Kotimaan politiikka

[Aksjdjjk]

Tästä uutisesta tuli aika wtf fiilis

Verotus | Orpo erehtyi: Solidaarisuusveron höllennys tuo hänelle noin 1 300 euroa vuodessa

Pääministeri Petteri Orpo (kok) arvioi torstaina Ylen lähetyksessä, ettei solidaarisuusveron alarajan nosto keventäisi verotusta pääministerin tuloilla. Hän toteaa nyt erehtyneensä.

www.hs.fi

Siis maamme pääministeri ei ymmärrä miten progressiivinen verotus toimii? Onko tämä todellista?

Tuli kyllä aika puskista tämä Orpon sekoilu. Sai hieman muuttamaan omaa käsitystäni hänen matemaattisesta- ja talousosaamisestaan.

Pitäisi olla joku sääntö että jos ei ymmärrä edes omaa henkilökohtaista talouttaan, ei saa olla päättämässä valtiontaloudesta. Toki tämä tiputtaisi heti >75% kansnaedustajista pois

 

[Jan11]

Vaikka tuossa puhutaankin isoista summista, tuo lause yllä on melko epärehellisesti kerrottu. Tutkijan kertomasta 46 miljardista 2% korko 28 vuoden ajalta on kyllä lähes miljardin vuodessa (eli 28 miljardia yhtä monen vuoden aikana) jos lasketaan niin, että ihan ekavuonnakin on jo ollut 46 miljardia lainaa, mutta tuo laskutapa on väärä. Kun sitä "lainaa" on otettu tasaisesti vuosien varrella, niin ensimmäisien vuosien "korot" ovat paljon pienemmät kun pääomakin on ollut. Nopealla laskutoimituksella oikeat luvut ovat 46 miljardia, ja korko 28 vuoden ajalta (kerran vuodessa korot pääomitettuna) on "vain" vajaa 11 miljardia - eli kokonaissumma olisi 57 miljardia.

Pikkuisen muutenkin vaikuttaisi tehdyn kärjistetysti nuo laskelmat (miten esim. asuntojen arvonaleneminen johtuisi maahanmuutosta, nehän vanhenee ja arvo alenee ihan samalla tavalla oli maahanmuuttajia tai ei? Vai onko tässä jokin juttu, että maahanmuuttajat perseilee 121 miljoonan edestä valtion/kuntien asuntoja vuodessa? Vai miten ihmeessä tuo arvonaleneminen lisää valtion velkaa?).

Mutta, jossain varmasti voidaan kuitenkin tehdä järkevämmin.

Vahteran kalkulaattori on jo vuosia ollut sen verran luova, että en yhtään ihmettele HT- ja KHT-statuksen poistamista. 80-90 luvuilla hänet tunnettiin kovan luokan ammattilaisena, mutta erityisesti eläkevuodet ei vissiin ole kohdelleet Paulia hellästi.

 

[91danger91]

Yksi ongelma suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on se, että vauraus ja suurituloisuus nähdään asioina, joita ei pitäisi olla ja joista pitäisi mielellään rangaista. Eli täällä on sellainen tasapäistämisen ilmapiiri, jossa esimerkiksi muita paremmasta tuottavuudesta ei saisi palkita millään tavalla.
Eikö tavoitteena pitäisi olla, että mahdollisimman moni suomalainen vaurastuu ja pääsee hyville ansioille? Joissain piireissä tuntuu keskituloisuuskin olevan kirosana ja jos jollain on enemmän tuloja kuin itsellä, olisi aivan oikein, jos verottaja tiputtaisi hänetkin samalla tasolle.
Nyt sitten ihmetellään, miksei Suomi houkuttele ulkomaisia huippuosaajia ollenkaan ja syynä on tietenkin rasismi. Sillä ei toki ole mitään merkitystä, että esim. rapakon takana saa paljon enemmän liksaa, verottaja vie välistä vähemmän ja ennen kaikkea vaurastuminen on sosiaalisesti hyväksyttävää.

Tähän kun lisätään YYA-ajan elinkeinorakenne ja rakennussektorin ja asuntojen suhteeettoman suuren osuuden bkt ja varallisuudesta niin ei ole ihme että täällä ollaan kohta keppikerjäläisiä. Kuulin eräältä norjalaiselta että he ihan oikeasti pitävät Suomea köyhänä maana.

 

[Janishell]

Toimeentulotuen perusosa on 555,11€ kuukaudessa. Tohon sitten päälle hyväksytyt asumismenot, mitkä vaihtelee Stadin 694 eurosta johonkin Kihniön 354 euroon, ja hyväksytyt laskut eli lähinnä sähkö, apteekki, ja kunnallinen lääkäri.

Jos on tälläkin palstalla kadehdittu elämäntapataiteilija, niin aika mahdoton on kahta tonnia kyhnyttää kelalta kuukaudesta toiseen.

Tuostahan saa melkeen 1500€ kuluja valtiolle kuukaudessa.

Itse saan käteen 2000€ kuukaudessa kun tekee 168h hommia.

 

[Maniac]

"Holtittoman" velanoton ovat kyllä saaneet aikaan Keskustalais- ja Kokoomuslaisvetoiset hallitukset Matti Vanhasen I hallituksen jälkeen, joka on viimeisin hallituskausi kun valtion velkaa on merkittävästi pienennetty.

Ylivoimaisesti suurin pudotus valtionvelassa suhteessa bkt:hen on tapahtunut Lipposen hallitusten aikana, jolloin valtion velka suhteessa bkt:hen putosi 61,0% -> 41,7%.

Tällä hetkellä valtion velka on 53,1% bkt:sta, joten väitteet "holtittomasta" ovat kyllä melkoisen tuulesta temmattuja.

SDP:n hallitusvastuu on kieltämättä synonyymi holtittomalle velanotolle kun historiaan katsotaan. Käteisen Kokoomuksen ja demarien hallituksen aikana valtion velka kasvoi sen 20 miljardia ja nyt Rinne/Marin -duo maksoi suomalaisille lähes 40 miljardia.

