Kodin rempat(DIY)

[Lumimies]

600 syviä yläkaappeja keittiöön, korkeus 500 tai 600 ja leveys 600+400 tai 500+500. Ikeasta osittain löytyisi mutta ei ole 400x600x600 kaappia.
Tarkoituksena hommata side-by-side jääkaappipakastin. Jos laitan tuohon nykyisen jääkaappipakastimen tilalle niin tarvitsee purkaa viereinen 500 leveä kaappi. Kattoa ja seinäähän ei ole viimeistelty noiden kaappien kohdalta joten jäisi semmoinen 700mm korkea ruma kolo tuonne. Toinen vaihtoehto on laittaa side-by-side toiseen kohtaan mutta käytön kannalta tuo peränurkka ei ole kovin hyvä vaikkakin pääsisi vähemmällä.

 

[tietokonerikki]

600 syviä yläkaappeja keittiöön, korkeus 500 tai 600 ja leveys 600+400 tai 500+500. Ikeasta osittain löytyisi mutta ei ole 400x600x600 kaappia.
Tarkoituksena hommata side-by-side jääkaappipakastin. Jos laitan tuohon nykyisen jääkaappipakastimen tilalle niin tarvitsee purkaa viereinen 500 leveä kaappi. Kattoa ja seinäähän ei ole viimeistelty noiden kaappien kohdalta joten jäisi semmoinen 700mm korkea ruma kolo tuonne. Toinen vaihtoehto on laittaa side-by-side toiseen kohtaan mutta käytön kannalta tuo peränurkka ei ole kovin hyvä vaikkakin pääsisi vähemmällä.

Olen joskus tehnyt (halusin 370mm kaappivälin) itse tarvittavan kokoisen yläkaapin. Puutavaraliikkeissä on sahauspalveluakin ja voi mm. sahauttaa itselleen sopivan kokoiset levyt.

 

[jinx1980]

Tavalliset alakaapit Ikeasta ja korkeudesta sirkkelöi vähän pois, helppo ottaa ovistakin yläreunasta kum leikkuujälkeä ei katostapäin kukaan katso. Oksaporaa sitten vaan uusi paikka saranalle oveen ja homma on valmis.

 

[Lumimies]

Yritys on päästä helpoimmalla, tietenkin. Tuo itse tekemällä kävi myös mielessä mutta yritän vältellä sitä.

 

[Jakkelii]

Olisi tarkoitus rakentaa pieneen (150x270) ulkovarastoon hyllyjärjestelmä. Hyllyt tulevat yhdelle pitkälle ja yhdelle lyhyelle sivulle L:n mallisesti. Sopiiko mitallistettu 48x48 mänty runkomateriaaliksi vai onko parempi tehdä kakkosnelosesta? Varaston seinää vasten tulevat pystytolpat kiinnitetään seinään ja hyllyn etuosaan tulee myös pystytolpat. Painavimmat tavarat ovat 4x auton renkaat jotka tulevat pystysuuntaiseen säilytykseen vaakarimojen päälle lepäämään. Hyllyn syvyys tulisi olemaan n. 60cm.

Yritän tuosta jonkinlaista kuvaa tehdä jossain välissä, sen verran sekavaa tekstiä taitaa olla. Lähinnä kuitenkin haussa se, että millaista sahatavaraa käyn hakemassa niin että säilyy joku tolkku hinnassa ja järkevyydessä, kun tila on noin pieni.

Lähes identtinen projekti itellä menossa. 48x48 tolpat laitan ainakin itse.
Kestäisikö 12mm havuvaneri hyllylevynä? Kyseessä kylmä ulkovarasto niin pitäiskö laittaa kuitenkin filmivaneria?

 

[jinx1980]

Mulla 120-150cm jännevälit, edessä 2x4 tolpat, kaikki muu 2x2. Hyllyt 10mm OBSia, 60cm syvät. Takareunastaan seinissä kiinni. Kylmävarasto, 10v ollut eikä missään näy.

Sen verran tuo 2x2 taipuu että kun on 12 laatikkoa mietoja juomia (~100kg) kasattu 150cm keskelle eli 35cm tyhjää molemmin puolin niin silmällä näkee et etureuna vähän on notkolla.

Tossa hyllyssä voi ite kiipeillä ihan mielivaltaisesti, ei tartte yhtään miettiä missä myörii/mitä hyllyillä tekee, vaikka kuinka paljon hakkaa/heiluttaa niin ei hievahdakaan, etutolppinakin varmaan 2x2 olis mennyt.

 

[JuhaH]

Mulla on tehtynä metrin levyinen hylly niin että reunoilla on sisäseinien runkopuut joihin on jyrsitty 20cm välein 15mm syvät hyllylevyn paksuiset urat (18mm liimapuulevy) näitä runkopuita on 1kpl reunoilla ja 1kpl takaseinällä estämässä hyllyjen taipuilua. Käytin liimapuulevyä (kuusi), kun kaupasta löytyi millilleen oikean kokoista niin ei tarvinnut sahailla levyjä. Toimiva ratkaisu ja hyllyjen paikkoja voi muutella. Nuo runkopuut on halpaa suoraa ja mittatarkkaa kamaa. Tätä kamaa siis LVL Väliseinätolppa 39 x 66 x 2700mm

 

[Hooämäl]

Moro, näkeekö kukaan mitään uhkia kyseisessä toteutuksessa? - 91 rak omakotitalo, ei näytä mielestäni valesokkelirakenteelta.

 

[janne]

Moro, näkeekö kukaan mitään uhkia kyseisessä toteutuksessa? - 91 rak omakotitalo, ei näytä mielestäni valesokkelirakenteelta.

Nuo on pääpiirustuksia(=lupakuvia=arkkitehtisuunitelmia), ei noista voi oikein mitään päätellä rakenteista. Eli noihin on vaan jotain piirretty, mutta toteutus voi olla ihan mitä tahansa. Kannattaa etsiä josko löytyisi rakennesuunitelmia tai sitten käy paikan päällä katsomassa. Valokuvista voi myös lattiakorkojen perusteella jo jonkinlaista arvausta tehdä.

 

[kajakkivajakki]

-91 oli ns valesokkeli jo pois muodista (ei poissulje sitä mahdollisuutta että joissain kohteissa oli vielä tuolloinkin)
Eipä pientalokohteissa ole tuon kummempia kuvia juuri koskaan käytössä. Jos noin on tehty kuin kuvissa eli maanvarainen laatta alapuolisella eristyksellä niin rakennustapa on ihan sama millä tuvat tehdään nykyisinkin. Tuolloin vain ei käytetty kapillaarikatkoja eikä sisätäyttöjen kanssa oltu niin tarkkoja vaan täytettiin yleisesti sillä mitä oli edullisesti saatavilla eli pääasias fillerillä.

