Koronavirus SARS-CoV-2 ja sen aiheuttama tauti COVID-19 (Yleinen keskustelu)

Kirjastot voisi kyllä olla auki, monella olisi aikaa lukea, mutta ei onnistu. Miksei vaikka haku onnistuisi varauksien perusteella?
 
Sikanfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteyttä läpikäyvä artikkeli löytyy myös ihan Terveyskirjastosta:


Epidemia johtui kiistatta sikainfluenssarokotuksista. Kaikilla sairastuneilla on taudille altistava kudostyyppi. Näyttää ilmeiseltä, että autoimmuunireaktion käynnistymisessä keskeistä on ollut se, miten rokotteessa ollut influenssaviruksen rakenne (nukleoproteiini) on valmistettu. Muissa sikainfluenssarokotteissa se on ollut erilainen kuin Pandemrixissa®. Tehosteaine, skvaleeni, on voinut edelleen voimistaa reaktiota. Nykyisessä influenssarokotteessa on huomioitu kyllä edelleen A(H1N1)v-virus, mutta rokotteen virusosan rakenne on erilainen, eikä nykyisessä rokotteessa ole skaveleenia.
 
HS:n päivittyvän seurantajutun mukaan laumasuojastrategiaa kannattaa vielä miettiä, koska immuniteetista ei ole WHO:n mukaan takeita:
Maallikkona ei aina ihan ymmärrä näitä, mutta onkohan kyseessä lähtökohtainen oletus kaikkien uusien virustautien kohdalla (ei immuniteettia kunnes toisin todistetaan) vai onko juuri tässä viruksessa jotain sellaista, minkä vuoksi immuniteettia ei syntyisi?
 
Maallikkona ei aina ihan ymmärrä näitä, mutta onkohan kyseessä lähtökohtainen oletus kaikkien uusien virustautien kohdalla (ei immuniteettia kunnes toisin todistetaan) vai onko juuri tässä viruksessa jotain sellaista, minkä vuoksi immuniteettia ei syntyisi?
Mä oon ymmärtänyt asian näin, että WHO ei osaa mikä on riittävä vasta-ainetaso immuniteetin määrittämiseksi ja siten eivät kannusta noita hihamerkkejä tms. Yleensä virustauteihin tulee jonkin mittainen immuniteetti, mikä pätenee myös tähän tautiin, kestosta ei vielä ole tietoa.
 
Herpesvirukset ovat vähän poikkeus, niihin sinänsä tulee immuniteetti, mutta se virus jää nukkuvaksi hermosoluihin. Ei ole yhtäkään syytä olettaa, että koronavirus tekisi saman.

Tuleeko niihin immuniteetti? Vähän stressiä päälle ja taas kukkii :amd: ei itsellä, huom!
 
Tuleeko niihin immuniteetti? Vähän stressiä päälle ja taas kukkii :amd: ei itsellä, huom!
No ethän sä vesirokkoakaan kahdesti sairasta, se jää himmailemaan sun hermosoluihin ja tekee sitten sulle vanhuksena vyöruusun. Saman tekee nää muut herpesvirukset. Harvemmin kait kukaan saa samasta viruslinjasta uutta primaari-infektiota.
 
EBV, sytomegalovirus, parvo- ja adenovirukset. Hyvin monet virukset jää kehoon ja voivat aktivoitua uudelleen vastustuskyvyn heikentyessä. Immuniteetti on muutenkin veteen piirretty viiva. Sitä ei muodostu kaikille, eikä eliniäksi. Epidemiologisesti merkittävää on, saako riittävän suuri osa riittävän pitkäkestoisen immuniteetin.
 
Viimeksi muokattu:
No ethän sä vesirokkoakaan kahdesti sairasta, se jää himmailemaan sun hermosoluihin ja tekee sitten sulle vanhuksena vyöruusun. Saman tekee nää muut herpesvirukset. Harvemmin kait kukaan saa samasta viruslinjasta uutta primaari-infektiota.