2000	63 435	46,6 %
2001	61 760	42,8 %
2002	59 253	40,0 %
2003	63 320	41,7 %
2004	63 788	40,2 %
2005	60 044	36,5 %
2006	58 904	34,1 %
2007	56 068	30,0 %
2008	54 382	28,0 %
2009	64 281	35,4 %
2010	75 152	39,9 %
2011	79 661	40,2 %
2012	83 910	41,7 %
2013	89 738	43,9 %
2014	95 129	46,0 %
2015	99 807	47,2 %
2016	102 352	47,0 %
2017	105 773	46,7 %
2018	104 973	45,0 %
2019	106 368	44,3 %
2020	124 833	52,4 %
2021	128 696	51,4 %
2022	141 628	53,1 %

Julkisyhteisöjen ja valtion velka

Valtionvelka Suomessa. Paljonko valtiolla on velkaa? Valtion velan kehitys eri vuosina. Julkisen sektorin velka EU-maissa.

www.veronmaksajat.fi

Lipposen hallituskaudella Nokia oli parhaassa kiidossaan, joten BKT:n mittarina käyttäminen velkaisuuden arviointiin on lähinnä tarkoitushakuista vääristelyä. Paremmin tilannetta kuvaa kuvaaja, jossa on esitetty valtion tulot ja menot:

Valtion tulot ja menot

Suomen valtion tulot, nettolainanotto ja menot eri vuosina. Budjettitalouden tulojen, verojen ja menojen kehitys.

www.veronmaksajat.fi

Finanssikriisin jälkeen maassamme on tullut tavaksi elää yli varojensa, ainoana poikkeuksena tähän on Sipilän hallitus, jolloin tulot ja menot saatiin kohdilleen. Olisi korkea aika kyetä myöntämään että hyvinvointivaltion aika on ohitse ja joudumme tekemään jatkossa yhä vaikeampia valintoja jotta tämä himmeli pysyy kasassa, mikäli velkaantumista ei saada loppumaan.

Vaikka tuossa puhutaankin isoista summista, tuo lause yllä on melko epärehellisesti kerrottu. Tutkijan kertomasta 46 miljardista 2% korko 28 vuoden ajalta on kyllä lähes miljardin vuodessa (eli 28 miljardia yhtä monen vuoden aikana) jos lasketaan niin, että ihan ekavuonnakin on jo ollut 46 miljardia lainaa, mutta tuo laskutapa on väärä. Kun sitä "lainaa" on otettu tasaisesti vuosien varrella, niin ensimmäisien vuosien "korot" ovat paljon pienemmät kun pääomakin on ollut. Nopealla laskutoimituksella oikeat luvut ovat 46 miljardia, ja korko 28 vuoden ajalta (kerran vuodessa korot pääomitettuna) on "vain" vajaa 11 miljardia - eli kokonaissumma olisi 57 miljardia.

Pikkuisen muutenkin vaikuttaisi tehdyn kärjistetysti nuo laskelmat (miten esim. asuntojen arvonaleneminen johtuisi maahanmuutosta, nehän vanhenee ja arvo alenee ihan samalla tavalla oli maahanmuuttajia tai ei? Vai onko tässä jokin juttu, että maahanmuuttajat perseilee 121 miljoonan edestä valtion/kuntien asuntoja vuodessa? Vai miten ihmeessä tuo arvonaleneminen lisää valtion velkaa?).

Mutta, jossain varmasti voidaan kuitenkin tehdä järkevämmin.

Ottamatta kantaa sen kummemmin Vahteran käyttämiin summiin, niin lienee päivän selvää että kehitysavun rahoittaminen lainarahalla on niin älyvapaata toimintaa kun olla ja voi. Ensin pitää voida auttaa itseään jotta voi auttaa muita.

 

[Jumputin]

SDP:n hallitusvastuu on kieltämättä synonyymi holtittomalle velanotolle kun historiaan katsotaan

Tämä kuvaa hyvin miten valtion velka lähti kiitoon. Lipposen hallituksesta punamultaan oli jo käyrät hyvässä suunassa..

Rinne/Marin -duo maksoi suomalaisille lähes 40 miljardia.

Millä summalla kuvittelet esim. nykyhallituksen pärjänneen kriisivuodet?

 

[Maniac]

Millä summalla kuvittelet esim. nykyhallituksen pärjänneen kriisivuodet?

Uskaltaisin väittää että pienemmällä kun hyvesignaloinnin tarve ja vähemmistöjen nuoleskelu olisi jäänyt vähemmälle. Heitetään nyt summaksi vaikka 10 mrd. euroa. En ole kuullut tälläisiä puheenvuoroja nykyhallitukselta:

Tätä elpymispaketti tarkoittaa numeroina: Suomi maksaa EU:lle vuodessa 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nyt

Suomen EU-jäsenmaksu kasvaa noin neljä prosenttia. Suomi maksaa jatkossa EU:lle nettona yhteensä noin 5,9 miljardia euroa seitsenvuotisen budjettikauden aikana.

www.iltalehti.fi

" Suomi on saamassa tulevasta EU-budjetista yhteensä noin 11,1 miljardia euroa, ja maksaa EU:lle noin 16,7 miljardia euroa. Suomen nettomaksuosuus on kuitenkin 5,9 miljardia euroa eikä 5,6 miljardia, koska isommassa summassa on mukana myös hallintomenoja. "

" Suomen maksuosuus EU:n elpymisrahastoon on 6,6 miljardia euroa, ja Suomi voi vastaanottaa hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä. "

Mahtavaa taloudenpitoa vasemmistopuolueiden vetämänä, ilmankos tilanne on tämänkaltainen.

 

[Jumputin]

Uskaltaisin väittää että pienemmällä kun hyvesignaloinnin tarve ja vähemmistöjen nuoleskelu olisi jäänyt vähemmälle. Heitetään nyt summaksi vaikka 10 mrd. euroa

Jep jep. Ei ainakaan realismista voi syyttää..

 

[Butali]

Kannattaa muistaa näitä korkomenoja kauhistellessa mitä Sixten Korkman totesi A-Studiossa. Vaikka tasakorkoisten valtiolainojen ~3% korot "jylläävät", niin samalla yli 5% inflaatio kuittaa korot ja pari prosenttiyksikköä ylikin.

Lisäys/selvennys: Tilanne on sama kuin asuntolainassa jos sinulla on nyt korkokatto lukittu vaikka 3% ja inflaation seurauksena palkkasi nousee 5%. Inflaatio tavallaan "syö" lainaasi.

 

[Timo 2]

Kannattaa muistaa näitä korkomenoja kauhistellessa mitä Sixten Korkman totesi A-Studiossa. Vaikka tasakorkoisten valtiolainojen ~3% korot "jylläävät", niin samalla yli 5% inflaatio kuittaa korot ja pari prosenttiyksikköä ylikin.

Ei se infalaatio mitään kuitaa, ellet saa nyt ostettettua jotain sellaista, jota ei tarvitse ostaa myöhemmin.

 

[Butali]

Ei se infalaatio mitään kuitaa, ellet saa nyt ostettettua jotain sellaista, jota ei tarvitse ostaa myöhemmin.

Kyllä. Raha pitäisi saada poikimaan.
Palkat nousee inflaation myötä ja niin nousee myös Valtion vientisaatavat, koska rahan arvo on pienempi.

