Valitettavasti juuri päinvastoin. Luvut ovat jo rokotestatuksen mukaan painotettu.
Taulu 2 esittää, miltä asia näyttäisi, mikäli lukuja ei suhteutettaisi statuksen mukaan:
Huomaatko, että luvut sarakkeessa "Not vaccinated" ovat moninkertaisesti pienempiä kuin kahden rokotteen sarakkeissa ikäluokissa, joissa rokotekattavuus on ylittänyt majoriteetin? Nämä ovat niitä lukuja, jotka tulisi skaalata rokotekattavuuden mukaan. Ja kun niin tehdään, saadaan jo esitetyn taulun 5 luvut:
Julkaisu esittää hyvin selvästi, että:
Eli lyhyesti kääntäen, julkaisu ei ota kantaa muihin demografisiin tekijöihin, kuin rokotestatukseen. Ensimmäinen väittämä, että rokotettu henkilö saattaa hakeutua helpommin testiin voi hyvinkin olla totta tuon julkaisun viitekehyksessä. Enemmän antaisin painoarvoa kolmannelle palluralle: rokotettu saattaa helpommin ajautua sosiaalisiin tilanteisiin, sillä rokotteen voidaan ajatella antavan suojaa myös tartunnoilta. Tämä ajatusketju on täysin looginen, sosiaalisesti hyväksyttävä ja yksilön kannalta perusteltu. Jos se kuitenkin johtaa jatkotartuntoihin, missä piilee syy?
Lisäys: Huomaa myös, että rokotteen merkittävin vaikutus tulee esille hoitoa vaativissa sarakkeissa, kuin myös kuolemissa. Rokotteiden teho koronakuolemia ja vakavia tautitapauksia vastaan vaikuttaa hyvinkin johdomukaiselta ja kiistattomalta. Lukemieni julkaisujen ja tilastojen perusteella näyttö sen puolesta on hyvin vahva.
www.hs.fi
/img-s3.ilcdn.fi/08905965676e1d29eb97549b5190c9f9475eaf9e8523ebff41a09421b3967595.jpg)
