Tuollanen facen linkki, missö avattu tuota mRNa-rokotetta ja sen turvallisuutta. Copypasteen tähän myös tekstin. Mitä mieltä näistä mietteistä?
Tässä kirjotuksen teksti:
"Viime päivien hyvät uutiset koronavirusrokotteista ovat ymmärrettävästi herättäneet myös huolia, joista keskeisimmät näyttäisivät olevan:
1) uusi mRNA -teknologia ja
2) kiire
Kuten olen kirjoittanut, seuraan itsekin rokotteista saatavaa tutkimustietoa oman ammattitaitoni pohjalta niin tiivisti, kuin se suinkin on mahdollista. Haluan ehdottomasti ottaa rokotteen - kunhan se todetaan turvalliseksi ja tehokkaaksi.
Minullakin on ilman muuta omat huolenaiheeni, mutta edellä mainitsemani syyt 1) ja 2) eivät kuulu niihin. Minäpä kerron, miksi. Muista kuitenkin, että en ole rokotetutkimuksen asiantuntija, ja otan mielelläni vastaan korjauksia varsinaisilta osaajilta (mutta en salaliittoteoreetikoilta), mikäli näkemykseni ovat pahasti pielessä
Ensin pari sanaa uudesta tekniikasta. Olen siis itse maisterivaiheen koulutukseltani bioteknologiaan ja molekyylibiologiaan suuntautunut biokemisti. Väitöskirjatyössäni oli mukana yksi osatyö, missä tutkin tietyntyyppisiä RNA-molekyylejä ihmisen aorttaläpän ahtaumassa. Nuo pikku paskiaiset ovat siis minulle tuttuja
Lyhyt kertaus; RNA-molekyylit koostuvat perinnöllisestä materiaalista samaan tapaan, kuin DNA. Keskeinen ero on siinä, että DNA on "pysyvä," ohjemolekyyli, jonka perusteella kaikki muut elämän rakennuspalikat tuotetaan. Sen sijaan RNA on "hetkellinen" molekyyli, joita esiintyy monissa eri tehtävissä. Osa on rakenteellisia, osa säätelytehtävissä ja osa on solunsisäisiä viestinviejiä. RNA-molekyylit rakennetaan aina tiettyä tehtävää varten, ja sitten solusta ja tehtävästä riippuen, se pian hajotetaan ja osat kierrätetään.
Solussa on siis kullakin ajanhetkellä tietty määrä RNA-molekyylejä, mutta ne ovat jatkuvassa tuotannon ja hajotuksen tasapainossa. Ajattele kuohuvaa koskea; sen päällä on jatkuva pilvi vesipisaroita, mutta jokainen pisara elää vain hetken, kunnes se palaa veteen. Samasta vedestä nousee jatkuvasti uusia pisaroita, jotka täyttävät saman tilan, mutta eivät koskaan koostu samoista vesimolekyyleistä.
Uudet koronavirusrokotteet perustuvat nk. lähetti- eli mRNA- teknologiaan. Biologisessa mielessä mRNA -molekyyli on viestinviejä, joka luodaan DNA:n ohjeen mukaisesti. Tuosta mRNA-molekyylistä luetaan ohjeet proteiinin valmistukseen, ja tämän jälkeen lähetti hajotetaan uusiokäyttöä varten. Lähettien elinikä on yleensä vain joitain minuutteja. Rokotteessa tätä hyödynnetään siten, että lihassoluihin tuodaan lähettejä, joissa on ohje viruksen pintaproteiinin tuotantoon. Solu tuottaa viruksen proteiineja, jonka jälkeen lähetti päätyy hajotukseen ja kierrätykseen. Tuotetut virusproteiinit eivät vielä itsessään sairastuta meitä, mutta koska ne eivät myöskään kuulu elimistöömme, ne herättävät immuunipuolustuksen sotilaat siivoustöihin. Samalla järjestelmä oppii tunnistamaan pintaproteiinit, mikä tuo suojaa varsinaisia viruksia vastaan.
