- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Tämän hydroksiklorokiinin kohdalla on kaksi leiriä, jotka eivät näyttäisi puhuvan samasta asiasta. Ne jotka puhuvat hydroksiklorokiinin puolesta sanovat että sitä pitää ottaa sinkin ja antibiootin kanssa ja tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Ne taas jotka debunkkaavat hydroksiklorokiinia puhuvat pelkästään hydroksiklorokiinista eikä siis tuosta kombinaatiosta.
Arvostaisin jos jollain olisi linkkiä tarpeeksi korkealaatuiseen ja arvostettuun tutkimukseen, jossa todetaan että HCQ+sinkki+antibiootti aikaisessa vaiheessa ei vaikuta positiivisesti tai on haitallista. Käytännössä tuo yhdistelmä on nimittäin antanut todella positiivisia tuloksia:
COVID-19 Outpatients – Early Risk-Stratified Treatment with Zinc Plus Low Dose Hydroxychloroquine and Azithromycin: A Retrospective Case Series Study
Objective: To describe outcomes of patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) in the outpatient setting after early treatment with zinc, low dose hydroxychloroquine, and azithromycin (the triple therapy) dependent on risk stratification. Design: Retrospective case series study. Setting...www.preprints.org
Results: Of 335 positively PCR-tested COVID-19 patients, 127 were treated with the triple therapy. 104 of 127 met the defined risk stratification criteria and were included in the analysis. In addition, 37 treated and eligible patients who were confirmed by IgG tests were included in the treatment group (total N=141). 208 of the 335 patients did not meet the risk stratification criteria and were not treated. After 4 days (median, IQR 3-6, available for N=66/141) of onset of symptoms, 141 patients (median age 58 years, IQR 40-67; 73% male) got a prescription for the triple therapy for 5 days. Independent public reference data from 377 confirmed COVID-19 patients of the same community were used as untreated control. 4 of 141 treated patients (2.8%) were hospitalized, which was significantly less (p<0.001) compared with 58 of 377 untreated patients (15.4%) (odds ratio 0.16, 95% CI 0.06-0.5). Therefore, the odds of hospitalization of treated patients were 84% less than in the untreated group. One patient (0.7%) died in the treatment group versus 13 patients (3.5%) in the untreated group (odds ratio 0.2, 95% CI 0.03-1.5; p=0.16). There were no cardiac side effects. Conclusions: Risk stratification-based treatment of COVID-19 outpatients as early as possible after symptom onset with the used triple therapy, including the combination of zinc with low dose hydroxychloroquine, was associated with significantly less hospitalizations and 5 times less all-cause deaths.
HCQ on ollut markkinoilla iät ajat malarialääkkeenä. Mikä hitto saa aikaan sen että HCQ on sallittu malarian estämiseen ja hoitamiseen, mutta sitä ei saa missään nimessä käyttää koronan kohdalla?
Sitä HCQ:ta voi käyttää koronan kohdalla jos osoitetaan että se toimii. Toistaiseksi sitä ei ole osoitettu toimivaksi. Tuo sun lainaama tutkimus on taas yksi esimerkki näistä ei-niin-kertovista tutkimuksista. Siinä, kuten kuvauksesta käy ilmi, käytetään kontrolliryhmänä jotain tilastotietoa.
Se miten lääkkeiden toimivuus todistetaan on kliiniset tuplasokko kokeet. Sitten kun ne osoittaa että tuo kombinaatio toimii merkittävästi niin voidaan todeta että siinä on lääkitys koronan hoitoon. Ja todennäköisesti samalla kannattaa myös tehdä kokeet sille että tarvitaanko tuohon toimivuuteen kaikki kolme vai riittääkö vain yksi tai kaksi lääkettä.