 

[Niamu]

Toimeentulotuen perusosa on 555,11€ kuukaudessa. Tohon sitten päälle hyväksytyt asumismenot, mitkä vaihtelee Stadin 694 eurosta johonkin Kihniön 354 euroon, ja hyväksytyt laskut eli lähinnä sähkö, apteekki, ja kunnallinen lääkäri.

Jos on tälläkin palstalla kadehdittu elämäntapataiteilija, niin aika mahdoton on kahta tonnia kyhnyttää kelalta kuukaudesta toiseen.

En sanonut että saa vaan pitäisi saada.

 

[hyvää_päivää]

Yksi ongelma suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on se, että vauraus ja suurituloisuus nähdään asioina, joita ei pitäisi olla ja joista pitäisi mielellään rangaista. Eli täällä on sellainen tasapäistämisen ilmapiiri, jossa esimerkiksi muita paremmasta tuottavuudesta ei saisi palkita millään tavalla.
Eikö tavoitteena pitäisi olla, että mahdollisimman moni suomalainen vaurastuu ja pääsee hyville ansioille? Joissain piireissä tuntuu keskituloisuuskin olevan kirosana ja jos jollain on enemmän tuloja kuin itsellä, olisi aivan oikein, jos verottaja tiputtaisi hänetkin samalla tasolle.
Nyt sitten ihmetellään, miksei Suomi houkuttele ulkomaisia huippuosaajia ollenkaan ja syynä on tietenkin rasismi. Sillä ei toki ole mitään merkitystä, että esim. rapakon takana saa paljon enemmän liksaa, verottaja vie välistä vähemmän ja ennen kaikkea vaurastuminen on sosiaalisesti hyväksyttävää.

Niin ja omistaa ei saisi mitään. Pitäisi vaan asua vuokralla ja elää kädestä suuhun. Ja auta armias jos pistät osan palkasta vaikka sijoituksiin, niin olet hyvin paha ihminen. Kaikki rahat pitää tuhlata ja jos säästät esimerkiksi lapsillesi rahaa tulevaisuutta varten, niin sekin on väärin.

Miksi kateelisuus on suomessa niin pop? Eikö se ole hyvä vaan jos porukka tienaa ja tekee tulosta? Turha sitä on kadehtia. Jotkut opiskelee ja ahkertaa ja toiset ryyppää ja rellestää. Miksi sitä ahkeruutta katsotaan Suomessa pahana? Ihme neuvostoliittolaista ajattelutapaa vielä vuonna 2023 mukamas länsimaisessa yhteiskunnassa. Ihan nurinkurista tämä ajattelu vieläkin.

 

[10YG]

Millä summalla kuvittelet esim. nykyhallituksen pärjänneen kriisivuodet?

Me emme varmasti tiedä. Todennäköisesti edes jonkin verran paremmin.

Oliko pakko tehdä sote-uudistus, johon rahat ei riitä ja jättää lasku seuraaville hallituksille? Olisiko sen voinut tehdä paljon paremmin? Olisiko edes se hoitajamitoitus voitu ajatella uudelleen?
Rinne-Marin epäonnistui pahan kerran. Nyt Rinne on sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen pohjoismaisen yhteistyökomitean pääsihteeri ja Marin Saudi-Arabian sanansaattaja.

 

[draco76]

Me emme varmasti tiedä. Todennäköisesti edes jonkin verran paremmin.

Oliko pakko tehdä sote-uudistus, johon rahat ei riitä ja jättää lasku seuraaville hallituksille? Olisiko sen voinut tehdä paljon paremmin? Olisiko edes se hoitajamitoitus voitu ajatella uudelleen?
Rinne-Marin epäonnistui pahan kerran. Nyt Rinne on sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen pohjoismaisen yhteistyökomitean pääsihteeri ja Marin Saudi-Arabian sanansaattaja.

Nykyhallitus ottaa saman verran ilman koronaa ja sodan suurinta iskua. Jos Marin epäonnistui niin näyttää pahasti että nykyhallituskin epäonnistuu. Soteuudistusta yritti jo Sipilä.

 

[Naamapalmu]

Nykyhallitus ottaa saman verran ilman koronaa ja sodan suurinta iskua. Jos Marin epäonnistui niin näyttää pahasti että nykyhallituskin epäonnistuu. Soteuudistusta yritti jo Sipilä.

Siitä velasta menee melkein puolet korkoihin ja soteen (lähes 5mrd€), Marinin hallituskaudella korot oli yli 3 kertaa pienemmät.

Korkomenot 2022 ~700-800m€, 2023 2,6mrd€.

 

[Timo 2]

Nykyhallitus ottaa saman verran ilman koronaa ja sodan suurinta iskua. Jos Marin epäonnistui niin näyttää pahasti että nykyhallituskin epäonnistuu. Soteuudistusta yritti jo Sipilä.

Edellinen hallitus jätti niin paljon pysyviä menoja tälle hallitukselle, että tälläinen suora vertailu on typerää. Jos edellinen hallitus olisi jatkanut olisisi se alijäämä useita miljardeja enemmän pelkästään tälle vuodelle ja koko hallituskaudelle n. 20 mrd enemmän.

 

[Jumputin]

Edellinen hallitus jätti niin paljon pysyviä menoja tälle hallitukselle, että tälläinen suora vertailu on typerää. Jos edellinen hallitus olisi jatkanut olisisi se alijäämä useita miljardeja enemmän pelkästään tälle vuodelle ja koko hallituskaudelle n. 20 mrd enemmän.

Eli uskot että edellinen hallitus ottaisi 60 miljardia velkaa hallituskaudelle. Sulla on kaikesta päätellen laskelmatkin teorialle valmiina?

 

[draco76]

Edellinen hallitus jätti niin paljon pysyviä menoja tälle hallitukselle, että tälläinen suora vertailu on typerää. Jos edellinen hallitus olisi jatkanut olisisi se alijäämä useita miljardeja enemmän pelkästään tälle vuodelle ja koko hallituskaudelle n. 20 mrd enemmän.

Koronan menot oli valtavat ja nykyhallitus olisi saattanut laittaa enemmän rahaa siihen tukiaisten muodossa.

 

[Timo 2]

Eli uskot että edellinen hallitus ottaisi 60 miljardia velkaa hallituskaudelle. Sulla on kaikesta päätellen laskelmatkin teorialle valmiina?

Lähtökohta on että 4 mrd joka vuosi enemmän ja vikalle kaudelle 2 mrd extraa äänestäjien lahjontaan. Sitten hukkaavat vielä 2 mrd hallituksen pikkujouluihin ja 20 mrd on täynnä.

 

[10YG]

Nykyhallitus ottaa saman verran ilman koronaa ja sodan suurinta iskua.

Nuo korot sinulle jo selitettiin tuossa edellä.
Kukaan ei tiedä mikä on Ukrainan sodan suurin isku. Edes sinä et tiedä.

