Kodin rempat(DIY)

[ramram]

Noin 5 vuotta sitten vaihdettu uusi laminaatti kämppään (vanhan kuluneen tilalle). Pohjalle laitettu 2mm paksu solumuovi ja reunoille jätetty asialliset elämisraot. Nyt on kuitenkin alkanut narisemaan todella ärsyttävästi kävellessä (ei tietenkään joka kohdassa, mutta käytännössä ei voi olla kävelemästä jostain narinakohdasta siirtyessä esim. makuuhuoneesta keittiöön tms.

Onkohan tähän jotain kikka kolmosta saada tilannetta paremmaksi, ei nyt huvittaisi taas vaihtaa koko lattiaa kun muuten on uudenveroisessa kunnossa.. Ei edes ollut mitään hinnat alkaen jämälaminaattia vaan muistaakseni lähemmäs 20€ m2, 8mm paksua ja KL32.

Ajattelin nyt ensitöikseni käyttää muutamasta huoneesta listat irti, jotta näkee onko tuo elämisrako mennyt umpeen.

Ilmankosteus on niin korkea nyt että olisko saumat paisuneet niin tiukasti toisiinsa että sen vuoksi narisee.

 

[Hamsteri]

Ilmankosteus on niin korkea nyt että olisko saumat paisuneet niin tiukasti toisiinsa että sen vuoksi narisee.

Tämä kävi mielessä myös, kämpässä tosin ilmalämpöpumppu viilentämässä kesällä joten ei pitäisi mitään viidakon kosteuksia olla - mittaria ei tosin löydy ja voihan tuolla betonin tasolla / laminaatin alla olla eri kosteudet. Täytyy seurata siis tilannetta ja kestää narinaa ja tsekata talvella uudestaan.

Kiitti avusta kaikille!

 

[ramram]

Tämä kävi mielessä myös, kämpässä tosin ilmalämpöpumppu viilentämässä kesällä joten ei pitäisi mitään viidakon kosteuksia olla - mittaria ei tosin löydy ja voihan tuolla betonin tasolla / laminaatin alla olla eri kosteudet. Täytyy seurata siis tilannetta ja kestää narinaa ja tsekata talvella uudestaan.

Kiitti avusta kaikille!

Meillä narisee yläkertaan menevät portaat talvella niin perkeleesti (eli toisinpäin) ja näihin aikoihin voi tulla yöllä baarista eikä kukaan huomaa mitään!

 

[deequ]

Pieni ulkonäkö päivitys sisäportaille. Askelmien rajauksissa vähän vielä siistimistä ja lediä tulee jossain vaiheessa tällä vuosituhannella.

Maalina käytettiin pohjille multistoppia ja päälle pontti puulattiamaalia (muuttu suunnitelmat kesken kaiken ja tuota oli jo valmiiksi ostettuna)
Musta on uulan öljykuulto, sävytettynä tikkurilan kartasta piki sävyllä.
Hyvää tavaraa noihin askelmiin, pinta ei jää liukkaaksi, niin ei välttämättä lapsitaloudessakaan tarvitse liukuesteitä.

Jälkiviisaana voi todeta, että olisi pitänyt purkaa koko rakennelma ja tehdä pihalla.

 

[Esa1000]

Pitäisi uudessa kerrostalossa asentaa TV seinälle, materiaalina betoni. Teline on varrellinen ja kääntyvä versio sekä telkkarina perus 55" Philipsin vehje. Telineen mukana tuli 6 kpl ruuvia sekä 10 mm perusproput. Ajattelin heittää nuo persuproput mäkeen ja hakea kaupasta joko Toggler Alligator tai Sormat Gripper proput, nämä kummatkin kestävät ymmärtääkseni huomattavasti enemmän kuin perusproput. Mutta, riittäköhän 6 mm proput vai pitääkö mennä 8 mm propuilla?

 

[happoman]

Pitäisi uudessa kerrostalossa asentaa TV seinälle, materiaalina betoni. Teline on varrellinen ja kääntyvä versio sekä telkkarina perus 55" Philipsin vehje. Telineen mukana tuli 6 kpl ruuvia sekä 10 mm perusproput. Ajattelin heittää nuo persuproput mäkeen ja hakea kaupasta joko Toggler Alligator tai Sormat Gripper proput, nämä kummatkin kestävät ymmärtääkseni huomattavasti enemmän kuin perusproput. Mutta, riittäköhän 6 mm proput vai pitääkö mennä 8 mm propuilla?

6mm Alligatorille näyttää olevan speksattu yli 600kg vetolujuus betonissa, eli 6mm riittää varmasti jos 4kpl asentaa.

 

[ZZRX]

Pitäisi uudessa kerrostalossa asentaa TV seinälle, materiaalina betoni. Teline on varrellinen ja kääntyvä versio sekä telkkarina perus 55" Philipsin vehje. Telineen mukana tuli 6 kpl ruuvia sekä 10 mm perusproput. Ajattelin heittää nuo persuproput mäkeen ja hakea kaupasta joko Toggler Alligator tai Sormat Gripper proput, nämä kummatkin kestävät ymmärtääkseni huomattavasti enemmän kuin perusproput. Mutta, riittäköhän 6 mm proput vai pitääkö mennä 8 mm propuilla?

Mulla tuli tuommoinen varrellinen teline 6 ruuvilla kiinni. 4 ylös ja kaks alas. Aluks oli omilla ropuilla+ruuveilla kii mut sit jouduin tipauttaa alemmaksi niin laitoin sit betoniruuveilla kiinni. Käteviä kun pitää hyvin eikä tartte roppuja. Oisko nuo ollu just 6x60.