Nyt on näkynyt huolestuneita kommentteja siitä, että näillä rokotteilla voisi olla jotain perimää muokkaavia vaikutuksia. Tämä on biologisesti mahdotonta. Lähetti-RNA on hyvin lyhytikäinen molekyyli, eikä sitä voi mitenkään liittää DNA:han jossa se pääsisi vaikuttamaan varsinaiseen perimään. Itse asiassa on olemassa kokonaan erilainen virusten sukupuu, missä virukset itsessään muokkaavat DNA:ta ja kaappaavat koko solun itsensä monistamiseen. Näitä kutsutaan retroviruksiksi, ja maineikkain esimerkki on HIV.
Lähetti-RNA:t ovat itse asiassa niin herkkiä hajoamaan, että niiden eristäminen tutkimusmielessäkin on vaikeaa. Tämän tietää kokemuksesta jokainen biokemian peruslaboratoriotöitä tehnyt opiskelijakin Paitsi että molekyyli on biokemiallisesti herkkä, sitä hajottavia entsyymejä on kirjaimellisesti IHAN KAIKKIALLA. Niitä kutsutaan RNAaseiksi, ja niitä on kaikkialla juuri sen vuoksi, että lähetti-RNA:n hajotus on elämän kannalta tärkeä asia - kun viesti on viety, lähetti pitää tuhota, jotta viestin välitys päättyy. Tämä on keskeinen osa kaikkea elollista toimintaa tällä planeetalla. Ja tämä herkkyys selittää myös sen, miksi Pfizerin rokote vaatii sen paljon puhutun superkylmän säilytyksen/kuljetuksen. Moderna on kehittänyt paremmat säilytys-/tuotantojärjestelmät.
Miksi sitten tämä tekniikka on tulossa vasta nyt? Keskeinen syy on juurikin se, että mRNA on niin vaikea pitää kasassa riittävän pitkään. Jos se kuitenkin onnistuu, tekniikalla on valtavan paljon etuja "perinteiseen" rokotetuotantoon verrattuna. On muistettava, että tällä hetkellä käytössä olevat rokotteet sisältävät heikennettyjä viruksia, tai niiden osia, mikä tarkoittaa sitä että viruksia pitää tuottaa jossain soluissa valtavia määriä, käsitellä, ja lopulta puhdistaa. Lähetti-RNA pysytytään rakentamaan sellaisenaan hyvin nopeasti. Tämä mahdollistaa paljon edullisemman tuotantoprosessin, missä suuria määriä rokotetta voidaan valmistaa paljon nopeammalla aikataululla.
Lähetti-RNA-tekniikassa on myös muita lupaavia etuja. Sehän matkii viruksen luontaista elinkaarta. Tässä tapauksessa SARS-CoV-2:n, joka on myös RNA-virus. Sekin sijoittaa omaa lähetti RNA:taan solujemme sisään. Erona vain se, että siinä paketissa on paljon enemmän ohjeita, kuin pelkkien pintaproteiinien tuotanto - niillä valmistetaan kokonaisia viruksia. Kuitenkin lopullisen viimeistelyn tekee meidän omat solut, jotka paketoivat viruksen proteiinit tavalla, mitä on hyvin vaikea jäljitellä solumaljalla. Tästä ei vielä ole paljoa tutkimuksia, mutta on syytä olettaa, että meidän kehon tuottamat virusproteiinit muistuttavat luonnollisen viruksen proteiineja paremmin, kuin maljalla tuotetut. Tämä voi teoriassa johtaa jopa parempaan immuniteettiin. Lisäksi mRNA-tekniikalla voidaan tulevaisuudessa tehdä rokotteita jopa syöpäsoluja vastaan, mikä on muilla keinoin paljon vaikeampaa tai jopa mahdotonta.
On hyvä muistaa sekin, että vaikka tekniikka on ihmiskäytössä uusi, eläimillä niitä on tutkittu paljon pidempään, ja pienempiä ihmistutkimuksiakin on tehty useita. Nyt olemme vasta päässeet laajemman mittakaavan töihin, mitkä olisivat olleet joka tapauksessa edessä ennemmin tai myöhemmin.
