Tämä argumentti kaatuisi siihen että afrikkalaisissa geenipaketeissa on keskenään enemmän varianssia kuin niissä muihin. Jos näin olisi
Tuossa älykkyyskeskustelussa, vaikka rasistinen ajattelutapa sivuutettaisiinkin, on sellainen pahasti vanhentunut ajattelutapa, että älykkyyden testaaminen ei muka olisi kulttuurisidonnaista ja että älykkyys ei, muiden ominaisuuksien ohella olisi aihealue, jolla voi harjaantua.
Nykykäsityksen mukaan teollistuneissa länsimaissa kehitetyt testausmetodit jossain määrin suosivat länsimaisia kulttuureja - vaikka sitä on yritetty välttääkin. Sen lisäksi on nähty, että kehittyneiden talouksien varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmät jossain määrin harjaannuttavat järjestelmän läpäisevästi ajattelun taitoja.
Tämä tuottaa muutoksia usealla mekanismilla. Ensinnäkin harjaantuminen tekee testien tekemisestä ikään kuin helpompia vrt. henkilö, jolle testitehtävät tulevat eteen ainutkertaisesti ensimmäisen kerran elämässä. Toiseksi ajattelutaitojen ja erityisesti matemaattis-loogisen ajattelun harjaannuttaminen auttaa ongelmien hahmotuksessa, analysoinnissa ja ratkaisuissa. Nämä kaksi ensin mainittua vähintäänkin nopeuttavat tehtävien tekoa, millä rajatun ajan testitmpäristössä on merkityksensä.
Kolmanneksi viimeaikaisen aivotutkimuksen ja erityisesti kuvantaminen kehittymisen myötä tiedämme, että ympäristö ja harjaantuminen tekee muutoksia aivoyhteyksiin. Aivotkin harjaantuvat.
Neljänneksi ympäristö ja harjaantuminen tuottaa epigeneettisiä muutoksia, muutoksia geenitasolla. Aiemmin ajateltiin, että geneettiset muutokset ovat useiden sukupolvien ylitse tapahtuvia hitaita muutoksia. Nyt tiedämme, että esimerkiksi yksikin dramaattinen tapahtuma saattaa niitä aiheuttaa ja että ne jossain muodossa myös periytyvät jälkipolville - vastaavaa tekee myös hitaat ja pysyväisluonteiset jutut ympäristössä (esim. rakennettu kaupunkiympäristö vrt. maaseutu).
Onkin varsin mielenkiintoista, että viimeisen vuosikymmenen aikana niin testattu älykkyys kuin koululaisten osaamista mittaavat Pisa-tulokset on juuri teollistuneissa länsimaissa alkaneet taantua. Toisin sanoen, molempiin vaikuttaa mahdollisesti ympäröivän yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän vaativuuteen liittyvät muutokset, mutta mahdollisesti myös lasten ja nuorten vapaa-ajan kehittävien tekijöiden muuttuminen.
Sinällään tällainen keskustelu on avaavaa. Olisikin hauska nähdä perussuomalaispoliitikkojen osallistuvan vastaavaan keskusteluun, niin näkisi, ovatko he samaa mieltä kuin mestarinsa ja vaikkapa tämänkin keskustelun moni kirjoittaja. Ja PM Orpon reagointi siihen.