 

[jinx1980]

2kpl 5mm proppua riittänee voimien puolesta, jos oikein hullutella haluaa niin 4kpl. Kuutta reikää en tekisi missään nimessä.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Pitäisi uudessa kerrostalossa asentaa TV seinälle, materiaalina betoni. Teline on varrellinen ja kääntyvä versio sekä telkkarina perus 55" Philipsin vehje. Telineen mukana tuli 6 kpl ruuvia sekä 10 mm perusproput. Ajattelin heittää nuo persuproput mäkeen ja hakea kaupasta joko Toggler Alligator tai Sormat Gripper proput, nämä kummatkin kestävät ymmärtääkseni huomattavasti enemmän kuin perusproput. Mutta, riittäköhän 6 mm proput vai pitääkö mennä 8 mm propuilla?

Et hyödy mitään vaihtamalla. Ne vakiot ajaa asiansa kyllä eikä mitään vaaraa putoamisen suhteen ole.

 

[tietokonerikki]

2kpl 5mm proppua riittänee voimien puolesta, jos oikein hullutella haluaa niin 4kpl. Kuutta reikää en tekisi missään nimessä.

Tää vaatii kyllä tarkennuksena, että ne kaksi on silloin oltava siellä yläreunassa, itse en kahden varaan silti jättäisi.
Vakioproput kyllä normaalisti riittää betoniseinässä, kunhan reikä on sopiva eikä proppu pyöri reiässä.

 

[Esa1000]

Et hyödy mitään vaihtamalla. Ne vakiot ajaa asiansa kyllä eikä mitään vaaraa putoamisen suhteen ole.

Varmaan ajaa asiansa. Tuo 10 mm proppu on vaan fyysisesti niin järeä että sen takia ajattelin vaihtaa pienempiin. Ei tarvitse täten porata niin isoja ja syviä reikiä seinään.

2kpl 5mm proppua riittänee voimien puolesta, jos oikein hullutella haluaa niin 4kpl. Kuutta reikää en tekisi missään nimessä.

Tuo seinäteline on melko järeä. Vartensa takia ajattelin että saattaa tulla jonkin verran vipuvoimaa jos se on vedetty ulos ääriasentoon. 4 proppua kuulostaa omaan korvaan tämän takia hieman vähältä.

Josko sitä nyt sitten laittaisi tuon kiinni kuudella 6 mm Alligator propulla. Ainakin pitäisi pysyä.

Kiitos vastanneille.

 

[munse]

Onko olemassa mitään näppärää keinoa, jolla voi tarkistaa maalipinnan kiillon tasaisuuden ilman, että täytyy odottaa sopivia luonnonvalon olosuhteita? Kävi (taas) niin, että kiillon epätasaisuus tuli ilmi vasta myöhemmin, kun ikkunasta tuleva valo heijastui juuri sopivasti tähän tyyliin (kuva: Tikkurila):

Tuntuu, että kiillon epätasaisuus ei keinovalossa näy, vaikka mistä suunnasta osoittaisi, mutta ikkunasta tuleva valo näyttää sen armotta.

 

[ZZRX]

Onko olemassa mitään näppärää keinoa, jolla voi tarkistaa maalipinnan kiillon tasaisuuden ilman, että täytyy odottaa sopivia luonnonvalon olosuhteita? Kävi (taas) niin, että kiillon epätasaisuus tuli ilmi vasta myöhemmin, kun ikkunasta tuleva valo heijastui juuri sopivasti tähän tyyliin (kuva: Tikkurila):


Tuntuu, että kiillon epätasaisuus ei keinovalossa näy, vaikka mistä suunnasta osoittaisi, mutta ikkunasta tuleva valo näyttää sen armotta.

Kiillon epätasaisuus johtuu usein liian vähästä maalista. Pieniä jälkiä jää lähes aina telasta vaikka ois millanen maalausmestari jos ei ole mattamaalia.

 

[Kikero]

Liimattu muovimatto vedetty irti lastulevylattiasta, maton tilalle tulossa vinyylikorkki tai laminaatti. Kysymys kuuluu että tarviiko muovimaton liimat saada irti lastulevystä ja jos niin miten ne lähtee helpoiten?

 

[Plastic Padding]

Onko olemassa mitään näppärää keinoa, jolla voi tarkistaa maalipinnan kiillon tasaisuuden ilman, että täytyy odottaa sopivia luonnonvalon olosuhteita? Kävi (taas) niin, että kiillon epätasaisuus tuli ilmi vasta myöhemmin, kun ikkunasta tuleva valo heijastui juuri sopivasti tähän tyyliin (kuva: Tikkurila):


Tuntuu, että kiillon epätasaisuus ei keinovalossa näy, vaikka mistä suunnasta osoittaisi, mutta ikkunasta tuleva valo näyttää sen armotta.

Kannattaa maalatessa tosiaan käyttää reilusti maalia, ison telan kun pyörittelee astiassa täyteen väriä, niin sillä telallisella ei maalata kuin pari telan mittaa leveä pätkä (normaali huonekorkeus) ja sen jälkeen täytyy taas ottaa telaan uudet värit ja toistaa tätä seinän loppuun asti. Lisäksi yksi yleinen virhe on, että väri levitetään liian isolle alueelle, esim. koko seinän mitalle, ja tasataan vasta tämän jälkeen, jolloin maali on jo kerennyt nahkoittumaan, ja tela rikkoo pinnan ja tulee kirjava seinä. Eli lämpötilasta ja kosteudesta riippuen kannattaa levittää väri kerrallaan vain n. metrin leveydelle, tai jopa pienemmälle osuudelle seinästä ja tasata se siihen yhden suuntaisin telan vedoin, jonka jälkeen taas tehdään seuraava metrin pätkä ja tasataan se siihen jne. jne. Tällöin väri ei kerkiä nahkoittumaan, mikäli sitä on riittävän paljon käyetty ja pinnasta tulee tasainen.

