairauksiin, joihin ennen ei ollut hoitoja
2) Väestön vanhenemisessa, vanhat ihmiset vaan on sairaampia
3) Byrokratian lisääntymisessä ja huonoissa tietojärjestelmissä, ennen sairaanhoidon henkilökunta hoiti sairaita, nykyään he kirjoittelevat raportteja huonosti toimiviin webbikilkkeisiin.

Ja liian harvassa olevat terveyskeskukset vaan lisäävät kuluja yhteiskunnalle mm. kela-taksien muodossa.

 

[Tonnin Seteli]

Kyllä säästöjä voi löytää jos oletetaan että päivystysten sulkeminen asutetummillakin alueilla niitä oikeasti merkittävästi tuo.

Ja liian harvassa olevat terveyskeskukset vaan lisäävät kuluja yhteiskunnalelle mm. kela-takein muodossa.

Nyt puhtaasti mutuilen, mutta saatan uskoa että pitkä matka päivystykseen aiheuttaa haluttomuutta ja joskus peräti mahdottomuutta saada hoitoa päivystysluonteiseen vaivaan nopeasti, sen ilmeisen seikan lisäksi että pitkä matka aiheuttaa vähäistä lisäviivettä. Jos näin on, tämä puolestaan aiheuttaa jopa pavunlaskijoiden rahassa mitattuna suuria tappioita, koska eivät kaikki tai edes kovin monet kätevästi kuole sen vuoksi pois. Hoidon kulut ja yksilölle aiheutuva haitta sisältäen työkyvyn heikentymisen mutta ei rajoittuen siihen keskimäärin kasvaa hoidon aloituksen viivästyessä.

 

[MXPO]

Huvittavaa, kun alueellinen eriarvoisuus alkaa kiinnostamaan vasta siinä vaiheessa kun muutkin joutuvat kärsimään kuin syrjäseudun asukkaat.

Niinhän se on meidän kaikkien kohdalla on. Asiat kiinnostaa vasta sitten kun ne iskeytyy oman todellisuuteen. Ei sen puoleen ei ole tarvinnut vielä ikinä mennä yöpäivystykseen ja toivottavasti ei tarvia.

Parasta on kun jännästi kunta rajalla asuu niin jos saa lähetteen eteenpäin niin lääkäri arpoo että lähettääkö hän potilaan etelään vai pohjoiseen keskussairaalaan, sitten kun menet ohjattuun keskussairaalaan niin siellä sanotaan ei sinun tänne olisi pitänyt tullla vaan sinne toiseen.

 

[MXPO]

Nyt puhtaasti mutuilen, mutta saatan uskoa että pitkä matka päivystykseen aiheuttaa haluttomuutta ja joskus peräti mahdottomuutta saada hoitoa päivystysluonteiseen vaivaan nopeasti, sen ilmeisen seikan lisäksi että pitkä matka aiheuttaa vähäistä lisäviivettä. Jos näin on, tämä puolestaan aiheuttaa jopa pavunlaskijoiden rahassa mitattuna suuria tappioita, koska eivät kaikki tai edes kovin monet kätevästi kuole sen vuoksi pois. Hoidon kulut ja yksilölle aiheutuva haitta sisältäen työkyvyn heikentymisen mutta ei rajoittuen siihen keskimäärin kasvaa hoidon aloituksen viivästyessä.

Tämä pitää paikkansa. Neurologiset oireetkin on tämmöisiä että kaikki lisäviive aiheuttaa vaan enemmän vaurioita. Et välttämättä kuole, mutta olet työkyvytön loppuikäsi ehkä huonolla tuurilla hoitolaitoksessa.

 

[asddsa]

Lappi nyt on Suomen sisällä aika ääriesimerkki. Karkeasti 1/3 maan pinta-alasta mutta vain 1/30 väestöstä. Ja noistakin jokin 2/3 asuu siinä Tornio-Kemi-Rovaniemi alueella.

Turisteja alkaa olla kovimpaan sesonkiaikaan todella paljon, joten en tiedä että miten nuo päivystykset sitten riittää niiden kanssa.

 

[jarppi83]

Lappi nyt on Suomen sisällä aika ääriesimerkki. Karkeasti 1/3 maan pinta-alasta mutta vain 1/30 väestöstä. Ja noistakin jokin 2/3 asuu siinä Tornio-Kemi-Rovaniemi alueella.

Turisteja alkaa olla kovimpaan sesonkiaikaan todella paljon, joten en tiedä että miten nuo päivystykset sitten riittää niiden kanssa.