Edit: Tiilivuorattu puurunkoinen talo niin rakennusajan tyypillinen rakennustapa, joka nykyisin katsotaan riskirakenteeksi kun noissa on olematon tuuletus tiiliverhoilun takana. Muurari jättänyt joka kolmannen päätysauman alhaalta auki, mutta sitä ei tiedä kuinka paljon sinne on muuratessa laastia valunut tukkimaan tuuletuksen. Aivan liian pientä rakoa käytetty tuolloin pääsääntöisesti.

Edit2: Tuolloin ei myöskään sadevesijärjestelmiä tehty ja salaojat kieppiputkella (joka voitu jo ulkopuolisia täyttöjä tehdessä lintata), yhdellä tarkastuskaivolla. Patolevyt puuttuvat kanssa perustusten ulkopinnasta. Höyrynsulun kanssa ei ollut niin nuukaa myöskään.

Tieto lisää tuskaa, mutta kyllä noissa ja huonommissakin asuu miljoona suomalaista.

 

[Hooämäl]

-91 oli ns valesokkeli jo pois muodista (ei poissulje sitä mahdollisuutta että joissain kohteissa oli vielä tuolloinkin)
Eipä pientalokohteissa ole tuon kummempia kuvia juuri koskaan käytössä. Jos noin on tehty kuin kuvissa eli maanvarainen laatta alapuolisella eristyksellä niin rakennustapa on ihan sama millä tuvat tehdään nykyisinkin. Tuolloin vain ei käytetty kapillaarikatkoja eikä sisätäyttöjen kanssa oltu niin tarkkoja vaan täytettiin yleisesti sillä mitä oli edullisesti saatavilla eli pääasias fillerillä.

Edit: Tiilivuorattu puurunkoinen talo niin rakennusajan tyypillinen rakennustapa, joka nykyisin katsotaan riskirakenteeksi kun noissa on olematon tuuletus tiiliverhoilun takana. Muurari jättänyt joka kolmannen päätysauman alhaalta auki, mutta sitä ei tiedä kuinka paljon sinne on muuratessa laastia valunut tukkimaan tuuletuksen. Aivan liian pientä rakoa käytetty tuolloin pääsääntöisesti.

Edit2: Tuolloin ei myöskään sadevesijärjestelmiä tehty ja salaojat kieppiputkella (joka voitu jo ulkopuolisia täyttöjä tehdessä lintata), yhdellä tarkastuskaivolla. Patolevyt puuttuvat kanssa perustusten ulkopinnasta. Höyrynsulun kanssa ei ollut niin nuukaa myöskään.

Tieto lisää tuskaa, mutta kyllä noissa ja huonommissakin asuu miljoona suomalaista.

Jees, kuntotarkastusraportissa ei löydetty kosteuksia mistään, mutta tosin rakenteiden sisällehän ei ole päästy mittailemaan/kurkkimaan. Tuuletuksista oli maininta, että osittain saattanut tukkeutua muurauslaastista. Maanpinta sokkelin yläreunasta n. 20cm, maanpinta lattiataso n. 30cm, maanpinta puurungon alareuna 20cm. Parempia kuvia ei ole juu valitettavasti saatavilla. Patolevyjä ei ole, salaojat kuulemma piirustuksissa, mutta ei ole todettu onko olemassa.. Nooh, ehkä se mennee skippiin, välittäjäkin tais vetää jo herneet nenään kun kyselin onko raportti otettu hinnassa huomioon ja sen jölkeen vielä liudan kysymyksiä, onko mitään toimenpiteitä tehty. Ei ole viikkoon vastannut.

134,5 m² Voutilantie 18, 13500 Hämeenlinna Omakotitalo 5h - Oikotie 15750969

Katso 25 kuvaa tästä 4h,k,rt,th,sauna,psh,wc,at,varasto, 134.5 m² Asunnot Omakotitalo vuodelta 1991

asunnot.oikotie.fi

 

[Galaxy]

Ei kuulu ehkä ihan tähän topicciin, mutta ei ole parempaakaan. Tällä viikolla olisi yhtiökokous jossa pitäisi päättää kerrostalon lämmitysjärjestelmän uusimisesta. Kyseessä on siis 90 rakennettu kerrostalo kaukolämmityksellä ja nyt tarkoitus olisi siirtyä maalämpöön. Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja ovat pihalla kuin lumiukot joten hirveästi luottoa heihin ei ole. Huomasin että ARA tarjoaa Energia-avustusta Energia-avustus asuinrakennuksen omistaville henkilöille

Ajattelin tämän ottaa kokouksessa esille että pitäisikö yrittää hakea. En ole rakennusalan ammattilainen, mutta luulisi että mitä enemmän toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään sitä paremmaksi rakennuksen E-lukua saadaan. Esim. maalämmön lisäksi vaikka ikkunoiden uusiminen ja lämmön talteenotto järjestelmä.

Valistunut arvaukseni on että kysymykseeni tullaan suhtautumaan vastustuksen kautta. Onko jollain kokemusta talonyhtiössä tuollaisesta projektista ja E-luvun parantamisesta? Minkähänlaisilla argumenteilla tuota pitäisi lähteä puolustamaan? Tietenkin energian säästö ja varsinkin rahallinen säästö on ne tärkeimmät. Eikai tuollaisen määrittelyn tekeminen kovin vaikeaa pitäisi olla jollekin ammattilaiselle?

 

[Janetski]

Jees, kuntotarkastusraportissa ei löydetty kosteuksia mistään, mutta tosin rakenteiden sisällehän ei ole päästy mittailemaan/kurkkimaan. Tuuletuksista oli maininta, että osittain saattanut tukkeutua muurauslaastista. Maanpinta sokkelin yläreunasta n. 20cm, maanpinta lattiataso n. 30cm, maanpinta puurungon alareuna 20cm. Parempia kuvia ei ole juu valitettavasti saatavilla. Patolevyjä ei ole, salaojat kuulemma piirustuksissa, mutta ei ole todettu onko olemassa.. Nooh, ehkä se mennee skippiin, välittäjäkin tais vetää jo herneet nenään kun kyselin onko raportti otettu hinnassa huomioon ja sen jölkeen vielä liudan kysymyksiä, onko mitään toimenpiteitä tehty. Ei ole viikkoon vastannut.