Meillä EI siis ole mitään erityistä syytä pitää mRNA -tekniikkaa erityisen pelottavana, tai vaarallisempana, kuin perinteisempiäkään rokotteen valmistusmenetelmiä. Siihen VOI ilman muuta liittyä jotain odottamattomia haittoja, mutta siksi juuri sitä tutkitaan kymmenillä tuhansilla vapaaehtoisilla. Toistaiseksi haittojen määrä näyttää olevan erittäin pieni, mutta varmuus saadaan vasta kun lopulliset tulokset julkistetaan kokonaisuudessaan.
...Mistä päästään kohtaan 2: kiire.
Yleinen mielikuva näyttäisi olevan, että kun rokotetta tehdään kiireellä, se tarkoittaa mutkien oikomista juuri tieteellisessä tutkimustyössä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on paljon arkisemmasta asiasta: byrokraattisten koukeroiden raivaamisesta.
Tieteellinen tutkimusprosessi olisi joka tapauksessa sama: kerätään valtava määrä vapaaehtoisia, ja tutkitaan heitä HYVIN TARKKAAN. Tulokset luovutetaan muiden tutkijoiden kritisoitavaksi, ja jos kaikki on ookoo, voidaan hakea myyntilupaa.
Normaalisti tämä prosessi voi kestää vuosia, mutta tärkein viivästyksen syy on raskas lupahakumenettely - ei itse tutkimus. Tässä on taustalla varsin arkinen ja monelle meistä tuttu juttu - virastot ovat hitaita ja täynnä vittumaista byrokratiaa. Lomakkeita pitää kiikuttaa huoneesta toiseen, täydentää, palauttaa, uusia, ja toistaa miljoonaan kertaan. Välillä on odotusaikoja, ja jostain pitää maksaa. Tämä pätee niin työttömyyskorvauksia haettaessa, kuin monikansallisia lääkkeiden myyntilupiakin. Mittakaava vain on vähän eri.
Nyt kun myyntilupamenettelyä nopeutetaan, se tarkoittaa käytännössä vain sitä, että valvovat lääkeviranomaiset ovat luoneet koronarokotteelle ohituskaistan byrokraattisen helvetin läpi. Tällaiset hakemukset menevät automaattisesti pinkan päälle, ja käsitteljöillä on velvollisuus keskittyä niihin, ja jättää muut hommat toiselle sijalle. Itse tieteellinen tieto kerätään ihan samalla tavalla, ja voitaisiin jopa sanoa, että syyni on nyt paljon tarkempi, kuin se koskaan on ollut. Tieteelliset, riippumattomat arvioijat pääsevät käsiksi dataan jopa ennen kun itse tutkimus on lopetettu. Tämäkin nopeuttaa prosessia merkittävästi, mutta ei tarkoita sitä että tiedon kannalta tärkeitä mutkia oiottaisiin.
Moni muistuttaa narkolepsiasta sikainfluenssarokotteen aikaan. Virheellisesti tämä kuitenkin yhdistetään kiirehtimiseen, mutta tosiasia on se, että narkolepsia oli niin uskomattoman harvinainen (3,6 tapausta sadassa tuhannessa rokotetussa) ja sen voi sopivalla alttiudella saada myös sikainfluenssan sairastamisesta, ettei tällaista haittaa oltaisi nähty missään tutkimuksessa ennen myyntiluvan saamista.
On siis selvää, että vielä on paljon avoimia kysymyksiä näiden uusien rokotteiden suhteen, mutta viime kädessä vain kylmät faktat ratkaisevat. Teho ja turvallisuus tullaan näkemään julkaistuista tutkimustuloksista. Kaikki on vielä mahdollista, mutta toistaiseksi tutkimuskentältä kantautuneet signaalit ovat mielestäni rohkaisevia. Ainakaan tekniikan uutuus tai asian kiireellisyys eivät itsessään näyttäisi aiheuttavan syytä huoleen "
yle.fi
www.hs.fi
www.news-medical.net
www.sciencedirect.com
www.sciencemag.org
