Kotiautomaatio

[Kipsi]

Voiko yhdellä Shellyllä ohjata kahta tai useampaa kontaktoria yhtä aikaa?

 

[PornReindeer]

Voiko yhdellä Shellyllä ohjata kahta tai useampaa kontaktoria yhtä aikaa?

Voi jos tarkoitus on laittaa kontaktorit yhtä aikaa päälle&pois. Jos jokainen kontaktori oltava ohjattavissa erikseen niin sitten pitää olla yhtä monta lähtöä shellyssa/shellyissa...

 

[TeknoR]

Shelly 2PM:llä ohjaan itse kahta kontaktoria.

 

[Paladine]

Shelly Uni toimii myös hyvin. Itsellä se on nyt kytkettynä maalämpöpumppuun, toinen rele määrittää saako sähkövastus mennä päälle (tämän estän aina, katsotaan talvella tarvitaanko), ja toinen määrittää, saako kompressori mennä päälle. Käytännössä näin kesäaikaan sallin kompressorin vain päiväaikaan kun aurinkopaneelit tuottavat yli tarpeen, muuten sitten pörssisähkön mukaan. Pitää hieman seurata miten lämmintä vettä riittää (MLP:ssä integroitu varaaja) ja syssymmällä että miten talo pysyy parhaiten lämpimänä.

Toinen tämän viikon lisäys oli Shelly4CH Pro, joka ohjaa nyt IV-konetta. Kaksi relettä riitti tuohon, toiset kaksi jäi vielä vapaaksi jotain muuta käyttöä varten... Se kytkettiin nyt samaan tapaan kuin seinässä olevat vaihtokytkimet, ja käytännössä nyt kun molemmat releet ovat pois päältä, on ns. kotona-tila eli normaali ilmanvaihto. Jos Poissa-rele on päällä, putoaa IV-konen teho minimiin, jos taas Tehostus on päällä, on IV-koneen teho maksimissa. Yhdistelmällä jossa molemmat releet ovat päällä ollaan myös Poissa-tilassa, pitää virittää vähän fiksummin nuo nappulat käyttöliittymään vielä mutta tämä toimii nyt aluksi.

 

[Anagonda]

Yleensä kyllä maalämpöpumpusta voit estää sähkövastuksen ihan parametreistä. Oikein mitoitetussa systeemissä sähkövastus menee päälle vain jos esim kompura hajoaa. Eli ei sitä välttämättä tarvitse blokata.

Meillä on parametreistä käyttö estetty ja toiminut vuodesta 2011 ok. Shelly mitannut muutaman vuoden josta näkee että vastus ei mene päälle.

 

[Paladine]

Yleensä kyllä maalämpöpumpusta voit estää sähkövastuksen ihan parametreistä. Oikein mitoitetussa systeemissä sähkövastus menee päälle vain jos esim kompura hajoaa. Eli ei sitä välttämättä tarvitse blokata.

Meillä on parametreistä käyttö estetty ja toiminut vuodesta 2011 ok. Shelly mitannut muutaman vuoden josta näkee että vastus ei mene päälle.

Omassa tyhmässä pumpussa ei tuota mahdollisuutta ole (ainakaan manuaalissa esitelty), tosin olen "estänyt" sen siten että kompressori tuottaa 60-asteista vettä eikä sen yli edes tuoteta jolloin sähkövastusta ei pitäisi tarvita. Mutta onpahan nyt sitten esto sillekin olemassa ja voi säätää tarpeen mukaan.

 

[Anagonda]

Omassa tyhmässä pumpussa ei tuota mahdollisuutta ole (ainakaan manuaalissa esitelty), tosin olen "estänyt" sen siten että kompressori tuottaa 60-asteista vettä eikä sen yli edes tuoteta jolloin sähkövastusta ei pitäisi tarvita. Mutta onpahan nyt sitten esto sillekin olemassa ja voi säätää tarpeen mukaan.

Jos haluat tuon aina estää ja käyttää releen muualla niin laita sinne vaan hyppylanka?

 

[Paladine]

Jos haluat tuon aina estää ja käyttää releen muualla niin laita sinne vaan hyppylanka?

Se toimisi kyllä jos olisi releistä pulaa mutta kun on tuossa ne Sonoffinkin pari ylimääräistä jo ihan lähellä jos teknisessä tilassa jotain tarvetta ilmenee, niin ja on sähkökaapissa vielä Shelly 3EM:n relekin vapaana kun en ole käyttöä keksinyt Mieluummin pidän sen mahdollisuuden säätää tuota tarvittaessa HA:sta ilman että pitää hyppylankoja poistaa JOS kuitenkin tarvetta sähkövastukselle ilmenee

 

[calm]

Kaikki on suhteellista. Meillä ainakin lämpimän veden kulutus laski huomattavasti kun perhe sai tietää mitä homma maksaa ja näkivät livenä miten käyttö vaikuttaa.

Lähinnä siis jotta LVV:n energiankulutuksen näkee suoraan päälläoloajasta, se kuitenkin ottaa aina hyvin kiinteän tehon. Toki jostain pitää saada seurattua se päälläoloaika, mutta se on helpompi mitattava kuin teho.

 

[tjkoo]

Lähinnä siis jotta LVV:n energiankulutuksen näkee suoraan päälläoloajasta, se kuitenkin ottaa aina hyvin kiinteän tehon. Toki jostain pitää saada seurattua se päälläoloaika, mutta se on helpompi mitattava kuin teho.

Meillä tuo opittiin pienenä ihan sillä tavalla että oli liian pieni lämminvesivaraaja, ja tultiin oveen koputtelemaan että "nyt vittu riittää en halua kylmään suihkuun!"

 

[TeknoR]

Lähinnä siis jotta LVV:n energiankulutuksen näkee suoraan päälläoloajasta, se kuitenkin ottaa aina hyvin kiinteän tehon. Toki jostain pitää saada seurattua se päälläoloaika, mutta se on helpompi mitattava kuin teho.

ei näe, koska se lopettaa lämmityksen kun tavoitelämpötila saavutetaan.

itellä 5h/vuorokaudessa varaajan ohjaus päällä mutta vastus on vaihtelevasti 1-5h verran päällä riippuen vedenkulutuksesta. Eli joka päivä eri kwh vaikka ajallisesti kontaktori onkin 5h.

eri juttu tietysti jos varaajassa ei ole mitään termostaattia, mutta tuskin sellaisia on kellään.

