No paljonko sitä oireettomien sivuosuminen kuormitusta on? Jos vähän niin sillä ei ole merkitystä isossa kuvassa. Oireettomat voivat myös levittää tautia, eli ne kannattaa sairaalassa eristää (jos et nyt puhu niistä aiemmin mainitsemistasi jo toipuneista, joissa testi edelleen näyttää positiivista). Jos sairaaloissa ei eristettäisi niitä positiivisia, niin tämä variantti leviäisi tehokkaasti sairaalassa. Samassa huoneessa vietetään pitkiä aikoja täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Hoitotyötä ei voi tehdä 2m suojavälillä, joten hoitajat ovat jatkuvasti lähikontaktissa potilaiden kanssa. Sairastumisen riskiin vaikuttaa kuinka paljon altistut.
Kun olen jo lukemattomia kertoja sanonut, niin sairaaloiden ulkopuolella jäljityksen voisi lähtökohtaisesti lopettaa. Sillä ei enää ole toivottua vaikutusta kun tapauksia on niin paljon, että jäljitys ei pysy perässä. Esim. Helsingissä on ollut tilanteita, ettei edes koko karanteenin aikana ole ehditty soittaa kaikille.
No paljonko näitä on ollut? Edelleen jos määrä vähäinen ei vaikutusta kokonaisuuteen.
No hoitovelkaa tulee esim. sen takia, että teholla on koronapotilaita ja näiden hoitamiseen on jouduttu ottamaan henkilökuntaa leikkaussaleista. Hoitovelkaa myös aiheuttaa hoitajien sairastuminen:
Kiireettömiä leikkauksia siirretään sairaala Novassa Jyväskylässä – muun muassa hoitajia, siivoajia ja välinehuoltajia on sairaana. Jos sairaalassa vähennetään positiivisten karanteeneja, henkilökunta altistuu enemmän -> enemmän sairaspoissaoloja. Korona ei katoa sairaalasta laittamalla pääpensaaseen ja toteamalla ettei täällä ole koronaa kun jätetään testaamatta. Testaaminen on melko nopeata ja järkevää isojen ryppäiden muodostumisen estämisessä sairaalassa. Sairaalojen ulkopuolella testaaminen voitaisiin hyvin ulkoistaa yksityisille toimijoille ja määrääkin voisi vähentää. Yleistä tautitilannetta voisi seurata vaikka jätevesistä:
Husin Lehtonen: Jätevesiseuranta tällä hetkellä koronatestejä parempi mittari epidemian etenemisestä
Kunpa saisin tietää sen oireettomien sivuosumien tarkan määrän jostain. Jos niitä on paljon, niin sillä on paljon merkitystä isossa kuvassa.
Nyt itseasiassa löysin TAYS:n ohjeet koronapotilaiden hoitoon ja mielestäni tuossa sallitaan lievempiäkin keinoja kuin täysi eristäminen. Löytyi myös tarkempaa tietoa niistä käytännöistä. Potilaat voidaan tilanpuutteen takia sijoittaa myös monen hengen huoneeseen ja jos oireet alkavat monen hengen huoneessa, niin potilasta ei tarvitse siirtää odottamaan testitulosta eristykseen. Vuodeosastolla sivulöydöksenä löytyneitä oireettomia hoidetaan covid19 varotoimin 5 vuorokautta testituloksesta, kun oireisilla se on 10 vuorokautta ja 2 oireetonta päivää. Syvästi immuunipuutteisilla 20 päivää.
"Sairaalahoidon aikana altistuneeksi määritellään COVID-19-infektioon sairastuneen potilaan kanssa tartuttavuusaikana (tartuttavuus on suurimmilla vuorokausi ennen oireiden alkua ja viisi vuorokautta oireiden alun jälkeen) vuodeosastolla samassa huoneessa olevat potilaat. Altistuneet sijoitetaan ensisijaisesti omaan huoneeseen tai kohortoidaan samaan huoneeseen muiden samalle henkilölle altistuneiden kanssa. Jos potilas pysyy oireettomana, voidaan palata tavanomaisiin varotoimiin ja huonesijoitteluun, jos aikaisintaan kuudentena vuorokautena altistuksen jälkeen otettu CV19Nh testi on negatiivinen. Jos exit-testiä ei oteta, palataan tavanomaisiin varotoimiin ja huonesijoitteluun kymmenen vuorokauden kuluttua altistuksesta, jos potilas on oireeton. "
"Päivitetty 19.1.2022
Oireettomuudella tarkoitetaan kohdissa 3.2 - 3.5 sitä, että kuume on poissa ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Haju- tai makuaistin muutos tai lievä ärsytysyskä ainoana oireena ei vaadi eristyksen jatkamista. Konsultoi tarvittaessa Taysin infektiolääkäriä."