Jos Marin epäonnistui niin näyttää pahasti että nykyhallituskin epäonnistuu.

Se, että Antti "vappusatanen" Rinne oli vielä huonompi kuin Jyrki Katainen, ei todista mitään. Sanna Marin ei edes yrittänyt. Somejulkisuus ja velanotto oli Marinin linja.

Soteuudistusta yritti jo Sipilä.

Jokainen asiaa seurannut tietää tarpeen. Mauno Koivistoa lainaten sanon: "jotain tarttis tehdä". Nyt on uusi ja hyvä yritys, mutta vihervasemmisto ei sitä halua.
"Nyt tulee rahaa" sanoivat vasurit. Nyt sitten maksetaan niitä korkoja. Kiitos siitä Rinne, Marin, Arhinmäki, Saramo jne. Erityiskiitos Timo "pankkitilille ilmestyy rahaa" Harakka ja muut rividemarit.

Soteala on kriisissä. SDP oli neljä vuotta vallassa ja tulos on tämä:

IL selvitti hurjat suunnitelmat koko maasta: Terveysasemia kiinni, vanhuksia kotiin

Hyvinvointialueet tekevät nyt valtavia säästöohjelmia, jotka näkyvät muun muassa lähipalveluiden keskittämisenä ja digitaalisten palveluiden lisääntymisenä.

www.iltalehti.fi

" Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on hyvin synkkä. Kaikki alueet tekevät alijäämää tänä vuonna, eivätkä näkymät ole juurikaan paremmat lähivuosille."
Tästä kriisistä on Sanna Marinin hallitusta kiittäminen. Kiitos etenkin Sanna Marin, Krista Kiuru ja Aki Lindén (SDP).

 

[91danger91]

Kannattaa muistaa näitä korkomenoja kauhistellessa mitä Sixten Korkman totesi A-Studiossa. Vaikka tasakorkoisten valtiolainojen ~3% korot "jylläävät", niin samalla yli 5% inflaatio kuittaa korot ja pari prosenttiyksikköä ylikin.

Lisäys/selvennys: Tilanne on sama kuin asuntolainassa jos sinulla on nyt korkokatto lukittu vaikka 3% ja inflaation seurauksena palkkasi nousee 5%. Inflaatio tavallaan "syö" lainaasi.

Ei se ihan noin mene, jos palkka nousee 5% niin puolet menee marginaaliveroasteeseen, eli todellisuudessa jää 2,5% enemmän käteen jolloin reaalikorko on edelleen plussalla.

 

[Butali]

Ei se ihan noin mene, jos palkka nousee 5% niin puolet menee marginaaliveroasteeseen, eli todellisuudessa jää 2,5% enemmän käteen jolloin reaalikorko on edelleen plussalla.

Totta. Unohdin missä asutaan...

 

[Jan11]

Ei se ihan noin mene, jos palkka nousee 5% niin puolet menee marginaaliveroasteeseen, eli todellisuudessa jää 2,5% enemmän käteen jolloin reaalikorko on edelleen plussalla.

Ei se noinkaan mene, eli tuo on väärin. Marginaaliveroasteella on merkitystä yli- ja lisätöille.

Tuloverotukseen taas tehdään aina vuosittaiset inflaatiokorjaukset, jotka tosin perustuu valtionvarainministeriön ennusteeseen seuraavalle vuodelle. Joskus osuu paremmin, joskus huonommin, mutta yritys olisi osua kohdalleen.

 

[KeljuK]

Kuulin eräältä norjalaiselta että he ihan oikeasti pitävät Suomea köyhänä maana.

No, Norja on yksi maailman vauraimpia maita ja varmasti rikkain demokratia /capita öljytulojen takia.

 

[Butali]

Nykyhallituksen toiminnasta sanottava, että on kyllä mielestäni melkoista soutamista ja näpertelyä. Kohta yleislakon uhatessa alkavat myönnytellä taatusti jo AY-liikeen suuntaankin.
Minusta joko ei leikata keltään ollenkaan, tai sitten leikataan kunnolla aloittaen maahanmuutto/kehitysapu/sitra/suomen akatemia/business finland jne. vastaavat ja sitten vasta käydään ronskimmin yksittäisen kansalaisen kukkarolle. Kansa ja jopa AY-liike nielee kyllä pahan paikan tullen rajujakin leikkauksia jos rahaa ei syydetä samalla hullutuksiin ja hillotolppiin. En näe että näillä ohennussaksilla, julkisten palvelujen toimimattomuudella ja tällä nuorisorikollisuusaallon-harjalla Petterillä ja Purralla olisi mandaattia sanella kansan työehtoja, olipa valtiotalous miten kuralla tahansa.
Poliitikot pysykööt lestissään.

Suomeen tarvittaisi työväenpuolue ilman kommunismi/sosialismi-kuorrutuksia.

 

[Jan11]

Suomeen tarvittaisi työväenpuolue ilman kommunismi/sosialismi-kuorrutuksia.

Voiko sellaista olla, kun ajatus työväenliikkeestä perustuu pohjimmiltaan Marxin ideoihin?
Toki historian kuluessa sellaistakin meilläkin on kyllä kokeiltu, mutta varsinainen työväki itse ei oikeastaan ollut siinä juuri mukana.
Edit. Ylipäätään on vaikea kirjoittaa aiheesta käyttämättä marxilaisen teorian terminologiaa. Itsekin meinasin vahingossa käyttää termiä työväenluokka tuossa, korjasin sen pois.

 

[Butali]

Voiko sellaista olla, kun ajatus työväenliikkeestä perustuu pohjimmiltaan Marxin ideoihin?
Toki historian kuluessa sellaistakin meilläkin on kyllä kokeiltu, mutta varsinainen työväki itse ei oikeastaan ollut siinä juuri mukana.
Edit. Ylipäätään on vaikea kirjoittaa aiheesta käyttämättä marxilaisen teorian terminologiaa. Itsekin meinasin vahingossa käyttää termiä työväenluokka tuossa, korjasin sen pois.

Huono termi minulta ja totta.
Se mistä minä haaveilen tarvitsisi niin paljon rehellisiä poliitikkoja että olisi sula mahdottomuus...

Koko ajatus tuli mieleeni Norjan vaalituloksista. Huomasin että siellä taitaa olla sosiaalidemokraattinen puolue ja työväenpuolue erillään...

 

[Jan11]

Huono termi minulta ja totta.
Se mistä minä haaveilen tarvitsisi niin paljon rehellisiä poliitikkoja että olisi sula mahdottomuus...

Koko ajatus tuli mieleeni Norjan vaalituloksista. Huomasin että siellä taitaa olla sosiaalidemokraattinen puolue ja työväenpuolue erillään...