Eli immuniteetti syntyy myös, jos virus ottaa solun haltuun tappamatta sitä. Eli orjuuttaakseen... :comp2:
 
Tottahan toikin, mutta osaatko nimetä yhtään virustautia, johon ei synny immuniteettia? (pl. hiv)
Immuniteetti luultavasti syntyy, mutta kysymys on siitä miten pitkäksi aikaa. Jos immuniteetti kestää keskimäärin pari kuukautta niin se ei paljoa lämmitä nyt taudin sairastavia jos syksyllä tulee uusi aalto niinkuin on uumoiltu. Tästä syystä "antaa mennä"/laumasuojastrategia on kyseenalainen kansan suojelemiseksi.
 
Immuniteetti luultavasti syntyy, mutta kysymys on siitä miten pitkäksi aikaa. Jos immuniteetti kestää keskimäärin pari kuukautta niin se ei paljoa lämmitä nyt taudin sairastavia jos syksyllä tulee uusi aalto niinkuin on uumoiltu. Tästä syystä "antaa mennä"/laumasuojastrategia on kyseenalainen kansan suojelemiseksi.
Niinhän se on, mutta missä on käytössä laumasuojastrategia? Ei tietääkseni ainakaan meillä Suomessa.
 
Immuniteetti luultavasti syntyy, mutta kysymys on siitä miten pitkäksi aikaa. Jos immuniteetti kestää keskimäärin pari kuukautta niin se ei paljoa lämmitä nyt taudin sairastavia jos syksyllä tulee uusi aalto niinkuin on uumoiltu. Tästä syystä "antaa mennä"/laumasuojastrategia on kyseenalainen kansan suojelemiseksi.
Niinhän mä sanoinkin, että ei tiedetä vielä kauanko se kestää, mutta rohkenen kuitenkin väittää sen kestävän pidempään kuin pari kuukautta. Onko se sitten vuoden vai 30, aika näyttää.
 
Niinhän mä sanoinkin, että ei tiedetä vielä kauanko se kestää, mutta rohkenen kuitenkin väittää sen kestävän pidempään kuin pari kuukautta. Onko se sitten vuoden vai 30, aika näyttää.
No joo. Olisi pitänyt lukea tarkemmin.

Niinhän se on, mutta missä on käytössä laumasuojastrategia? Ei tietääkseni ainakaan meillä Suomessa.
En sanonut että näin on Suomessa tai missään muuallakaan. Lainausketjun aloittaneessa viestissä laumasuoja mainittiin.
 
HS:n päivittyvän seurantajutun mukaan laumasuojastrategiaa kannattaa vielä miettiä, koska immuniteetista ei ole WHO:n mukaan takeita:


Maallikkona en ymmärrä miten se odotettu rokote vois toimia jos immuniteettia ei synny. Kannattaakohan siihen rokotteen kehittelyynkään sitten panostaa, jos immuniteetista ei kerta ole mitään todisteita. Eiks sillon kannattas kaikki panokset laittaa lääkkeen kehittelyyn.
 
Maallikkona en ymmärrä miten se odotettu rokote vois toimia jos immuniteettia ei synny. Kannattaakohan siihen rokotteen kehittelyynkään sitten panostaa, jos immuniteetista ei kerta ole mitään todisteita. Eiks sillon kannattas kaikki panokset laittaa lääkkeen kehittelyyn.
Immuniteetista ei ole kunnon todisteita koska virus on uusi, mutta se ei tarkoita etteikö minkäänlaista immuniteettia tulisi. Siitä vaan ei tässä vaiheessa ole eikä voi olla kunnon todisteita, etenkään kestoon liittyen.

Rokote voi ehkä buustata immuniteettia kokonaisvaltaisemmin kuin sairastaminen, ja käsittääkseni osa rokotteista potentiaalisesti tehoaa erilaisiin koronan variaatioihin eikä vain yhteen.
 