 

[Miksuu]

ei näe, koska se lopettaa lämmityksen kun tavoitelämpötila saavutetaan.

itellä 5h/vuorokaudessa varaajan ohjaus päällä mutta vastus on vaihtelevasti 1-5h verran päällä riippuen vedenkulutuksesta. Eli joka päivä eri kwh vaikka ajallisesti kontaktori onkin 5h.

eri juttu tietysti jos varaajassa ei ole mitään termostaattia, mutta tuskin sellaisia on kellään.

Päällä olo aika on koska vastus lämpeää... Ja siitä pystyy laskee kulutuksen

 

[PornReindeer]

Päällä olo aika on koska vastus lämpeää... Ja siitä pystyy laskee kulutuksen

Mutta perustermostaatin päälläoloaika tulee harvemmin ulos mitenkään helposti. Tai muotoillaan niin että jos aika- tai tehomittausta ei vielä ole niin käytännössä saat sen tehonkin yhtä helposti viriteltyä.
Toki saahan sen kokonaiskulutuksesta yleensä kaivettua, mutta jos haluaa tietää paljonko sähköä meni veteen viime kuussa niin ei ihan suoraan irtoa...

 

[Anagonda]

Jos se kokonaiskulutus pitää väkisin mahdollisimman hankalasti hakea niin mittaa ylä ja alalämmöt LVV:stä ja laskee siitä.
Ostaa sen Shelly 3EM:n tai vastaavan 3vaihe mittarin ja homma on sillä selvä. Samalla saa sen releohjauksen LVV:n kontaktorille ja voi tehdä kivoja automaatioita.

 

[Zigh]

ei näe, koska se lopettaa lämmityksen kun tavoitelämpötila saavutetaan.

itellä 5h/vuorokaudessa varaajan ohjaus päällä mutta vastus on vaihtelevasti 1-5h verran päällä riippuen vedenkulutuksesta. Eli joka päivä eri kwh vaikka ajallisesti kontaktori onkin 5h.

eri juttu tietysti jos varaajassa ei ole mitään termostaattia, mutta tuskin sellaisia on kellään.

Päälläoloajalla tarkoitettiin varmaan vastuksen päälläoloaikaa, ei ohjauksen.

Päälläoloajan saa mitattua esim. millä tahansa viiden euron virtamuuntajalla ja espillä.

 

[TeknoR]

Päälläoloajan saa mitattua esim. millä tahansa viiden euron virtamuuntajalla ja espillä.

Mitenkäs tarkalleen? Noita espejä kyllä löytyisi itseltä... Termostaatti on tämännäköinen

 

[Zigh]

Mitenkäs tarkalleen? Noita espejä kyllä löytyisi itseltä... Termostaatti on tämännäköinen

Pistät CT-clampin varaajan vaihejohtimen ympärille.

CT Clamp Current Sensor

Instructions for setting up ct clamp sensors.

esphome.io

Yo. ohjeeseen asiaa helpottaa että kalibointia ei tarvitse tehdä eikä muuntajan koollakaan ole oikein väliä jos riittää pelkkä tieto milloin johtimessa kulkee virtaa. Katsoo vaan logista mikä on muuntajalta tuleva virta kun varaaja on pois päältä (periaatteessa pitäisi olla nolla) ja mikä kun varaaja on päällä. Tämän avulla voi sitten tehdä vaikka binary sensorin mikä kertoo varaajan tilan.

Binary Sensor Component

Information about the base representation of all binary sensors.

esphome.io

 

[Hilppari]

Myös yhdellä CT clampillä voi mittaa kuten Shelly EM. symmetrinen kuorma niin yksi vaihe riittää laskemaan kokonais kulutuksen.

 

[Tataz]

Olen nyt testaillut Tasmotaa ja vaikuttaa sille, että sain WiFi Watchdogin toimimaan. Vaati hieman tutkimista, että sain watchdogin toimimaan myös ilman WiFi:ä ja ilman kellon aikaa, jos Tasmota käynnistyy ilman verkkoyhteyttä.

Tasmota-WiFi-Watchdog/Tasmota-WiFi-Watchdog.txt at main · Tataz2/Tasmota-WiFi-Watchdog

Contribute to Tataz2/Tasmota-WiFi-Watchdog development by creating an account on GitHub.

github.com

Tasmota pingaa jokainen minuutti esim. Googlen nimipalvelinta. Esim. viiden epäonnistuneen kerran jälkeen reititin käytetään virattomana. Jos pingi ei edelleenkään toimi, niin käytetään virrat pois 10 minuun jälkeen ja sitten 20, 40, 80, 160, 320 ja 640 minuutin jälkeen. Määritellyn minuuttimäärän jälkeen viivettä ei enää kastateta.

 

[vonPurjo]

Onkos porukalla kokemuksia Shellyn liittämisestä jo sähkökaapissa poreammeen lämmitysvastukseen? Kyseessä Novitek Luosto. Jos lämmöt asettaa altaassa vaikka 37 ja Shelly sammuttaa lämmityksen niin sammuuko veden kierrätys, vaikka tavoitelämpöä ei ole saavutettu?
Alla käyttöohje vielä, jossa sähkökuva. Sähkäri tulossa viikon päästä kytkemään Lvv:n ja tuon Shellyn taakse.

Käyttöohje

Laitoin saman kyselyn myös paljuryhmään.

 

[Paladine]

Nyt kun maalämpöpumpun (Nibe Fighter 1240) kompressoria ja sähkövastusta ohjaa Shelly Uni, niin tuli mieleen että saisikohan käyttöveden lämpötilaakin jotenkin fiksusti Shelly Uniin ja sitä kautta Home Assistantiin? Silloinhan sitä vasta älyä saisi tuon veden lämmitykseen. Pumppuun integroidun käyttövesivaraajan lämpötilassa on kaksi anturia, toinen keskiosassa säiliötä ja toinen yläosassa. Noista antureista tulee johdot tänne:

Eli varaajan yläosasta menee piuhat 9 ja 10 pinneihin ja keskiosasta 11 ja 12 -pinneihin. Shelly Unissa on taas mahdollisuus kytkeä lämpötilasensoreita:

Tällä hetkellä siis Out1 ja Out2 ohjaa noita MLP:n kompressorin ja sähkövastuksen käynnistymistä, erillinen 12V virtalähde antaa tuolle virtaa.