Ei sentään. Työväenpuolue on siellä se sosiaalidemokraattinen puolue.

Mutta on siellä joitain hassusti tai hämäävästi nimettyjä puolueita.:
Demokraatit on taitaa olla kuin ruotsidemokraatit. Siis konservatiivi-nationalistinen puolue.
Venstre on nimestään huolimatta keskustapuolue, vastine meidän kepulle.
Ja Keskusta taas on maaseudun EU:ta vastustava toinen keskustapuolue, vähän tulee meidän entisaikojen smp mieleen.

 

[draco76]

Hallitus | Työmatkan hinta nousee monilla, kirpaisee etenkin pitkää matkaa ajavia

Jos kodin ja työpaikan välinen ajomatka on pitkä, kukkaroon voi tulla vuodessa satojen eurojen lovi. Tutkijan mukaan työmatkan pituus vaikuttaa keskeisesti kulkuneuvon valintaan.

www.hs.fi

Työmatkakulut voivat nousta satoja euroja.

Vuosina 2022–2023 matkakuluja on voinut vähentää verotuksessa enintään 8 400 euroa, mutta nyt enimmäismäärä palaa aiempaan 7 000 euroon. Lisäksi Orpon hallitus aikoo vuoden alusta korottaa matkakuluvähennyksen omavastuuta asteittain 900 euroon, kun nyt se on 750 euroa.

Tuossa laskettiin sellaisen kokonaisvaikutus, jolla työmatka on 70km suuntaansa töihin omalla autolla. Hän menettää vuodessa 515 euroa 70.000 euron verotettavilla tuloilla. Tämäkin hallitus kurittaa autoilijoita surutta. Muiden verojen lasku laittaa autoilijat niiden maksumiehiksi.

 

[B12]

Tuossa laskettiin sellaisen kokonaisvaikutus, jolla työmatka on 70km suuntaansa töihin omalla autolla. Hän menettää vuodessa 515 euroa 70.000 euron verotettavilla tuloilla. Tämäkin hallitus kurittaa autoilijoita surutta. Muiden verojen lasku laittaa autoilijat niiden maksumiehiksi.

Siinä jo otettu huomioon, että sähköautolla ei juuri muita kuluja tule kuin renkaat. Ei sen työmatkan kuulu tienestiä olla.

 

[draco76]

Siinä jo otettu huomioon, että sähköautolla ei juuri muita kuluja tule kuin renkaat. Ei sen työmatkan kuulu tienestiä olla.

Aika harvalla on sähköauto. Kuvastaa kyllä hyvin nykyhallituksen touhuja, varakkaat otetaan huomioon hyvin.

 

[timppeli]

Hallitus | Työmatkan hinta nousee monilla, kirpaisee etenkin pitkää matkaa ajavia

Jos kodin ja työpaikan välinen ajomatka on pitkä, kukkaroon voi tulla vuodessa satojen eurojen lovi. Tutkijan mukaan työmatkan pituus vaikuttaa keskeisesti kulkuneuvon valintaan.

www.hs.fi

Työmatkakulut voivat nousta satoja euroja.


Tuossa laskettiin sellaisen kokonaisvaikutus, jolla työmatka on 70km suuntaansa töihin omalla autolla. Hän menettää vuodessa 515 euroa 70.000 euron verotettavilla tuloilla. Tämäkin hallitus kurittaa autoilijoita surutta. Muiden verojen lasku laittaa autoilijat niiden maksumiehiksi.

Minä olen yksi joihin tuo vaikuttaa, päivittäinen työmatka (edestakaisin) vähän vajaa 120km omalla autolla. Saan koko matkalta omalla autolla vähennyksen koska verottajakin uskoo ettei tuota työmatkaa ole järkevää yrittää tehdä julkisella liikenteellä, eikä se välttämättä julkisilla tulisi juurikaan edes halvemmaksi (esim. useampi vuosi sitten muistan työkaverin huikanneen että minun kannattaisi laskea paljonko työmatkani maksaisi julkisia käyttäen, koska se saattaisi tulla jopa kalliimmaksi kuin oman auton käyttö vähennyksessä; en kuitenkaan jaksanut tehdä laskutehtävää, tarkistella lippujen ajantasaisia hintoja yms.).

Silti en välttämättä vastusta tuota uudistusta, eli omavastuuosuuden korotusta, vaikka se itseäni kirpaiseekin. En yleisesti ottaen lähde politiikassa siitä että vastustan kaikkea josta ei ole juuri minulle henkilökohtaista etua, vaan pyrin katsomaan isompaa kuvaa, miten se vaikuttaa koko yhteiskuntaan yms.

Saatan olla väärässäkin, mutta epäilen omavastuuosuuden korotuksen taustalla mahdollisesti olevan isojen taajamien, varsinkin pääkaupunkiseudun, julkisen liikenteen lippujen hinnan korotukset. Tällä on se merkitys että ainakin menneisyydessä minusta on aina tuntunut siltä että tuo työmatkakuluvähennyksen omavastuuosuus on asetettu juuri sellaiselle tasolle etteivät isot massat, eli isoissa taajamissa työmatkoihinsa julkista liikennettä käyttävät, saisi kyseistä etua.

Tämä on mielestäni pelkästään järkevää koska se lisäisi byrokratiaa ja sitä kautta yhteiskunnan kuluja jos yhtäkkiä esim. puolet tai edes kolmasosa pääkaupunkiseudulla asuvista ja siellä työskentelevistä alkaisi joka vuosi tehdä verotuskorjauksia vain koska julkisen liikenteen käyttökulut esim. ABC-lipulla jäisivät hieman tuon omavastuuosuuden yläpuolelle. Järkevämpää on että omavastuuosuus asetetaan sellaiselle tasolle että tällaiset massat eivät ala joka vuosi rustata verotuspäätöskorjauksia verottajalle, kuten esim. minä teen. Ajattelin samalla tavoin myös silloin kun vastaavasti työmatkakuluni (julkisilla) Vantaalta Espooseen tai Helsinkiin jäivät tuon omavastuuosuuden alle, enkä siten ollut koskaan oikeutettu ko. vähennyksiin, en vaikka Espooseen meninkin omalla autollani (koska työmatkaani meni autolla 14 min, ja julkisilla n. 1 tunti).

Kyllä, nyt sitten ilmeisesti tulen saamaan entistä vähemmän veronpalautuksia, mutta jos perusteluna on ainakin osittain ollut esim. ylläoleva, hyväksyn sen. Toisaalta saattaisin hyväksyä ihan vain senkin perustelun että valtiontaloutta pitää yrittää vakauttaa eli lisätä tuloja ja vähentää menoja; olkoon tuo yksi korsi kekoon minulta. Olenhan sentään hyvä ihminen.