134,5 m² Voutilantie 18, 13500 Hämeenlinna Omakotitalo 5h - Oikotie 15750969

Katso 25 kuvaa tästä 4h,k,rt,th,sauna,psh,wc,at,varasto, 134.5 m² Asunnot Omakotitalo vuodelta 1991

asunnot.oikotie.fi

Eikös tossa kuvassa ole ikkunan alla vuotojälkiä seinässä

-91 oli ns valesokkeli jo pois muodista (ei poissulje sitä mahdollisuutta että joissain kohteissa oli vielä tuolloinkin)
Eipä pientalokohteissa ole tuon kummempia kuvia juuri koskaan käytössä. Jos noin on tehty kuin kuvissa eli maanvarainen laatta alapuolisella eristyksellä niin rakennustapa on ihan sama millä tuvat tehdään nykyisinkin. Tuolloin vain ei käytetty kapillaarikatkoja eikä sisätäyttöjen kanssa oltu niin tarkkoja vaan täytettiin yleisesti sillä mitä oli edullisesti saatavilla eli pääasias fillerillä.

Edit: Tiilivuorattu puurunkoinen talo niin rakennusajan tyypillinen rakennustapa, joka nykyisin katsotaan riskirakenteeksi kun noissa on olematon tuuletus tiiliverhoilun takana. Muurari jättänyt joka kolmannen päätysauman alhaalta auki, mutta sitä ei tiedä kuinka paljon sinne on muuratessa laastia valunut tukkimaan tuuletuksen. Aivan liian pientä rakoa käytetty tuolloin pääsääntöisesti.

Edit2: Tuolloin ei myöskään sadevesijärjestelmiä tehty ja salaojat kieppiputkella (joka voitu jo ulkopuolisia täyttöjä tehdessä lintata), yhdellä tarkastuskaivolla. Patolevyt puuttuvat kanssa perustusten ulkopinnasta. Höyrynsulun kanssa ei ollut niin nuukaa myöskään.

Tieto lisää tuskaa, mutta kyllä noissa ja huonommissakin asuu miljoona suomalaista.

Tähän listaan lisäksi se, että varsinaisia vesieristeitä ei vielä yleisesti käytetty vaan pelkkiä kosteussulkuja (nykyiset primerit) ja alkuperäiset märkätila rakenteet saattavat sisältää melkoisiakin yllätyksiä kun niitä availlaan. Kosteat tilat aina kalleimmat neliöt kuitenkin rempata ylipäätään, vielä kalliimpaa jos perusrakenteetkin vaurioituneita.

 

[jarp]

Tietenkin energian säästö ja varsinkin rahallinen säästö on ne tärkeimmät. Eikai tuollaisen määrittelyn tekeminen kovin vaikeaa pitäisi olla jollekin ammattilaiselle?

Harvaa taitaa loppupeleissä kiinnostaa energian säästö, jos se pitää omilla rahoilla maksaa. Eli varmaankin se rahallinen säästö pitäisi saada paperille laskettua luotettavasti. Itse ainakin luonnollisestikin vastustaisin yhtiökokouksessa kaikkia tällaisia hankkeita, ellei niille osoiteta järjellistä takaisinmaksuaikaa ja tästä seuraavaa säästöä.

Onko kaukolämpö tosiaan niin kallista nykyään, että kannattaa vaihtaa lämmitysmuotoa? Jo on hulluksi mennyt.

 

[an13]

Onko kaukolämpö tosiaan niin kallista nykyään, että kannattaa vaihtaa lämmitysmuotoa? Jo on hulluksi mennyt.

Kaukolämmön perusmaksut nousevat jatkuvasti, koska se on vähän kuin sähkönsiirto, pakko on maksaa ja sitä on helppo käyttää kunnan omistaman yksityistetyn firman kautta piiloverotuksen välineenä. Ainut millä saa siihen säästöä on MLP, VILP jne vaihtaminen kokonaan. Tähän ovat jo osa kunnista keksineet kaavaan merkata kaikki asuinalueet "pohjavesialueiksi" jolloin ei saa lupia maalämpökaivojen poraamiseen, että energiaverotuksen monopoli säilyy.

 

[Dr. Who]

Tähän listaan lisäksi se, että varsinaisia vesieristeitä ei vielä yleisesti käytetty vaan pelkkiä kosteussulkuja (nykyiset primerit) ja alkuperäiset märkätila rakenteet saattavat sisältää melkoisiakin yllätyksiä kun niitä availlaan. Kosteat tilat aina kalleimmat neliöt kuitenkin rempata ylipäätään, vielä kalliimpaa jos perusrakenteetkin vaurioituneita.

Meillä rakennettiin -93 omakotitalo ja faija silloin kirosi noita uusia vesieristeitä kuinka työläitä ne oli ja kalliita, no kaikki laitettiin uusimalla tekniikalla ja salaojat ym. tehty viimesen päälle ja kyllä se nykyään helpottaa myymistä kun ei ole vesivahingoista tai homeesta pelkoa heti ensimmäisenä kun ei ole niitä riskirakenteita.

Eihän nuo yksistään sitä vielä kerro että tuleeko hometta, mutta auttaa pitkälle ja ainakaan nyt ei ole löytynyt mitään mikä viittaisi tuollaiseen vaikka talolla on jo ikää +27 vuotta, mutta kun siitä on pidetty huolta niin näköjään ne kestää aikaa hyvin.

 

[Jebaus]

Kaukolämpö itsessään ei kallista ole, mutta ne perusmaksut ovat etenkin pienellä käytöllä aika merkittäviä kun perusmaksu perustuu siihen tarvittavaan huipputehoon.

Uudehkossa omakotitalossa perusmaksu saattaa olla jopa enemmän kuin itse energian hinta jolloin kokonaishinta nousee helposti yli 10c/kWh. Taloyhtiöissä sensijaan joissa energiaa kuluu enemmän, kokonaishinta asettuu usein sinne 4-7c/kWh luokkaan. Alueellisesti noissa on myös suuria eroja.