Eli lievä ärsytysyskä ei enää ole edellytys jatkaa eristystä, vaikka se jatkuisi noiden varoaikojen jälkeen. PCR testihän voisi hyvinkin todennäköisesti näyttää vielä positiivista tuossa vaiheessa. Voi siis olla hyvin mahdollista, että positiivisen PCR tuloksen antavia ja yskiviä potilaita on eristämättäkin. Näköjään näissä menettelyissä ollaan koronapositiivisien kohdalla menossa lievempään suuntaan. Kannatan samaa jos muissa toimissa on tarvetta vapautuville resursseille.
Näistä menetelmistä ja niiden kehittämisestä tarkoituksenmukaisemmaksi olen tässä nyt viikon verran viestitellyt. En siitä, että eristys pitää lopettaa kokonaan. Kun näihin menetelmiin koronapositiivisten käsittelyssä pääsee syvemmälle, niin on helpompi löytää niitä kehitettäviä kohteitakin.
"Jos sairaalassa vähennetään positiivisten karanteeneja, henkilökunta altistuu enemmän -> enemmän sairaspoissaoloja."
SOTE henkilöstön rokotuskattavuus on hyvin suuri ja niillä on nykyään velvollisuus rokottautua koronaa vastaan. Veikkaisin, että suurin osa poissaoloista tulee vain sen positiivisen tuloksen seurauksesta. Esim. flunssassa ja RSV infektiossa töihin voi TAYS:ssa oman ohjeen mukaan mennä lievillä oireillakin jos vointi sen sallii.
Positiivinen koronatesti taas tarkoittaa ainakin TAYS:ssa 14 päivän poissaoloa SOTE työntekijällä, vaikka olisi oireeton. Ehkäpä tässäkin olisi kehitettävää. No ainakaan kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa. PCR kontrollitesteistä seuraisi vielä pidemmät poissaolot jos pitäisi odottaa negatiivista tulosta.
Hengitystieinfektio sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijällä
Meille on näytetty THL:n seurantatilastoissa lukemia sairaaloissa olevista koronapotilaista ja tilastot pitävät sisällään nämä sivuosumat. Kun tämä tilastointikäytäntö tuli ilmi, kritisoitiin (tai ainakin minä kritisoin) sitä, että tapa vääristää tilastoja taudin aiheuttamien vakavien oireiden seuraamisen kannalta. Mediassa asiaa puolusteltiin sillä, että "– Sivulöydös kuitenkin vaikuttaa toimintaan kuormittavasti eristämistarpeen vuoksi, Pietilä sanoo." Ainakin TAYS:n ohjeet sallivat muitakin menetelmiä kuin täyden eristämisen, joka on ihan hyvä resurssien kannalta. Näitä kevyempiä menetelmiä voitaisi alkaa käyttää enemmän, eikä ensisijaisesti eristettäisi täysin esim. oireettomia, vaan heidätkin voitaisi kohortoida, kuten muissa hengitystieinfektio tapauksissa.
Omasta mielestä vaikuttaa siltä, että oireettomien tai sivuosumien eristystarve ei ole niin kuormittava, että se olisi merkittävä syy yhdistää ne samoihin tilastoihin. Noita tilastoja kuitenkin käytetään aika isoissa pöydissä, kun arvioidaan koko väestöä koskevien epidemiaa (oletetusti) ehkäisevien toimenpiteiden tarvetta. Suunta on kuitenkin parempaan päin. Vähän tarkkuutta tilastointiin, menetelmien kehitystä koronapositiivisten käsittelyssä sairaaloissa ja arjessa ja kevennetään poissaolokäytäntöjä, niin päästään kohta lyhentämään sitä hoitovelkaakin.
Eristyskäytäntöjä ja menetelmiä:
Infektioyksikön ohjeet – COVID-19
Mahtavatko olla enimmäkseen pois töistä ihan työkyvyn laskun takia oireiden seurauksesta vai sen takia, että ovat antaneet positiivisen koronatestin?
Kiireettömiä leikkauksia siirretään sairaala Novassa Jyväskylässä – muun muassa hoitajia, siivoajia ja välinehuoltajia on sairaana
Yritin joskus tarkastella noita jätevesimittauksia THL:n sivuilta ja totesin, että en saa ainakaan näistä tuloksista tehtyä mitään kovin tarkkoja päätelmiä. Ehkä jossain tehdään tarkempiakin mittauksia.
https://www.thl.fi/episeuranta/jatevesi/jatevesiseuranta_viikkoraportti.html