 

[draco76]

Minä olen yksi joihin tuo vaikuttaa, päivittäinen työmatka (edestakaisin) vähän vajaa 120km omalla autolla. Saan koko matkalta omalla autolla vähennyksen koska verottajakin uskoo ettei tuota työmatkaa ole järkevää yrittää tehdä julkisella liikenteellä, eikä se välttämättä julkisilla tulisi juurikaan edes halvemmaksi (esim. useampi vuosi sitten muistan työkaverin huikanneen että minun kannattaisi laskea paljonko työmatkani maksaisi julkisia käyttäen, koska se saattaisi tulla jopa kalliimmaksi kuin oman auton käyttö vähennyksessä; en kuitenkaan jaksanut tehdä laskutehtävää, tarkistella lippujen ajantasaisia hintoja yms.).

Silti en välttämättä vastusta tuota uudistusta, eli omavastuuosuuden korotusta, vaikka se itseäni kirpaiseekin. En yleisesti ottaen lähde politiikassa siitä että vastustan kaikkea josta ei ole juuri minulle henkilökohtaista etua, vaan pyrin katsomaan isompaa kuvaa, miten se vaikuttaa koko yhteiskuntaan yms.

Saatan olla väärässäkin, mutta epäilen omavastuuosuuden korotuksen taustalla mahdollisesti olevan isojen taajamien, varsinkin pääkaupunkiseudun, julkisen liikenteen lippujen hinnan korotukset. Tällä on se merkitys että ainakin menneisyydessä minusta on aina tuntunut siltä että tuo työmatkakuluvähennyksen omavastuuosuus on asetettu juuri sellaiselle tasolle etteivät isot massat, eli isoissa taajamissa työmatkoihinsa julkista liikennettä käyttävät, saisi kyseistä etua.

Tämä on mielestäni pelkästään järkevää koska se lisäisi byrokratiaa ja sitä kautta yhteiskunnan kuluja jos yhtäkkiä esim. puolet tai edes kolmasosa pääkaupunkiseudulla asuvista ja siellä työskentelevistä alkaisi joka vuosi tehdä verotuskorjauksia vain koska julkisen liikenteen käyttökulut esim. ABC-lipulla jäisivät hieman tuon omavastuuosuuden yläpuolelle. Järkevämpää on että omavastuuosuus asetetaan sellaiselle tasolle että tällaiset massat eivät ala joka vuosi rustata verotuspäätöskorjauksia verottajalle, kuten esim. minä teen. Ajattelin samalla tavoin myös silloin kun vastaavasti työmatkakuluni (julkisilla) Vantaalta Espooseen tai Helsinkiin jäivät tuon omavastuuosuuden alle.

Kyllä, nyt sitten ilmeisesti tulen saamaan entistä vähemmän veronpalautuksia, mutta jos perusteluna on ainakin osittain ollut esim. ylläoleva, hyväksyn sen. Toisaalta saattaisin hyväksyä ihan vain senkin perustelun että valtiontaloutta pitää yrittää vakauttaa eli lisätä tuloja ja vähentää menoja; olkoon tuo yksi korsi kekoon minulta. Olenhan sentään hyvä ihminen.

Mutta eikö silloin myös polttoaineveron korotus olisi asia, joka auttaisi valtiontaloutta? Tässä oli kyse siitä, että osa meistä ovat vihaisia työmatkojen sekä autoilijoiden kurittamisesta. Huviajelun hinta tippuu, mutta kun pointti oli koko ajan työmatka-ajot ja muut pakolliset ajot.

 

[timppeli]

Siinä jo otettu huomioon, että sähköautolla ei juuri muita kuluja tule kuin renkaat. Ei sen työmatkan kuulu tienestiä olla.

Jos tuo olisi peruste, siihen oikea ratkaisu olisi rukata vähennyksen perusteena olevaa laskennallista "kustannus per km" alemmas, ei kasvattaa omavastuuosuutta.

Tosin tuo on haasteellista koska ei kyseisen kilometrin hinnan perusteena ole pelkästään ajoon käytetyn bensiinin tai sähkön hinta, vaan yleisemmin auton omistamiseen kuluva raha, periaatteessa myös sen hankinta mutta myös muut kulut (huollot, vakuutukset, katsastukset, käyttövoimavero jne.). On kovin tapauskohtaista kumpi tulee silloin auton kanssa matkaavalle halvemmaksi, polttomoottoriauto vai sähköauto, tai ehkä jopa hybridi. Johonkin tuo määritelty hinta pitää kuitenkin asettaa. Muistutan lisäksi että vähennystä voi saada ja saakin myös julkisen liikenteen käytöstä, verottaja ei välttämättä edes hyväksy vähennyksen perusteeksi oman auton käyttöä, mutta silti saattaa hyväksyä julkisen liikenteen käytön (jos kustannus edelleen menee omavastuuosuuden yläpuolelle).

Lisäksi puutun vielä tuonon "Ei sen työmatkan kuulu tienestiä olla.". Muista nyt kuitenkin että kyseessä on vähennys siihen mikä verotuksessa katsotaan verotettaviksi tuloiksisi, ei mikään työmatkakulujen hinnan kokonaisvaltainen palautus verotettavalle. Periaatteessa siis saat laskennallisten työmatkakulujesi osalta takaisin veroprosenttisi verran rahaa, esim. 25% tai mikä liekään. Miinus se omavastuuosuus.

Tälle perustelu on aivan sama kuin sille että jos sinun pitää ostaa työsi tekemistä varten työpuku, läppäri ja lyijykynä, voit vähentää nuo työhösi liittyvät kulut verotuksessasi, eli tuloistasi noihin kulunut raha katsotaan verovapaaksi, mikä sinänsä järkevää onkin. Sama ajatus pätee työmatkavähennykseen; verottaja on niin höveli ettei verota sitä osuutta tuloistasi, mikä sinulla kuluu siihen että yleensäkään pääset työpaikallesi. Miinus tuo mainittu omavastuuosuus, mahdollisesti jotta vähennykseen liittyvä byrokratia ei räjähtäisi käsiin kun kaikki isoissa taajamissa asuvat ja työssäkäyvätkin alkaisivat rustata joka vuosi verotuksen oikaisuja, siinä pitäisi sitten varmaan tuplata tai triplata työntekijöiden määrä verohallinnossa.

Tuo "työmatkoilla tienaaminen"-argumentti pätee ehkä paremmin työnantajan maksamiin kilometrikorvauksiin, joita työstä riippuen joillekin paljon liikkuville työntekijöille saattaa joskus kertyä kivastikin, ja niillä voi laskennallisesti jopa tienata. Niitäkään ei käsittääkseni makseta varsinaisista työmatkakuluista, vaan siitä että joudut ajamaan, esim. käymään asiakkaiden luona, omalla autollasi ja bensallasi työaikana. Se on kuitenkin täysin eri juttu kuin tuo työmatkakulujen verovähennysoikeus. Vaikea keksiä että työmatkavähennyksellä kukaan onnistuisi oikeasti ansaitsemaan.