Maalämpö on ehdottomasti edullisin käytöltään, esim scop 3-4 hyötysuhteella ja 10c sähkön hinnalla energian hinta pyörii siellä 2,5-3,5c/kWh luokassa. Maalämmössä maksaakin sitten ne laitteet, taloyhtiölle helposti sen 30-50 tuhatta joten siinä saa sitten laskeskellakkin sitä takaisinmaksuaikaa... myöskään se, jos kaukolämpö paketti alkaa olemaan vanha, ei yleensä ole riittävä syy sillä sen uusiminen maksaa osista riippuen 2000-5000€. Kaukolämpö tarjoaa myös "rajattomasti" energiaa, joten huoltovarmuudellekkin monesti lasketaan joku etu.

 

[jmon]

Vatupassi on hyvä monessa asiassa kun jonkin asian suoruutta pitää tarkistaa mutta kyllä laser on ylivoimainen monessa asiassa. Halpakin laser näyttää kyllä niin tarkasti kuin on tarvis sillä alle 10 metrin matkalla mihin se on tarkoitettu. Hankin aikoinaan kun taloa rakensin kun kyllästyin tihrustamaan ilmakuplaa.

Kiitokset näistä aiemmista lasereita koskevista kommenteista! Ostin näiden pohjalta yhden sellaisen (Boschin sininen GLL 2-10 Amazon.destä uudenveroisena asiakaspalautuksena ~57€) ja se on ollut kyllä jokaisen euron arvoinen nyt muuton yhteydessä. Tuon avulla on kiinnitetty nyt yhtä jos toista vaateriin ja siitä on ollut isosti apua erityisesti isojen kappaleiden seinään kiinnityksen kanssa (esim. tv-taso ja -teline). Tuon kanssa voi suoruuden tarkistaa jatkuvasti samalla kun poraa reiät, kiristää ruuvit ym. Laser on hyvä kiinnittää esim. kameran jalustaan (jos siinä vain on sopiva naaraskierre), sillä silla saa mallattua laserin helposti sopivalle tasolle.

 

[ramram]

Kiitokset näistä aiemmista lasereita koskevista kommenteista! Ostin näiden pohjalta yhden sellaisen (Boschin sininen GLL 2-10 Amazon.destä uudenveroisena asiakaspalautuksena ~57€) ja se on ollut kyllä jokaisen euron arvoinen nyt muuton yhteydessä. Tuon avulla on kiinnitetty nyt yhtä jos toista vaateriin ja siitä on ollut isosti apua erityisesti isojen kappaleiden seinään kiinnityksen kanssa (esim. tv-taso ja -teline). Tuon kanssa voi suoruuden tarkistaa jatkuvasti samalla kun poraa reiät, kiristää ruuvit ym. Laser on hyvä kiinnittää esim. kameran jalustaan (jos siinä vain on sopiva naaraskierre), sillä silla saa mallattua laserin helposti sopivalle tasolle.

Itse hankin aikoinaan tällaisen perus VIIVALASER BOSCH PCL 20 SET ja on kyllä hyvin hoitanut hommansa. Muutama kaverikin sitä aina lainailee (oon vihjassu heidän emännilleen mikä olisi hyvä joululahja isännille)

 

[tietokonerikki]

-91 oli ns valesokkeli jo pois muodista (ei poissulje sitä mahdollisuutta että joissain kohteissa oli vielä tuolloinkin)
Eipä pientalokohteissa ole tuon kummempia kuvia juuri koskaan käytössä. Jos noin on tehty kuin kuvissa eli maanvarainen laatta alapuolisella eristyksellä niin rakennustapa on ihan sama millä tuvat tehdään nykyisinkin. Tuolloin vain ei käytetty kapillaarikatkoja eikä sisätäyttöjen kanssa oltu niin tarkkoja vaan täytettiin yleisesti sillä mitä oli edullisesti saatavilla eli pääasias fillerillä.

Edit: Tiilivuorattu puurunkoinen talo niin rakennusajan tyypillinen rakennustapa, joka nykyisin katsotaan riskirakenteeksi kun noissa on olematon tuuletus tiiliverhoilun takana. Muurari jättänyt joka kolmannen päätysauman alhaalta auki, mutta sitä ei tiedä kuinka paljon sinne on muuratessa laastia valunut tukkimaan tuuletuksen. Aivan liian pientä rakoa käytetty tuolloin pääsääntöisesti.

Kyllä tiiliverhoilu on edelleen ,kuten oli jo tuolloinkin, yksi parhamimmista ja pitkäikäisemmistä julkisivumateriaaleista.

Silloin käytetyt raotkin ovat riittävän isot tuuletuksen kannalta. Kunhan ne tehdään kunnolla, urakalla tehdessään jotkut muurarit jättivät poistamatta laastin tiilen ja seinän välistä jolloin pahimmillaan laasti on kiinni esim. sen takana olevassa bituliitti tuulensuojalevyssä. Ton ikäisessä talossa ongelmat jo kyllä pitäisi tulla esiin jos niitä on.

Edit2: Tuolloin ei myöskään sadevesijärjestelmiä tehty ja salaojat kieppiputkella (joka voitu jo ulkopuolisia täyttöjä tehdessä lintata), yhdellä tarkastuskaivolla. Patolevyt puuttuvat kanssa perustusten ulkopinnasta. Höyrynsulun kanssa ei ollut niin nuukaa myöskään.

Tuolloin jo suositeltiin käyttämään RIL:n käyrän mukaista salajoajasoraa siellä se vesi pääasiassa kulkee.

Tieto lisää tuskaa, mutta kyllä noissa ja huonommissakin asuu miljoona suomalaista.

Aivan ja ne oikeasti ongelmalliset talot ovat harvassa. Toki yli 30 vuotta vanhaa taloa ostaessaan pitää ymmärtää, ettei se enää kaikilta osin ole uutta vastaava ja pientä korjaustarvetta varmasti tulee.

 

[tietokonerikki]

Meillä rakennettiin -93 omakotitalo ja faija silloin kirosi noita uusia vesieristeitä kuinka työläitä ne oli ja kalliita, no kaikki laitettiin uusimalla tekniikalla ja salaojat ym. tehty viimesen päälle ja kyllä se nykyään helpottaa myymistä kun ei ole vesivahingoista tai homeesta pelkoa heti ensimmäisenä kun ei ole niitä riskirakenteita.

Vedeneristeille myönnetään 10-vuoden takuu. Ton ikäisissä ei enää tiedä missä kunnossa ne oikeasti ovat siellä laattojen alla. Toisaalta niitä nykyään laitetaan moneen paikkaan vaan siksi, että määräykset niin vaativat.