Mietin että josko olisi mahdollista haaroittaa varaajan lämpötilasensorin piuha eli ottaa sieltä tieto sekä MLP:lle että vaikkapa tälle Shelly UNI:lle... En tiedä toimiiko, kun tuo sensori on kaksijohtoinen ja Shellyssä on perinteisesti VCC, GND ja Datapinnit...

 

[Zigh]

Nyt kun maalämpöpumpun (Nibe Fighter 1240) kompressoria ja sähkövastusta ohjaa Shelly Uni, niin tuli mieleen että saisikohan käyttöveden lämpötilaakin jotenkin fiksusti Shelly Uniin ja sitä kautta Home Assistantiin? Silloinhan sitä vasta älyä saisi tuon veden lämmitykseen. Pumppuun integroidun käyttövesivaraajan lämpötilassa on kaksi anturia, toinen keskiosassa säiliötä ja toinen yläosassa. Noista antureista tulee johdot tänne:


Eli varaajan yläosasta menee piuhat 9 ja 10 pinneihin ja keskiosasta 11 ja 12 -pinneihin. Shelly Unissa on taas mahdollisuus kytkeä lämpötilasensoreita:

Tällä hetkellä siis Out1 ja Out2 ohjaa noita MLP:n kompressorin ja sähkövastuksen käynnistymistä, erillinen 12V virtalähde antaa tuolle virtaa.

Mietin että josko olisi mahdollista haaroittaa varaajan lämpötilasensorin piuha eli ottaa sieltä tieto sekä MLP:lle että vaikkapa tälle Shelly UNI:lle... En tiedä toimiiko, kun tuo sensori on kaksijohtoinen ja Shellyssä on perinteisesti VCC, GND ja Datapinnit...

Niben anturi ei varmaan ole digitaalinen jos siihen menee vain kaksi johdinta. Mutta jos pumpun pieni sörkkiminen ei ole ongelma, niin voithan sinä asentaa sinne erilliset DS18B20-anturit varaajan kylkeen (jos sinne eristeen alle ne helposti saa - luulis saavan kun jossain taskussa nuo nykyisetkin on) ja liittää ne tuohon Shellyyn.

 

[stabbulamus]

Ne anturityypit on varmaan ohjekirjassa, mutta lienee NTC-tyyppinen. Digitaaliset anturithan voi sitten sijoitella itse.

 

[Anagonda]

Juu helpoin laittaa omat anturit mittaamaan automaatiota varten. Et voi johtoja haarottaa ilman että tulee mittavirhettä.
Ei nibestä saa millään luettua lämpötilaa ulos? Meillä on vanha nibe ja siitäkin saa modbussilla datat ulos. Pari vuotta uudemmassa on sitten jo ethernet mistä saa modbus tcp/ip:llä ja ehkä jollain muullakin. Vähän koodailua saattaa vaatia mutta parempi idea kuin silpoa Niben lämpöantureiden kaapeleita.

 

[Paladine]

Niben anturi ei varmaan ole digitaalinen jos siihen menee vain kaksi johdinta. Mutta jos pumpun pieni sörkkiminen ei ole ongelma, niin voithan sinä asentaa sinne erilliset DS18B20-anturit varaajan kylkeen (jos sinne eristeen alle ne helposti saa - luulis saavan kun jossain taskussa nuo nykyisetkin on) ja liittää ne tuohon Shellyyn.

Nyt kun tarkemmin katsoo mihin tuo anturin toinen pää menee niin siihen varaajan kylkeenhän se, ja keskiosan eristeessäkin on lähes riittävä tila vaikka DHT22:lle, sellaisia onkin pari ylimääräisenä. Toinen piuha menee sinne yläosaan ja siellä ei ole kyllä tilaa yhtään, eriste on käytännössä kiinni pumpun kattokotelossa, mutta enemmän minua tuo keskiosan lämpötila kiinnostaakin. Jos kerran pumppukin mittaa veden tuosta varaajan ulkokuoren pinnasta niin sehän sopii hyvin.

Juu helpoin laittaa omat anturit mittaamaan automaatiota varten. Et voi johtoja haarottaa ilman että tulee mittavirhettä.
Ei nibestä saa millään luettua lämpötilaa ulos? Meillä on vanha nibe ja siitäkin saa modbussilla datat ulos. Pari vuotta uudemmassa on sitten jo ethernet mistä saa modbus tcp/ip:llä ja ehkä jollain muullakin. Vähän koodailua saattaa vaatia mutta parempi idea kuin silpoa Niben lämpöantureiden kaapeleita.

Tuo mittavirhepointti on kyllä hyvä, niinhän se on. Tutkin vielä että kun pumpun oma manuaali ei mainitse Modbusia mitenkään, niin olisko tästä jotain tuossa RCU 11 -lisävarusteen käyttöohjeessa (joka tämänkin pumpun manuaalissa on mainittu mahdolliseksi lisävarusteeksi, vanhanaikainen systeemi kyllä), niin siinäpä onkin maininta: " The CPU card in Fighter 1240/1250 must have version number 1.03 or higher for communications to work. ". No, taitaa oma cpu boardin versio olla 1.01 tai mistä tuon nyt sitten näkeekään:

Onhan tuossa vapaa RJ11/RJ45 -liitin kyllä, mutta oma osaaminen ei kyllä riitä siihen miten tuota kautta saisi jotain ulos DIY-tyyliin, jos saa.

 

[Zigh]

Nyt kun tarkemmin katsoo mihin tuo anturin toinen pää menee niin siihen varaajan kylkeenhän se, ja keskiosan eristeessäkin on lähes riittävä tila vaikka DHT22:lle, sellaisia onkin pari ylimääräisenä.

