Kodin rempat(DIY)

[ZZRX]

Vessaan pitäisi vetää ennen laatoitusta sähköt rasialle eikä pintaveto houkuta. Saako betoniseinää kerrostalossa (n. 15 vuotta vanha talo) roilottaa ominpäin? Onko 3x2,5mm MMJ-asennuskaapeli oikea valinta ja pitääkö johto putkittaa? Jos, niin minkälaiseen putkeen? Entäs vedonpoistot?

Tarkoitus siis vetää peilikaapin paikasta, johon ainoat vessan sähköt nyt tulevat, sähköt pistorasialle seinälle perälle.

Miten kaukana pistorasian pitää olla hanasta tai vessanpytystä?

Lupa tarvitaan jo pelkästään sen takia kun mennään sähköjä muuttelemaan. Jos on ulkoseinä tai kantava väliseinä niin pitää kysyä lupa. Riippuu taloyhtiöstä millanen homma sit on, pahimmillaan saattaa vaatia laskelmat joltain rakennusinsinööriltä. Itse kysyin luvat osakkeeseeni ja lupa heltesi ilman mitään sen kummempaa. Sähkömiehen pyydät laittamaan itse kaapelin ja putki pitää laittaa. Itse käytin 20mm putkea omissa sähkövedoissa mutta myös 16mm käy.

Kai oot hakenut luvan tuolle remontille, sehän jo itsessään tarvitsee myös taloyhtiön luvan ja hyväksynnän.

 

[Cumbo]

Lupa tarvitaan jo pelkästään sen takia kun mennään sähköjä muuttelemaan. Jos on ulkoseinä tai kantava väliseinä niin pitää kysyä lupa. Riippuu taloyhtiöstä millanen homma sit on, pahimmillaan saattaa vaatia laskelmat joltain rakennusinsinööriltä. Itse kysyin luvat osakkeeseeni ja lupa heltesi ilman mitään sen kummempaa. Sähkömiehen pyydät laittamaan itse kaapelin ja putki pitää laittaa. Itse käytin 20mm putkea omissa sähkövedoissa mutta myös 16mm käy.

Kai oot hakenut luvan tuolle remontille, sehän jo itsessään tarvitsee myös taloyhtiön luvan ja hyväksynnän.

Olen vain laittamassa laattaa pintaan (kivi-/gyproc-). Sehän ei lupaa tarvi muuten kuin siltä osin, että lämmönjakohuoneesta piti paineita käyttää alhaalla, kun patteri irroitettiin. Sähköille tietysti tarvitsee ainakin kytkentävaiheeseen sähkärin. Voipi olla, että säästän itseni roilottamiselta ja laitan rasian uuden peilikaapin kohdalle (reikä takaseinään).

Olen itse hallituksessa, joten nuo luvat on monesti hoidettu jälkikäteen raportoimalla, jos kyseessä selkeä juttu.

 

[ZZRX]

Olen vain laittamassa laattaa pintaan (kivi-/gyproc-). Sehän ei lupaa tarvi muuten kuin siltä osin, että lämmönjakohuoneesta piti paineita käyttää alhaalla, kun patteri irroitettiin. Sähköille tietysti tarvitsee ainakin kytkentävaiheeseen sähkärin. Voipi olla, että säästän itseni roilottamiselta ja laitan rasian uuden peilikaapin kohdalle (reikä takaseinään).

Olen itse hallituksessa, joten nuo luvat on monesti hoidettu jälkikäteen raportoimalla, jos kyseessä selkeä juttu.

Vessaremontti itsessään on sellainen johon lupa tarvitaan. Toki osa taloyhtiöistä voi olla rennompia ja antaa tehdä ilman lupia.

 

[Cumbo]

Vessaremontti itsessään on sellainen johon lupa tarvitaan. Toki osa taloyhtiöistä voi olla rennompia ja antaa tehdä ilman lupia.

Kyseessä kuiva vessa, ei kostea tila.

 

[tuune]

Minkähänlainen homma on lattialaatan poistaminen n. 20 m2 alueelta siten, että alla on betoniin asennettu lattialämmitys (sähkö), joka haluttaisiin säilyttää ehjänä? Kokemuksia, millä työkaluilla hommaan kannattaisi ryhtyä vai onko parempi jättää ammattilaiselle? Ja minkähän verran pitäisi varata aikaa?

Edit: ja täsmennetään vielä, että kyseessä ei märkätilat.

 

[ZZRX]

Minkähänlainen homma on lattialaatan poistaminen n. 20 m2 alueelta siten, että alla on betoniin asennettu lattialämmitys (sähkö), joka haluttaisiin säilyttää ehjänä? Kokemuksia, millä työkaluilla hommaan kannattaisi ryhtyä vai onko parempi jättää ammattilaiselle? Ja minkähän verran pitäisi varata aikaa?

Edit: ja täsmennetään vielä, että kyseessä ei märkätilat.

Ensin asbestikartoitus jos ennen 94 asennettu laatoitus. Maksaa noin 50-100€. Sit piikkauskone jolla laatat pois, aikaa menee ehkä puol päivää. Loput jämät pois timanttijyrsimellä. Vuokraamosta saa kaikkia vehkeitä. Imuri ja pölykatko ehdoton.

 

[tuune]

Onnistuukohan piikkaus niin, ettei menisi läpi betonista ja/tai vahingoita sisällä olevaa lattialämmitystä?

 

[ZZRX]

Onnistuukohan piikkaus niin, ettei menisi läpi betonista ja/tai vahingoita sisällä olevaa lattialämmitystä?

Onnistuu, et sää siitä läpi pääse normaalilla piikkauskoneella. Se lattialämmitys on muutenkin syvällä. Betoni on kovempaa, ainoastaan laatat ja laasti piikataa pois.

 

[weebee]

Onnistuukohan piikkaus niin, ettei menisi läpi betonista ja/tai vahingoita sisällä olevaa lattialämmitystä?