 

[munse]

Kannattaa maalatessa tosiaan käyttää reilusti maalia, ison telan kun pyörittelee astiassa täyteen väriä, niin sillä telallisella ei maalata kuin pari telan mittaa leveä pätkä (normaali huonekorkeus) ja sen jälkeen täytyy taas ottaa telaan uudet värit ja toistaa tätä seinän loppuun asti. Lisäksi yksi yleinen virhe on, että väri levitetään liian isolle alueelle, esim. koko seinän mitalle, ja tasataan vasta tämän jälkeen, jolloin maali on jo kerennyt nahkoittumaan, ja tela rikkoo pinnan ja tulee kirjava seinä. Eli lämpötilasta ja kosteudesta riippuen kannattaa levittää väri kerrallaan vain n. metrin leveydelle, tai jopa pienemmälle osuudelle seinästä ja tasata se siihen yhden suuntaisin telan vedoin, jonka jälkeen taas tehdään seuraava metrin pätkä ja tasataan se siihen jne. jne. Tällöin väri ei kerkiä nahkoittumaan, mikäli sitä on riittävän paljon käyetty ja pinnasta tulee tasainen.

Juu, maalia olen kyllä käyttänyt reilusti.

Tuo Tikkurilan esimerkkikuva epätasaisesta kiillosta on aika äärimmäinen. Saattaa olla, että olen itse turhan tarkka tuon maalipinnan tasaisuuden suhteen. Julkisissa tiloissa kun tiirailin seiniä niin yhtäkään sellaista en löytänyt, jonka maalausjälki olisi minulle kelvannut.

 

[kumihanska]

Mitä vinkkejä löytyisi -97 mäntyportaiden narinoiden vähentämiseksi? Kyseessä siis sellaiset tavalliset kierremäntyportaat, joita löytyy tuhansista suomalaisista kämpistä. Nykyään tuntuu jokainen askel narisevan, ehkä hieman enemmän ns. ulkokaarteen puolelle astuessa. Itseä ei äänet juuri haittaa, mutta yöllä melkein mahdotonta kulkea ilman, että lapsi heräisi metelistä.

 

[Saadisti]

Mulla on Dewaltin jiirissha ja pitäisi hankkia nykyisen Dewaltin kääntöpöytäsirkkelin tilalle uusi, kun alkaa olemaan jo vähän klappia joka puolella. Laatuodotus on siis suht korkealla tasolla.

Itse ostin Bauhausista Dewaltin yhdistelmäsahan, todella hyvä peli mielestäni.

 

[ramram]

Mitä vinkkejä löytyisi -97 mäntyportaiden narinoiden vähentämiseksi? Kyseessä siis sellaiset tavalliset kierremäntyportaat, joita löytyy tuhansista suomalaisista kämpistä. Nykyään tuntuu jokainen askel narisevan, ehkä hieman enemmän ns. ulkokaarteen puolelle astuessa. Itseä ei äänet juuri haittaa, mutta yöllä melkein mahdotonta kulkea ilman, että lapsi heräisi metelistä.

Ongelmaksi useimmiten muodostuu se, että ruuvit on reisilankun ulkopuolella eli seinässä kiinni joten niitä ei pääse kiristämään. Onko teillä askelmissa taustalevyt askelmissa kiinni? Jos on niin niitä ruuveja voisi koittaa kiristää/lisätä jos mahdollista. Meillä narina pahenee talveksi kun ilma on kuivempaa ja raot kasvaa. Nyt kostealla ei kuulu paljon yhtään narinaa.

Se että lapsi herää vaatii vain siedätyshoitoa eli enemmän tausta-/asumismelua eikä yritä olla hipihiljaa niin äkkiä tottuu.

 

[Kaapula]

Olisi tarkoitus rakentaa pieneen (150x270) ulkovarastoon hyllyjärjestelmä. Hyllyt tulevat yhdelle pitkälle ja yhdelle lyhyelle sivulle L:n mallisesti. Sopiiko mitallistettu 48x48 mänty runkomateriaaliksi vai onko parempi tehdä kakkosnelosesta? Varaston seinää vasten tulevat pystytolpat kiinnitetään seinään ja hyllyn etuosaan tulee myös pystytolpat. Painavimmat tavarat ovat 4x auton renkaat jotka tulevat pystysuuntaiseen säilytykseen vaakarimojen päälle lepäämään. Hyllyn syvyys tulisi olemaan n. 60cm.

Yritän tuosta jonkinlaista kuvaa tehdä jossain välissä, sen verran sekavaa tekstiä taitaa olla. Lähinnä kuitenkin haussa se, että millaista sahatavaraa käyn hakemassa niin että säilyy joku tolkku hinnassa ja järkevyydessä, kun tila on noin pieni.

 

[ramram]

Kakkoskakkonen on aivan riittävää, jopa ylimitoitettua. Mulla on vastaavanlainen systeemi (5-6 m hyllyä) tallissa ja tolppina toimii ihan vain 28 mm raakaponttilauta (pihinä en halunnut ostaa "siistimpää" tavaraa vaan käytin ylijäämää). Teen sitten joskus myöhemmin uudet siistimmät.

Mahtaako 60 cm syvä hylly olla liian syvä? Tarvitsemasi tavara tuntuu aina olevan siellä hyllyn perällä hankalasti saavutettavissa...

