Täysin periaatteellinen tutkimus on tehotonta ja ei välttämättä sovellu reaalitilanteeseen (Nyt ei ole aikaa tuollaiseen näpertelyyn, joka tuottaa toissijaista, ei täysin kiinnostavaa tietoa). On ehdottoman ensisijaista ja kiireellistä tietää, tarttuuko esim potentiaalisesti kaupassa ihmisestä toiseen vai ei. Vasta jos tulee selväksi, että tarttuu, niin sitten voi kokeila s.e. pistää tutkimuslaitteelle tietynlaisen maskin (sille voi tehdä keinotekoisen naaman mythbusters tyyliin) ja katsoo, suojaako maski käyttäjää vai ei. Samoin se testi, on tehtävä erikseen, minkäverran suojaa, jos sairaalla on maski.Kyllä ne tutkimukset pitäisi tehdä ensin, että katsotaan ylipäätänsä tartuttaako tauti ilmateitse vai ei eli jäävätkö ne aerosolit ilmaan pyörimään ja onko niissä viruksia / kuinka paljon. Jos näyte otetaan heti ei se kerro mitään totuutta. Aerosolit ovat huoneessa helposti kymmenistä minuutista tunteihin. Ei miettiä jotain kaupanhyllytestejä. Sen jälkeen tutkimuksia voidaan soveltaa sinne tosielämään aivan suoraan sekä tehdä niitä suosituksia. On aivan selvääkin pisaratartunnassa, että jos joku pärskäyttää kunnolla niin osa niistä pienemmistä pisaroista jää hetkeksi siihen ilmaan (en puhu aerosoleista) ja tippuvat olosuhteista riippuen maahan ajan X kuluttua tai ilmankierron/ilmastoinnin/vedon kautta kulkeutua laajemmallekin alueelle helposti. Mutta eivät ne jää leijumaan ilmaan pitkäksi aikaa siihen.
Ei pidä takertua pikkuseikkoihin, vaan siihen, mikä on ongelma ja mitä pitää tehdä sen ratkaisemiseksi