Ei siihen betoniin tule naarmuja ja pieniä koloja suurempia vaurioita. Laatathan on saneerauslaastilla liimattu siihen betonin pintaan. Lattateräisellä terällä vedät, eikä kone tarvi olla mikään iso
tähän malliin:
edit: kuten edelläkin mainittu

 

[tietokonerikki]

Ensin asbestikartoitus jos ennen 94 asennettu laatoitus. Maksaa noin 50-100€. Sit piikkauskone jolla laatat pois, aikaa menee ehkä puol päivää. Loput jämät pois timanttijyrsimellä. Vuokraamosta saa kaikkia vehkeitä. Imuri ja pölykatko ehdoton.

Mistä noin halvalla saa asbestikartoituksen? Jos itse tekee ja tietää, ettei lattiassa ole asbestia, niin eiköhän sen voi ilman kartoitustakin purkaa. Muistelen, että asbestin käyttö kotimaisissa laasteissa lopettettiin n. 1980-luvun puolivälissä. Täysin kiellettiin 1994.

Purkutilan eristäminen, esim. muosiseinällä muusta tilasta on aina hyvä tehdä (pöly ei leviä muihin tiloihin) ja henkityssuojaimen käyttö on aina tarpeen oli asbestia tai ei.

Jos on asbestia ne pitää pakata erilliseen "pussiin yms." ja viedä kaatopaikalle ja merkata niiden sisältävän asbesti. (jossa ne sitten luultavasti sitten jyrällä hajotetaan muun kiviainesjätteen joukkoon).

Edit: Iv-venttiilit pitää tiivistää, jottei kanaviin pääse pölyä.

 

[tuune]

Kiitoksia vastauksista. Tämän perusteella vaikuttaisi amatöörillekin mahdolliselta hommalta, kunhan vain vuokraa asianmukaiset koneet. Sinänsä mitään vahinkoa kun ei pitäisi saada aikaan (korkeintaan itselleen).

Tässä asbestikartoitus on tehty ja purettavat laatat 2000-luvulla asennettu.

 

[ZZRX]

Mistä noin halvalla saa asbestikartoituksen? Jos itse tekee ja tietää, ettei lattiassa ole asbestia, niin eiköhän sen voi ilman kartoitustakin purkaa. Muistelen, että asbestin käyttö kotimaisissa laasteissa lopettettiin n. 1980-luvun puolivälissä. Täysin kiellettiin 1994.

Purkutilan eristäminen, esim. muosiseinällä muusta tilasta on aina hyvä tehdä (pöly ei leviä muihin tiloihin) ja henkityssuojaimen käyttö on aina tarpeen oli asbestia tai ei.

Jos on asbestia ne pitää pakata erilliseen "pussiin yms." ja viedä kaatopaikalle ja merkata niiden sisältävän asbesti. (jossa ne sitten luultavasti sitten jyrällä hajotetaan muun kiviainesjätteen joukkoon).

Hieman väärin tuli laitettua, ei saa siis oikeaa kartoitusta, mutta asbestianalyysin saa. WSP Groupilta itse tilannut. Ei sitä koskaan voi tietää onko vanhoissa rakenteissa asbestia vai ei ilman että analisoidaan. Sitä voi olla ainakin tasoitteissa, saumalaastissa ja saneerauslaastissa. 1994 asti on saanut käyttää vanhoja varastoja ja sääntöjen mukaan kaikki ennen sitä tehdyt rakenteet joissa epäillään olevan asbestia on kartoitettava. Hyvin kyseenalaista ohjeistaa ihmisiä foorumilla jopa laittomiin tekoihin joista voi saada pahimmillaan kymmenien tuhansien korvausvaatimuksia.

 

[tietokonerikki]

Hieman väärin tuli laitettua, ei saa siis oikeaa kartoitusta, mutta asbestianalyysin saa. WSP Groupilta itse tilannut. Ei sitä koskaan voi tietää onko vanhoissa rakenteissa asbestia vai ei ilman että analisoidaan. Sitä voi olla ainakin tasoitteissa, saumalaastissa ja saneerauslaastissa. 1994 asti on saanut käyttää vanhoja varastoja ja sääntöjen mukaan kaikki ennen sitä tehdyt rakenteet joissa epäillään olevan asbestia on kartoitettava.

Hyvin kyseenalaista ohjeistaa ihmisiä foorumilla jopa laittomiin tekoihin joista voi saada pahimmillaan kymmenien tuhansien korvausvaatimuksia.

Tarkoititko tällä minua? Sanoin tuossa, "jos tietää". Lisäksi tuolla lailla on tarkoitus suojata purkuja ammatikseen tekeviä.
Lyhytaikaiset asbestipurut omaan käyttöön käyttäen suojaimia... kieltääkö laki sen?

 

[ZZRX]

Tarkoititko tällä minua? Sanoin tuossa, "jos tietää". Lisäksi tuolla lailla on tarkoitus suojata purkuja ammatikseen tekeviä.
Lyhytaikaiset asbestipurut omaan käyttöön käyttäen suojaimia... kieltääkö laki sen?

Sinuapa juuri. Kyllä asbestinpurku on luvanvaraista. Eihän sitä omakotitaloissa voi kovin hyvin valvoa, mutta kerrostalot varsinkin on ehdottoman tarkkoja että purkuja ei tehdä ominpäin. Kuullut juttua kun joku mennyt purkamaan niin on koko ilmanvaihtojärjestelmä ja talon kaikki yleiset tilat joouduttu puhdistamaan asukkaan laskuun. Oikeaoppiset purut vaativat tilojen pussittamisen ja alipaineistuksen ja tämän asbestinpurkuluvan.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Sinuapa juuri. Kyllä asbestinpurku on luvanvaraista. Eihän sitä omakotitaloissa voi kovin hyvin valvoa, mutta kerrostalot varsinkin on ehdottoman tarkkoja että purkuja ei tehdä ominpäin. Kuullut juttua kun joku mennyt purkamaan niin on koko ilmanvaihtojärjestelmä ja talon kaikki yleiset tilat joouduttu puhdistamaan asukkaan laskuun. Oikeaoppiset purut vaativat tilojen pussittamisen ja alipaineistuksen ja tämän asbestinpurkuluvan.