 

[Kvarkki]

Ostin juuri hyllyn, joka on 60 cm syvä. Kerrankin riittävän syvä, että ei pursoile työkalujen muovilaatikot ulos hyllystä. Ostin myös Ortexin Smartstore pro laatikoita, jotka kestävät rajumpaakin käyttöä ja niitä menee 2 laatikkoa 60 cm syvyyteen. Jos tuo 2x2 tuntuu liian heppoiselta, niin ei tarvitse 2x4 asti mennä, siitä on olemassa sellainen joku välimuoto, halkaisija n. 50x70. Jos hyllyjen jänneväli ei ole kovin pitkä, niin 2x2 kyllä kestää varmasti. Auton renkaiden alla neljä rengasta rinnan ilman pystytukea välissä voi alkaa taipumaan.

 

[ramram]

Auton renkaat voi jättää lattialle hyllyn alle ja puurima stoppariksi lattian ja renkaan väliin.

 

[jarp]

Olisi tarkoitus rakentaa pieneen (150x270) ulkovarastoon hyllyjärjestelmä. Hyllyt tulevat yhdelle pitkälle ja yhdelle lyhyelle sivulle L:n mallisesti. Sopiiko mitallistettu 48x48 mänty runkomateriaaliksi vai onko parempi tehdä kakkosnelosesta?

Minulla on hyllyt tehty 21x48 rimasta ja 6-8 mm filmivanerista, eikä tulis mieleenkään pistää paksumpaa kamaa, jos ei ole tarkoitus ajaa autoa hyllyn päälle (toki välissä on pystytolppia ettei ole mitään 4m leveitä hyllyjä, mutta tein mieluummin noita tolppia kuin olisi laittanut jotain järkyttävän paksua kamaa)...

Edit: Jaa no jos oli enemmänkin auton renkaita tarkoitus nostella pään yläpuolelle, niin ehkä 21x48 aiheuttaisi vähän turhaan jännitystä elämään.

 

[Iså]

Pitäisi saada liimattu kynnys irti lattiasta, toisella puolella on laminaatti ja toisella puolen laatat. Yritin mattoveitsellä vuolla liimausta irti mutta ei millään lähtenyt. En uskalla enää millään kammeta väkisin irti koska yksi laatta lähti jo irti edellisessä kynnyksessä (sen saa onneksi vielä korjattua). Olisiko hyviä neuvoja?

 

[Kaapula]

Mahtaako 60 cm syvä hylly olla liian syvä? Tarvitsemasi tavara tuntuu aina olevan siellä hyllyn perällä hankalasti saavutettavissa...

Nykyiset 30cm hyllyt ovat ainakin auttamatta liian pienet. Pääasiallinen käyttötarkoitus on varastointi, eli ei tarvitse päästä jatkuvasti käsiksi. 50cm myös riittänee. Mahdollisesti 60cm tulee tuolle lyhyemmälle seinälle, että sinne saa renkaat tukevasti. Tähän tyyliin siis, mutta vain yhdelle tasolle neljä pyörää. Ja neljä rengasta yhteensä. Ei neljän auton renkaat. :

Auton renkaat voi jättää lattialle hyllyn alle ja puurima stoppariksi lattian ja renkaan väliin.

Tilan takaseinä on korkeampi kuin etuseinä ja sen takia tuonne takaseinälle olisi ylös tarkoitus saada renkaat, kun sitä tilaa ei oikein muuten saa hyötykäyttöön. Tarkoitus olisi renkaiden alle tehdä hyllylle "työpiste" ja alle tarvitsisi jalkatilaa.

 

[ZZRX]

Nykyiset 30cm hyllyt ovat ainakin auttamatta liian pienet. Pääasiallinen käyttötarkoitus on varastointi, eli ei tarvitse päästä jatkuvasti käsiksi. 50cm myös riittänee. Mahdollisesti 60cm tulee tuolle lyhyemmälle seinälle, että sinne saa renkaat tukevasti. Tähän tyyliin siis, mutta vain yhdelle tasolle neljä pyörää. Ja neljä rengasta yhteensä. Ei neljän auton renkaat. :



Tilan takaseinä on korkeampi kuin etuseinä ja sen takia tuonne takaseinälle olisi ylös tarkoitus saada renkaat, kun sitä tilaa ei oikein muuten saa hyötykäyttöön. Tarkoitus olisi renkaiden alle tehdä hyllylle "työpiste" ja alle tarvitsisi jalkatilaa.

Kakkoskakkonen luultavasti liian heppoistaa, vähintään vaatii pystytolpan renkaiden kohdalle. Jos tuolleen tarkoitus laittaa kuin kuvassa niin kyllä saa olla kakkosnelonen joka lappeellaan. Sopivaa neliskanttista metalliputkeakin kannattaa harkita. Pelottava ajatus varastoida suoraan työpisteen yläpuolelle jos ei ole kunnolla tehty. Normaaliin "kevyemmän" tavaransäilytykseen käyttäisin kakkoskakkos runkoa.

 

[Kaapula]

Kakkoskakkonen luultavasti liian heppoistaa, vähintään vaatii pystytolpan renkaiden kohdalle. Jos tuolleen tarkoitus laittaa kuin kuvassa niin kyllä saa olla kakkosnelonen joka lappeellaan. Sopivaa neliskanttista metalliputkeakin kannattaa harkita. Pelottava ajatus varastoida suoraan työpisteen yläpuolelle jos ei ole kunnolla tehty. Normaaliin "kevyemmän" tavaransäilytykseen käyttäisin kakkoskakkos runkoa.

Kakkosnelosta voisin käyttää tuohon rengashyllyyn mutta muuten kakkoskakkosta sitten kevyempään. Rengasosioon voi tehdä vaikka vinotuet etureunasta seinään lisäksi niin ei varmana tule alas.