Maallikkona en ymmärrä miten se odotettu rokote vois toimia jos immuniteettia ei synny. Kannattaakohan siihen rokotteen kehittelyynkään sitten panostaa, jos immuniteetista ei kerta ole mitään todisteita. Eiks sillon kannattas kaikki panokset laittaa lääkkeen kehittelyyn.
Näitähän voi kehittää sitten aina vuosittain muuttamalla reseptiä hiukan ja vuosittain uusi piikki lihakseen. Kuulostaako tutulta? (Influenssanrokotteet)
 
Maallikkona en ymmärrä miten se odotettu rokote vois toimia jos immuniteettia ei synny. Kannattaakohan siihen rokotteen kehittelyynkään sitten panostaa, jos immuniteetista ei kerta ole mitään todisteita. Eiks sillon kannattas kaikki panokset laittaa lääkkeen kehittelyyn.
Toisaalta rokote on vain yksi tapa tarjoilla lääke, joten maallikkona en ymmärrä mitä haet tällä?
 
Koronan suhteen paras arvio taitaa kuulua, että immuniteetti voisi ehkä kestää vuoden tai pari. Siis sairastamisen tuoma immuniteetti. Rokote voi olla eri asia.
 
Tulipahan käytyä Verkkokaupan myymälässä. Väkeä ihan tungokseen asti. Itse jätin käynnin hyvin pikaiseksi tungokseen takia. Monissa kaupoissa saanut rauhakseen asioida niin samalla ajatuksella lähdin tuolla käymään.

Tässä pätee se viisaus, että olit itsekin siellä. Muutkin ajatelleet, että ”käyn pikaisesti”? Kun ihmisillä on aikaa kotona viettää ja kuluttaa viihdettä yms., niin laitteita uusitaan, hajonneita korvataan uusilla ym.

Enkä koita jeesustella - pandemian aikana kahdesti käynyt (läppärin kiintolevyn hakemassa ja hajonneen sähkövatkaimen tilalle uutta katsomassa). Molemmilla kerroilla väkeä ollut mielestäni normaalia enemmän.
 
WHO selittää tarkemmin elimistön puolustusmekanismeja tiedotteessaan. Vaikuttaisi siltä että osalla sairastuneista pääasiassa T-solut hoitavat virusta kantavat solut ja vasta-aineiden muodostus jää heikoksi. Muistan kuinka alkuvuodesta raportoitiin kiinasta useita uudelleentartuntoja hoitohenkilökunnan joukossa. Joten ilmeisen monella ei kehity kunnon immuniteettia taudille.

 
Tässä pätee se viisaus, että olit itsekin siellä. Muutkin ajatelleet, että ”käyn pikaisesti”? Kun ihmisillä on aikaa kotona viettää ja kuluttaa viihdettä yms., niin laitteita uusitaan, hajonneita korvataan uusilla ym.

Enkä koita jeesustella - pandemian aikana kahdesti käynyt (läppärin kiintolevyn hakemassa ja hajonneen sähkövatkaimen tilalle uutta katsomassa). Molemmilla kerroilla väkeä ollut mielestäni normaalia enemmän.

Eiköhän tässä pikkuhiljaa ala ihmiset omalta osaltaan palaamaan jonkinlaiseen normaalia muistuttavaan tilaan, erityisesti kun lähes päivittäin on erilaisia THL:n tai HUS:n puhuvia päitä harmittelemassa että pitäisi saada enemmän ihmisiä sairastamaan korona. Toki mikään oikea normaali se ei ole niin kauan kuin suurin osa ajanviettotavoista on estetty, mutta juurikin jotkut kivijalkamyymälät varmasti kerää porukkaa oikein hyvin. Ja kunhan sää muuttuu lämpimäksi, niin alkaa ulkonakin olemaan kaikki paikat täynnä porukkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Niin olisihan se ihan kauheaa, jos epidemia saataisiin tukahdutettua eikä kukaan enää sairastuisi ja menehtyisi! Eihän sellainen peli vetele...
Absurdia edes ajatella ettei kukaan menehtyisi. Suomessa tämän hetken rajoituksilla ollaan saatu aikaiseksi alikuoleisuutta kun influenssat ja muut taudit on näivettynyt. Rajoitusten poistuttua influenssat, keukokuumeet RS-virukset, ripulit alkaa niittämään ihmisiä.
Highlander haaveet saa jättää unelmiin...
 