Tuossa Shellyssä ei näytä olevan kuin yksi data-portti, joten et saa siihen kiinni kuin yhden DHT22:n. DS18B20:siä voi pistää useita sarjaan, koska ne ovat osoitteellisia antureita, DHT:t ei ole.

 

[Paladine]

Tuossa Shellyssä ei näytä olevan kuin yksi data-portti, joten et saa siihen kiinni kuin yhden DHT22:n. DS18B20:siä voi pistää useita sarjaan, koska ne ovat osoitteellisia antureita, DHT:t ei ole.

Totta, mutta toisaalta DHT:tä löytyy kotoa, DS:ää ei, ja eniten kiinnostaakin tuo varaajan "keskilämpötila" eikä se pintalämpötila. Tosin olisihan tietysti noita muitakin lämpötiloja seurattavaksi...

 

[Rollerix]

Osaisko joku valottaa zigbeen ja zwaven eroja sen suhteen että miten ne muodostavat verkon eri laitteiden ja hubin välille?

Sen verran olen itse saanut selville, että zwave tukee neljää loikkaa laitteiden välillä kun määrä zigbeellä on rajaton. Mutta kiinnostaisi lisäksi tietää...

1) Onko jompikumpi tehokkaampi meshin muodostamisessa, siis että kuuluvuus ja ehkä patterinkestokin olisi parempi?

2) Onko jompikumpi parempi muuttamaan meshiä jos laitteiden sijainti vaihtuu. Esimerkiksi jos vien laitteen A aluksi talon perimmäiseen päätyyn ja jätän laitteen B keskivaiheille suhteessa hubiin, luulisi että A:n data kulkee B:n kautta. Onko näin ja mitä tapahtuu jos vaihdankin A:n ja B:n paikkaa?

3) Onko tuo edellä kysytty protokollan ominaisuus vai ovatko erot laitekohtaisia? Siis voiko joku laite toimia niin huonosti ettei osaa päivittää meshiä ja onko siinä eroa näiden kahden protokollan välillä?

4) Osaavatko sekä zwave- että zigbee-laitteet kaikki toimia meshin osina niin että ne siirtävät eteenpäin muiden laitteiden tietoja. Vai tarvitaanko jommassa kuvassa erillisiä toistimia?

 

[Paladine]

@Rollerix Sanoisin, että Zwaven "kantama" on selvästi parempi kuin Zigbeen, siis kahden laitteen välillä. Zigbee-vehkeet taas ovat yleensä halvempia kuin vastaava Zwave. Tuossa oikeastaan ne tärkeimmät erot noiden kahden verkon välillä.

Kun itse aloittelin kotiautomaatiojuttuja, niin aloitin Zwavella juurikin tuon kantaman vuoksi - ja halpoja zwave-pistorasioita sai ulkomailta. Tuolloin kyseisen verkon kanssa oli tosin ongelmia aina välillä, johtuen osiltaan Home Assistantin "nuoruudesta" ja paljon on sen jälkeen kehitystä tapahtunut. Kuitenkin otin jossain vaiheessa mukaan myös Zigbee-laitteita, ja nykyään hommaankin kaikki zigbeenä jos mahdollista, zwavea en ole tainnut noiden muutaman pistorasian lisäksi enempää hommata. Mutta eipä ole Zwave-verkkokaan pahemmin kyykkäillyt viime vuosina.

Zwavessa on eräänlainen "heal mesh network" -ominaisuus minkä voi käynnistää aina jos muuttaa jotain tai tuntuu että jokin ei toimi nyt kunnolla - vaikka korjaa tuo verkko itsestäänkin itseään. Sanoisin siis että Zwave on tuossa asiassa Zigbee-verkkoja parempi.

 

[Hyrava]

Osaisko joku valottaa zigbeen ja zwaven eroja sen suhteen että miten ne muodostavat verkon eri laitteiden ja hubin välille?

Sen verran olen itse saanut selville, että zwave tukee neljää loikkaa laitteiden välillä kun määrä zigbeellä on rajaton. Mutta kiinnostaisi lisäksi tietää...

1) Onko jompikumpi tehokkaampi meshin muodostamisessa, siis että kuuluvuus ja ehkä patterinkestokin olisi parempi?

2) Onko jompikumpi parempi muuttamaan meshiä jos laitteiden sijainti vaihtuu. Esimerkiksi jos vien laitteen A aluksi talon perimmäiseen päätyyn ja jätän laitteen B keskivaiheille suhteessa hubiin, luulisi että A:n data kulkee B:n kautta. Onko näin ja mitä tapahtuu jos vaihdankin A:n ja B:n paikkaa?

3) Onko tuo edellä kysytty protokollan ominaisuus vai ovatko erot laitekohtaisia? Siis voiko joku laite toimia niin huonosti ettei osaa päivittää meshiä ja onko siinä eroa näiden kahden protokollan välillä?

4) Osaavatko sekä zwave- että zigbee-laitteet kaikki toimia meshin osina niin että ne siirtävät eteenpäin muiden laitteiden tietoja. Vai tarvitaanko jommassa kuvassa erillisiä toistimia?

Kohtaan 1 en osaa vastata kun ei ole zwave-laitteita itsellä ollut.

Muut kohdat zigbee-laitteiden osalta, zigbee osaa lennosta muokata meshiä ainakin jossain määrin. Itsellä ainakin näkyi verkkokartassa että laite oli irtautunut yhdestä laitteesta ja ottanut vastaavasti toiseen yhteyden kun siirsin sen aivan asunnon nurkasta vastakkaiseen nurkkaan.

Pääsääntöisesti verkkovirralla toimivat laitteet eli pistorasiat, lamput jne osaavat olla moneen muuhun laitteeseen samaan aikaan yhteydessä, päivittää verkkoyhteyksiään ja toimivat reitittimenä eli välittävät muiden laitteiden dataa. Yleensä ilmeisesti toimivat varsin hyvin mutta olen kuullut että jotkut verkkojännitteiset laitteetkin kiukuttelevat, varsinkin jotkut ihan halvimman pään kiinalaitteet.