 

[timppeli]

Mutta eikö silloin myös polttoaineveron korotus olisi asia, joka auttaisi valtiontaloutta? Tässä oli kyse siitä, että osa meistä ovat vihaisia työmatkojen sekä autoilijoiden kurittamisesta. Huviajelun hinta tippuu, mutta kun pointti oli koko ajan työmatka-ajot ja muut pakolliset ajot.

Periaatteessa kyllä, mutta toisaalta polttoaineiden hinnat ovat verotuksen ja muiden lisämaksujen takia olleet Suomessa jo niin megalomaanisen korkeita että en pane välttämättä pahakseni jos niitä hieman rukataan alemmas, vaihteeksi. Siitä huolimatta etten minäkään siitä hyödy koska olen nykyisin sähköautoilija.

On taajamien ulkopuolella muutakin tarpeellista ajoa kuin vain työmatka-ajot, esim. lasten haut ja viennit päivähoitoon, kaupassa käynnit jne. "Hupiajelusta" tulee kuva ikäänkuin olisi tavanomaista lähteä ulos ajelemaan ympäriinsä ilman mitään tarkoitusta ja päämäärää, en itse tunne ketään joka näin tekisi enkä ainakaan itse niin tee, vaikka paljon muutakin ajoa teen kuin vain työmatkani. Katsotaanko esim. se täysin turhaksi huviajeluksi jos ajaisimme koko perheen voimin puvuissa Vantaalta Mäntsälään sukulaisen häihin ja/tai hautajaisiin? Vai polkupyörälläkö se matka pitäisi tehdä?

 

[Jan11]

Työmatkavähennyksen alarajaa on nostettu viimeksi 2015 (600€ -> 750€), ja kun inflaation myötä korotus on oikeastaan ihan looginen. On siellä oudompiakin juttuja ihmeteltäväksi kuin tämä.

 

[draco76]

Työmatkavähennyksen alarajaa on nostettu viimeksi 2015 (600€ -> 750€), ja kun inflaation myötä korotus on oikeastaan ihan looginen. On siellä oudompiakin juttuja ihmeteltäväksi kuin tämä.

Asumistukea tiputetaan ja sanotaan että muuttakaa kauemmas työpaikasta halvemoaan asuntoon. Samalla leikataan työmatkavähennystä jotta varmasti työssäkäyminen tulisi kalliiksi.

Onneksi itsellä on etätyö, niin tuo ei vaikuta. Auto on vapaa-ajan menoja varten, se on nyt halvempaa.

 

[vindicator rapeto]

Asumistukea tiputetaan ja sanotaan että muuttakaa kauemmas työpaikasta halvemoaan asuntoon. Samalla leikataan työmatkavähennystä jotta varmasti työssäkäyminen tulisi kalliiksi.

Onneksi itsellä on etätyö, niin tuo ei vaikuta. Auto on vapaa-ajan menoja varten, se on nyt halvempaa.

Tuossa on kyllä selkeä ristiriita hallituksen toimissa. Töihin pidempää matkaa ajavilla vaikutus on jo satoja euroja vuositasolla, ja tämä siis hallituksen aikaan jonka yksi puolue piti vaalien aikana kovaa meteliä sen puolesta ettei näin kävisi. Ensin persut menivät pienituloisten kukkarolle, ja nyt tämä.

Selvitys autoilun nousevista kustannuksista kirvoittaa kovaa kritiikkiä hallitukselle – ”Perussuomalaiset pettivät ensin pienituloiset, nyt petetään autoilijat”

Tänään otsikoihin noussut selvitys siitä, millä tavoin autoilijoiden – erityisesti työmatkojaan autolla ajavien – kustannukset uhkaavat nousta, on herättänyt keskustelua ja kirpeää kritiikkiä. Erityisesti on moukaroitu perussuomalaisia vaalilupausten pettämisestä, sillä puolue piti vaaleissa...

demokraatti.fi

"Malm huomauttaa, että ennen vaaleja luvattiin ”vaikka mitä aleja polttoaineeseen”, mutta lupaukset eivät vastaa harjoitettavaa politiikkaa."

 

[Janishell]

Missäs vaiheessa tämä hallitus on korottanut autoilu verotusta? Eikös nämä korotukset ole niitä väliaikaisia veron alennuksia?

 

[ikuhappy]

Hallitus | Työmatkan hinta nousee monilla, kirpaisee etenkin pitkää matkaa ajavia

Jos kodin ja työpaikan välinen ajomatka on pitkä, kukkaroon voi tulla vuodessa satojen eurojen lovi. Tutkijan mukaan työmatkan pituus vaikuttaa keskeisesti kulkuneuvon valintaan.

www.hs.fi

Työmatkakulut voivat nousta satoja euroja.

Voivat ja voivat. Joihinkin osuu, niinkuin aina, mutta valtaosa ei ainakaan laillisesti saa oman auton mukaan vähentää työmatkakuluja - sen verran tiukat on sen ehdot (toisin kuin kansanedustajilla). Kaverit kertoivat, että joku on kuitenkin oman auton vähennyksiin saanut kun on vähän muunneltua totuutta verottajalle ilmoittanut .

 

[Janishell]

Voivat ja voivat. Joihinkin osuu, niinkuin aina, mutta valtaosa ei ainakaan laillisesti saa oman auton mukaan vähentää työmatkakuluja - sen verran tiukat on sen ehdot (toisin kuin kansanedustajilla). Kaverit kertoivat, että joku on kuitenkin oman auton vähennyksiin saanut kun on vähän muunneltua totuutta verottajalle ilmoittanut .

Jeps täytyy olla melkeen kolmivuoro hommissa, että saa autolla kruisailun töihin vähennettyä verotuksessa.

 

[draco76]

Jeps täytyy olla melkeen kolmivuoro hommissa, että saa autolla kruisailun töihin vähennettyä verotuksessa.

Kuten sairaalan työntekijät.

 

[Janishell]

Kuten sairaalan työntekijät.

Itse olen peltiseppä hommissa ja olen kolmessa vuorossa myöskin.

 

[timppeli]

Asumistukea tiputetaan ja sanotaan että muuttakaa kauemmas työpaikasta halvemoaan asuntoon.

Ei, vaan neuvottele vuokrasopimuksesi tms. alemmaksi, tarvittaessa vaikka muuttamalla kyseisessä taajamassa halvemmalle seudulle (esim. Etu-Töölöstä vaikka Vantaan Koivukylään tai Länsimäkeen). Ei silloin edelleenkään tarvita autoa päivätöiden tekemiseen.