Eihän nuo yksistään sitä vielä kerro että tuleeko hometta, mutta auttaa pitkälle ja ainakaan nyt ei ole löytynyt mitään mikä viittaisi tuollaiseen vaikka talolla on jo ikää +27 vuotta, mutta kun siitä on pidetty huolta niin näköjään ne kestää aikaa hyvin.

Jos vedeneristeet on tehty esim. kivirakenteiden päälle niin, ollaan jo aika varman puolella. Hometta on ulkonakin, joten siihenkin (määrään/todelliseen haitallisuuteen) voi käyttää ns. tervettä harkintaa.

 

[Hooämäl]

Eikös tossa kuvassa ole ikkunan alla vuotojälkiä seinässä





Tähän listaan lisäksi se, että varsinaisia vesieristeitä ei vielä yleisesti käytetty vaan pelkkiä kosteussulkuja (nykyiset primerit) ja alkuperäiset märkätila rakenteet saattavat sisältää melkoisiakin yllätyksiä kun niitä availlaan. Kosteat tilat aina kalleimmat neliöt kuitenkin rempata ylipäätään, vielä kalliimpaa jos perusrakenteetkin vaurioituneita.

Juu on selvät jäljet ja kehotus oli tutkia tarkemmin, mutta kosteutta ei pintamittarilla raportin mukaan ollut. Jep, märkätiloista myös tietoinen, mutta jos tämän ostaisimme, remppaisimme koko sisätilat uusiksi kauttaaltaan. Btw, talossa ei asuttu 2018 jälkeen..

 

[Dr. Who]

Vedeneristeille myönnetään 10-vuoden takuu. Ton ikäisissä ei enää tiedä missä kunnossa ne oikeasti ovat siellä laattojen alla. Toisaalta niitä nykyään laitetaan moneen paikkaan vaan siksi, että määräykset niin vaativat.

Jos vedeneristeet on tehty esim. kivirakenteiden päälle niin, ollaan jo aika varman puolella. Hometta on ulkonakin, joten siihenkin (määrään/todelliseen haitallisuuteen) voi käyttää ns. tervettä harkintaa.

Tottahan se on että mitään ei voi sanoa mitä siellä on, mutta mitä tuossa noita silikonisaumoja taas vaihdettiin ja mittarilla vähän tökittiin niin ei sieltä mitään epänormaalia löytynyt.

Ja kivirakenteiden päälle se itseasiassa on tehty, sekin oli yksi faijan vaatimus aikanaan, vaikka oli kallis tehdä.

 

[tietokonerikki]

Tottahan se on että mitään ei voi sanoa mitä siellä on, mutta mitä tuossa noita silikonisaumoja taas vaihdettiin ja mittarilla vähän tökittiin niin ei sieltä mitään epänormaalia löytynyt.

Ja kivirakenteiden päälle se itseasiassa on tehty, sekin oli yksi faijan vaatimus aikanaan, vaikka oli kallis tehdä.

Isäsi ilmeisesti tiesi mitä oli tekemässä. Milläs muuten poistit silikonit?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Mistä löytyisi jonkinlaista kiinteää tai puolikiinteää mattoa portaiden päälle, ja miten se kiinnitetään portaisiin?

Esimerkkikuva portaista alla:
katso liitettä 442086

www.vermat.fi etusivu

Sälekaihtimet kotiin ja yritykseen, sälekaihdin ikkunaan, sälekaihtimia eri kokoisina, rullaverhot parvekkeelle, rullaverhoja eri koossa, rullakaihdin ikkunaan, rullakaihtimia terassille, rullakaihtimet mittojen mukaan, pystylamellikaihtimet kotiin ja yritykseen, pystylamellikaihtimia eri...

www.verhomatto.fi

 

[Kaapula]

Sitten tyhmä kysymys: Pitääkö valaisinkytkin vaihtaa erikseen himmennettävään malliin, jotta lamppujen himmentäminen toimii? Samassa kattovalaisimessa on 5 LED-lamppua.

Esimerkki asennettava valaisinkytkimestä: https://www.k-rauta.fi/tuote/led-valonsaadin-abb-jussi-6523ujgl-214p-2-100va/6438199004303

Paljon on kiinni siitä, että tukeeko ne led-lamput tai niiden mahdollinen driveri himmentämistä. esim. omassa kämpässä eteisessä olevat uppospotit kytketään erilliseen liitäntälaitteeseen, joka toimii TRIAC-himmentimen kanssa. Ostin sinne tämän: TRIAC Himmennin 1-100W KO66 johon myydään myös Jussi-sarjan keskiölevyä tuolla erikseen.

 

[A_SA]

Kukaan käyttänyt sisustusarkkitehtiä ennen remonttia? Itsellä olisi tarkoitus remontoida kolkytluvun asunto lattiasta kattoon, niin ammattilaisen näkemys alkuun ei välttämättä olisi pahitteeksi.

 

[ZZRX]

Kukaan käyttänyt sisustusarkkitehtiä ennen remonttia? Itsellä olisi tarkoitus remontoida kolkytluvun asunto lattiasta kattoon, niin ammattilaisen näkemys alkuun ei välttämättä olisi pahitteeksi.

Jep niitäkin on monenlaisia, joku semmonen on hyvä joka ymmärtää vanhan päälle ettei vaan kaikkea lyö uusiks. Vanhoissa asunnoissa on paljon unikkeja elementtejä jotka kannattaa säästää. Mm. kokopuiset lattiat ja rapatut korkeat katot.

 

[A_SA]

Jep niitäkin on monenlaisia, joku semmonen on hyvä joka ymmärtää vanhan päälle ettei vaan kaikkea lyö uusiks. Vanhoissa asunnoissa on paljon unikkeja elementtejä jotka kannattaa säästää. Mm. kokopuiset lattiat ja rapatut korkeat katot.

Juurikin näin. Asunnossa mm. lankkulattiat, korkea huonekorkeus, vanhat kaksiosaiset lasiovet ja isot ikkunalaudat. Näitä tulisi kunnioittaa, mutta kuitenkin tuoda asunto nykyaikaan ja saada aikaan toimiva kokonaisuus.

 

[zamerok]

Onko ehdotuksia jalkalistojen kiinnitykseen betonielementtiseinään? Kipsilevyyn menee varmaankin ruuvi, mutta edellisten listojen poisoton jälkeen betonielementti mureni pahasti eikä uusia ruuveja saa helposti porattua seinän alaosaan. Sieltä lähti 2-3 cm elementtiä murenemaan ja lisää murenee jos tekee jotain. Paikkasin murenevat kohdat Tikkurilan "hole-in-one:lla", mikä ei todellakaan pidä ruuvia paikallaan.