Paristokäyttöiset laitteet kuten painikkeet eivät yleensä osaa olla useampaan laitteeseen yhteydessä eivätkä yleensä toimi reitittimenä, toki poikkeuksiakin saattaa olla. Itsellä kaikki paristokäyttöiset ottavat vain yhteen reitittävään laitteeseen yhteyttä mutta tähän asti ovat osanneet toimivan reitin löytää kun niitä on siirrellyt ympäri kämppää. Joku IKEAn nappi kiukuteli jotain jossain vaiheessa ja sen joutui parittamaan uudestaan kun meni johonkin ihmeen perätilaan kun sitä siirteli mutta nykyään sekin on toiminut moitteettomasti.

 

[PornReindeer]

@Rollerix jos et vain akateemisessa mielessä mieti eroja niin kotiin ottaisin ehdottomasti Zigbeen. Nappeja, valoja, liiketunnistimia, verhoja jne. löytyy reilusti erilaisia ja halvalla.

Zigbeesta on tullut enemmän valtavirtaa niin jos ei ole mitään hyvin erityistä syytä valita zwave niin halvemmella ja monipuolisemmilla ratkaisuilla pääset ZB:n kanssa.

En tiedä olisiko Zwavessa jotain spesifiä laitetta mitä Zigbeen puolelta ei löydy, mutta käytännössä voi tulla halvemmaksi tehdä pelkästään sille zwave-verkko. Käytännön toiminta on enemmän kiinni verkon laitteista ja hubista kuin siirtoprotokollasta.

 

[Rollerix]

@Rollerix jos et vain akateemisessa mielessä mieti eroja niin kotiin ottaisin ehdottomasti Zigbeen. Nappeja, valoja, liiketunnistimia, verhoja jne. löytyy reilusti erilaisia ja halvalla.

Zigbeesta on tullut enemmän valtavirtaa niin jos ei ole mitään hyvin erityistä syytä valita zwave niin halvemmella ja monipuolisemmilla ratkaisuilla pääset ZB:n kanssa.

En tiedä olisiko Zwavessa jotain spesifiä laitetta mitä Zigbeen puolelta ei löydy, mutta käytännössä voi tulla halvemmaksi tehdä pelkästään sille zwave-verkko. Käytännön toiminta on enemmän kiinni verkon laitteista ja hubista kuin siirtoprotokollasta.

Oma käytännön tilanne on se, että käytän SmartThingsia ja Aeotecin hubia, joka tukee sekä zwavea että zigbeetä, ja käytössä molempia laitteita (esim. lämpö/kosteussensoreita). Olen huomannut että zigbee-pohjaiset menettävät yhteyden hubiin yli 10 kertaa useammin kuin zwave-pohjaiset. Siksi yritän ymmärtää myös teoriatasolla mistä tuo voisi johtua.

Jos en ole väärin ymmärtänyt, zigbee toimii Euroopassa 2.4 GHz:n taajuudella, mikä tietty huonontaa ainakin jonkun verran seinien läpäisykykyä zwaven huomattavasti matalampaan taajuuteen (Euroopassa 868.42 MHz) verrattuna. Olen kuitenkin siirrellyt laitteiden sijainteja, joten haluaisin ymmärtää miten laitteet ja niiden mesh toipuu siirroista.

Edellä olikin jo jotain vastauksia, mutta ne esittämäni 4 kysymystä ovat edelleen vailla selkeää vastausta, joten lisätieto tervetullutta.

Extrana vielä se, että Wikipedian mukaan zigbeelle olisi Euroopassa käytössä em. 2.4 GHz:n lisäksi 868 MHz:n taajuus. Onko tietoa miten laitteet tuon valitsevat noiden välillä ja mikä on vakio?

ZigBee – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[stabbulamus]

Veikkaan et tuo 2,4GHz->868MHz on lähinnä softahomma, mutta jos sen muuttaa niin laitteen antennisovitus on sitten pielessä.

1)Lähiverkon toimvuus taitaa kallistua z-waven puolelle paremman kuuluvuuden puolesta, mutta sopivasti kylvämällä verkkovirralla toimivia laitteita tuolla ei taida loppupeleissä olla suurta väliä.

2)Tämäkin taitaa olla lähinnä siitä et ne verkkovirtalaitteet pysynee aikalailla siellä missä ne on? Patterivehkeet ei reititykseen oletuksena osallistu? Z-waven puolella taisi olla parempi tehdä se verkon hiilaus jos halusi heti toimivuuden muuttaa, mutta jollain aikataululla se tais itsekin pyöräyttää. Tuosta on jo vuosia kun tuota kokeilin niin en ihan varma ole.

3)Protokollan ominaisuus ja lähinnä taas verkkovirta vs patteri. Z-waven puolella laitteet noudattaa hyvin "stantardia". Zigbee voi olla aika villi viidakko tietyiltä osin ja toimivuus laitetasolla riippua aikalailla toteutuksesta.

4)Samaa asiaa mitä ylempänä.

 

[PornReindeer]

Oma käytännön tilanne on se, että käytän SmartThingsia ja Aeotecin hubia, joka tukee sekä zwavea että zigbeetä, ja käytössä molempia laitteita (esim. lämpö/kosteussensoreita). Olen huomannut että zigbee-pohjaiset menettävät yhteyden hubiin yli 10 kertaa useammin kuin zwave-pohjaiset. Siksi yritän ymmärtää myös teoriatasolla mistä tuo voisi johtua.

Jos en ole väärin ymmärtänyt, zigbee toimii Euroopassa 2.4 GHz:n taajuudella, mikä tietty huonontaa ainakin jonkun verran seinien läpäisykykyä zwaven huomattavasti matalampaan taajuuteen (Euroopassa 868.42 MHz) verrattuna. Olen kuitenkin siirrellyt laitteiden sijainteja, joten haluaisin ymmärtää miten laitteet ja niiden mesh toipuu siirroista.

Edellä olikin jo jotain vastauksia, mutta ne esittämäni 4 kysymystä ovat edelleen vailla selkeää vastausta, joten lisätieto tervetullutta.

Extrana vielä se, että Wikipedian mukaan zigbeelle olisi Euroopassa käytössä em. 2.4 GHz:n lisäksi 868 MHz:n taajuus. Onko tietoa miten laitteet tuon valitsevat noiden välillä ja mikä on vakio?

