Teho-osastoilla suuri huoli suojavarusteiden riittävyydestä, hoitaja kertoo pelonsekaisista tunnelmista: "Meille on sanottu, että suojavarusteet loppuvat jo epidemian alkumetreillä" – HUS rauhoittelee
Suomessa on tällä hetkellä tehohoidossa ilmeisesti viisi ihmistä koronaviruksen takia. Eri sairaanhoitopiireissä on kuitenkin valmistauduttu siihen, että hoidon tarve kasvaa merkittävästi koronatartuntojen määrän kasvaessa myös Suomessa. Myös tehohoidon tarpeen ennustetaan lisääntyvän.
Kiirettömiä leikkauksia ja hoitotoimenpiteitä onkin siirretty monessa paikassa, jotta sairaaloissa olisi parempi valmius hoitaa koronapotilaita.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on eniten Suomessa tehohoitopaikkoja, mutta teho-osastojen henkilökunnalla on nyt suuri huoli siitä, riittävätkö suojavarusteet henkilökunnalle.
– Meille teho-osaston hoitajille on kerrottu, että suojavarusteet loppuvat jo epidemian alkumetreillä. Kiina on sulkenut rajansa, kuten Suomikin, joten Kiinasta ei enää toimiteta maskeja ja hengityssuojia. Meillä on teholla aika pelonsekainen tunnelma, MTV Uutisten haastattelema sairaanhoitaja kertoo.
Hoitaja haluaa pysyä nimettömänä asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Kaksi ongelmaa
Teho-osaston hoitajan mukaan HUS:ssa on nyt kaksi ongelmaa henkilökunnan näkökulmasta.
Ensinnäkin koronavirustilanteesta on tiedotettu huonosti sairaalan osastoilla ja sisäisesti henkilökunnalle. Eri tulosyksiköissä annetaan lisäksi erilaisia toimintaohjeita. Toinen, suurempi huoli on suojavarusteiden riittävyys.
– Meille sanottiin suoraan ja rehellisesti alkuviikosta, että suojavarusteet tulevat loppumaan ja niitä ei saa nyt tuhlata yhtään. Meidän käskettiin miettiä omia työtapojamme, jotta voimme säästellä maskeja.
Henkilökuntaa ohjeistettiin muun muassa säästämään normaalisti kertakäyttöisiä silmäsuojia- ja visiirejä sekä käsidesipullojen pumppuja.
– Ilmeisesti joku rupeaa desinfioimaan niitä uusiokäyttöä varten, hoitaja arvelee.
"Miksi ei ole varauduttu?"
Normaalisti yksi FFP3 hengityssuojain on käyttökelpoinen 3-4 tuntia. Sen jälkeen suoja on heitettävä pois ja vaihdettava uusi tilalle. Tästä voisi päätellä, että maskeja tulisi epidemian aikaan olla varastossa paljon.
Nyt teho-osaston hoitohenkilökuntaa on kuitenkin pyydetty säästelemään parempia, 3M-merkkisiä FFP3-hengityssuojaimia pahemman tilanteen varalle, ja käyttämään kevyempiä kirurgisia suusuojaimia, jotka eivät hoitajan mukaan edes suojaa koronatartunnalta.
– On ihmeellistä, että Suomen johtava yliopistosairaala, joka elää WHO:n tietojen mukaan, ei ole varustautunut koronaepidemiaan lisäämällä suojavarusteiden varastoa jo etukäteen. On ollut vain ajan kysymys, milloin tämä epidemia tulee Suomeen.
Nyt suojataan potilaita, myöhemmin hoitajia
Tällä hetkellä teho-osaston hoitajia on käsketty käyttämään hengityssuojia aina potilaskontaktissa.
Suojia käytetään muutenkin esimerkiksi silloin, kun on roiskevaara, eli jos tehdään vaikkapa hengityskonepotilaille limaimuja.
– Me hoitajat itse sanoimme, että meidän kannattaisi nyt säästää kunnollisia hengityssuojia, jos ne kerran eivät tule riittämään. Haluamme säästää niitä siihen, kun meillä on oikeasti koronaviruspotilaita. Johto on kuitenkin sanonut, että meidän pitäisi käyttää suojia aina potilaskontaktissa.
Hoitajan mukaan hengityssuojilla suojataan tässä vaiheessa potilaita mahdollisilta koronavirustartunnoilta, jos jollakin hoitohenkilökunnasta sattuisi sellainen olemaan.