 

[Kiinteistönhoitaja]

Pitäisi saada liimattu kynnys irti lattiasta, toisella puolella on laminaatti ja toisella puolen laatat. Yritin mattoveitsellä vuolla liimausta irti mutta ei millään lähtenyt. En uskalla enää millään kammeta väkisin irti koska yksi laatta lähti jo irti edellisessä kynnyksessä (sen saa onneksi vielä korjattua). Olisiko hyviä neuvoja?

Oletko kokeillut lämmittää kuumailmapuhaltimella? Jos saisit vähän kangotettua ja sitten kuumaa ilmaa väliin...

 

[ddude]

Pitäisi saada liimattu kynnys irti lattiasta, toisella puolella on laminaatti ja toisella puolen laatat. Yritin mattoveitsellä vuolla liimausta irti mutta ei millään lähtenyt. En uskalla enää millään kammeta väkisin irti koska yksi laatta lähti jo irti edellisessä kynnyksessä (sen saa onneksi vielä korjattua). Olisiko hyviä neuvoja?

Saako siimaa/pianokieltä väliin jotta saisi "sahattua" kynnyksen irti?

 

[tietokonerikki]

Nykyiset 30cm hyllyt ovat ainakin auttamatta liian pienet. Pääasiallinen käyttötarkoitus on varastointi, eli ei tarvitse päästä jatkuvasti käsiksi. 50cm myös riittänee. Mahdollisesti 60cm tulee tuolle lyhyemmälle seinälle, että sinne saa renkaat tukevasti. Tähän tyyliin siis, mutta vain yhdelle tasolle neljä pyörää. Ja neljä rengasta yhteensä. Ei neljän auton renkaat. :



Tilan takaseinä on korkeampi kuin etuseinä ja sen takia tuonne takaseinälle olisi ylös tarkoitus saada renkaat, kun sitä tilaa ei oikein muuten saa hyötykäyttöön. Tarkoitus olisi renkaiden alle tehdä hyllylle "työpiste" ja alle tarvitsisi jalkatilaa.

Varmuuden vuoksi laittaisin tuohon rengashyllyjen etureunaan 50x100 "naulattuna" päistään vähintään 2 naulla/ ruuvilla, jotta estää paremmin myös sivusuuntaista heilumista, muuten 50x50, kerroit aiemmin että kiinnität pystypuut seinään-> muu reivaus hoituu siinä.

 

[tietokonerikki]

Oletko kokeillut lämmittää kuumailmapuhaltimella? Jos saisit vähän kangotettua ja sitten kuumaa ilmaa väliin...

Tämä ja "sorkkarauta" lattian päällä olevan esim kakkosnelosen päällä (jakamaan kuormaa) suuremmalle alalle.
JOs kynnys on kittu laattoihin niin mattaveitsellä se ensin irti kynnyksestä. Joskus noissa on puuta myös karmin alla => joutuu sahaamaan päät irti

 

[Kampula]

Morjens. Vähän aihetta sivuten, onkos kukaan rakentanut itselle koskaan väliaikaisia "remonttinurkkia" esim pienien huonekalujen maalaukseen ja kunnostukseen? Koitin vähän hakea sellaista säiettä johon huonekalujen kunnostus sopisi mutta tämä oli lähin mitä löysin.

 

[Lumimies]

600 syviä yläkaappeja keittiöön, korkeus 500 tai 600 ja leveys 600+400 tai 500+500. Ikeasta osittain löytyisi mutta ei ole 400x600x600 kaappia.
Tarkoituksena hommata side-by-side jääkaappipakastin. Jos laitan tuohon nykyisen jääkaappipakastimen tilalle niin tarvitsee purkaa viereinen 500 leveä kaappi. Kattoa ja seinäähän ei ole viimeistelty noiden kaappien kohdalta joten jäisi semmoinen 700mm korkea ruma kolo tuonne. Toinen vaihtoehto on laittaa side-by-side toiseen kohtaan mutta käytön kannalta tuo peränurkka ei ole kovin hyvä vaikkakin pääsisi vähemmällä.

 

[tietokonerikki]

600 syviä yläkaappeja keittiöön, korkeus 500 tai 600 ja leveys 600+400 tai 500+500. Ikeasta osittain löytyisi mutta ei ole 400x600x600 kaappia.
Tarkoituksena hommata side-by-side jääkaappipakastin. Jos laitan tuohon nykyisen jääkaappipakastimen tilalle niin tarvitsee purkaa viereinen 500 leveä kaappi. Kattoa ja seinäähän ei ole viimeistelty noiden kaappien kohdalta joten jäisi semmoinen 700mm korkea ruma kolo tuonne. Toinen vaihtoehto on laittaa side-by-side toiseen kohtaan mutta käytön kannalta tuo peränurkka ei ole kovin hyvä vaikkakin pääsisi vähemmällä.

Olen joskus tehnyt (halusin 370mm kaappivälin) itse tarvittavan kokoisen yläkaapin. Puutavaraliikkeissä on sahauspalveluakin ja voi mm. sahauttaa itselleen sopivan kokoiset levyt.

 

[jinx1980]

Tavalliset alakaapit Ikeasta ja korkeudesta sirkkelöi vähän pois, helppo ottaa ovistakin yläreunasta kum leikkuujälkeä ei katostapäin kukaan katso. Oksaporaa sitten vaan uusi paikka saranalle oveen ja homma on valmis.

 

[Lumimies]

Yritys on päästä helpoimmalla, tietenkin. Tuo itse tekemällä kävi myös mielessä mutta yritän vältellä sitä.