ZigBee – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

2.4GHz vakio, käytännössä 868 MHz laitteita ei taida edes löytyä kaupan hyllyltä.

Itselläni Zigbee toimii kyllä 100%, poislukien Xiaomin lämpötila-anturit jotka tippuilevat verkosta. Netin huhupuheiden perusteella ne eivät osaa hakea uutta reittiä vaan kantamalta poistunut router (esim. lamppu) aiheuttaa niiden tippumisen.

Käytännössä läpäisy ei ole ongelma, olettaen että siellä on jonkin verran verkkovirtalaitteita (routereita). Meilläkin 200 neliöisessä yksikerroksisessa talossa taitaa jokainen router kuulla toisensa niin verkon kannalta käytännössä sama jos vaikka jokin lamppu särkyisi/vedettäisiin töpselistä...

 

[Hyrava]

2.4GHz vakio, käytännössä 868 MHz laitteita ei taida edes löytyä kaupan hyllyltä.

Itselläni Zigbee toimii kyllä 100%, poislukien Xiaomin lämpötila-anturit jotka tippuilevat verkosta. Netin huhupuheiden perusteella ne eivät osaa hakea uutta reittiä vaan kantamalta poistunut router (esim. lamppu) aiheuttaa niiden tippumisen.

Käytännössä läpäisy ei ole ongelma, olettaen että siellä on jonkin verran verkkovirtalaitteita (routereita). Meilläkin 200 neliöisessä yksikerroksisessa talossa taitaa jokainen router kuulla toisensa niin verkon kannalta käytännössä sama jos vaikka jokin lamppu särkyisi/vedettäisiin töpselistä...

Itse asun 50m² "betonibunkkerissa" eli 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa ja kaikki väliseinät ovat noin 20cm paksua betonia. Ihan kulmasta kulmaan worst case scenariossa jossa betoniseiniä on maksimimäärä välissä ja putki/ilmanvaihtokuilukin siinä tiellä ei Zigbee-routerit näe toisiaan suoraan mutta muuten kaikilla routereilla on yhteys kaikkiin muihin routereihin joten itsekään en pitäisi tuota läpäisyä / kuuluvuutta ongelmana. Suurempana ongelmana pitäisin joidenkin laitteiden paskaa toteutusta tai sekoilua jonka takia saattavat pudota verkosta. IKEAn napit ainakin ovat vähän kranttuja itselläni, joskus kiukuttelivat mutta ne kun ei muutenkaan niitä käytännöllisimpiä olleet niin niitä ei enää montaa käytössä itsellä olekaan.

2.4GHz Wifi tietty saattaa häiritä Zigbeetä, samoin Bluetooth ja mikroaaltouuni, kun ovat samalla taajuusalueella mutta itselläni noiden kanssa ei ole ollut ongelmia.

Voisin kuvitella että Zwavea saattaisi häiritä kaikenlaiset itkuhälyttimet, langattomat rikosilmoitinlaitteen ilmaisimet sun muut vastaavat kun ne osuvat samalle 868MHz taajuusalueelle, toki noita häiriölähteitä varmaan on vähän harvemmassa.

 

[Pakana]

Osaako joku arvata mikä tän zigbeelaitteen käyttämä taajuus on. Siis tuo 7-27V Zigbee palikkka.

Smart Home 12-channel Relay Switch Module - Wifi/zigbee/rf 433mhz, Domoticz Mqtt Compatible

Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com

aliexpress.com

Tilasin tuon (kännissä), mutta ainakaan hue silta ei löydä, mutta tuo vanha hue ei löydä oikein muutenkaan mitään.

 

[juhaa]

Huen tuki ei ole se paras, kuten olet huomannut.

Tässä näyttää olevan aika hyvä lista mitkä toimivat. Ei varmasti täydellinen lista.

Philips Hue: Supported lights and devices (Hue compatible)

Works with Philips Hue: This is possibly the most complete and always up to date (updated 2024) list of supported lights and supported devices that work with your Philips Hue system (produced by Signify, former Philips Lighting), especially in conjunction with iConnectHue, but also in general.

iconnecthue.com

 

[Pakana]

Huen tuki ei ole se paras, kuten olet huomannut.

Tässä näyttää olevan aika hyvä lista mitkä toimivat. Ei varmasti täydellinen lista.

Philips Hue: Supported lights and devices (Hue compatible)

Works with Philips Hue: This is possibly the most complete and always up to date (updated 2024) list of supported lights and supported devices that work with your Philips Hue system (produced by Signify, former Philips Lighting), especially in conjunction with iConnectHue, but also in general.

iconnecthue.com

Joo, kyllä mä syytän tuosta toimimattomuudesta tuota hue:a, mutta lähinnä mietin nyt että onko tuo ylipäätään mahdollsita saada toimimaan, vai onko se jollain vieraanmaan taajuudella, kun tuolla kuvauksessa höpistään myös jostain 433 kaukosäätimien ohjelmoinnista.

 

[Hyrava]

Joo, kyllä mä syytän tuosta toimimattomuudesta tuota hue:a, mutta lähinnä mietin nyt että onko tuo ylipäätään mahdollsita saada toimimaan, vai onko se jollain vieraanmaan taajuudella, kun tuolla kuvauksessa höpistään myös jostain 433 kaukosäätimien ohjelmoinnista.

Tuo kaukosäädinominaisuus tuossa vaikutti sellaiselta että tuohon korttiin pystyisi erikseen ohjelmoimaan jotain geneerisiä 433MHz kaukosäätimiä ohjaamaan noita releitä, eli sen ei pitäisi tuohon Zigbee-puoleen vaikuttaa. Siinä kortin keskellä on se Zigbee-piiri, (tai vastaavassa wifi-mallissa wifi-piiri) ja sen teksteistä voisi jotain selvitä.

 

[Rollerix]

Veikkaan et tuo 2,4GHz->868MHz on lähinnä softahomma, mutta jos sen muuttaa niin laitteen antennisovitus on sitten pielessä.

1)Lähiverkon toimvuus taitaa kallistua z-waven puolelle paremman kuuluvuuden puolesta, mutta sopivasti kylvämällä verkkovirralla toimivia laitteita tuolla ei taida loppupeleissä olla suurta väliä.

