Työttömyyslukujen vertailu on hedelmätöntä, koska siinä ei näy mm. ne kotiäidit, joita 60-luvun lopulla oli n. neljäsosa naisista.
Järkevämpää on verrata työllisten osuutta työvoimasta.
Valtiontalouden kannalta oleellista on verrata heitä, jotka ovat työttömänä ja saavat valtiolta tukea.
Kekkosen ja NL bilateraalikaupan osalta ongelma oli jotkut älyttömät itse kehitetyt säännöt, mm. se, että itävientiin menevän kotimaisuusaste piti olla 50 pros.
Siksi meillä oli sitten valtio-omisteisissa yhtiöissä ensinnäkin aivan järjettömän laajoja portfolioita sekä tuotantoa, joka oli jatkuvasti (kymmeniä vuosia) tappiollista.
No. Neukkulan hajoaminen sitten nopeasti näytti, miten sellaiselle käy. Länteen ei kelvannut laadultaan, hinnalla ei kyetty kilpailemaan ja konkurssiaalto oli valtava.
En nyt väitä, että kiitos (=moite) kuuluu yksin Kekkoselle , mutta suurelta osin kyllä.
Kekkosen aikaa on todella turhaa syytellä, Kekkosen loppukaudella v.1980 valtiolla ei ollut juurikaan velkaa,
-Valtionvelka 1980 oli 3,02 miljardia euroa / 9% bruttokansantulosta ja elintaso nousi.
-nyt sitä on jotain reilut 154miljardia ja niitä Kekkosen aikana valtion omistamia yhtiöitä on paljon myyty.
Valtion kannattaa tehdä/myydä vaikka ns. tappiolla, jos se konaiskulu on positiivinen. Eli muistan joskus kahvipöydässä kommentoineeni, että tilaus pitäisi pilkkoa niin, että työ voidaan tilata Suomesta.
Eli ei ole valtiontalouden kannalta mitään järkeä ostaa "tuotetta" ulkomailta, vaikka sen saa sieltä 15% halvemmalla. Kun samaan aikaan valtio menettää 24% arvonlisätuloa ja kotimaisen työvoiman maksamat verot, jos se tuote tehtäisiin Suomessa. Sekä ei tarvitse työllistää heitä hätäaputöillä, jotka taas lisäväät valtion kuluja.
-Kekkosen aikana toi ymmärrettiin ja saimme Neuvostoliitosta halpaa energiaa ja raaka-ainetta mikä mahdollisti sen lisääntyvän viennin länsimaihin kilpailukykyisin hinnoin. Ei sinne muuten mitää voinut viedä.
Nykyinen taantuma ei tietenkään johdu mistään valtiontalouden kurallaolosta, sen sijaan tämä kuten muutkin taantumat aiheuttavat ongelmia valtiontalouteen.
Tämäkin taantuma on pääosin investointilama, rahoituksen saatavuus on heikkoa ja rahoitus kallista. Syy on taustalla ollut nousukausi, joka kiihtyi ensin liian kuumaksi (koronapumppaus toki osasyynä), minkä vuoksi koronnostoilla se pakotettiin poikki.
Kun sitten taas korot kääntyvät laskuun (näyttäisi Euribor jo kääntyneen), niin jollain aikavälillä sitten seuraa nousukausi.
Toikin on miten sen halaut nähdä. Minusta on täysin selvää, että jos valtio ei enää pysty 10miljarjia/vuosi pumppaamaan helikopterirahaa se väkisin näkyy työttömyytenä ja ostovoiman laskuna.
Lisäksi nyt joutuu edes vähän maksamaan korkoa velasta (joskus 10-12% oli ihan normaali korko) ja nuorison tottuessa ns. nollakorkoon eivät osanneet varautua korkojen maksuun riittävästi, josta seurasi etteivät enää kulutakaan (eurojensa vähetessä) mm. joululahjoihin vanhaan malliin => sekin aiheuttaa taantumaa. Lisäksi sähkö on kallistunut josta seuraten lähes kaikki muukin kallistuu. Tosta seuraa, että aletaan lakkoilemaan oman toimeentulon puolustamiseksi, mikä vaan pahentaa kierrettä, mutta auttaa suhteeteessa toisiin ko. aloilla.
Nousukaudella sitten on erilaisia pullonkauloja, jotka voi hidastaa tai estää investointeja ja kasvua. Työvoiman, myös ulkomaisen työvoiman, saatavuus on yksi tällainen pullonkaula. Kohtaanto toinen.
Kuten joku tuossa kirjoitti, kannattaa unohtaa se kekkoslandian haikailu (ne ajat ei tule takaisin) ja vaikka lukea se Risto Murto: Puuttuvat puoli miljoonaa -teos. Se kyllä avaa silmät aihealueeseen ja sen tämän hetken ja tulevaisuuden ongelmiin.
Me olemme täällä pohjolassa maailman laidalla, eikä tämä maa mitenkään kykene elättämään määräänsä enenpää kansalaisia. Kekkosen aikaan meitä oli selkeästi vähemmän. Meidän pitäisi kyetä tekemään muita maita
selkekästi halvemmalla, jotta voisimme olla kilpailukykyisiä näillä lämmityskuluuilla ja pitkillä kuljetusmatkoilla.
Ja tuo osta Kiinasta vasta nurinkurin onkin. Suomi ja koko EU pyrkii kriiseistä oppineena tuomaan mahdollisimman paljon valmistusta tänne takaisin.
Myös kuluttajan suoraa ostamista Kiinasta pyritään jatkuvasti vaikeuttamaan ja tekemään kalliimmaksi. Mistä ihan käytännön esimerkkinä se alv ja tullialarajan pudotus ja postin käsittelymaksunjen salliminen EU:n ulkopuolisille lähetyksille.
No tossahan sä sen itse todistatkin, sitä on jo valtiovallan toimesta pyritty vähän hillitsemään, mutta silti ostamme Kiinasta valtavasti. Eipä tarvitse montaa sähköä kuluttavaa laitetta ottaa käteen, ettei siinä lukisi "Made in China"
Pyrkimys on eri asia kuin sen toteutuminen.
/img-s3.ilcdn.fi/baccfc34f32822cbde8b331b68e11dd9e62b6e8c3c8bc5aec30574cd7b08b621.jpg)