 

[Jakkelii]

Olisi tarkoitus rakentaa pieneen (150x270) ulkovarastoon hyllyjärjestelmä. Hyllyt tulevat yhdelle pitkälle ja yhdelle lyhyelle sivulle L:n mallisesti. Sopiiko mitallistettu 48x48 mänty runkomateriaaliksi vai onko parempi tehdä kakkosnelosesta? Varaston seinää vasten tulevat pystytolpat kiinnitetään seinään ja hyllyn etuosaan tulee myös pystytolpat. Painavimmat tavarat ovat 4x auton renkaat jotka tulevat pystysuuntaiseen säilytykseen vaakarimojen päälle lepäämään. Hyllyn syvyys tulisi olemaan n. 60cm.

Yritän tuosta jonkinlaista kuvaa tehdä jossain välissä, sen verran sekavaa tekstiä taitaa olla. Lähinnä kuitenkin haussa se, että millaista sahatavaraa käyn hakemassa niin että säilyy joku tolkku hinnassa ja järkevyydessä, kun tila on noin pieni.

Lähes identtinen projekti itellä menossa. 48x48 tolpat laitan ainakin itse.
Kestäisikö 12mm havuvaneri hyllylevynä? Kyseessä kylmä ulkovarasto niin pitäiskö laittaa kuitenkin filmivaneria?

 

[jinx1980]

Mulla 120-150cm jännevälit, edessä 2x4 tolpat, kaikki muu 2x2. Hyllyt 10mm OBSia, 60cm syvät. Takareunastaan seinissä kiinni. Kylmävarasto, 10v ollut eikä missään näy.

Sen verran tuo 2x2 taipuu että kun on 12 laatikkoa mietoja juomia (~100kg) kasattu 150cm keskelle eli 35cm tyhjää molemmin puolin niin silmällä näkee et etureuna vähän on notkolla.

Tossa hyllyssä voi ite kiipeillä ihan mielivaltaisesti, ei tartte yhtään miettiä missä myörii/mitä hyllyillä tekee, vaikka kuinka paljon hakkaa/heiluttaa niin ei hievahdakaan, etutolppinakin varmaan 2x2 olis mennyt.

 

[JuhaH]

Mulla on tehtynä metrin levyinen hylly niin että reunoilla on sisäseinien runkopuut joihin on jyrsitty 20cm välein 15mm syvät hyllylevyn paksuiset urat (18mm liimapuulevy) näitä runkopuita on 1kpl reunoilla ja 1kpl takaseinällä estämässä hyllyjen taipuilua. Käytin liimapuulevyä (kuusi), kun kaupasta löytyi millilleen oikean kokoista niin ei tarvinnut sahailla levyjä. Toimiva ratkaisu ja hyllyjen paikkoja voi muutella. Nuo runkopuut on halpaa suoraa ja mittatarkkaa kamaa. Tätä kamaa siis LVL Väliseinätolppa 39 x 66 x 2700mm

 

[Hooämäl]

Moro, näkeekö kukaan mitään uhkia kyseisessä toteutuksessa? - 91 rak omakotitalo, ei näytä mielestäni valesokkelirakenteelta.

 

[janne]

Moro, näkeekö kukaan mitään uhkia kyseisessä toteutuksessa? - 91 rak omakotitalo, ei näytä mielestäni valesokkelirakenteelta.

Nuo on pääpiirustuksia(=lupakuvia=arkkitehtisuunitelmia), ei noista voi oikein mitään päätellä rakenteista. Eli noihin on vaan jotain piirretty, mutta toteutus voi olla ihan mitä tahansa. Kannattaa etsiä josko löytyisi rakennesuunitelmia tai sitten käy paikan päällä katsomassa. Valokuvista voi myös lattiakorkojen perusteella jo jonkinlaista arvausta tehdä.

 

[kajakkivajakki]

-91 oli ns valesokkeli jo pois muodista (ei poissulje sitä mahdollisuutta että joissain kohteissa oli vielä tuolloinkin)
Eipä pientalokohteissa ole tuon kummempia kuvia juuri koskaan käytössä. Jos noin on tehty kuin kuvissa eli maanvarainen laatta alapuolisella eristyksellä niin rakennustapa on ihan sama millä tuvat tehdään nykyisinkin. Tuolloin vain ei käytetty kapillaarikatkoja eikä sisätäyttöjen kanssa oltu niin tarkkoja vaan täytettiin yleisesti sillä mitä oli edullisesti saatavilla eli pääasias fillerillä.

Edit: Tiilivuorattu puurunkoinen talo niin rakennusajan tyypillinen rakennustapa, joka nykyisin katsotaan riskirakenteeksi kun noissa on olematon tuuletus tiiliverhoilun takana. Muurari jättänyt joka kolmannen päätysauman alhaalta auki, mutta sitä ei tiedä kuinka paljon sinne on muuratessa laastia valunut tukkimaan tuuletuksen. Aivan liian pientä rakoa käytetty tuolloin pääsääntöisesti.

Edit2: Tuolloin ei myöskään sadevesijärjestelmiä tehty ja salaojat kieppiputkella (joka voitu jo ulkopuolisia täyttöjä tehdessä lintata), yhdellä tarkastuskaivolla. Patolevyt puuttuvat kanssa perustusten ulkopinnasta. Höyrynsulun kanssa ei ollut niin nuukaa myöskään.

Tieto lisää tuskaa, mutta kyllä noissa ja huonommissakin asuu miljoona suomalaista.

 

[Hooämäl]

-91 oli ns valesokkeli jo pois muodista (ei poissulje sitä mahdollisuutta että joissain kohteissa oli vielä tuolloinkin)
Eipä pientalokohteissa ole tuon kummempia kuvia juuri koskaan käytössä. Jos noin on tehty kuin kuvissa eli maanvarainen laatta alapuolisella eristyksellä niin rakennustapa on ihan sama millä tuvat tehdään nykyisinkin. Tuolloin vain ei käytetty kapillaarikatkoja eikä sisätäyttöjen kanssa oltu niin tarkkoja vaan täytettiin yleisesti sillä mitä oli edullisesti saatavilla eli pääasias fillerillä.