2)Tämäkin taitaa olla lähinnä siitä et ne verkkovirtalaitteet pysynee aikalailla siellä missä ne on? Patterivehkeet ei reititykseen oletuksena osallistu? Z-waven puolella taisi olla parempi tehdä se verkon hiilaus jos halusi heti toimivuuden muuttaa, mutta jollain aikataululla se tais itsekin pyöräyttää. Tuosta on jo vuosia kun tuota kokeilin niin en ihan varma ole.

3)Protokollan ominaisuus ja lähinnä taas verkkovirta vs patteri. Z-waven puolella laitteet noudattaa hyvin "stantardia". Zigbee voi olla aika villi viidakko tietyiltä osin ja toimivuus laitetasolla riippua aikalailla toteutuksesta.

4)Samaa asiaa mitä ylempänä.

Kiitos, tämä oli selkeää! Olin jotenkin siinä luulossa että jossain tapauksessa tai jommalla kummalla protokollalla myös patterilaitteet osallistuisivat reititykseen, mutta näin ei tosiaan ilmeisesti olekaan. Siinä mielessä ne laitteiden sijaintien vaihdot eivät omassa tilanteessa ole vaikuttaneet kun ovat kaikki patteripelejä ja siis ilmeisesti puhtaasti "päätelaitteita".

"Zigbee Router (ZR): As well as running an application function, router devices can act as intermediate routers, passing data on to other devices. These types of Zigbee products are typically mains-powered so they are always available on the network. Zigbee Router devices are sometimes called Zigbee repeaters or Zigbee range extenders."

Zigbee - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

"Note - only mains-powered Z-Wave devices act as repeaters as they most be permenantly 'awake'. Battery-powered devices do not repeat Z-Wave signals."

KB-22 - Extending Z-Wave Range

Z-Wave is a mesh network system that can use any mains-powered Z-Wave device to repeat signals and extend the system's range

www.vesternet.com

Mites muuten voisivatko omat ongelmat johtua siitä että SmartThings-hubi ja wifi-reititin ovat aika lähellä toisiaan, taitaa olla alle 1 metri välissä? Voisiko se lisätä 2.4 GHz:n alueen ongelmia?

 

[Pakana]

Kiitos, tämä oli selkeää! Olin jotenkin siinä luulossa että jossain tapauksessa tai jommalla kummalla protokollalla myös patterilaitteet osallistuisivat reititykseen, mutta näin ei tosiaan ilmeisesti olekaan. Siinä mielessä ne laitteiden sijaintien vaihdot eivät omassa tilanteessa ole vaikuttaneet kun ovat kaikki patteripelejä ja siis ilmeisesti puhtaasti "päätelaitteita".

"Zigbee Router (ZR): As well as running an application function, router devices can act as intermediate routers, passing data on to other devices. These types of Zigbee products are typically mains-powered so they are always available on the network. Zigbee Router devices are sometimes called Zigbee repeaters or Zigbee range extenders."

Zigbee - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

"Note - only mains-powered Z-Wave devices act as repeaters as they most be permenantly 'awake'. Battery-powered devices do not repeat Z-Wave signals."

KB-22 - Extending Z-Wave Range

Z-Wave is a mesh network system that can use any mains-powered Z-Wave device to repeat signals and extend the system's range

www.vesternet.com

Mites muuten voisivatko omat ongelmat johtua siitä että SmartThings-hubi ja wifi-reititin ovat aika lähellä toisiaan, taitaa olla alle 1 metri välissä? Voisiko se lisätä 2.4 GHz:n alueen ongelmia?

Määrittelee nuo kanavat käsin niin etteivät ole päällekäin.

Jostain luin että gigbee kamava 11 on wifi kanava 1, eli zigbee ilmoitetaan aina 10 isompana wastaavaan wifikanavaan. Ja wifi on myös leveämpi, eli 1 kanavalla oleva wifi täyttää myös kanavat 2 ja 3 jne..

 

[Rollerix]

Määrittelee nuo kanavat käsin niin etteivät ole päällekäin.

Jostain luin että gigbee kamava 11 on wifi kanava 1, eli zigbee ilmoitetaan aina 10 isompana wastaavaan wifikanavaan. Ja wifi on myös leveämpi, eli 1 kanavalla oleva wifi täyttää myös kanavat 2 ja 3 jne..

Aeotecin hubissa zigbeessä taitaa olla vakiona kanava 25 ainakin tämän alla olevan mukaan, ja senhän ei sitten tuolla logiikalla pitäisi mennä pahasti wifi-kanavien kanssa päällekkäin (jos siis vastaa kanavaa 15).

Migrate from SmartThings hub to Smart Home Hub

Migration from another hub isn't easy and can be time-consuming. This guide will leave you through all the necessities when migrating Zigbee and Z-Wave devices to your Smart Home Hub. It forms part of a broader guide on managing and using Smart H...

aeotec.freshdesk.com

 

[Tohelo]

Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys

Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte

Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.

E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa

 

[Pakana]

No eihän se yksi kattovalo nyt ihmeellisiä automaatioita mahdollista.

No ehkä jonkun sarastusvalon sillä voisi toteuttaa. Mulla on sellainen nukkumishuoneessa talvisin.

 

[CoreFusion]

Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys

Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte

Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.

E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa

Itsellä on valaistusta automatisoitu esim. siten, että valaisimien valotehoja ja lämpötiloja säädetään vuorokauden ajan mukaan, eli jos joku menee esim. yöllä käymään wc:ssä, niin ei ammuta kirkkaita valoja päälle, vaan lamput ovat 10-20% teholla ja kellertävänä

 

[Kinetic]

Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys

Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte

Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.

E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa

Meillä on valaistus automatisoitu niin, että käytännössä koko kämpän valoja ohjataan kolmesta katkaisijasta: ulko-oven vierestä, sängyn päädystä ja jääkaapin ovesta (jossa siis muutakin kuin pelkkä on/off). WC:n valoille on oma liiketunnistin. Vielä pitäisi tehdä kirkkauksille säätöjä, että pimeällä kotiin tultaessa/sängystä noustessa valot menisivät hitaasti (esim. 5min aikana) tavoitekirkkauteen.