Liima-/tiivistemassalla yritin kiinnittää listoja, mutta seinät ovat sen verran vinot että liima ei vain pidä listoja paikallaan (tai joutuisi tunteja olemaan pitämässä listaa kiinni).

Onko 2-puolisessa teipissä mitään järkeä? Entä joku superliima, esim. "No More Nails"?

 

[Dr. Who]

Onko ehdotuksia jalkalistojen kiinnitykseen betonielementtiseinään? Kipsilevyyn menee varmaankin ruuvi, mutta edellisten listojen poisoton jälkeen betonielementti mureni pahasti eikä uusia ruuveja saa helposti porattua seinän alaosaan. Sieltä lähti 2-3 cm elementtiä murenemaan ja lisää murenee jos tekee jotain. Paikkasin murenevat kohdat Tikkurilan "hole-in-one:lla", mikä ei todellakaan pidä ruuvia paikallaan.

Liima-/tiivistemassalla yritin kiinnittää listoja, mutta seinät ovat sen verran vinot että liima ei vain pidä listoja paikallaan (tai joutuisi tunteja olemaan pitämässä listaa kiinni).

Onko 2-puolisessa teipissä mitään järkeä? Entä joku superliima, esim. "No More Nails"?

Liimalla minä laitoin neukkukuution listat, huonekalua apuna painoksi pysyi 7v ilman ongelmia vaikka aluksi epäilytti kun oli niin kierot seinät

 

[theme]

Onko ehdotuksia jalkalistojen kiinnitykseen betonielementtiseinään? Kipsilevyyn menee varmaankin ruuvi, mutta edellisten listojen poisoton jälkeen betonielementti mureni pahasti eikä uusia ruuveja saa helposti porattua seinän alaosaan. Sieltä lähti 2-3 cm elementtiä murenemaan ja lisää murenee jos tekee jotain. Paikkasin murenevat kohdat Tikkurilan "hole-in-one:lla", mikä ei todellakaan pidä ruuvia paikallaan.

Liima-/tiivistemassalla yritin kiinnittää listoja, mutta seinät ovat sen verran vinot että liima ei vain pidä listoja paikallaan (tai joutuisi tunteja olemaan pitämässä listaa kiinni).

Onko 2-puolisessa teipissä mitään järkeä? Entä joku superliima, esim. "No More Nails"?

Liimalla laitoin itsekin kiinni ja painoa painamaan seinää ja lattiaa vasten. Hyvin on pitänyt ainakin nämä pari vuotta.
Liimana oli joku, jonka kyljessä kehuttiin hyvää alkutartuntaa.

 

[an13]

Casco superfix on juuri hyvä alkutartunta Casco Superfix+ asennusliima valkoinen 290 ml | Motonet Oy

 

[j1m2]

Casco XtremFix tai SuperFix+ on hyväksi todettua kaikkeen kiinnitykseen.

 

[zamerok]

Ok, kiitos, pitää kokeilla näitä

 

[ramram]

Juu on selvät jäljet ja kehotus oli tutkia tarkemmin, mutta kosteutta ei pintamittarilla raportin mukaan ollut.

Nuo jäljet voi yksinkertaisimmillaan johtua siitä, että ikkuna on ollut raollaan kun on satanut kunnolla vettä (ja tuuli painanut). Meillä valui kans seinää pitkin kun pojalla oli ikkuna auki pelatessa. Menin kyllä nopesti tarkistamaan tilanteen mutta olihan siinä jo pieni lätäkkö lattialla ja seinä märkä ikkunan alta.

 

[ZZRX]

Kuulostaa ettei seinät ole ainakaan kovin lujaa betonia jos noin murenee. Kovaan betoniseinään suosittelen pientä roppua+ruuvia (joku 4x50 aika hyvä), koska liiman käyttö pitäisi olla aivan viimeinen vaihtoehto jos muut tavat ei toimi. Liimattuja listoja ei saa irti vaan seinät joutuu luultavasti korjata (kuten ilmeisesti aikaisemmin kävi.) Tuollaiset korjaukset olisi hyvä tehdä kivipohjaisilla tasoitteilla jotta niihin saisi jotain kiinnikkin. Tuo Hole-in-1 on ilmeisesti kipsipohjaista jolloin kestävyys on kyllä heikkoa. Niitä uusia reikiähän ei tarvitse samaan kohtaan porata missä vanhat reiät ovat. Jos päätyy kuitenkin liimaan niin pitää olla painoja joilla saa pönkättyä listat seinään (esim. painonnosto kiekot hyvii). Liiman kannattaa olla myös jotain nopeasti kuivuvaa kovan alkutartunnan omaavaa jotta ei tarvitse odottaa koko päivää että pääsee seuraavan listan kiinnittämään.

 

[User29074]

Rupesin tuossa säätämään rännikaivon asentoa kun oli vinossa niin paljastuikin enemmän ongelmaa tuosta. Tuossa on joku tehnyt vähän omia virityksiä ja kaventanut Y-haaran haitariputkea että on saatu mahtumaan saman paksuinen rännikaivo kiinni. Edellämainittu viritys ei kumminkaan oikein toimi kun tietenkin se vesihän valuu sieltä välistä (kaivon ja kavennetun putken). Tuo Y-haarapala on myös pohjasta halki eli laskee vedet allensa, myös tästä eteenpäin jatkuva haitariputki on ratkennut ja kaadotkin luultavasti pyllyllään. Ratkennut haitariputki ja kaadotkin hoitunee mutta tuo Y-haarapala on tuottanut hieman hankaluutta kaupasta kun löytyy samanlaisia eri valmistajilta mutta eihän niistä mikään sovi tuohon rännikaivoon kun ovat saman paksuisia kaikki. Eli pitäisi keksiä miten saan kiinni tuon rännikaivon Y tai T-haaraputkeen, minkäänlaisia adaptereita tai sovituspaloja en ole oikein löytänyt. Alla kuvassa puuilon kulmayhde missä tuo toinen pää on kapeampi mihin kaivo sopisi mutta eihän tuo muhvi pää sitten taas sovi siihen haaraputken samankokoiseen päähän. Saisihan tuosta leikattua tuon kapean pään irti "adapteriksi" mutta sitten se ei ole taas tarpeeksi pitkä. Alempana viellä kuva tuosta ongelma kaivosta.