Jos tehdään purkua missä ei pölise niin ei todellakaan tehdä mitään pussituksia tai alipaineistuksia.

 

[ZZRX]

Jos tehdään purkua missä ei pölise niin ei todellakaan tehdä mitään pussituksia tai alipaineistuksia.

SItten rikotaan säädöksiä ja pahasti. Luvat lähtee heti jos jää kiinni (jos edes on lupia tekijällä.)

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

SItten rikotaan säädöksiä ja pahasti. Luvat lähtee heti jos jää kiinni (jos edes on lupia tekijällä.)

Olet väärässä valitettavasti. Tosiaan kuvittelet jos joku pari laattaa jostain poistetaan niin noin pitäisi toimia. https://ttk.fi/files/4655/Toimiva_asbestipurku.pdf

 

[tietokonerikki]

Sinuapa juuri. Kyllä asbestinpurku on luvanvaraista. Eihän sitä omakotitaloissa voi kovin hyvin valvoa, mutta kerrostalot varsinkin on ehdottoman tarkkoja että purkuja ei tehdä ominpäin. Kuullut juttua kun joku mennyt purkamaan niin on koko ilmanvaihtojärjestelmä ja talon kaikki yleiset tilat joouduttu puhdistamaan asukkaan laskuun.

Lisäsin tuon "Edit: Iv-venttiilit pitää tiivistää, jottei kanaviin pääse pölyä." Se kannattaa aina tehdä oli asbestia tai ei. Muilta osin en katso tarvitsevani viestiäni muuttaa. Jos ei ole asbestia se ei ole asbestipurku.

Oikeaoppiset purut vaativat tilojen pussittamisen ja alipaineistuksen ja tämän asbestinpurkuluvan.

Tästä ollaan samaa mieltä. Oletan, että tarkoitat pussittamisella tilojen eristämistä esim. muoviseinillä (niissä käytetään yleensä vetoketjullista muoviovea).

Kiinnostaa edelleen tietää missä mainitaan, ettei vähäisiäkään purkuja saisi omassa OK-talossakaan tehdä. Eikös meillä ole perustuslaillinen oikeus tähdä asioita, jos emme muita vaaranna? Vastaavasti olemme vahingonkorvausvelvollisia, jos aiheutamme muille vahinkoa.

 

[Lumimies]

Ihan laki taitaa tuon sanoa Valtioneuvoston asetus asbestityöstä annetun… 318/2006 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
"Asbestipurkutyötä saavat johtaa ja tehdä vain 17 §:ssä tarkoitetun koulutuksen saaneet terveydentilaltaan asbestipurkutyöhön sopivat henkilöt "

 

[tietokonerikki]

Ihan laki taitaa tuon sanoa Valtioneuvoston asetus asbestityöstä annetun… 318/2006 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
"Asbestipurkutyötä saavat johtaa ja tehdä vain 17 §:ssä tarkoitetun koulutuksen saaneet terveydentilaltaan asbestipurkutyöhön sopivat henkilöt "

Oletko sitä mieltä, että tuo kieltää itselleen tekemisen?

 

[Niämine]

Onnistuu, et sää siitä läpi pääse normaalilla piikkauskoneella. Se lattialämmitys on muutenkin syvällä. Betoni on kovempaa, ainoastaan laatat ja laasti piikataa pois.

Tuota, mistäs me päätellään että ne lämmityskaapelit on betonissa eikä sen päällä olevassa tasoitekerroksessa? Eräissäkin lattioissa lattialämmityskaapeli on melkeen vielä näkyvissä kun laatoitus alkaa; siitä kun piikkaa laatat poies ni hyvinkin saattaa kaapeli poiketa. Mut, eipä siinä sitten kun hiukka enemmän tavaraa pois ja uus kaapeli (tai, lattiaa 10mm korkeemmaks ja antaa sen vanhan olla siellä).

 

[juhaa]

Realistinen hinta eristetylle lämpimälle/puoli lämpimälle 25-30m2 ulkorakennukselle?
Valmis elementeistä/rakennus sarjasta tai kokonaan itsetehden. Muuttujia on kyllä turhan paljon. 15m2 voisi hyvin riittää lämpimäksi ja loput kylmäksi varastoksi eli varmaan parempi kysyä minkälaisia/kokoisia on tullut tehtyä ja mitkä olivat kustannukset?

 

[ZZRX]

Tuota, mistäs me päätellään että ne lämmityskaapelit on betonissa eikä sen päällä olevassa tasoitekerroksessa? Eräissäkin lattioissa lattialämmityskaapeli on melkeen vielä näkyvissä kun laatoitus alkaa; siitä kun piikkaa laatat poies ni hyvinkin saattaa kaapeli poiketa. Mut, eipä siinä sitten kun hiukka enemmän tavaraa pois ja uus kaapeli (tai, lattiaa 10mm korkeemmaks ja antaa sen vanhan olla siellä).

No kysyjä itse mainitsi viestissään että betoniin asennettu lattialämmityskaapeli. Nuo laastiin laitettavat kaapelit on yleensä saneerausratkaisuita jotka laitetaan jälkikäteen korojausremonteissa. Itselle tuli ainakin mielikuva että kyseessä olisi alkuperäinen lattia jota oltaisiin nyt remontoimassa, mutta onhan se toki mahdollista että kyseessä olisi tällainen laastiin laitettavakin. Jos remontoidaan hyvän rakennustavan mukaisesti tulisi kaikki roippeet poistaa betoniin/ mahdolliseen tasoitekerrokseen asti jonka päälle laitetaan uudet romppeet. Jos kaapeli olisi laatan kiinnityslaastissa oleva saneerauskaapeli, en pitäisi kovin realistisena vaihtoehtona sen säästämistä. Jos nyt olisi kauhea hinku sääliä tälläistä ratkaisua, on aloitus syytä tehdä varovasti esim. käsitaltalla jotta nähdään löytyykö kaapelia.