Ei ne mitenkään riitä. Esim. Kittilässä 3kpl yksityistä lääkäripalvelua toimii alueella. Lomailevat lääkärit tekevät keikkaa lomailun yhteydessä lisäksi(tekevät myös päivystysluonteista työtä sesonkina). Kittilän väkiluku on vajaa 7000. Sesonkina sesonkityöntekijöiden ansiosta kasvaa hatusta vedettynä kolmanneksella. Väkiluku vähintään tuplaantuu turistien takia. Rovaniemi on toinen, jonka väkiluku kasvaa huomattavasti. Muiden paikkojen osalta volyymi on huomattavasti pienempi, mutta silti alueellisesti merkittävä.

 

[vienna]

Toivottavasti siirtyy takaisin sinne sahalle tai jos pitää johonkin loppusijoittaa, niin olkoot sitten Brysselissä mielummin kuin eduskunnassa.

Itse taas koen hänen ehdokkuutensa eväämisen hieman julmaksi kohtaloksi tätä suosittua PS ehdokasta kohtaan. Edes suuri suosio ja jo istuttu kausi europarlamentissa ei turvannut hänen ehdokkuuttaan uusiin eurovaaleihin.

Käytännössä puolue osoittaa ovea ja eläkkeelle siirtymistä Hakkaraiselle, sillä EU-meppi voi jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana ja Hakkarainen täyttää 64 vuotta huhtikuussa.

Sinällänsä Hakkaraisen kohtalo on kuitenkin varsin pehmeä, koska 8 vuotta eduskunnassa ja 5 vuotta europarlamentissa ovat nostaneet hänen eläkekertymäänsä mukavasti. Eduskunnasta noin 800 euron eläkekertymä sekä europarlamentista 3,5% eläkekertymällä olisi tulossa 10 000e/kk * 12kk * 5 vuotta * 0,035 = 21000 euroa vuositasolla, joka olisi kuukaudessa 1750 euroa.

Eli Hakkaraisen eläke on noussut kahdeksalla eduskuntavuodella ja viidellä europarlamenttivuodella lähes 2500 eurolla, eli hyvän eläkkeen Hakkarainen on saamassa, ottaen huomioon sen, että hänen koulutustasonsa on alle peruskoulun (erosi peruskoulusta).

Arvostitteko tätä todellista kansanedustajaa?

 

[PCB]

Arvostitteko tätä todellista kansanedustajaa?

En kovin paljoa arvostanut. Rasistinen mölisijä, ja typerä tietämätön moukka, pelkkää negatiivista annettavaa politiikkaan. Ainoa syy olla politiikassa näytti olevan oma etu, raha. Lisäksi lukuisat rikostuomiot kielivät, että ei ollut valmis kunnioittamaan yhteisiä sääntöjä. Puolueensa näköinen edustaja.

 

[jarppi83]

En kovin paljoa arvostanut. Rasistinen mölisijä, ja typerä tietämätön moukka, pelkkää negatiivista annettavaa politiikkaan. Ainoa syy olla politiikassa näytti olevan oma etu, raha. Lisäksi lukuisat rikostuomiot kielivät, että ei ollut valmis kunnioittamaan yhteisiä sääntöjä. Puolueensa näköinen edustaja.

Juntti ehkä, mutta ei rasisti. Soijalatte-porukoissa voi hyvinkin kauhistuttaa tuommoinen vulgaarinen kielenkäyttö. Noita Teuvo Hakkaraisia näkyy huoltoasemien kahvipöydissä keskustelemassa päivän polttavista aiheista. Tavallisen duunarin keskustelut eivät sovi herkimpien korville. Siellä voi olla monen kymmenen vuoden työura/veronmaksaminen takana ilman, että kuormittaa suomalaista yhteiskuntaa sosiaalitukien muodossa. Yksittäisiä rikkomuksiakin voi olla takana, mutta valtiolle on tilit selvät(sakot maksettu). Miksi tällaisten ihmisten ääni pitäisi vaimentaa Suomen politiikasta? Eikö jokainen kunnialla työnsä tekevä ja veronsa maksava ole ansainnut saada äänensä kuuluviin? Ekoterroristitkin jne. Muut anargistit on meillä politiikassa hyvin edustettuna vasemmiston ja Vihreiden osalta, vaikka heidän panoksensa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi on luokkaa naurettava/säälittävä...

 

[Köntsä-Ana]

Mikäköhän Teuvon panos oli viime vuodet? Eikö aika pitkään hengaillut jossain Kolumbiassa tms?

 

[PCB]

Juntti ehkä, mutta ei rasisti.

Niin, eihän se toistuva puhe n**keriukoista tietenkään mitään rasismia ole, ainakaan rasistin korviin.

 

[jarppi83]

Niin, eihän se toistuva puhe n**keriukoista tietenkään mitään rasismia ole, ainakaan rasistin korviin.