 

[ZZRX]

Rupesin tuossa säätämään rännikaivon asentoa kun oli vinossa niin paljastuikin enemmän ongelmaa tuosta. Tuossa on joku tehnyt vähän omia virityksiä ja kaventanut Y-haaran haitariputkea että on saatu mahtumaan saman paksuinen rännikaivo kiinni. Edellämainittu viritys ei kumminkaan oikein toimi kun tietenkin se vesihän valuu sieltä välistä (kaivon ja kavennetun putken). Tuo Y-haarapala on myös pohjasta halki eli laskee vedet allensa, myös tästä eteenpäin jatkuva haitariputki on ratkennut ja kaadotkin luultavasti pyllyllään. Ratkennut haitariputki ja kaadotkin hoitunee mutta tuo Y-haarapala on tuottanut hieman hankaluutta kaupasta kun löytyy samanlaisia eri valmistajilta mutta eihän niistä mikään sovi tuohon rännikaivoon kun ovat saman paksuisia kaikki. Eli pitäisi keksiä miten saan kiinni tuon rännikaivon Y tai T-haaraputkeen, minkäänlaisia adaptereita tai sovituspaloja en ole oikein löytänyt. Alla kuvassa puuilon kulmayhde missä tuo toinen pää on kapeampi mihin kaivo sopisi mutta eihän tuo muhvi pää sitten taas sovi siihen haaraputken samankokoiseen päähän. Saisihan tuosta leikattua tuon kapean pään irti "adapteriksi" mutta sitten se ei ole taas tarpeeksi pitkä. Alempana viellä kuva tuosta ongelma kaivosta.

Laitat Muhvihaara sadevesiviemäriin Uponor SN8 110x0-90° tämmöisen y-haaran. (saattaa olla samanlainen kuin vanhakin.) Siihen sit sahataan suora pätkä 110 sadevesi tai salaojaputkea (tais olla 16cm pitkä minimissään). Sit vaan tökkäät kaivon putken päähän.

Aika väkivaltasesti on kyl putkia käsitelty kuvan perusteella. Toivottavasti ei ole rikki muualtakin.
Ps. myös viemärin mutkaosat käy sadevesiputkeen.

 

[User29074]

Laitat Muhvihaara sadevesiviemäriin Uponor SN8 110x0-90° tämmöisen y-haaran. (saattaa olla samanlainen kuin vanhakin.) Siihen sit sahataan suora pätkä 110 sadevesi tai salaojaputkea (tais olla 16cm pitkä minimissään). Sit vaan tökkäät kaivon putken päähän.

Aika väkivaltasesti on kyl putkia käsitelty kuvan perusteella. Toivottavasti ei ole rikki muualtakin.
Ps. myös viemärin mutkaosat käy sadevesiputkeen.

Jaa niin että se "adapteri" tehdäänkin katkaisemalla pitkä haitariputki jolloin se sopii suoraan noiden muhvipäiden sisään? Kaupassa kun noita hypistelin niin ainoastaan tuo edellisen viestin kuvan kulmayhteen kapea pää sopi rännikaivon sisään enpä huomannut niiden pitkien putkien paksuuksia ihmetellä. Mielestäni näytti että tuota rikkinäistä Y-haaraa oli kavennettu kun siitä oli leikattu tuo lovi yhestä reunasta pois. Mutta onko siis näin että 110mm rännikaivon pitäisi sopia 110mm sadevesiputkeen, eihän ne voi olla saman kokoisia oikeasti eihän ne muuten voi istua?

Saattaapi olla muualtakin rikki pitää kaivella enemmän esiin ja tutkia niin saisi kaadotkin tarkistetta samalla kunhan kerkiää. Aluksi nyt jos saisi edes tuon yhden kulman kuntoon kun puoli kattoa tulee tuon kulman läpi..

 

[ZZRX]

Joo sen 110 putken pitäis käydä siihen kaivoon... Ei se ole mitään haitariputkea vaan semmosta kovaa röpelöputkee.. Tän tyylistä SV-putki Meltex 110/95 mm x 6 m SN8 tiivisteellä... Tuosta joo pätkän katkaset siihen välille niin pitäis käydä. Rännikaivossa se sisämitta on 110 ja sadevesiputkessa ulkomitta eli pitäis käydä kyllä yksiin.

 

[User29074]

Joo sen 110 putken pitäis käydä siihen kaivoon... Ei se ole mitään haitariputkea vaan semmosta kovaa röpelöputkee.. Tän tyylistä SV-putki Meltex 110/95 mm x 6 m SN8 tiivisteellä... Tuosta joo pätkän katkaset siihen välille niin pitäis käydä. Rännikaivossa se sisämitta on 110 ja sadevesiputkessa ulkomitta eli pitäis käydä kyllä yksiin.

Okei joo kaupassa tosiaan kun noita erilaisia liitospaloja ihmettelin niin niissä oli se putki saman paksuista sen muhvipään kanssa eli siis 110mm sisämitalla sen takia ei sopinut tuohon 110mm rännikaivoon. Eihän mulla siellä mittanauhaa ollut mukana mutta niissä kaikissa luki 110mm niin ei ymmärtänyt
Eiköhän tämä selkeyttänyt asiaa sen verran että saanen tuon kuntoon. Mitens noilla merkeillä väliä kun k-raudasta oli loppu ja toisena lähikaupana puuilo myy rotomon merkkiä vai pitäisikö tilaa suosiolla netistä. Onko edessä mahdollisesti laatu tai yhteensopivuus ongelmia, en minä tuon vanhakaan merkkiä tiedä jotain epäselvää siellä taisi lukea ehkä jos puhdistaisi ja katsoisi kunnon valossa saattaisi selvitä.

 

[Lumimies]

Aivan sama, jos myydään 110mm putkena niin merkillä ei ole väliä. Noissa pitää muistaa laittaa ne tiivisteetkin.

 

[ramram]

Aivan sama, jos myydään 110mm putkena niin merkillä ei ole väliä. Noissa pitää muistaa laittaa ne tiivisteetkin.

Toimii ilman tiivisteitäkin. Ja hetken päästä hienoaines on tiivistänyt loputkin.

 

[tietokonerikki]

Onko ehdotuksia jalkalistojen kiinnitykseen betonielementtiseinään? Kipsilevyyn menee varmaankin ruuvi, mutta edellisten listojen poisoton jälkeen betonielementti mureni pahasti eikä uusia ruuveja saa helposti porattua seinän alaosaan. Sieltä lähti 2-3 cm elementtiä murenemaan ja lisää murenee jos tekee jotain. Paikkasin murenevat kohdat Tikkurilan "hole-in-one:lla", mikä ei todellakaan pidä ruuvia paikallaan.