 

[jarp]

Ei siihen betoniin tule naarmuja ja pieniä koloja suurempia vaurioita. Laatathan on saneerauslaastilla liimattu siihen betonin pintaan. Lattateräisellä terällä vedät, eikä kone tarvi olla mikään iso
tähän malliin:
edit: kuten edelläkin mainittu

En tiedä lähteekö laatat vaikeammin, mutta mosaiikkiparketti lähti irti painavalla petkeleellä käsityönä mukavasti seisoma-asennosta nopeammin, mitä koneella olisi polviltaan piikannut (tarkkaan ottaen parketin liimaus piti kyllä, mutta lähti nätisti tasoitteineen päivineen). Betoniin ei juu tullut naarmuja kummempaa.

Suurempi savotta oli sitten saada tiukemmassa olevat tasoitteet hiottua betonin tasalle, että sai uuden tasoitteen valettua. Tein sen käsin, never again, ehdottomasti joku kone...

 

[Lumimies]

Oletko sitä mieltä, että tuo kieltää itselleen tekemisen?

Aika yksiselitteisesti kyllä.

 

[Jebaus]

Aika yksiselitteisesti kyllä.

Tosin valtion soveltamisohjeessa asbestitöistä sanotaan "
Asetusta sovelletaan, kun työ tehdään työsopimuksen perusteella tai muussa
työturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvassa työntekotilanteessa." ja "Yksityinen henkilö ei saa vaarantaa ympäristössä olevia henkilöitä, jolloin yksityisen
henkilönkin on huolehdittava, että asbestipurkutyö tehdään asetuksen mukaisin
menetelmin."

Tulkitsisin tämän niin, että yksityinen henkilö saa omassa omistamassaan kiinteistössä tehdä asbestipurkutöitä ilman virallista pätevyyttä kunhan huolehtii että työt tehdään asetusten mukaisesti ja varautuu todistamaan että näin on toimittu. Sensijaan jos työ tehdään toiselle tai toisen omistamassa kiinteistössä, menetelläänkin tämän virallisen kaavan mukaisesti eli ilmoitukset, pätevyys, yms.

 

[ZZRX]

Tosin valtion soveltamisohjeessa asbestitöistä sanotaan "
Asetusta sovelletaan, kun työ tehdään työsopimuksen perusteella tai muussa
työturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvassa työntekotilanteessa." ja "Yksityinen henkilö ei saa vaarantaa ympäristössä olevia henkilöitä, jolloin yksityisen
henkilönkin on huolehdittava, että asbestipurkutyö tehdään asetuksen mukaisin
menetelmin."

Tulkitsisin tämän niin, että yksityinen henkilö saa omassa omistamassaan kiinteistössä tehdä asbestipurkutöitä ilman virallista pätevyyttä kunhan huolehtii että työt tehdään asetusten mukaisesti ja varautuu todistamaan että näin on toimittu. Sensijaan jos työ tehdään toiselle tai toisen omistamassa kiinteistössä, menetelläänkin tämän virallisen kaavan mukaisesti eli ilmoitukset, pätevyys, yms.

Vaikka asetus tulkittaisiin näin, vaatisi oikeaoppinen purku alipaineistetun huputuksen jotta pöly ei pääse leviämään ympäristöön sekä tarvittavat turvavarusteet. Monellakohan yksityisellä purkajallal on tällaiseen resursseja?

 

[weebee]

En tiedä lähteekö laatat vaikeammin, mutta mosaiikkiparketti lähti irti painavalla petkeleellä käsityönä mukavasti seisoma-asennosta nopeammin, mitä koneella olisi polviltaan piikannut (tarkkaan ottaen parketin liimaus piti kyllä, mutta lähti nätisti tasoitteineen päivineen). Betoniin ei juu tullut naarmuja kummempaa.

Suurempi savotta oli sitten saada tiukemmassa olevat tasoitteet hiottua betonin tasalle, että sai uuden tasoitteen valettua. Tein sen käsin, never again, ehdottomasti joku kone...

Juurikin oikea työkalu mos.parketille on petkele. Puu antaa sen verran periksi, ettei se piikkaukoneesta ole moksiskaan. Kokeiltu on. Laatat sitten rapisee piikkaustoiminnolla näppärästi.

 

[Kvarkki]

Vaikka asetus tulkittaisiin näin, vaatisi oikeaoppinen purku alipaineistetun huputuksen jotta pöly ei pääse leviämään ympäristöön sekä tarvittavat turvavarusteet. Monellakohan yksityisellä purkajallal on tällaiseen resursseja?

No ei se nyt ihan näinkään ole. Kyllä se yksityinen henkilö nyt voi turvallisesti tehdä jo paljon poistoja ennen kuin mihinkään alipaineistettuun huputukseen päädytään. Saunan katossa oleva suojalevy tuli ensimmäisenä mieleen. Ilmastointihormien ehjänä poisto, eristetyn putken poisto molemmista päistä puhtaasta kohdasta katkaisten, jne. Pussissa kostutettuna purku varmaan alkaa olla siinä rajoilla, että kannattaako alkaa säätää itse. Teräspiipun ja muurin välisen pienen nokareen tiivistysmassaa olen joskus uittanut läpimäräksi ja tökännyt pussiin. Lattioiden hionnat, laastin poistot ja muut tietysti ovat perustallaajan välineiden ulkopuolella.

 

[moelanen]

Realistinen hinta eristetylle lämpimälle/puoli lämpimälle 25-30m2 ulkorakennukselle?
Valmis elementeistä/rakennus sarjasta tai kokonaan itsetehden. Muuttujia on kyllä turhan paljon. 15m2 voisi hyvin riittää lämpimäksi ja loput kylmäksi varastoksi eli varmaan parempi kysyä minkälaisia/kokoisia on tullut tehtyä ja mitkä olivat kustannukset?