Saa nähdä pitääkö tuo rokote määrätä pakolliseksi. Tuntuu suuri osa äänessä olevasta porukasta jo nyt puhuvan kuinka ei todellakaan meinaa ottaa rokotetta ja kuinka kenenkään ei pitäisi. Todella itsekästä ajattelua, varsinkin jos rajoituksia pidettäisiin sen vuoksi päällä, että rokote saadaan kansalle. "Mutta kun naapurin Irmelille tuli haittavaikutuksia rokotteesta 60-luvulla"
Riippuu jos teho on sitä luokkaa mitä monesti kausi-influenssa rokotteet on ollut, eli huonoimmillaan puhuttu vesipiikistä tuollaisella 10-14% suojalla. Siinä kannattaa 3 kertaan terveen ihmisen miettiä, että meneekö sen hakemaan mahdollisineen sivuvaikutuksineen.
Eri asia rokotteet joilla saadaa koko elämäksi sellainen 95% suoja. Koronaan sellaista ei tule koska se matkan varrella muuntuu ja jää pyörimään kuten kausi-influenssat.
 
Kausi-influenssarokote on kyllä aivan täysin eri asia, kuin spesifi rokote yhdelle koronavirukselle.
 
Kausi-influenssarokote on kyllä aivan täysin eri asia, kuin spesifi rokote yhdelle koronavirukselle.
Sinällään sama mutta se on vaan 4 arvausta yhden hinnalla. Vai onko siinä nykyään enemmänkin? Kohta viisi jos koronasta tulee vuosittainen vitsaus. Sama varmasn tulee olemaan koronan kohdalla eli joutuvat olettamaan mikä kannoista on todennäköisin jos niitä on useita.
 
Kannattaa tosiaan korostaa että WHO ei todennut, että olisi viitteitä, että immuniteettia ei synny. WHO totesi, että tällä hetkellä ei ole vielä tieteellistä näyttöä immuniteetin syntymisestä. Testit ovat epävarmoja ja johtopäätökset niistä myös. Siksi se ei suosittele esim. jotain "immuniteettisertifikaattia" ihmisille, jotka on jollain testillä todettu taudin jo sairastaneiksi. Testi voi antaa väärän tuloksen ja ihminen vaarantaa itsensä ja muut. Tutkimus paranee ja tilanne arvioidaan uudestaan kun näyttöä on.
 
Siis influenssarokotteessa tehdään valistunut veikkaus, jossa valitaan 3-4 (viimeeksi 4) patogeeniä, joita vastaan rokotetaan. Mahdollisia patogeenejä on satoja. SARS-CoV-2 -viruksia on tasan yksi. Tämä ei ole salatiedettä ja tietoa kyllä löytyy jos sitä on halukas ottamaan vastaan. Influenssarokote ei missään tapauksessa ole millään tasolla verrannollinen (hypoteettisen) SARS-CoV-2 -rokotteen kanssa.
 
Ei rokote ole sama asia kuin lääke. Ei rokote mitään auta jos tauti on päällä, lääke auttaa.

Aika hiljaista on jo puhjenneen taudin parantavien viruslääkkeiden rintamalla noin muutenkin, joten jos jotain muuta lääkettä kuin rokotetta alkaa tähän odotella, niin varsin pitkäksi tulee käymään odotus.
 
uutinen 10 päivän takaa:

Esimerkiksi veren vasta-ainepitoisuuksissa näyttäisi olevan koronaviruksen sairastaneiden keskuudessa suuria eroja. Tuoreen kiinalaistutkimuksen mukaan jopa kuudella prosentilla COVID-19:n sairastaneesta ei ole veressään niin paljoa vasta-aineita, että niitä voitaisiin edes mitata.

