Liangin ym. (12) preprint-vaiheessa olevassa järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin 21 mukaan hyväksytyn tutkimuksen (13 tapaus–verrokki-, 6 ryvässatunnaistettua ja 2 kohorttitutkimusta) perusteella, suojaa-vatko kasvosuojuksethengitystievirusten laboratoriovarmistetulta leviämiseltä. Meta-analyysien mukaan käytöllä voi olla tilastollisesti merkitsevä 65 %:n suojavaikutus (OR=0,35, 95 %:n CI=0,24–0,51). Suojusten käyttö suojasi terveydenhuollon työntekijöitä 80 %:lla (OR=0,20, 95 %:n CI=0,11–0,37) ja muuta väestöä 47 %:lla (OR=0,53, 95 %:n CI=0,36–0,79). Suojavaikutus näytti olevan Aasiassa suurempi (69 %) kuin länsimaissa (55 %). Yksittäisistä viruksista suojusten suojavaikutus influenssavirusta vastaan oli 45 %, SARS:ia vastaan 74 % ja SARS-CoV-2:ta vastaan 96 %.
Kirjoittajat katsovat katsauksen antavan lisänäyttöä kasvosuojusten myönteiseltä vaikutuksesta hengitystievirusten torjunnassa. Yli puolet katsauksen tutkimuksista koski terveydenhuollon työntekijöitä. Väestötutkimusten hyvä tulos perustuu mukaan otettuun suurimpaan tutkimukseen (n=1831), jossa ei tutkittu tervettä väestöä, vaan luuydinsiirron saaneita potilaita sairaalassa.
Saunders-Hastings ym. (2017) (21) arvioivat henkilökohtaisten suojainten kykyä estää pandeemisen influenssan leviäminen väestössä. He löysivät järjestelmälliseen katsaukseensa 16 tutkimusta, joista kahdeksassa arvioitiin kasvosuojainten vaikuttavuutta sikainfluenssan A(H1N1) ehkäisyssä. Kolmen tapaus-verrokkitutkimuksen meta-analyysissä suojusten käyttö suojasi käyttäjiänsä influenssalta, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (OR=0,53; 95 %:n CI 0,16–1,71, p=0,29). Suessin tutkimuksesta (18) katsauksen tekijät olivat poimineet yhden alaryhmäanalyysin, jonka mukaan kasvosuojusten käytöllä kotiympäristössä olisi merkitsevä suojavaikutus (OR=0,28; 95%:n CI 0,08–0,98) verrattuna siihen, että niitä ei käytetty. Tämän tutkimuksen päätulos (kasvosuojainryhmät yhdistettyinä vs. verrokkiryhmä) oli kuitenkin negatiivinen (OR=0,45; 95%:n CI 0,2–1,1, p=0,07), kuten tutkijat itsekin myönsivät: ”Hoitoaieanalyysissä interventioilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta sekundaarisiin infektioihin.” Lopuissa neljässä tutkimuksissa (yksi tapaus–verrokki-, kaksi poikittais- ja yksi kohorttitutkimus) saatiin vaihtelevia tuloksia. Kirjoittajien mukaan suojusten käyttö voi olla vaikuttavaa tulevien pandemioiden ehkäisyssä. Johtopäätös perustuu kuitenkin aineiston valikoivaan analyysiin.