- Liittynyt
- 24.06.2017
- Viestejä
- 4 940
Se nykyaikainen sään ennustaminen antaa kuitenkin mahdollisuuden esimerkiksi siihen, että voidaan päättää korjataanko osatuottoista ja vähän heikompilaatuista satoa vai jäädäänkö katsomaan sen sadon täydellistä tuhoutumista yllättävän pakkasjakson edessä, kuten syyskuussa 1867.Viljelyn lainalaisuudet ovat edelleen samat, vaikka teknologia sinänsä on kehittynyt. Aikakausi on sinänsä eri, mutta myös väestömäärä on eri. Ennustava meteorologiakaan ei ole mikään hopealuoti sikäli, että se lähinnä ennustaa minkälaista säätä on tulossa, mutta se ei voi mitenkään hallita niitä sääoloja (eikä ihmisellä sellaista valtaa ja teknolgoiaa ole muutenkaan). Jos olosuhteet kasvukaudella ovat huonot, niin sato on huono. Nälkävuosista voidaan oppia se, että niitä katovuosia on mahdollista tulla monia peräkkäin - se oli yksi syy, miksi silloiset varautumiskeinot eivät riittäneet. Eivätkä katovuodet ole muutenkaan ainoa shokki mitä viljelylle ja ruokalogistiikalle voi maailmalla tapahtua. Kansainvälinen varautumisyhteistyökin on vähän sellainen, että isossa kriisissä suuret maat huolehtivat ensisijaisesti omistaan - se opittiin viimeistään edellisen kulkutautipandemian aikana. Sen osalta en todellakaan jaa optimismiasi sen suhteen, että mitään sellaista ei voisi tapahtua enää koskaan jos maatalous painotetaan lähestulkoon pelkästään ruokakasvien viljelyyn sekä meillä että muualla.
Ja sitähän en ole sanonut, ettei mitään voisi tapahtua. Varmasti voi nykyaikanakin syntyä tilanteita, jossa jostain yksittäisestä raaka-aineesta voi tulla vakavia sadonmenetyksiä ja pulaa, mutta sellainen useiden katovuosien aiheuttama nälänhätä, jossa kaikki erilaiset maatalouden tuottamat ravinnonlähteet juureksista ja palkokasveista viljoihin ja hedelmiin olisivat yhtäaikaisesti loppu on nykyaikana ihan yhtä äärimmäisen epätodennäköinen ilmiö kuin se ydintalvi, johon ei kukaan käytännössä pysty varautumaan.
Aika lailla käsi kädessä tuntuu menevän noiden uusimpien pohjoismaisten ravintosuositusten kanssa, joita on ollut jyrsimässä kasaan nelisensataa pääosin paikallista asiantuntijaa.Duodecim on sinänsä lähinnä julkaisija ja lainasin siellä olleen nälkävuosista kertoneen artikkelin antamaan perspektiiviä. Tuohon THL:n pamppujen kirjoittamaan artikkeliin kommentoin lähinnä sen verran, että idea jossa koko maailmalle yritetään sovittaa samanlaista ruokaympyrää, tuotantopainotusta yms. on todellisuudesta irrallaan. Olosuhteet eri puolilla maailmaa ovat niin erilaiset, meikäläiset opit eivät toimi jossain Afrikassa eivätkä sikäläiset opit täällä. Tuollaisia tekstejä syntyy lähinnä silloin, kun kriteeriksi otetaan ainoastaan yksi asia mitä tavoitellaan.