On mahdollista, että vasta-aineita on joillakin niin vähän, ettei se riitä immuniteettiin.

 
Aika hiljaista on jo puhjenneen taudin parantavien viruslääkkeiden rintamalla noin muutenkin, joten jos jotain muuta lääkettä kuin rokotetta alkaa tähän odotella, niin varsin pitkäksi tulee käymään odotus.

Nyt lie melko suuressamäärin jonkinlainen määrä mahdollisia lääkkeitä tiedossa ja niitä sitten testaillaan. Varmasti menee joku puolisen vuotta ja tiedetään jonkinverran lisää..
 
Miten muuten näitä "epidemiaa on jarrutettu liikaa" lausuntoja (mm. THL Salminen) voi tulkita? Vai huvikseenko ne toivoo että ihmiset tähän sairastuu?

Salminen ei usko, että talous kestää niitä rajoitustoimia, joita tarvitaan, jos epidemia halutaan tukahduttaa tai pitää R ~= 1. Tämän vuoksi hän näkee, että laumasuojastrategia on ainoa mahdollinen.

Salminen tekee tässä sen virheen, että hän astuu taloustieteilijän tontilla, kun hänen roolinsa olisi tarjota kolme päävaihtoehtoa (ja näihin vivahteita): tukahdutus, R ~= 1 (ns. tanssi) ja laumasuoja.
 
HS:n jutun mukaan pääministerikin herää viimein siihen, että testausvälineiden tuotantoa pitäisi saada Suomeen. Hyvä näin, vaikka samaan olisi voinut herätä jo helmikuussa:

Pääministeri Marin Ylellä: ”Testausvälineitä olisi hyvä tuottaa Suomessa”

Jutun mukaan Suomi voisi siirtyä testausstrategiaan, mutta pääministeri ei suoraan kerro, että näin tehdään. Suomen strategia jää siis vieläkin epäselväksi:

”Tämä tauti ei mene nopeasti ohi ja joudumme elämään sen kanssa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että olisimme vuosikausia naimisissa näiden laajojen rajoitusten kanssa”, Marin sanoi Ylellä.


Marin on todennut, että Suomi voisi siirtyä testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategiaan.


”Hallituksen ajatuksena on se, että samalla kun hyvin hallitusti ja asteittain poistutaan rajoituksista niin voimme siirtyä yksilöllisempään taudinjäljittämiseen. Tässä testaaminen on keskeinen osa”, Marin sanoi.

Juttu on näemmä julkaistu puoliksi valmiina, joten liitän sen tähän spoilerissa:

Pääministeri Sanna Marin (sd) kommentoi Suomen koronatilannetta sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla.

”Tämä tauti ei mene nopeasti ohi ja joudumme elämään sen kanssa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että olisimme vuosikausia naimisissa näiden laajojen rajoitusten kanssa”, Marin sanoi Ylellä.


Marin on todennut, että Suomi voisi siirtyä testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategiaan.


”Hallituksen ajatuksena on se, että samalla kun hyvin hallitusti ja asteittain poistutaan rajoituksista niin voimme siirtyä yksilöllisempään taudinjäljittämiseen. Tässä testaaminen on keskeinen osa”, Marin sanoi.


Hän totesi, että testausvälineissä ja suojavarusteissa kenttä on haastava kansainvälisesti.


”On saatava kotimainen tuotanto käytiin. Olisi hyvä, jos myös testausvälineitä voitaisiin tuottaa Suomessa.


Marin sanoi, että kotimaisen tuotannon käynnistämisestä on pyydetty kattavampaa raporttia, joka on tulossa ensi viikolla.


Pääministeri Marin ei halunnut ennakoida, avataanko koulut lähiopetukselle tämän lukukauden aikana. Hän sanoi, että asiantuntijoita kuullaan herkällä korvalla ja asiasta keskustellaan ensi viikolla.