Lisäksi monihuoneäänentoistolle (Sonos) on oma kaukosäätimensä, josta voi vaihtaa kappaletta, pysäyttää toiston tai säätää äänenvoimakkuutta. Muillekkin laitteille löytyy oma rajanpintansa yhdestä paikkaa (Home-assistant), joten ohjaaminen onnistuu yhdellä sovelluksella ja tietysti laitteen keräämää dataa voi hyödyntää omiin tarkoituksiin (esim. ilmalämpöpumpun mittaama sisälämpötila).

Tässä nyt pari esimerkkiä mitkä ovat olleet selkeitä arjen helpottajia.

 

[Hyrava]

Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys

Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte

Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.

E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa

Itselläni on esimerkiksi seuraavanlaisia automaatioita:
* Kun kännykän herätys soi, tietyt valot menevät päälle ettei tarvitse itse valokytkimiin koskea.
* Kun tulee asuntoon sisään niin eteisen valo syttyy että ei tarvitse ostoskasseja tai muuta tavaraa laskea käsistä valojen sytyttämisen takia.
* Kun menee parvekkeelle niin jos ulkona on hämärää niin parvekkeen koristevalo syttyy ettei parvekkeella ole säkkipimeää.
* Keittiön valot syttyvät kun menee keittiöön ja sammuvat kun siellä ei ole hetkeen havaittu liikettä.
* Yhdellä napilla saa kaikki valot sammutettua kun tajuaa sänkyyn menon jälkeen että jonnekin jäi valo päälle.
* Makuuhuoneen verho menee automaattisesti kiinni tiettyyn aikaan illalla.
...ja paljon muitakin mutta nuo ehkä helpoiten ymmärrettävinä automaatioina.

 

[Veke99]

Onko kokemuksia iv-konen ohjauksesta home assistantilla? Vallox digit se.
Ohjekirjasta löyty arvot jännite / virta ohjaukseen. Välikortteja näyttää löytyvän mutta mitä olisi oikea? Puhallin nopeuden säädöllä pääsis pitkälle.

 

[Jona]

Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys

Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte

Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.

E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa

Perusjuttujen lisäksi mm. seuraavat:

- ILP siirtyy pelkälle jäähdytykseltä puhallukselle ja takaisin ikkunoiden ja parvekkeen oven aukiolon perusteella
- Robotti-imuri imuroi aikataulun mukaisesti mutta vain silloin jos asunnossa ei ole ketään
- Ilmankostuttimet pitävät talvisin kosteuden sopivana silloin kun asunnossa on joku
- Äänimerkkien sijaan astian- ja pyykinpesukone väläyttävät valoja eri huoneissa ohjelman valmistuttua
- Hämärällä eteisen valo syttyy kun tulee asuntoon sisään, valon värisävyä ja kirkkautta ohjataan valoisuuden ja kellonajan perusteella
- Mahdollisesti päälle unohtuneita valoja ja laitteita sammutellaan jos ulko-ovi menee kiinni eikä asunnossa sen jälkeen havaita liikettä

 

[Paladine]

Pakko kysyä, että miten tämä kotiautomaatio on helpottanu teidän elämää? Tyhmänä kysyn kun en oikein nyt keksi mitään järkevää kuin kahvinkeittimen ajastus ja auton lämmitys

Eli miten te käytätte tätä automatisointia ja mihin? Valaistuksesta on monesti ollu puhetta kun olen ketjua lueskellu, mutta miksi valaistus pitää automatisoida? Mulla on kotona yks valaisin katossa(tilasin tuolta hyvät tarjoukset ketjusta) jota voi ohjata kännykällä ja robotti-imuri(tästä en luovu koskaan!). Aihe kyllä kiinnostaa ihan kunnolla, mutta en nyt oikein saa kiinni mitä kaikkea te automatisoitte

Ja joo... "RTFM" Mutta tässä on 159 sivua eikä nyt ole oikein jaksa lähteä plaraan läpi kaikkia sivuja Niin jos vaikka pari esimerkkiä sais ihan käytännön hyödyistä.

E: Siis onhan noita valoja aika montakin, mutta yksi "älyvalaisin" katossa

Tuossa noita on jo mainittukin, mutta tässä on periaatteessa kaksi eri asiaa: valojen/kytkinten ohjailu älyversioilla, mikä ei ole varsinaista automaatiota sinänsä, mutta helpottaa kummasti jos esim. talossa on valokytkin jossain epäloogisessa paikassa, ja älykytkin onkin jossain paljon järkevämmässä paikassa josta voi sitten kliksutella valoja päälle/pois.

Sitten on automaatiot, jos yhdistellään tuota edellistä niin esim. älynappi tiettyyn paikkaan sijoitettuna voi saada aikaan periaatteessa ihan mitä vaan: sytyttää/sammuttaa yhden/useamman valon tietyllä kirkkauksella vaikkapa kellonajan mukaan JA jotain muuta, mitä nyt keksii. Automaatioista mitä itsellä on käytössä mainittakoon vaikkapa pihalla kasvien kastelu (ei ajastettuna mutta mukava käynnistellä ja sammutella kasteluita vaikkapa sängystä illalla), tai kasvihuoneen vesitynnyrin täyttö kun sieltä on vesi vähissä (sitä menee automaattisesti blumat-kastelijoille, kasvihuoneen tuulettimen käynnistys/sammutus lämpötilan/ilmankosteuden mukaan jne... Normaalisti laitetaan herätysaika jolloin makuuhuoneen telkkari menee päälle, tietyt aamuvalot syttyvät ja kahvinkeitin menee päälle. Seuraavana toteutettavana automaatio, jossa autotallin sähköovi avautuu kun kamera tunnistaa että oven eteen tulee A) auto ja B) juuri minun autoni rekisterinumero. Muille autoille ovi ei avaudu.

Sitten kun yhdistellään aurinkopaneelit, pörssisähkö ja vaikkapa maalämpöpumpun / lämminvesivaraajan lämmitys halvimpaan pörsissähköaikaan tai silloin kun sähköä tulee taivaalta riittävästi, niin aletaan olla jo automaation ytimessä.