Edit: Tiilivuorattu puurunkoinen talo niin rakennusajan tyypillinen rakennustapa, joka nykyisin katsotaan riskirakenteeksi kun noissa on olematon tuuletus tiiliverhoilun takana. Muurari jättänyt joka kolmannen päätysauman alhaalta auki, mutta sitä ei tiedä kuinka paljon sinne on muuratessa laastia valunut tukkimaan tuuletuksen. Aivan liian pientä rakoa käytetty tuolloin pääsääntöisesti.

Edit2: Tuolloin ei myöskään sadevesijärjestelmiä tehty ja salaojat kieppiputkella (joka voitu jo ulkopuolisia täyttöjä tehdessä lintata), yhdellä tarkastuskaivolla. Patolevyt puuttuvat kanssa perustusten ulkopinnasta. Höyrynsulun kanssa ei ollut niin nuukaa myöskään.

Tieto lisää tuskaa, mutta kyllä noissa ja huonommissakin asuu miljoona suomalaista.

Jees, kuntotarkastusraportissa ei löydetty kosteuksia mistään, mutta tosin rakenteiden sisällehän ei ole päästy mittailemaan/kurkkimaan. Tuuletuksista oli maininta, että osittain saattanut tukkeutua muurauslaastista. Maanpinta sokkelin yläreunasta n. 20cm, maanpinta lattiataso n. 30cm, maanpinta puurungon alareuna 20cm. Parempia kuvia ei ole juu valitettavasti saatavilla. Patolevyjä ei ole, salaojat kuulemma piirustuksissa, mutta ei ole todettu onko olemassa.. Nooh, ehkä se mennee skippiin, välittäjäkin tais vetää jo herneet nenään kun kyselin onko raportti otettu hinnassa huomioon ja sen jölkeen vielä liudan kysymyksiä, onko mitään toimenpiteitä tehty. Ei ole viikkoon vastannut.

134,5 m² Voutilantie 18, 13500 Hämeenlinna Omakotitalo 5h - Oikotie 15750969

Katso 25 kuvaa tästä 4h,k,rt,th,sauna,psh,wc,at,varasto, 134.5 m² Asunnot Omakotitalo vuodelta 1991

asunnot.oikotie.fi

 

[Galaxy]

Ei kuulu ehkä ihan tähän topicciin, mutta ei ole parempaakaan. Tällä viikolla olisi yhtiökokous jossa pitäisi päättää kerrostalon lämmitysjärjestelmän uusimisesta. Kyseessä on siis 90 rakennettu kerrostalo kaukolämmityksellä ja nyt tarkoitus olisi siirtyä maalämpöön. Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja ovat pihalla kuin lumiukot joten hirveästi luottoa heihin ei ole. Huomasin että ARA tarjoaa Energia-avustusta Energia-avustus asuinrakennuksen omistaville henkilöille

Ajattelin tämän ottaa kokouksessa esille että pitäisikö yrittää hakea. En ole rakennusalan ammattilainen, mutta luulisi että mitä enemmän toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään sitä paremmaksi rakennuksen E-lukua saadaan. Esim. maalämmön lisäksi vaikka ikkunoiden uusiminen ja lämmön talteenotto järjestelmä.

Valistunut arvaukseni on että kysymykseeni tullaan suhtautumaan vastustuksen kautta. Onko jollain kokemusta talonyhtiössä tuollaisesta projektista ja E-luvun parantamisesta? Minkähänlaisilla argumenteilla tuota pitäisi lähteä puolustamaan? Tietenkin energian säästö ja varsinkin rahallinen säästö on ne tärkeimmät. Eikai tuollaisen määrittelyn tekeminen kovin vaikeaa pitäisi olla jollekin ammattilaiselle?

 

[Janetski]

Jees, kuntotarkastusraportissa ei löydetty kosteuksia mistään, mutta tosin rakenteiden sisällehän ei ole päästy mittailemaan/kurkkimaan. Tuuletuksista oli maininta, että osittain saattanut tukkeutua muurauslaastista. Maanpinta sokkelin yläreunasta n. 20cm, maanpinta lattiataso n. 30cm, maanpinta puurungon alareuna 20cm. Parempia kuvia ei ole juu valitettavasti saatavilla. Patolevyjä ei ole, salaojat kuulemma piirustuksissa, mutta ei ole todettu onko olemassa.. Nooh, ehkä se mennee skippiin, välittäjäkin tais vetää jo herneet nenään kun kyselin onko raportti otettu hinnassa huomioon ja sen jölkeen vielä liudan kysymyksiä, onko mitään toimenpiteitä tehty. Ei ole viikkoon vastannut.

134,5 m² Voutilantie 18, 13500 Hämeenlinna Omakotitalo 5h - Oikotie 15750969

Katso 25 kuvaa tästä 4h,k,rt,th,sauna,psh,wc,at,varasto, 134.5 m² Asunnot Omakotitalo vuodelta 1991

asunnot.oikotie.fi

Eikös tossa kuvassa ole ikkunan alla vuotojälkiä seinässä

-91 oli ns valesokkeli jo pois muodista (ei poissulje sitä mahdollisuutta että joissain kohteissa oli vielä tuolloinkin)
Eipä pientalokohteissa ole tuon kummempia kuvia juuri koskaan käytössä. Jos noin on tehty kuin kuvissa eli maanvarainen laatta alapuolisella eristyksellä niin rakennustapa on ihan sama millä tuvat tehdään nykyisinkin. Tuolloin vain ei käytetty kapillaarikatkoja eikä sisätäyttöjen kanssa oltu niin tarkkoja vaan täytettiin yleisesti sillä mitä oli edullisesti saatavilla eli pääasias fillerillä.