Liima-/tiivistemassalla yritin kiinnittää listoja, mutta seinät ovat sen verran vinot että liima ei vain pidä listoja paikallaan (tai joutuisi tunteja olemaan pitämässä listaa kiinni).

Onko 2-puolisessa teipissä mitään järkeä? Entä joku superliima, esim. "No More Nails"?

Kuulostaa ettei seinät ole ainakaan kovin lujaa betonia jos noin murenee. Kovaan betoniseinään suosittelen pientä roppua+ruuvia (joku 4x50 aika hyvä), koska liiman käyttö pitäisi olla aivan viimeinen vaihtoehto jos muut tavat ei toimi. Liimattuja listoja ei saa irti vaan seinät joutuu luultavasti korjata (kuten ilmeisesti aikaisemmin kävi.) Tuollaiset korjaukset olisi hyvä tehdä kivipohjaisilla tasoitteilla jotta niihin saisi jotain kiinnikkin. Tuo Hole-in-1 on ilmeisesti kipsipohjaista jolloin kestävyys on kyllä heikkoa. Niitä uusia reikiähän ei tarvitse samaan kohtaan porata missä vanhat reiät ovat. Jos päätyy kuitenkin liimaan niin pitää olla painoja joilla saa pönkättyä listat seinään (esim. painonnosto kiekot hyvii). Liiman kannattaa olla myös jotain nopeasti kuivuvaa kovan alkutartunnan omaavaa jotta ei tarvitse odottaa koko päivää että pääsee seuraavan listan kiinnittämään.

Ollaan ZZRX:n kanssa samoilla linjoilla.
Tuntuu kyllä oudolta, että betonielementti (ne tiivisteään tehtailla todella koviksi) lähtis murtumaan 2-3cm, vai olisko pinnassa rappaus?, jolloin tollanen halkeaminen on uskottavampaa.

Minäkään en lähtisi liimaamaan kuin viimeisenä vaihtoehtona, saattaisin käyttää jopa 60-70 mm pituisia ruuveja. Niihin listoihin voi sahata taakse tarvittaessa uria, jolloin se heikkenee ja taipuu paremmin seinää vasten.

 

[tietokonerikki]

Rupesin tuossa säätämään rännikaivon asentoa kun oli vinossa niin paljastuikin enemmän ongelmaa tuosta. Tuossa on joku tehnyt vähän omia virityksiä ja kaventanut Y-haaran haitariputkea että on saatu mahtumaan saman paksuinen rännikaivo kiinni. Edellämainittu viritys ei kumminkaan oikein toimi kun tietenkin se vesihän valuu sieltä välistä (kaivon ja kavennetun putken). Tuo Y-haarapala on myös pohjasta halki eli laskee vedet allensa, myös tästä eteenpäin jatkuva haitariputki on ratkennut ja kaadotkin luultavasti pyllyllään. Ratkennut haitariputki ja kaadotkin hoitunee mutta tuo Y-haarapala on tuottanut hieman hankaluutta kaupasta kun löytyy samanlaisia eri valmistajilta mutta eihän niistä mikään sovi tuohon rännikaivoon kun ovat saman paksuisia kaikki. Eli pitäisi keksiä miten saan kiinni tuon rännikaivon Y tai T-haaraputkeen, minkäänlaisia adaptereita tai sovituspaloja en ole oikein löytänyt. Alla kuvassa puuilon kulmayhde missä tuo toinen pää on kapeampi mihin kaivo sopisi mutta eihän tuo muhvi pää sitten taas sovi siihen haaraputken samankokoiseen päähän. Saisihan tuosta leikattua tuon kapean pään irti "adapteriksi" mutta sitten se ei ole taas tarpeeksi pitkä. Alempana viellä kuva tuosta ongelma kaivosta.

En ole varma tästä toimiiko, mutta kokeile lämmittää varovasti (kaasulla/ kuumailmapuhaltimella, josko muovi sulaisi kapeammaksi. (testaa jollain ensin). Aikoinaan muistaakseni ruskeat muoviviemärit yhdistettiin valurautakaivoihin tolla tavavalla kutistamalla viemäriä kaasulla lämmittäen.

 

[Niämine]

saattaisin käyttää jopa 60-70 mm pituisia ruuveja.

Juu, jos pinnasta rapisee 2-3cm (oikeesti ei-betonia) poies. Entie kuin pitkiä 4mm ruuveja helposti löytää, mut esmes 5*70:t alkaa oleen jo aika jöötejä listahommiin

 

[Krieg]

Vaihdoin keittiön ovet uusiin, ja viimeistelynä pitäisi myös vaihtaa liesituulettimen päällä oleva peitelevy (näkyy mm. tässä kuvassa: Upo E5031A1A, liesituuletin).

Jotta peitelevyn kiinnikkeisiin pääsee käsiksi, pitää ensin irrottaa liesituuletin ja pudottaa sitä alemmaksi. En ole noihin aiemmin koskenut, pitääköhän tossa huomioida se poistoputki jotenkin? Toisin sanoen, jos vain avaan ruuvit & pudotan liesikupua alemmaksi, onko siinä putkessa yleensä sen verran joustoa että se seuraa mukana? Vai pitääkö ensiksi irrottaa kupu ja putki toisistaan, ennen kuin lähtee avaamaan ruuveja?

 

[kajakkivajakki]

Tuo peitelevy on yleensä jollakin pikakiinnikkeellä asennettu eli lähtee pois vetämällä.

 

[Krieg]

Tuo peitelevy on yleensä jollakin pikakiinnikkeellä asennettu eli lähtee pois vetämällä.

Kiitos vinkistä - joo tuo olisi varmaan se järkevin kiinnitystapa. Mutta näyttää vähän, että tässä meidän tapauksessa on kämpän aiemmat omistajat laittaneet sen ihan kulmaraudoilla kiinni. Levy on toisesta päästä vähän enemmän ulkona, ja siitä kohtaa näkyy pätkä metallia mikä saattaisi hyvinkin olla kulmarauta. Oon nyt koittanut venkslata sitä irti joka suunnasta suht reippaalla voimalla, mutta ei lähde. Yksi vaihtoehto tietty voisi olla, jos sorkkaraudalla koittaa hitaasti vääntää sen irti. Vanha levy menee roskiin, joten ei ole väliä vaikka ottaisi vähän osumaa.