AT7 I Sivusta ajettava autotallikatos murretulla harjakatolla, I Autopaikat kahdelle autolle I nappara-autotallit.fi I nappara-autotallit.fi tämmöisen kustannus eristyksellä ja säältäsuojaan asennettuna täystarviketoimituksena vuonna 2015 oli noin 22k€. Asennuksen ja tarvikkeiden osuus oli sen 15k€ loppu paloi maansiirtotöihin,perustukseen, maaleihin, rakennusvalvontaan jne. Oman työn määrä kyllä yllätti, kun ei koskaan missään vastaavassa ole ollut mukana. Jos ei olisi ollut kokeneempaa talkooapua, niin ammattilaisiin olisi varmasti palanut vielä lisää rahaa. Nyt ainoa maksettu työmies tallin asentajien lisäksi oli rakennusvalvoja.

 

[tietokonerikki]

No ei se nyt ihan näinkään ole. Kyllä se yksityinen henkilö nyt voi turvallisesti tehdä jo paljon poistoja ennen kuin mihinkään alipaineistettuun huputukseen päädytään. Saunan katossa oleva suojalevy tuli ensimmäisenä mieleen. Ilmastointihormien ehjänä poisto, eristetyn putken poisto molemmista päistä puhtaasta kohdasta katkaisten, jne. Pussissa kostutettuna purku varmaan alkaa olla siinä rajoilla, että kannattaako alkaa säätää itse. Teräspiipun ja muurin välisen pienen nokareen tiivistysmassaa olen joskus uittanut läpimäräksi ja tökännyt pussiin. Lattioiden hionnat, laastin poistot ja muut tietysti ovat perustallaajan välineiden ulkopuolella.

Lisäksi aiemmin oli ohjeena että pieniä lyhytaikaisia asbestipoistoja saattoi tehdä. Meillä on oikeus vaarantaa omaa terveyttämme, näin korona-aikana tulee väkisinkin miettineeksi terveysriskien todennäköisyyksiä.
Säännöksiä on tiukennettu työntekijöiden turvallisuuden parantamiseksi, josta on seurannut työmaiden pölynhallinan
parantuminen, mikä on todella hyvä asia.

Sitä on vaikea arvioida, kuinka paljon tuossa kiristämisessä kyse ko. alan työllisyyden "tukemisesta".

Itse kuulun heihin, jotka eivät pidä lyhytaikaisia asbestialtistuksia kovin todennäisinä kuolinsyinä. Enemmän pelkään tuon koronan aiheuttamaa keuhkokuumetta.

 

[tietokonerikki]

Juurikin oikea työkalu mos.parketille on petkele. Puu antaa sen verran periksi, ettei se piikkaukoneesta ole moksiskaan. Kokeiltu on. Laatat sitten rapisee piikkaustoiminnolla näppärästi.

Petkele on hyvä. Tuosta piikkauskoneestasi oliko se nopeasti iskevä neumaattinen kone vai perinteinen hakkaava piikkauskone?

 

[weebee]

Petkele on hyvä. Tuosta piikkauskoneestasi oliko se nopeasti iskevä neumaattinen kone vai perinteinen hakkaava piikkauskone?

Laattojen poistoon riittää ihan poravasara, jossa on piikkaustoiminto. Vaihtoehtoisesti pieni piikkauskone.
Minkä kokoisia laatat on, vaikka sillä nyt ei käytännössä väliä ole, samoilla koneilla ne menee.

 

[Jebaus]

Vaikka asetus tulkittaisiin näin, vaatisi oikeaoppinen purku alipaineistetun huputuksen jotta pöly ei pääse leviämään ympäristöön sekä tarvittavat turvavarusteet. Monellakohan yksityisellä purkajallal on tällaiseen resursseja?

Kuten tuossa aiemminkin jo sanottiin niin riippuu tosiaan ihan mitä puretaan ja ennenkaikkea purettavan materiaalin pölyävyydestä.
Kymmenittäin pieniä asbestipurkuja tilanneena niin kyllä ne asbestifirmatkin mieluusti tekevät työn kohdepoistona tai pussituksella ettei osastoimiseen ja alipaineistukseen tarvitse ryhtyä. Tietysti jos tila on huone jossa yksi ovi niin tuokin on todella nopea tehdä.
Alipaineistajia saa vuokraamoista 20-30e/pvä, ja siihen ostaa sitten sen väh. Hepa14 tason suodattimen (~100€) jonka heittää työn jälkeen sinne asbestijätteeseen niin homma menee ihan riittävän hyvin kotioloihin. Jos huolettaa niin imuroinnin jälkeen pyyhkii kaikki pinnat vielä mikrokuidulla/kostealla. Ei se mitään rakettitiedettä ole, siitä selviää ihan perusjärjellä ja huolellisuudella.

 

[tietokonerikki]

Laattojen poistoon riittää ihan poravasara, jossa on piikkaustoiminto. Vaihtoehtoisesti pieni piikkauskone.
Minkä kokoisia laatat on, vaikka sillä nyt ei käytännössä väliä ole, samoilla koneilla ne menee.

Mietin tuossa vaan, että neumaattisessa koneessa on niin nopea isku, että luulen sillä voivan poistaa tuollaisen joustavan parketin (parkettin "jousto" ei kerkiä palata, kun tulee jo uusi isku). Perinteisellä se taas on niin hidas, että teho hävinnee siihen. En siis ole kokeillut...

 

[Pei12345]

Kattoikkunoista haluttaisiin päästä eroon. Mitähän tuommoisessa projektissa pitäisi ottaa huomioon, jos sitä lähtisi itse tekemään.