”Siellä arvioidaan sitä, miten etäopetus on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin.


Marin sanoi, että kouluilla on moninaisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin opetuksen lisäksi.


Miten tärkeä asia kouluvuoden viimeiset kaksi viikkoa ovat sosiaalisten seikkojen kannalta?

”Mitä tulee lasten hyvinvoinnilliseen näkökulmaan, niin lastenlääkärit ovat vedonneet siihen, että koulut voitaisiin avata vielä keväällä. On epävarmaa tietoa siitä, miten lapset levittävät tautia ja se täytyy ottaa huomioon koulujen avaamisessa.”


”Riskiryhmät täytyy huomioida tässä”, Marin sanoi Ylellä.


Hallitus kokoontuu ensi viikolla neuvottelemaan kokoontumisrajoitusten jatkamisesta.


Pääministeri muistutti Ylellä, että yli 10 hengen kokoontumiset on nyt kielletty, mikä vaikuttaa muun muassa lasten harrastuksiin. Jos kokoontumisrajoituksia jatketaan, muun muassa nuorten ja lasten kesäleirit voivat peruuntua.

”Hallitus käsittelee rajoituksia kokonaisuudessaan 3. toukokuuta. Tuon jälkeen päätetään, jatketaanko kokoontumisrajoituksia”, Marin sanoi.

Pääministeriä haastattelivat Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari, Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi ja Yle uutisten politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen.

Artikkeli päivittyy.
 
HS:n jutun mukaan Singapore epäonnistui siirtolaisten suojaamisessa ja koronavirus pääsi leviämään heidän keskuudessaan.

Nyt jopa 80 prosenttia Singaporen koronavirustartunnoista on todettu siirtotyöläisten keskuudessa, kertovat talousuutistoimisto Bloomberg ja uutistoimisto Reuters.


Yhteensä Singaporessa on noin miljoona työperäistä siirtolaista. Yksi heistä on Bangladeshista kotoisin oleva Potilas 42. Hän oli 42. ihminen, jolla diagnosoitiin koronavirustartunta Singaporessa. Positiivinen testitulos annettiin 8. helmikuuta.


Ennen koronaviruksen toteamista mies kävi oireidensa takia klinikalla ja sairaalassa. Hänet lähetettiin pois, kertoo Bloomberg.


Mies kävi siirtolaisten suosimassa kauppakeskuksessa ja asui majoituksessa, jossa samassa huoneessa asui yhteensä kymmenen siirtotyöläistä. Majoituksessa on yhteiset peseytymis- ja ruuanlaittotilat.


Vasta helmikuun seitsemäntenä Potilas 42 otettiin sairaalahoitoon. Seuraavana päivänä saapui positiivinen testitulos. Hän oli ensimmäinen koronavirustapaus Singaporen siirtotyöläisasuntoloissa.

Jutussa mainitaan maskien käyttämättömyys yhtenä syynä viruksen leviämiseen:

Australian ABC luettelee muutaman asian, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että koronavirus on päässyt leviämään asuntoloissa.

Ensinnäkin hoitohenkilökunnan liikkumista rajoitettiin mahdollisten tartuntojen leviämisen estämiseksi. Tämä johti siihen, ettei vapaaehtoisten paikan päällä esimerkiksi asuntoloissa tarjoama terveydenhuoltotyö väheni.


Toisekseen hengityssuojaimia jaettiin epidemian alkuvaiheessa muualla, mutta ei siirtolaisten asuntoloissa.


Kolmanneksi: kun siirtolaistyövoimaa on myöhemmin määrätty eristykseen, virus pääsee leviämään ahtaisiin tiloihin eristettyjen keskuudessa.

