Suomalaistutkimus: Sairastuneiden eristys ja etätyöt tärkeässä roolissa koronavirustaistelussa – Pelkkä puhuminenkin voi riittää tartuttamiseen
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan koronaviruspotilaiden eristäminen ja etätyön suosiminen ovat avainasemassa koronaviruksen torjunnassa.
Tutkimuksen taustalla on Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Helsingin yliopiston maaliskuussa aloittama yhteinen hanke, jonka tarkoitus on tutkia koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä sisäilmassa.
Tutkimusartikkeli on vielä vertaisarvioimaton.
Tutkijat mallinsivat, kuinka yskiessä tai puhuessa syntyvät erikokoiset pisarat käyttäytyvät ja millaisia hiukkasmääriä julkisissa tiloissa kulkeva ja oleskeleva ihminen voi kohdata.
Hanketta koordinoivan Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorisen mukaan aiempi tutkimus ja kevään tartuntapiikit tukevat käsitystä, että koronavirukselle voi altistua pisarakontaktin lisäksi hengittämällä ilman aerosolihiukkasia.
”Tutkimus ja simulaatiomme osoittavat, että käytännössä kaikki alle 50 mikrometrin kokoiset pisarat – joita on yskiessä syntyneistäkin suuri osa – kuivuvat ennen lattiaan osumista hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan sisäilmavirtausten mukana. Pidämme mahdollisina, että näiden hiukkasten viruspitoisuus voi riittää aiheuttamaan koronatartunnan”, Vuorinen sanoo tiedotteessa.
Tartuntariski voi olla suuri, vaikka etäisyys virusta kantavaan ihmiseen olisi useita metrejä.
"Mallinnuksissa koronavirusta kantavan henkilön yskäisy nosti lähiympäristön hiukkaspitoisuuden niin korkeaksi, että riski voimakkaalle altistumiselle oli merkittävä vielä noin neljän metrin päässä yskäisijästä ja riski säilyi merkittävänä jopa minuuttien ajan”, kertoo dosentti Antti Hellsten Ilmatieteen laitokselta tiedotteessa.
Pelkkä puhuminen voi riittää koronatartuntaan
Tutkijat perehtyivät tartuntapiikkeihin, joissa suuren ihmisjoukon uskotaan saaneen tartunnan yhdeltä oireettomalta tartuttajalta. Aiemman tutkimuksen ja tapahtumista annettujen tietojen pohjalta tutkijat arvioivat, että osallistujat olisivat hengittäneet 50–500 aerosolipartikkelia, mikä saattoi riittää altistumiseen.
”Tarkastelimme mallinnuksissa esimerkiksi tilassa vietetyn ajan, ihmismäärän ja yskivien henkilöiden lukumäärän vaikutuksia. Jos ihmisiä on yksi neliömetrillä, mikä on aika tavallista esimerkiksi ravintolaympäristössä tai konsertissa, pelkästä puhumisesta syntyy tartuntaan riittävä hiukkaspilvi, jos joukossa on oireettomia koronaa kantavia ja tilassa vietetään pidempi aika”, Vuorinen sanoo.
”Avokonttorissa työskentelevä oireeton mutta koronavirusta kantava henkilö voi synnyttää tilaan pitoisuuksia, jotka vaihtelevat 10:stä 500:aan aerosolihiukkaseen kuutiometriä kohden. Jos altistumisen riskirajaksi otetaan 100 aerosolia, voi sen hengittää lyhimmillään minuuteissa, pisimmillään tunneissa. Mitä kauempana toisista ollaan, sen parempi.”
Mitä pidempään ja tiiviimmin samassa tilassa oleskellaan, sitä suuremmaksi riski tartuntaan kasvaa. Etätyösuositus saa tutkijoilta kiitosta, mutta myös työpaikkojen turvallisuutta voitaisiin heidän mielestään parantaa monin tavoin.
”Tärkeintä on, ettei kukaan tule töihin sairaana. Asianmukaisesta ilmanvaihdosta tulee huolehtia ja töitä järjestellä mahdollisuuksien mukaan niin, että vain työn kannalta välttämättömät työt tehdään työpaikalla, eivätkä kaikki ole paikalla yhtä aikaa. Näin pienenee sekä ihmistiheys että mahdollinen altistusaika”, Vuorinen sanoo.
Kauppareissulla tartunnan saaminen epätodennäköistä
Tartuntariski yksittäisellä kauppareissulla on tutkimuksen mukaan suhteellisen pieni, mutta koko kansan tasolla sekä viikkojen ja kuukausien tarkastelussa tartunnan todennäköisyys kasvaa.
Tutkimuksen perusteella todennäköisyys merkittävälle altistumiselle ruokakaupassa voisi epidemian vaiheesta riippuen olla jopa yksi tuhannesta, mikäli sairaat eivät pysy kotona, Vuorinen sanoo.
"Tällöin kuukaudessa jopa 10 000 suomalaista altistuisi. Jos oireiset tartuttajat pysyvät kotona ja ihmiset käyvät harvemmin kaupassa tai muilla julkisilla paikoilla etäisyydet toisiinsa säilyttäen, riski pienenee merkittävästi.”
Hankkeeseen osallistui yli 30 eri alojen tutkijaa, joiden erikoisosaamista ovat muun muassa virtausfysiikka, aerosolifysiikka, virologia, sosiaaliset verkostot, ilmanvaihto ja lääketieteellinen tekniikka.
Hengitysteistä poistuvien pisaroiden liikettä ja säilymistä ilmassa laskettiin supertietokoneella. Nyt mallinnetut ilmiöt ovat fysikaalisesti jo ennestään melko hyvin tunnettuja, mutta uusi tutkimus valottaa niitä erityisesti koronaviruksen ja julkisten tilojen näkökulmasta.
”Käsityksemme SARS-CoV-2-viruksen tarttumisesta ilmavälitteisesti on oleellisesti muuttunut viimeisten kuukausien aikana”, sanoo apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
”Jatkossa voisimme mallintaa esimerkiksi lentokenttien ihmisvirtoja ja auttaa näin kehittämään niiden toimintaa turvallisemmaksi, kun matkustajamäärät alkavat palautua normaaleiksi”, Ville Vuorinen sanoo.