 

[Jebaus]

Ei tuossa mitään ihmeempää ole. Rakentaa katolle esim 1m korkean sääsuojan tyyliin puurunko ja muovit päälle. Muovin laittaa yläreunasta/sivuista tiilirivin alle niin ei hirveästi tule vettä sateella sisään. Suojan kannattaa olla +1 kattotiili kokoinen joka suuntaan niin saa ulkopuolenkin tehtyä suojan yhä ollessa paikallaan. Sitten purkaa luukut ja tuon kuilun pois alakautta, katselee mitkä on rakenteet vieressä ja tekee samanlaiset rakenteet tuohon aukkoon. Luultavasti kattotuolit menee tuon aukon kahta puolen joten siihen vaan harvalaudoitus K300 tai miten se tuolla tiilen alla meneekään, alle aluskate (huomioi oikea limitys ja huolellinen teippaus viereisiin katteisiin) ja alapuolelle rimat/laudat. Tuon ontelon aukon saat umpeen ihan vaikka puurungon tekemällä, kipsilevy alapuolelle ja yläpuolelle villatäyttö/höyrynsulkumuovi, samaan tapaan kuin siellä nytkin on ontelon päällä.
Tarvikkeet on ehkä 500e, työhön menee 2 päivää - 2 viikkoa omasta osaamisesta riippuen

 

[pmatil2]

Hiukan menee ohi aiheesta, kun remontista ei ole kyse, mutta vaikutti että tässä keskustelussa on eniten tietoutta läsnä.

Meillä on vaimon kanssa valmistumassa rivitalon pätkä loppuvuoteen ja ollaan tässä pintamateriaaleja valitsemassa. Löydettiin vinyylilankku, joka oli mukavan tuntuinen jalan alla ja tarpeeksi pitävä myös koiralle. Asia tuli rakennuttajan kanssa puheeksi, joka ei kuitenkaan suositellut lattiavaihtoehtoa koska hänellä on huonoja kokemuksia aikaisemmista kohteista ja on joutunut kuluneiden vuosien aikana kahteen asuntoon vaihtamaan vinyylilankut laminaattiin. Jostain syystä pontit eivät ole pitäneet, ja pontti on noussut ilmaan. Tavarantoimittajalta tai rakennuttajalta ei sen tarkempaa analyysiä ole saatu kaivettua esiin, että mikä on aiemmin mennyt pieleen.

En mielelläni lähtisi rakennuttajan kokemusta vastaan tekemään valintoja, mutta ei olla löydetty vastaavia tarinoita netistä tai tutuilta, joilla on vinyylilankut lattialla. Laminaattien puolelta ei olla yhtä hyvää materiaalia löydetty. Onko muilla huonoja kokemuksia vinyylilankuista? Kaikki aikaisemmat kohteet, kuten meidänkin, tulee olemaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Onko tuo lämpö mikä aiheuttaa ongelmia, vaikka tavarantoimittajat suosittelevat tuotteitaan myös lattialämmitteisiin kohteisiin?

Asukkaana kokemus vinyylilankuista. Vuokrakämppä niin ei mitään mahdollisuutta vaikuttaa malliin tai asennukseen mutta Gerflorin vinyylilankut laitettiin. Joko asentajassa tai tuotteessa vika (ehkä kummassakin kun asentaja arviolta joku tosi nuori turvapaikanhakija joka ei puhunut sanaakaan suomea) mutta paikoin lankkujen nurkat nousseet siellä täällä n. 1 mm lattiapinnan yläpuolelle eikä niitä saa painettua tai hakattua paikalleen (tai jos saa niin ei pysy vaan nousee uudestaan). Joko alla roska tai pontti vioittunut, en tiedä mutta pelkät nurkat nousseet. Alla on pelkästään vanha lattiapinta eli aikoinaan liimattu vinyylimatto. Mitään vaimennusmattoa tms. ei laitettu alle.

Käyttökokemuksena lienee hieman lämpimämpi kuin perus puulaminaatti ja pehmeämpi (hiljaisempi) myös. Kopisee jonkun verran ja se mikä välillä häiritsee niin lankku "liimautuu" välillä allaolevaan mattoon ja tulee semmosia ihme riks raks läps ääniä. Voi myös olla että jäänyt jotain hiekkaa tai purua alle tai lattia ei ole suora. Eli ite laittaisin ainakin jonkun alusmaton vaikkei sitä tässä vaadittukaan. Tulee pehmeämpi askel ja äänenvaimennustakin. Jos joskus teen omaan kämppään lattiaa niin varmasti laittaisin ennemmin vinyylilankun kuin laminaatin.

 

[ZZRX]

Kattoikkunoista haluttaisiin päästä eroon. Mitähän tuommoisessa projektissa pitäisi ottaa huomioon, jos sitä lähtisi itse tekemään.

Jebauksella ihan hyvät ohjeet. Muistaa purkaa tarpeeks paljon sivuilta jotta saa limitykset tehtyä tiiviisti ja kunnolla. Villoitukseen myös huomiota jotta ei synny kylmäsiltaa.

 

[Pei12345]

Ei tuossa mitään ihmeempää ole. Rakentaa katolle esim 1m korkean sääsuojan tyyliin puurunko ja muovit päälle. Muovin laittaa yläreunasta/sivuista tiilirivin alle niin ei hirveästi tule vettä sateella sisään. Suojan kannattaa olla +1 kattotiili kokoinen joka suuntaan niin saa ulkopuolenkin tehtyä suojan yhä ollessa paikallaan. Sitten purkaa luukut ja tuon kuilun pois alakautta, katselee mitkä on rakenteet vieressä ja tekee samanlaiset rakenteet tuohon aukkoon. Luultavasti kattotuolit menee tuon aukon kahta puolen joten siihen vaan harvalaudoitus K300 tai miten se tuolla tiilen alla meneekään, alle aluskate (huomioi oikea limitys ja huolellinen teippaus viereisiin katteisiin) ja alapuolelle rimat/laudat. Tuon ontelon aukon saat umpeen ihan vaikka puurungon tekemällä, kipsilevy alapuolelle ja yläpuolelle villatäyttö/höyrynsulkumuovi, samaan tapaan kuin siellä nytkin on ontelon päällä.
Tarvikkeet on ehkä 500e, työhön menee 2 päivää - 2 viikkoa omasta osaamisesta riippuen

Tuossahan sitä tulikin selkeätä vinkkiä millä lähteä sitten hommaa miettimään, kiitos.
Ensin toki täytyy löytää sopivia kattotiiliä lisää. Varatiiliä löytyy jonkin verran, mutta ei riittävästi tuohon hommaan.
Merkkinä Ormax ja malli ehkä Mahti(?) jonka valmistus lopetettu joskus 2000-2001.