Lukioaikoina rehtori maantiedon tunnilla korrektisti luonnehti "tummaihoinen neekeri" puhuessaan tummaihoisista ja oltiin sentään 2000-luvulla. Olikohan tuo rehtori rasisti? Tuskin tarvitsee lähteä käsittelemään koulujen vanhoja oppimateriaaleja. Muotivillitykset siirtyvät haja-asutusalueille huomattavasti hitaammin, mitä soijalatte-porukoihin. Nykynuoriso on pienestä pitäen välittömästi tietoinen kansainvälisistä muotivillityksistä. Yhteiskunta on muuttunut hurjan nopeasti digitalisaation myötä, eikä vanhempi ikäpolvi ole yhtä sopeutuvainen. Suomessa apinoidaan kaikki ilmiöt, mitä esimerkiksi jenkeissä tapahtuu esim. Me2, BLM jne. Oli niille perusteita tai ei.

 

[Timo 2]

Niin, eihän se toistuva puhe n**keriukoista tietenkään mitään rasismia ole, ainakaan rasistin korviin.

itse en hakkaraisesta hirveästi välitä, mutta termin neekeri käyttäminen ei itsessään tee kenestäkään rasistia ja on hyvin laiskaa argumentointia.

 

[JCSH]

itse en hakkaraisesta hirveästi välitä, mutta termin neekeri käyttäminen ei itsessään tee kenestäkään rasistia ja on hyvin laiskaa argumentointia.

Jos kyseessä on joku vanhus, joka käyttää sanaa suht viattomassa kontekstissa, niin sitten joo, vähän ylilyöntiä huudella rasismia.

Mutta jos kyseessä on kansanedustaja, joka sanoo "Helsingissä on neekeriukkoja torien kulmat täynnä tyhjän panttina.", niin sanoisin, että ei se nyt kovin kaukaa haettua ole, että tuo nähdään rasistisena.

 

[Paapaa]

itse en hakkaraisesta hirveästi välitä, mutta termin neekeri käyttäminen ei itsessään tee kenestäkään rasistia ja on hyvin laiskaa argumentointia.

Neekeri-sanan viljelijä on joko idiootti/seniili tai sitten haluaa tietoisesti loukata ihmisiä etnisen taustan tai ihonvärin takia - eli on aika lailla rasisti. Kumpikin ihan hyviä syitä haistattaa Hakkaraiselle pitkät paskat ja evätä ehdokkuus. Sen lisäksi että vaikuttaa muutoinkin varsin yksinkertaiselta tyypiltä päättämään yhteisistä asioista. Joutaa vaihtoon.

 

[jarppi83]

Neekeri-sanan viljelijä on joko idiootti/seniili tai sitten haluaa tietoisesti loukata ihmisiä etnisen taustan tai ihonvärin takia - eli on aika lailla rasisti. Kumpikin ihan hyviä syitä haistattaa Hakkaraiselle pitkät paskat ja evätä ehdokkuus. Sen lisäksi että vaikuttaa muutoinkin varsin yksinkertaiselta tyypiltä päättämään yhteisistä asioista. Joutaa vaihtoon.

Mites Fatim Diarra sitten? Poistoon myös?

 

[Paapaa]

Mites Fatim Diarra sitten? Poistoon myös?

Whatabout Diarra! En tiedä mihin viittaat (en ole hänen sanomisiaan seurannut yhtään), mutta jos on idiootti tai rasisti, niin ehdottmasti "poistoon". Ei typeryyksiä möläyttelevistä edustajista ole kuin haittaa puolueelle. Koskee ihan samalla tavalla muitakin puolueita kuin vain PS:ää.

 

[Timo 2]

Whatabout Diarra! En tiedä mihin viittaat (en ole hänen sanomisiaan seurannut yhtään), mutta jos on idiootti tai rasisti, niin ehdottmasti "poistoon". Ei typeryyksiä möläyttelevistä edustajista ole kuin haittaa puolueelle. Koskee ihan samalla tavalla muitakin puolueita kuin vain PS:ää.

Diarra: "ainut syy muuttaa metsään on insesti ja se, että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua"

 

[Paapaa]

Diarra: "ainut syy muuttaa metsään on insesti ja se, että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua"

Toi on tietenkin täysin käsittämätön kommentti keltään edustajalta. Mutta ei nyt varsinaisesti taida liittyä Hakkaraiseen ja hänen eurovaaliehdokkuuteensa. En tiedä, onko Diarra asettumassa ehdolle. Itse en tuollaista möläyttäjää hyväksyisi puolueen ehdokkaaksi.

 

[draco76]

Mites Fatim Diarra sitten? Poistoon myös?

Pitäisitkö itse molemmat? Kyllä nuo joutaisi poistoon.

Molemmat tainneet vahingoittaa puolueensa mainetta, mutta ilmeisesti riittävästi kannattajia että haluavat pitää mukana.

 

[Himmler]

Äänestys EU:n yhteisvelasta tai uudesta tukipaketista tulee pian minkä takia Hakkaraisesta haluttiin päästä eroon.

Lisäksi mies edustaa niitä prolejuntteja joita Purra inhoaa.