Kun tarpeeksi moni niin tekee, tuppaa vuokrataso alentumaan myös siellä Töölössä aidossa jygend-linnassa.

Tai vaihtoehtoisesti, mene parempipalkkaisiin töihin tai vaadi nykyisestä työpaikasta parempaa palkkaa, jos välttämättä haluat asua Töölössä. Paikallinen sopiminen yms.

 

[timppeli]

Voivat ja voivat. Joihinkin osuu, niinkuin aina, mutta valtaosa ei ainakaan laillisesti saa oman auton mukaan vähentää työmatkakuluja - sen verran tiukat on sen ehdot (toisin kuin kansanedustajilla). Kaverit kertoivat, että joku on kuitenkin oman auton vähennyksiin saanut kun on vähän muunneltua totuutta verottajalle ilmoittanut .

Se lienee tarkoituksenmukaista. Tahtotila tuskin on että olisi jokin joka vuosi jälkikäteen selvitettävä verovähennys, kuten työmatkakulut ovat, jonka suurin osa palkansaajista korjaisi veroilmoitukseen joka vuosi. Turhan paljon byrokratiaa turhan takia.

Siksi siinä, ainakin minun järkeni mukaan, on se omavastuuosuus, jotta kaikki pääkaupunkiseudullakin asuvat ja työskentelevät eivät joka vuosi tekisi tuota vähennysrumbaa. Halutaan että tuon vähennyksen saaminen, oli se sitten oman auton tai julkisen liikenteen perusteella, olisi ennemmin poikkeus kuin sääntö.

Minusta ne säännöt milloin oman auton käytön saa vähentää verotuksessa ovat suht järkeenkäypiä, ja minä sekä kaksi työkaveriani saavat sen läpi ihan sukkana joka kerta (meillä työmatkat yhteen suuntaan n. 60-100km, eli 120-200km päivässä ajoa). Minulla perustelut ovat että julkisilla kulkemalla joutuisin lähtemään töihin ennen klo 5 ja muistaakseni myös että kävelymatkaa tulee yli "sallitun" (olikos se nyt 3km).

Toisella työkaverilla perustelut voisivat hyvin olla samat, mutta hän käyttää pääperusteluna ettei hänen kotoaan edes kulje julkista liikennettä että hän ehtisi ajoissa töihin.

Kolmannella, sillä jolla on 100km työmatka, perustelut lienevät samat kuin minulla.

Ei tarvitse käyttää muunneltua totuutta. Oman auton käyttö kyllä helpottaa työmatkoja pääkaupunkiseudullakin jos pitää ehtiä ennen töitä viedä muksut kotoa kauempana olevaan päivähoitoon jne., mutta se ei yksinään riitä perusteluksi vähennyksen saamiseksi.

 

[Lamanka]

Jeps täytyy olla melkeen kolmivuoro hommissa, että saa autolla kruisailun töihin vähennettyä verotuksessa.

Julkisten mukaan lasketaan jos esimerkiksi toiseen suuntaan olis julkinen mahdollinen. Työkaveri sai vähentää työhön tulomatkan oman auton mukaan ja kotimatkan julkisilla. Hänellä oli kyllä työmatka 145km suunta.

 

[draco76]

Ei, vaan neuvottele vuokrasopimuksesi tms. alemmaksi, tarvittaessa vaikka muuttamalla kyseisessä taajamassa halvemmalle seudulle (esim. Etu-Töölöstä vaikka Vantaan Koivukylään tai Länsimäkeen). Ei silloin edelleenkään tarvita autoa päivätöiden tekemiseen.

Kun tarpeeksi moni niin tekee, tuppaa vuokrataso alentumaan myös siellä Töölössä aidossa jygend-linnassa.

Tai vaihtoehtoisesti, mene parempipalkkaisiin töihin tai vaadi nykyisestä työpaikasta parempaa palkkaa, jos välttämättä haluat asua Töölössä. Paikallinen sopiminen yms.

En usko kovinkaan monen laitoshuoltajan taikka edes sairaanhoitajan asuvan Töölössä. Ehkä joku lääkäri asuu siellä. Olen kuullut että julkiset eivät toimi muutenkaan Helsingissä hyvin jos on vuorotöissä. Ei kuulemma edes päivällä joka paikassa, kun kehuin että Helsingissä ei tarvitse autoa.

 

[91danger91]

Ei se noinkaan mene, eli tuo on väärin. Marginaaliveroasteella on merkitystä yli- ja lisätöille.

Tuloverotukseen taas tehdään aina vuosittaiset inflaatiokorjaukset, jotka tosin perustuu valtionvarainministeriön ennusteeseen seuraavalle vuodelle. Joskus osuu paremmin, joskus huonommin, mutta yritys olisi osua kohdalleen.

En ole tämmöisestä tuloverojen inflaatiokorjatusta härvelistä aikaisemmin kuullut. Lähdettä tai laskelmia tälle? Onko käteen jäävä suhteellinen netollinen rahamäärä siis aina sama riippumatta inflaatiotilanteesta?

Esim jos työntekijä tienaa vuonna 2023 40k, palkka nousee 5% 1.1.24 vuonna 2024 palkan ollessa näin 42k€. Inflaatio on samaan aikaan 5%.

Nettotulot 2023 40k€ tuloilla 29 126
Nettotulot 2024 42k€ tuloilla XX XXX€?

Miten lasketaan vuoden 2024 tulovero jos tuloverotukseen ei tule muita muutoksia kuin inflaatiovaikutus?

Palkansaajan veroprosentit 2025

Kuinka paljon eri tulotasoilla maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen". Marginaaliveroprosentti kuvaa...

www.veronmaksajat.fi

 

[Timo 2]

En ole tämmöisestä tuloverojen inflaatiokorjatusta härvelistä aikaisemmin kuullut. Lähdettä tai laskelmia tälle? Onko käteen jäävä suhteellinen netollinen rahamäärä siis aina sama riippumatta inflaatiotilanteesta?

Esim jos työntekijä tienaa vuonna 2023 40k, palkka nousee 5% 1.1.24 vuonna 2024 palkan ollessa näin 42k€. Inflaatio on samaan aikaan 5%.

Nettotulot 2023 40k€ tuloilla 29 126
Nettotulot 2024 42k€ tuloilla XX XXX€?

Miten lasketaan vuoden 2024 tulovero jos tuloverotukseen ei tule muita muutoksia kuin inflaatiovaikutus?

Palkansaajan veroprosentit 2025

Kuinka paljon eri tulotasoilla maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen". Marginaaliveroprosentti kuvaa...

www.veronmaksajat.fi

Tulorajoja nostetetaan inflaation verran. Tai tämä olisi ainakin loogisin selitys.