 

[Jebaus]

Jos tuota mallia ei enään saa, kannattaa bongailla esim torista kattotiiliä tai soittaa jollekkin tiilikattourakoitsijalle jos sattuisi löytymään. Värillä ei ole väliä, ne voi maalata.

Jos ei löydy, niin vaihtoehto b on purkaa esim joku sisäänkäynnin/kuistin lippa kokonaan, käyttää ne tiilet tuohon korjaukseen (säästä loput tiilet varatiiliksi) ja tehdä lippa sitten uudella erimallisella tiilellä.
Ulkonäöltäänhän nuo vanhat ja uudet tiilet ovat lähes samoja mutta kun ne eivät käy keskenään ristiin.

 

[tietokonerikki]

Asukkaana kokemus vinyylilankuista. Vuokrakämppä niin ei mitään mahdollisuutta vaikuttaa malliin tai asennukseen mutta Gerflorin vinyylilankut laitettiin. Joko asentajassa tai tuotteessa vika (ehkä kummassakin kun asentaja arviolta joku tosi nuori turvapaikanhakija joka ei puhunut sanaakaan suomea) mutta paikoin lankkujen nurkat nousseet siellä täällä n. 1 mm lattiapinnan yläpuolelle eikä niitä saa painettua tai hakattua paikalleen (tai jos saa niin ei pysy vaan nousee uudestaan). Joko alla roska tai pontti vioittunut, en tiedä mutta pelkät nurkat nousseet. Alla on pelkästään vanha lattiapinta eli aikoinaan liimattu vinyylimatto. Mitään vaimennusmattoa tms. ei laitettu alle.

Käyttökokemuksena lienee hieman lämpimämpi kuin perus puulaminaatti ja pehmeämpi (hiljaisempi) myös. Kopisee jonkun verran ja se mikä välillä häiritsee niin lankku "liimautuu" välillä allaolevaan mattoon ja tulee semmosia ihme riks raks läps ääniä. Voi myös olla että jäänyt jotain hiekkaa tai purua alle tai lattia ei ole suora. Eli ite laittaisin ainakin jonkun alusmaton vaikkei sitä tässä vaadittukaan. Tulee pehmeämpi askel ja äänenvaimennustakin. Jos joskus teen omaan kämppään lattiaa niin varmasti laittaisin ennemmin vinyylilankun kuin laminaatin.

Ei ole minulle materiaalina tuttu, mutta Gerflorin-ohjeen mukaan sen alle ei saisi laittaa askeläänieristystä. Oletan sen olevan n. 5mm paksu "muovimateriaali", joka vaatii kovan painumattoman pohjan?

Ymmärtääkseini siinä on lukkopontti, joten sen voinee nostaa paikoiltaan reunoilla. => voit katsoa ongelman syyn ja tarvittaessa ehkä vaikka liimata ylöstaipuneen kohdan. Käy katsomassa heidän sivuiltaa asennusohje.

 

[Ryzencafe]

Nyt tulee tyhmä kysymys. Voisiko joku selittää selkokielellä, että miten säädetään sisäovea ylöspäin? Ovi laahaa kynnykseen. Olen tässä jo tovin ruuvaillut saranoita ohjeen avulla ja ilman, eikä tilanne ainakaan parane.

Sarana on allaolevan kuvan mukainen. Kohta 1 onnistuu. Kohta 2 ei toteudu käytännössä - 3,5mm säätövara pitäisi riittää reilusti, mutta ei tunnu yläruuvin pyörittelyn vaikuttavan. Ohje ei myöskään tarkenna, että mihin suuntaan pitää ruuvata, jotta ovi nousee/laskee. Kohta 3 on myös kysymysmerkki: a) miten tällaisessa saranassa tarkistetaan, että sarana kantaa? b) eikö yläruuvin pitänyt olla säätöä varten? Jos yläruuvin kiristää, niin silloinhan juuri tehty säätö menetetään. Lisäksi askarruttaa, että eikö alaruuvin asento säädä ovea ollenkaan? Niissäkin näyttää olevan säätövaraa ihan yhtä paljon kuin yläruuveissakin.

En väitä olevani mikään remontti-reiska, ja uskonkin, että tähän on olemassa helppo vastaus - en vain osaa. Kiitos etukäteen avusta.

Edit. Ohje on Jeldwenin saranalle, mutta huomasin että omani ovat Fiskarsin. Näyttävät kyllä täysin identtisiltä.

 

[SheikYerbouti]

Pitäisi kiinnittää puolapuut yläkerran betoniseinään, jonka toisella puolella on kylppäri. Seinän paksuus noin 15 cm ja ruuvit menee 7 cm syvyyteen. Pitäisikö poraukseen suhtautua jotenkin erityisellä varovaisuudella, ettei kylppärin kaakelit kärsi tärinästä? Vai onko turha pelko?

 

[Kvarkki]

Luulis, että alaruuvi olisi se jota säädetään. Tällöin myös voi olla varma, että molemmat saranat kantaa, kun alaruuveista on löysät pois. Yläruuveilla tuskin on muuta virkaa kuin pitää ovilehti paikallaan.

e: Eli kun ohje sanoo ylä, säädä alaruuvia ja päinvastoin. Paitsi viimeinen kohta, jossa pitää kiristää yläruuvit.