Edit: Tiilivuorattu puurunkoinen talo niin rakennusajan tyypillinen rakennustapa, joka nykyisin katsotaan riskirakenteeksi kun noissa on olematon tuuletus tiiliverhoilun takana. Muurari jättänyt joka kolmannen päätysauman alhaalta auki, mutta sitä ei tiedä kuinka paljon sinne on muuratessa laastia valunut tukkimaan tuuletuksen. Aivan liian pientä rakoa käytetty tuolloin pääsääntöisesti.

Edit2: Tuolloin ei myöskään sadevesijärjestelmiä tehty ja salaojat kieppiputkella (joka voitu jo ulkopuolisia täyttöjä tehdessä lintata), yhdellä tarkastuskaivolla. Patolevyt puuttuvat kanssa perustusten ulkopinnasta. Höyrynsulun kanssa ei ollut niin nuukaa myöskään.

Tieto lisää tuskaa, mutta kyllä noissa ja huonommissakin asuu miljoona suomalaista.

Tähän listaan lisäksi se, että varsinaisia vesieristeitä ei vielä yleisesti käytetty vaan pelkkiä kosteussulkuja (nykyiset primerit) ja alkuperäiset märkätila rakenteet saattavat sisältää melkoisiakin yllätyksiä kun niitä availlaan. Kosteat tilat aina kalleimmat neliöt kuitenkin rempata ylipäätään, vielä kalliimpaa jos perusrakenteetkin vaurioituneita.

 

[jarp]

Tietenkin energian säästö ja varsinkin rahallinen säästö on ne tärkeimmät. Eikai tuollaisen määrittelyn tekeminen kovin vaikeaa pitäisi olla jollekin ammattilaiselle?

Harvaa taitaa loppupeleissä kiinnostaa energian säästö, jos se pitää omilla rahoilla maksaa. Eli varmaankin se rahallinen säästö pitäisi saada paperille laskettua luotettavasti. Itse ainakin luonnollisestikin vastustaisin yhtiökokouksessa kaikkia tällaisia hankkeita, ellei niille osoiteta järjellistä takaisinmaksuaikaa ja tästä seuraavaa säästöä.

Onko kaukolämpö tosiaan niin kallista nykyään, että kannattaa vaihtaa lämmitysmuotoa? Jo on hulluksi mennyt.

 

[an13]

Onko kaukolämpö tosiaan niin kallista nykyään, että kannattaa vaihtaa lämmitysmuotoa? Jo on hulluksi mennyt.

Kaukolämmön perusmaksut nousevat jatkuvasti, koska se on vähän kuin sähkönsiirto, pakko on maksaa ja sitä on helppo käyttää kunnan omistaman yksityistetyn firman kautta piiloverotuksen välineenä. Ainut millä saa siihen säästöä on MLP, VILP jne vaihtaminen kokonaan. Tähän ovat jo osa kunnista keksineet kaavaan merkata kaikki asuinalueet "pohjavesialueiksi" jolloin ei saa lupia maalämpökaivojen poraamiseen, että energiaverotuksen monopoli säilyy.

 

[Dr. Who]

Tähän listaan lisäksi se, että varsinaisia vesieristeitä ei vielä yleisesti käytetty vaan pelkkiä kosteussulkuja (nykyiset primerit) ja alkuperäiset märkätila rakenteet saattavat sisältää melkoisiakin yllätyksiä kun niitä availlaan. Kosteat tilat aina kalleimmat neliöt kuitenkin rempata ylipäätään, vielä kalliimpaa jos perusrakenteetkin vaurioituneita.

Meillä rakennettiin -93 omakotitalo ja faija silloin kirosi noita uusia vesieristeitä kuinka työläitä ne oli ja kalliita, no kaikki laitettiin uusimalla tekniikalla ja salaojat ym. tehty viimesen päälle ja kyllä se nykyään helpottaa myymistä kun ei ole vesivahingoista tai homeesta pelkoa heti ensimmäisenä kun ei ole niitä riskirakenteita.

Eihän nuo yksistään sitä vielä kerro että tuleeko hometta, mutta auttaa pitkälle ja ainakaan nyt ei ole löytynyt mitään mikä viittaisi tuollaiseen vaikka talolla on jo ikää +27 vuotta, mutta kun siitä on pidetty huolta niin näköjään ne kestää aikaa hyvin.

 

[Jebaus]

Kaukolämpö itsessään ei kallista ole, mutta ne perusmaksut ovat etenkin pienellä käytöllä aika merkittäviä kun perusmaksu perustuu siihen tarvittavaan huipputehoon.

Uudehkossa omakotitalossa perusmaksu saattaa olla jopa enemmän kuin itse energian hinta jolloin kokonaishinta nousee helposti yli 10c/kWh. Taloyhtiöissä sensijaan joissa energiaa kuluu enemmän, kokonaishinta asettuu usein sinne 4-7c/kWh luokkaan. Alueellisesti noissa on myös suuria eroja.


Maalämpö on ehdottomasti edullisin käytöltään, esim scop 3-4 hyötysuhteella ja 10c sähkön hinnalla energian hinta pyörii siellä 2,5-3,5c/kWh luokassa. Maalämmössä maksaakin sitten ne laitteet, taloyhtiölle helposti sen 30-50 tuhatta joten siinä saa sitten laskeskellakkin sitä takaisinmaksuaikaa... myöskään se, jos kaukolämpö paketti alkaa olemaan vanha, ei yleensä ole riittävä syy sillä sen uusiminen maksaa osista riippuen 2000-5000€. Kaukolämpö tarjoaa myös "rajattomasti" energiaa, joten huoltovarmuudellekkin monesti lasketaan joku etu.