– Jossain vaiheessa tilanne kääntyy niin, että hengityssuojaimilla ruvetaan suojaamaan työntekijöitä.
Ei tietoa miten tiloja jaetaan
Sairaanhoitajan mukaan HUS:n johdosta ei ole annettu henkilökunnalle tietoa siitä, mille teho-osastolle koronapotilaat ensisijaisesti tulevat.
Esimerkiksi Meilahden sairaalassa on useampia teho-osastoja, ja kullakin on oma erikoistumisalueensa.
– Sitä ei ole kerrottu, miten tiloja tullaan jakamaan. Voi toki olla, että edes johto ei tiedä sitä. Varmaan tässä mennään päivä kerrallaan.
Hoitajia tilanne turhauttaa.
Nyt kun koronavirusepidemia ei näy vielä potilaiden määrissä teho-osastoilla ja kiireettömiä toimenpiteitä on siirretty, olisi teho-osastojen henkilökunnalla aikaa valmistautua koronapotilaiden tuloon.
– Kun tietoa ja ohjeita ei anneta, emme pysty valmistautumaan mitenkään. Luulisi, että tällaisessa tilanteessa eri osastot voisivat valmistautua yhdessä tulevaan.
MTV Uutisten haastatteleman sairaanhoitajan mukaan teho-osaston hoitajat keskustelevat kuitenkin keskenään paljon, tukevat toisiaan ja jakavat tuntojaan.
– Laki velvoittaa meidät ylitöihin ja tekemään töitä tässä poikkeustilanteessa niin paljon kuin työnantaja määrää, mutta voiko laki määrätä meidät tekemään töitä ilman suojavarustusta? Työnantajan tulisi turvata meille turvallinen työvarustus, hoitaja sanoo.
Sähköpostilla tietoa henkilökunnalle
HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi on hoitajan kanssa eri mieltä sisäisen tiedotuksen määrästä ja selkeydestä.
– HUSissa lähtee sähköpostilla joka arkipäivä koko henkilökunnalle koronavirusasioihin liittyvä kooste, jossa on koottuna kaikki vuorokauden aikana julkaistut uutiset ja ohjeet. Ohjeita tarkennetaan ja lisätään koko ajan sitä mukaa kun suunnittelu etenee, Mäkijärvi kertoo.
HUS:ssa on johtajaylilääkärin mukaan yhteiset ohjeet suojautumisesta ja koronaviruspotilaiden hoitamisesta.
HUS:ssa kokoontuu joka arkipäivä pandemiakoordinaatioryhmä, jossa tarkastellaan HUS:n resursseja ja toimintaa kokonaisuutena.
Yhteistyötä esimerkiksi eri tehohoitoyksiköiden välillä ollaan Mäkijärven mukaan lisäämässä.
– Potilaiden sijoittelusta sovitaan HUS-tasolla ja ne yksiköt, jotka ovat olleet ensi linjassa ottamassa vastaan koronaviruspotilaita ovat saaneet asiasta tiedon ja ovat valmistautuneet. Muiden yksiköiden osalta yhteistyö varmasti lisääntyy lähiaikoina, Mäkijärvi lupaa.
Suojavarusteiden jakelussa on ruuhkaa
Johtajaylilääkäri myöntää, että suojavarusteiden jakelussa on ollut ruuhkaa, koska tilauksia varastoon on tullut paljon ja sen vuoksi paikallisia puutoksia on ollut.
Suojavarusteiden menekkiä seurataankin nyt HUS:ssa tarkkaan.
– Hamstrausta estetään ja materiaalien lisätilauksia tehdään koko ajan. HUS:n omien varastojen lisäksi Suomessa on myös olemassa Huoltovarmuuskeskuksen varastot.
Kiina ei ole ainoa maa, missä suojavarusteita valmistetaan, vaan myös Suomessa valmistetaan niitä.
– HUS:iin tehdään hankintoja laajasti Suomesta ja eri maista.
Mäkijärven mukaan ainakaan vielä ei voida sanoa, että suojavarusteiden määrä olisi arvioitu väärin.
Johtajaylilääkäri korostaa myös, että HUS:ssa on varauduttu koronavirusepidemiaan jo etukäteen, ennen kuin se tuli Suomeen.
– Tämä on ollut osa pandemiavalmiuttamme, hän sanoo.