 

[Ryzencafe]

Luulis, että alaruuvi olisi se jota säädetään. Tällöin myös voi olla varma, että molemmat saranat kantaa, kun alaruuveista on löysät pois. Yläruuveilla tuskin on muuta virkaa kuin pitää ovilehti paikallaan.

e: Eli kun ohje sanoo ylä, säädä alaruuvia ja päinvastoin. Paitsi viimeinen kohta, jossa pitää kiristää yläruuvit.

Juuri näin itsekin järkeilin, tämä olisi loogista. Mutta ei näytä tämäkään auttavan.

 

[lautanen]

kokeileppa näin, löysää alaruuvit molemmista saranoista. kierrä molempia yläruuveja myötäpäivään, nyt oven pitäisi nousta . Lopuksi kiristä kaikki ruuvit.

 

[Lumimies]

Pitäisi kiinnittää puolapuut yläkerran betoniseinään, jonka toisella puolella on kylppäri. Seinän paksuus noin 15 cm ja ruuvit menee 7 cm syvyyteen. Pitäisikö poraukseen suhtautua jotenkin erityisellä varovaisuudella, ettei kylppärin kaakelit kärsi tärinästä? Vai onko turha pelko?

Jos ei ole pahoja kopolaattoja niin kovaa porausta vaan kun tuskin millään dynamiitillä olet niitä reikiä tekemässä.
Eikä ne kopolaatatkaan väkisin putoile.
Sen verta kannattaa katsoa ettei siellä seinässä mene tuossa kohtaa tekniikkaa.

 

[tietokonerikki]

Nyt tulee tyhmä kysymys. Voisiko joku selittää selkokielellä, että miten säädetään sisäovea ylöspäin? Ovi laahaa kynnykseen. Olen tässä jo tovin ruuvaillut saranoita ohjeen avulla ja ilman, eikä tilanne ainakaan parane.

Sarana on allaolevan kuvan mukainen. Kohta 1 onnistuu. Kohta 2 ei toteudu käytännössä - 3,5mm säätövara pitäisi riittää reilusti, mutta ei tunnu yläruuvin pyörittelyn vaikuttavan. Ohje ei myöskään tarkenna, että mihin suuntaan pitää ruuvata, jotta ovi nousee/laskee. Kohta 3 on myös kysymysmerkki: a) miten tällaisessa saranassa tarkistetaan, että sarana kantaa? b) eikö yläruuvin pitänyt olla säätöä varten? Jos yläruuvin kiristää, niin silloinhan juuri tehty säätö menetetään. Lisäksi askarruttaa, että eikö alaruuvin asento säädä ovea ollenkaan? Niissäkin näyttää olevan säätövaraa ihan yhtä paljon kuin yläruuveissakin.

En väitä olevani mikään remontti-reiska, ja uskonkin, että tähän on olemassa helppo vastaus - en vain osaa. Kiitos etukäteen avusta.

Edit. Ohje on Jeldwenin saranalle, mutta huomasin että omani ovat Fiskarsin. Näyttävät kyllä täysin identtisiltä.

Perinteisiin saranoihin tottuneena, en meinannut tajuta tota ollenkaan? Mutta, JOS oikein ymmärsin? Tuossa säädetään vain noita keskellä olevia "tappeja" missä tuo 6-kulmainen avain on. Ja tolla avaimella säätettäviä ruuveja on tapin ylä-ja alapuolella =>
1. löysää kaikkien saranoiden alaruuvia pari kierrosta
2. kierrä myötäpäivään saranan yläruuvia kunnes pääset oikeaan korkeuteen
3. kierrät niitä muitakin saranoita ja lukitset ne tuolla alaruuvilla.

Tää kaikki siis aivan puhtaalla musta-tuntuu tiedoilla. Jos ei auttanut ota kuvat saranoista ja laita tänne.

Toimiessaan vaikuttaa hyvältä idealta.

Ps jos laahaa kynnykseen vain lukon puolelta, silloin saatat joutua koskemaan myös karmissa olevaan yläsaranaan, ellei tuo säätävara riitä.

 

[tunke]

Perinteisiin saranoihin tottuneena, en meinannut tajuta tota ollenkaan? Mutta, JOS oikein ymmärsin? Tuossa säädetään vain noita keskellä olevia "tappeja" missä tuo 6-kulmainen avain on. Ja tolla avaimella säätettäviä ruuveja on tapin ylä-ja alapuolella =>
1. löysää kaikkien saranoiden alaruuvia pari kierrosta
2. kierrä myötäpäivään saranan yläruuvia kunnes pääset oikeaan korkeuteen
3. kierrät niitä muitakin saranoita ja lukitset ne tuolla alaruuvilla.

Tää kaikki siis aivan puhtaalla musta-tuntuu tiedoilla. Jos ei auttanut ota kuvat saranoista ja laita tänne.

Toimiessaan vaikuttaa hyvältä idealta.

Ps jos laahaa kynnykseen vain lukon puolelta, silloin saatat joutua koskemaan myös karmissa olevaan yläsaranaan, ellei tuo säätävara riitä.

Noin se juuri täytyy säätää.
Eli alaruuvia vain riittävästi auki ettei ala ahdistamaan sieltä päästä kesken säädön.
Sitten ylempää ruuvia myötäpäivään kunnes haluttu korkeus on saavutettu.
Kun toinen sarana on säädetty oikein, niin silloin toisen saranan säätöä pyöritetään niin pitkään kun se kevyesti liikkuu. Jos jatketaan säätöä sen jälkeen kun pyörintä muuttuu raskaammaksi, alkaa kyseinen sarana kantamaan enemmän.

Helpoiten tuon säädön ymmärtää kun tuota kuvaa katsoo ja ajattelee, että säätäessä muutetaan ruuvin ja tuon oikean puolen saranaosan suhdetta. Eli kun ajattelee, että tuossa nyt kuusikolo avaimella pyöritetään ruuvia myötäpäivään niin se ei varsinaisesti liiku alaspäin vaan nostaa sarana oikeaa puolta eli ovea.