Etelä-Korea on saanut pidettyä tartuntaluvut alhaalla testaamalla koko yhteisöä. Tästä Suomenkin olisi syytä ottaa opikseen, eikä tuudittautua vain tunnettujen ketjujen eristämiseen. Tuntemattomia tartuntaketjuja on aktiivisesti etsittävä:

Singaporen tilanne muistuttaa Bloombergin mukaan Etelä-Korean tilannetta. Aluksi Etelä-Koreassa torjuttiin koronavirusta altistuneita kartoittamalla. Kun virus alkoi levitä uskonnollisessa yhteisössä, Etelä-Korea muutti strategiaansa ja siirtyi kiireesti testaamaan koko yhteisöä. Singaporessa testattiin Potilas 42:n mahdollisesti altistamat 19 siirtolaista.
 
Miten muuten näitä "epidemiaa on jarrutettu liikaa" lausuntoja (mm. THL Salminen) voi tulkita? Vai huvikseenko ne toivoo että ihmiset tähän sairastuu?

Itse ainakin tulkitsen sen niin, että on jarrutettu liikaa suhteessa muuhun yhteiskunnalle tulevaan haittaan nähden. Eli on ehkä olemassa joki optimitaso, jolla epidemia kytee hallittavalla tasolla ja samaan aikaan muu yhteiskunta pyörii mahdollisimman hyvin. Samaan aikaan odotellaan rokotetta tai lääkettä.
 
Jotkut ehkä sairastuu toisenkin kerran, mutta se ei tarkoita, että tämä olisi tavallista keskimäärin.

Niin, ja eikö noissa ole edelleen se vahva ehkä -juttu, eli ei olla ihan varmoja onko kaveri oikeasti ollut terve välillä. Joillain tuo näyttää jäävän pitkiksi ajoiksi roikkumaan, ja näillä globaaleilla tartuntamäärillä kaikkia kummallisia tapauksiakin alkaa esiintyä, eli vaikka pari väärää negatiivista väliin ja sit taas positiivinen.
 
Niin, ja eikö noissa ole edelleen se vahva ehkä -juttu, eli ei olla ihan varmoja onko kaveri oikeasti ollut terve välillä. Joillain tuo näyttää jäävän pitkiksi ajoiksi roikkumaan, ja näillä globaaleilla tartuntamäärillä kaikkia kummallisia tapauksiakin alkaa esiintyä, eli vaikka pari väärää negatiivista väliin ja sit taas positiivinen.
Mistäs näitä tosiaan tietää.

Etelä-Korealainen lääkäri esitti sellaistakin teoriaa, tai ei edes teoriaa vaan näin siellä ilmeisesti juuri tapahtui, että koronapotilaita hoidettiin lääkityksellä sen verran menestyksekkäästi että testit alkoi näyttää negatiivista ja hyväkuntoinen potilas lähetettiin kotiin. Kuitenkin pieniä virusmääriä jäi edelleen muhimaan kehoon ja pian alkoi tulla oireita uudestaan. Tämä ei siis ollut uusi tartunta vaan vanhan tartunnan itäminen uudestaan, koska sitä ei alunperin tapettukaan kunnolla. Eikä siis myöskään kehon oma immuunijärjestelmä ollut ehtinyt aktivoitua tarpeeksi tappaakseen sen kunnolla.

Tätä voi verrata siihen, että jotain normaalia bakteeritulehdusta hoidetaan antibiootilla ja potilas ei malta syödä kuuria loppuun, jolloin tauti ei parannukaan kokonaan.
 
Onhan noista uudelleen sairastuneista puhuttu jo helmikuusta asti. Jos ilmiö olisi todellinen ja yleinen, niin eiköhän se olisi sen verran laajasti huomattu, ettei salaaminen olisi näin pitkään onnistunut.

Oikeasti pelottava skenaario on se, että tauti uusiutuisi soluissa piileskelleen viruksen avulla myöhemmin, ja vielä vakavana. Ei siis kuten yskänrokko josta seuraa kuukausien tai vuosien päästä pieni näppy vaan kuten ensi-infektion aikana. Kenties jopa vakavammin kuin ensi-infektio. Eihän sekään olisi ennen kuulumatonta.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
287 009
Viestejä
4 930 233
Jäsenet
79 275
Uusin jäsen
whatshaw

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom