Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Voi jos tarkoitus on laittaa kontaktorit yhtä aikaa päälle&pois. Jos jokainen kontaktori oltava ohjattavissa erikseen niin sitten pitää olla yhtä monta lähtöä shellyssa/shellyissa...Voiko yhdellä Shellyllä ohjata kahta tai useampaa kontaktoria yhtä aikaa?
Omassa tyhmässä pumpussa ei tuota mahdollisuutta ole (ainakaan manuaalissa esitelty), tosin olen "estänyt" sen siten että kompressori tuottaa 60-asteista vettä eikä sen yli edes tuoteta jolloin sähkövastusta ei pitäisi tarvita. Mutta onpahan nyt sitten esto sillekin olemassa ja voi säätää tarpeen mukaan.Yleensä kyllä maalämpöpumpusta voit estää sähkövastuksen ihan parametreistä. Oikein mitoitetussa systeemissä sähkövastus menee päälle vain jos esim kompura hajoaa. Eli ei sitä välttämättä tarvitse blokata.
Meillä on parametreistä käyttö estetty ja toiminut vuodesta 2011 ok. Shelly mitannut muutaman vuoden josta näkee että vastus ei mene päälle.
Jos haluat tuon aina estää ja käyttää releen muualla niin laita sinne vaan hyppylanka?Omassa tyhmässä pumpussa ei tuota mahdollisuutta ole (ainakaan manuaalissa esitelty), tosin olen "estänyt" sen siten että kompressori tuottaa 60-asteista vettä eikä sen yli edes tuoteta jolloin sähkövastusta ei pitäisi tarvita. Mutta onpahan nyt sitten esto sillekin olemassa ja voi säätää tarpeen mukaan.
Se toimisi kyllä jos olisi releistä pulaa mutta kun on tuossa ne Sonoffinkin pari ylimääräistä jo ihan lähellä jos teknisessä tilassa jotain tarvetta ilmenee, niin ja on sähkökaapissa vielä Shelly 3EM:n relekin vapaana kun en ole käyttöä keksinyt Mieluummin pidän sen mahdollisuuden säätää tuota tarvittaessa HA:sta ilman että pitää hyppylankoja poistaa JOS kuitenkin tarvetta sähkövastukselle ilmeneeJos haluat tuon aina estää ja käyttää releen muualla niin laita sinne vaan hyppylanka?
Kaikki on suhteellista. Meillä ainakin lämpimän veden kulutus laski huomattavasti kun perhe sai tietää mitä homma maksaa ja näkivät livenä miten käyttö vaikuttaa.
Lähinnä siis jotta LVV:n energiankulutuksen näkee suoraan päälläoloajasta, se kuitenkin ottaa aina hyvin kiinteän tehon. Toki jostain pitää saada seurattua se päälläoloaika, mutta se on helpompi mitattava kuin teho.
Lähinnä siis jotta LVV:n energiankulutuksen näkee suoraan päälläoloajasta, se kuitenkin ottaa aina hyvin kiinteän tehon. Toki jostain pitää saada seurattua se päälläoloaika, mutta se on helpompi mitattava kuin teho.
Päällä olo aika on koska vastus lämpeää... Ja siitä pystyy laskee kulutuksenei näe, koska se lopettaa lämmityksen kun tavoitelämpötila saavutetaan.
itellä 5h/vuorokaudessa varaajan ohjaus päällä mutta vastus on vaihtelevasti 1-5h verran päällä riippuen vedenkulutuksesta. Eli joka päivä eri kwh vaikka ajallisesti kontaktori onkin 5h.
eri juttu tietysti jos varaajassa ei ole mitään termostaattia, mutta tuskin sellaisia on kellään.
Mutta perustermostaatin päälläoloaika tulee harvemmin ulos mitenkään helposti. Tai muotoillaan niin että jos aika- tai tehomittausta ei vielä ole niin käytännössä saat sen tehonkin yhtä helposti viriteltyä.Päällä olo aika on koska vastus lämpeää... Ja siitä pystyy laskee kulutuksen
Päälläoloajalla tarkoitettiin varmaan vastuksen päälläoloaikaa, ei ohjauksen.ei näe, koska se lopettaa lämmityksen kun tavoitelämpötila saavutetaan.
itellä 5h/vuorokaudessa varaajan ohjaus päällä mutta vastus on vaihtelevasti 1-5h verran päällä riippuen vedenkulutuksesta. Eli joka päivä eri kwh vaikka ajallisesti kontaktori onkin 5h.
eri juttu tietysti jos varaajassa ei ole mitään termostaattia, mutta tuskin sellaisia on kellään.
Päälläoloajan saa mitattua esim. millä tahansa viiden euron virtamuuntajalla ja espillä.
Pistät CT-clampin varaajan vaihejohtimen ympärille.Mitenkäs tarkalleen? Noita espejä kyllä löytyisi itseltä... Termostaatti on tämännäköinen
Niben anturi ei varmaan ole digitaalinen jos siihen menee vain kaksi johdinta. Mutta jos pumpun pieni sörkkiminen ei ole ongelma, niin voithan sinä asentaa sinne erilliset DS18B20-anturit varaajan kylkeen (jos sinne eristeen alle ne helposti saa - luulis saavan kun jossain taskussa nuo nykyisetkin on) ja liittää ne tuohon Shellyyn.Nyt kun maalämpöpumpun (Nibe Fighter 1240) kompressoria ja sähkövastusta ohjaa Shelly Uni, niin tuli mieleen että saisikohan käyttöveden lämpötilaakin jotenkin fiksusti Shelly Uniin ja sitä kautta Home Assistantiin? Silloinhan sitä vasta älyä saisi tuon veden lämmitykseen. Pumppuun integroidun käyttövesivaraajan lämpötilassa on kaksi anturia, toinen keskiosassa säiliötä ja toinen yläosassa. Noista antureista tulee johdot tänne:
Eli varaajan yläosasta menee piuhat 9 ja 10 pinneihin ja keskiosasta 11 ja 12 -pinneihin. Shelly Unissa on taas mahdollisuus kytkeä lämpötilasensoreita:
Tällä hetkellä siis Out1 ja Out2 ohjaa noita MLP:n kompressorin ja sähkövastuksen käynnistymistä, erillinen 12V virtalähde antaa tuolle virtaa.
Mietin että josko olisi mahdollista haaroittaa varaajan lämpötilasensorin piuha eli ottaa sieltä tieto sekä MLP:lle että vaikkapa tälle Shelly UNI:lle... En tiedä toimiiko, kun tuo sensori on kaksijohtoinen ja Shellyssä on perinteisesti VCC, GND ja Datapinnit...
Nyt kun tarkemmin katsoo mihin tuo anturin toinen pää menee niin siihen varaajan kylkeenhän se, ja keskiosan eristeessäkin on lähes riittävä tila vaikka DHT22:lle, sellaisia onkin pari ylimääräisenä. Toinen piuha menee sinne yläosaan ja siellä ei ole kyllä tilaa yhtään, eriste on käytännössä kiinni pumpun kattokotelossa, mutta enemmän minua tuo keskiosan lämpötila kiinnostaakin. Jos kerran pumppukin mittaa veden tuosta varaajan ulkokuoren pinnasta niin sehän sopii hyvin.Niben anturi ei varmaan ole digitaalinen jos siihen menee vain kaksi johdinta. Mutta jos pumpun pieni sörkkiminen ei ole ongelma, niin voithan sinä asentaa sinne erilliset DS18B20-anturit varaajan kylkeen (jos sinne eristeen alle ne helposti saa - luulis saavan kun jossain taskussa nuo nykyisetkin on) ja liittää ne tuohon Shellyyn.
Tuo mittavirhepointti on kyllä hyvä, niinhän se on. Tutkin vielä että kun pumpun oma manuaali ei mainitse Modbusia mitenkään, niin olisko tästä jotain tuossa RCU 11 -lisävarusteen käyttöohjeessa (joka tämänkin pumpun manuaalissa on mainittu mahdolliseksi lisävarusteeksi, vanhanaikainen systeemi kyllä), niin siinäpä onkin maininta: " The CPU card in Fighter 1240/1250 must have version number 1.03 or higher for communications to work. ". No, taitaa oma cpu boardin versio olla 1.01 tai mistä tuon nyt sitten näkeekään:Juu helpoin laittaa omat anturit mittaamaan automaatiota varten. Et voi johtoja haarottaa ilman että tulee mittavirhettä.
Ei nibestä saa millään luettua lämpötilaa ulos? Meillä on vanha nibe ja siitäkin saa modbussilla datat ulos. Pari vuotta uudemmassa on sitten jo ethernet mistä saa modbus tcp/ip:llä ja ehkä jollain muullakin. Vähän koodailua saattaa vaatia mutta parempi idea kuin silpoa Niben lämpöantureiden kaapeleita.
Tuossa Shellyssä ei näytä olevan kuin yksi data-portti, joten et saa siihen kiinni kuin yhden DHT22:n. DS18B20:siä voi pistää useita sarjaan, koska ne ovat osoitteellisia antureita, DHT:t ei ole.Nyt kun tarkemmin katsoo mihin tuo anturin toinen pää menee niin siihen varaajan kylkeenhän se, ja keskiosan eristeessäkin on lähes riittävä tila vaikka DHT22:lle, sellaisia onkin pari ylimääräisenä.
Totta, mutta toisaalta DHT:tä löytyy kotoa, DS:ää ei, ja eniten kiinnostaakin tuo varaajan "keskilämpötila" eikä se pintalämpötila. Tosin olisihan tietysti noita muitakin lämpötiloja seurattavaksi...Tuossa Shellyssä ei näytä olevan kuin yksi data-portti, joten et saa siihen kiinni kuin yhden DHT22:n. DS18B20:siä voi pistää useita sarjaan, koska ne ovat osoitteellisia antureita, DHT:t ei ole.
Kohtaan 1 en osaa vastata kun ei ole zwave-laitteita itsellä ollut.Osaisko joku valottaa zigbeen ja zwaven eroja sen suhteen että miten ne muodostavat verkon eri laitteiden ja hubin välille?
Sen verran olen itse saanut selville, että zwave tukee neljää loikkaa laitteiden välillä kun määrä zigbeellä on rajaton. Mutta kiinnostaisi lisäksi tietää...
1) Onko jompikumpi tehokkaampi meshin muodostamisessa, siis että kuuluvuus ja ehkä patterinkestokin olisi parempi?
2) Onko jompikumpi parempi muuttamaan meshiä jos laitteiden sijainti vaihtuu. Esimerkiksi jos vien laitteen A aluksi talon perimmäiseen päätyyn ja jätän laitteen B keskivaiheille suhteessa hubiin, luulisi että A:n data kulkee B:n kautta. Onko näin ja mitä tapahtuu jos vaihdankin A:n ja B:n paikkaa?
3) Onko tuo edellä kysytty protokollan ominaisuus vai ovatko erot laitekohtaisia? Siis voiko joku laite toimia niin huonosti ettei osaa päivittää meshiä ja onko siinä eroa näiden kahden protokollan välillä?
4) Osaavatko sekä zwave- että zigbee-laitteet kaikki toimia meshin osina niin että ne siirtävät eteenpäin muiden laitteiden tietoja. Vai tarvitaanko jommassa kuvassa erillisiä toistimia?
Oma käytännön tilanne on se, että käytän SmartThingsia ja Aeotecin hubia, joka tukee sekä zwavea että zigbeetä, ja käytössä molempia laitteita (esim. lämpö/kosteussensoreita). Olen huomannut että zigbee-pohjaiset menettävät yhteyden hubiin yli 10 kertaa useammin kuin zwave-pohjaiset. Siksi yritän ymmärtää myös teoriatasolla mistä tuo voisi johtua.@Rollerix jos et vain akateemisessa mielessä mieti eroja niin kotiin ottaisin ehdottomasti Zigbeen. Nappeja, valoja, liiketunnistimia, verhoja jne. löytyy reilusti erilaisia ja halvalla.
Zigbeesta on tullut enemmän valtavirtaa niin jos ei ole mitään hyvin erityistä syytä valita zwave niin halvemmella ja monipuolisemmilla ratkaisuilla pääset ZB:n kanssa.
En tiedä olisiko Zwavessa jotain spesifiä laitetta mitä Zigbeen puolelta ei löydy, mutta käytännössä voi tulla halvemmaksi tehdä pelkästään sille zwave-verkko. Käytännön toiminta on enemmän kiinni verkon laitteista ja hubista kuin siirtoprotokollasta.
2.4GHz vakio, käytännössä 868 MHz laitteita ei taida edes löytyä kaupan hyllyltä.Oma käytännön tilanne on se, että käytän SmartThingsia ja Aeotecin hubia, joka tukee sekä zwavea että zigbeetä, ja käytössä molempia laitteita (esim. lämpö/kosteussensoreita). Olen huomannut että zigbee-pohjaiset menettävät yhteyden hubiin yli 10 kertaa useammin kuin zwave-pohjaiset. Siksi yritän ymmärtää myös teoriatasolla mistä tuo voisi johtua.
Jos en ole väärin ymmärtänyt, zigbee toimii Euroopassa 2.4 GHz:n taajuudella, mikä tietty huonontaa ainakin jonkun verran seinien läpäisykykyä zwaven huomattavasti matalampaan taajuuteen (Euroopassa 868.42 MHz) verrattuna. Olen kuitenkin siirrellyt laitteiden sijainteja, joten haluaisin ymmärtää miten laitteet ja niiden mesh toipuu siirroista.
Edellä olikin jo jotain vastauksia, mutta ne esittämäni 4 kysymystä ovat edelleen vailla selkeää vastausta, joten lisätieto tervetullutta.
Extrana vielä se, että Wikipedian mukaan zigbeelle olisi Euroopassa käytössä em. 2.4 GHz:n lisäksi 868 MHz:n taajuus. Onko tietoa miten laitteet tuon valitsevat noiden välillä ja mikä on vakio?
ZigBee – Wikipedia
fi.m.wikipedia.org
Itse asun 50m² "betonibunkkerissa" eli 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa ja kaikki väliseinät ovat noin 20cm paksua betonia. Ihan kulmasta kulmaan worst case scenariossa jossa betoniseiniä on maksimimäärä välissä ja putki/ilmanvaihtokuilukin siinä tiellä ei Zigbee-routerit näe toisiaan suoraan mutta muuten kaikilla routereilla on yhteys kaikkiin muihin routereihin joten itsekään en pitäisi tuota läpäisyä / kuuluvuutta ongelmana. Suurempana ongelmana pitäisin joidenkin laitteiden paskaa toteutusta tai sekoilua jonka takia saattavat pudota verkosta. IKEAn napit ainakin ovat vähän kranttuja itselläni, joskus kiukuttelivat mutta ne kun ei muutenkaan niitä käytännöllisimpiä olleet niin niitä ei enää montaa käytössä itsellä olekaan.2.4GHz vakio, käytännössä 868 MHz laitteita ei taida edes löytyä kaupan hyllyltä.
Itselläni Zigbee toimii kyllä 100%, poislukien Xiaomin lämpötila-anturit jotka tippuilevat verkosta. Netin huhupuheiden perusteella ne eivät osaa hakea uutta reittiä vaan kantamalta poistunut router (esim. lamppu) aiheuttaa niiden tippumisen.
Käytännössä läpäisy ei ole ongelma, olettaen että siellä on jonkin verran verkkovirtalaitteita (routereita). Meilläkin 200 neliöisessä yksikerroksisessa talossa taitaa jokainen router kuulla toisensa niin verkon kannalta käytännössä sama jos vaikka jokin lamppu särkyisi/vedettäisiin töpselistä...
Joo, kyllä mä syytän tuosta toimimattomuudesta tuota hue:a, mutta lähinnä mietin nyt että onko tuo ylipäätään mahdollsita saada toimimaan, vai onko se jollain vieraanmaan taajuudella, kun tuolla kuvauksessa höpistään myös jostain 433 kaukosäätimien ohjelmoinnista.Huen tuki ei ole se paras, kuten olet huomannut.
Tässä näyttää olevan aika hyvä lista mitkä toimivat. Ei varmasti täydellinen lista.
Philips Hue: Supported lights and devices (Hue compatible)
Works with Philips Hue: This is possibly the most complete and always up to date (updated 2024) list of supported lights and supported devices that work with your Philips Hue system (produced by Signify, former Philips Lighting), especially in conjunction with iConnectHue, but also in general.iconnecthue.com
Tuo kaukosäädinominaisuus tuossa vaikutti sellaiselta että tuohon korttiin pystyisi erikseen ohjelmoimaan jotain geneerisiä 433MHz kaukosäätimiä ohjaamaan noita releitä, eli sen ei pitäisi tuohon Zigbee-puoleen vaikuttaa. Siinä kortin keskellä on se Zigbee-piiri, (tai vastaavassa wifi-mallissa wifi-piiri) ja sen teksteistä voisi jotain selvitä.Joo, kyllä mä syytän tuosta toimimattomuudesta tuota hue:a, mutta lähinnä mietin nyt että onko tuo ylipäätään mahdollsita saada toimimaan, vai onko se jollain vieraanmaan taajuudella, kun tuolla kuvauksessa höpistään myös jostain 433 kaukosäätimien ohjelmoinnista.
Kiitos, tämä oli selkeää! Olin jotenkin siinä luulossa että jossain tapauksessa tai jommalla kummalla protokollalla myös patterilaitteet osallistuisivat reititykseen, mutta näin ei tosiaan ilmeisesti olekaan. Siinä mielessä ne laitteiden sijaintien vaihdot eivät omassa tilanteessa ole vaikuttaneet kun ovat kaikki patteripelejä ja siis ilmeisesti puhtaasti "päätelaitteita".Veikkaan et tuo 2,4GHz->868MHz on lähinnä softahomma, mutta jos sen muuttaa niin laitteen antennisovitus on sitten pielessä.
1)Lähiverkon toimvuus taitaa kallistua z-waven puolelle paremman kuuluvuuden puolesta, mutta sopivasti kylvämällä verkkovirralla toimivia laitteita tuolla ei taida loppupeleissä olla suurta väliä.
2)Tämäkin taitaa olla lähinnä siitä et ne verkkovirtalaitteet pysynee aikalailla siellä missä ne on? Patterivehkeet ei reititykseen oletuksena osallistu? Z-waven puolella taisi olla parempi tehdä se verkon hiilaus jos halusi heti toimivuuden muuttaa, mutta jollain aikataululla se tais itsekin pyöräyttää. Tuosta on jo vuosia kun tuota kokeilin niin en ihan varma ole.
3)Protokollan ominaisuus ja lähinnä taas verkkovirta vs patteri. Z-waven puolella laitteet noudattaa hyvin "stantardia". Zigbee voi olla aika villi viidakko tietyiltä osin ja toimivuus laitetasolla riippua aikalailla toteutuksesta.
4)Samaa asiaa mitä ylempänä.
Määrittelee nuo kanavat käsin niin etteivät ole päällekäin.Kiitos, tämä oli selkeää! Olin jotenkin siinä luulossa että jossain tapauksessa tai jommalla kummalla protokollalla myös patterilaitteet osallistuisivat reititykseen, mutta näin ei tosiaan ilmeisesti olekaan. Siinä mielessä ne laitteiden sijaintien vaihdot eivät omassa tilanteessa ole vaikuttaneet kun ovat kaikki patteripelejä ja siis ilmeisesti puhtaasti "päätelaitteita".
"Zigbee Router (ZR): As well as running an application function, router devices can act as intermediate routers, passing data on to other devices. These types of Zigbee products are typically mains-powered so they are always available on the network. Zigbee Router devices are sometimes called Zigbee repeaters or Zigbee range extenders."
Zigbee - Wikipedia
en.m.wikipedia.org
"Note - only mains-powered Z-Wave devices act as repeaters as they most be permenantly 'awake'. Battery-powered devices do not repeat Z-Wave signals."
KB-22 - Extending Z-Wave Range
Z-Wave is a mesh network system that can use any mains-powered Z-Wave device to repeat signals and extend the system's rangewww.vesternet.com
Mites muuten voisivatko omat ongelmat johtua siitä että SmartThings-hubi ja wifi-reititin ovat aika lähellä toisiaan, taitaa olla alle 1 metri välissä? Voisiko se lisätä 2.4 GHz:n alueen ongelmia?
Aeotecin hubissa zigbeessä taitaa olla vakiona kanava 25 ainakin tämän alla olevan mukaan, ja senhän ei sitten tuolla logiikalla pitäisi mennä pahasti wifi-kanavien kanssa päällekkäin (jos siis vastaa kanavaa 15).Määrittelee nuo kanavat käsin niin etteivät ole päällekäin.
Jostain luin että gigbee kamava 11 on wifi kanava 1, eli zigbee ilmoitetaan aina 10 isompana wastaavaan wifikanavaan. Ja wifi on myös leveämpi, eli 1 kanavalla oleva wifi täyttää myös kanavat 2 ja 3 jne..
Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys
Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte
Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.
E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa
Meillä on valaistus automatisoitu niin, että käytännössä koko kämpän valoja ohjataan kolmesta katkaisijasta: ulko-oven vierestä, sängyn päädystä ja jääkaapin ovesta (jossa siis muutakin kuin pelkkä on/off). WC:n valoille on oma liiketunnistin. Vielä pitäisi tehdä kirkkauksille säätöjä, että pimeällä kotiin tultaessa/sängystä noustessa valot menisivät hitaasti (esim. 5min aikana) tavoitekirkkauteen.Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys
Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte
Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.
E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa
Itselläni on esimerkiksi seuraavanlaisia automaatioita:Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys
Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte
Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.
E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa
Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys
Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte
Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.
E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa
Tuossa noita on jo mainittukin, mutta tässä on periaatteessa kaksi eri asiaa: valojen/kytkinten ohjailu älyversioilla, mikä ei ole varsinaista automaatiota sinänsä, mutta helpottaa kummasti jos esim. talossa on valokytkin jossain epäloogisessa paikassa, ja älykytkin onkin jossain paljon järkevämmässä paikassa josta voi sitten kliksutella valoja päälle/pois.Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys
Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte
Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.
E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa