Kodin rempat(DIY)

[kajakkivajakki]

Komppaan munsea, isollakin rahalla rempattu on lopputuloksena edelleen vanha talo ja sen rajoitteiden kanssa joutuu elämään jatkossakin.
Myös uuteen taloon voi rakennusmääräysten mukaan rakentaa neliöitä, jotka eivät kuluta kerrosalaa. Eli pääasiassa ns kellarikerroksen tiloja, riippuu tontin muodosta onko moinen kohteessasi järkevää.
Myös poikkeuslupaa voi anoa kaupungilta, jolla nostetaan tontin tehokkuuslukua.

 

[Mikkos]

Yleensä ihmiset ei edes huomaa tuollaista eikä sitä edes tiedä sitäpaitsi asuuko koko talooyhtiössä mummoja.

Oletko koskaan asunu kerros tai rivitalossa?

 

[ZZRX]

Oletko koskaan asunu kerros tai rivitalossa?

Kyllähän sitä. Yleensä ne mummot asuu jossain 60-80 luvun kerrostaloissa joissa ne on asunu koko ikänsä. Ei niitä joka taloon riitä. Tuokin tais olla jonkinsortin rivitalo tms.

 

[dropadrop]

Komppaan munsea, isollakin rahalla rempattu on lopputuloksena edelleen vanha talo ja sen rajoitteiden kanssa joutuu elämään jatkossakin.
Myös uuteen taloon voi rakennusmääräysten mukaan rakentaa neliöitä, jotka eivät kuluta kerrosalaa. Eli pääasiassa ns kellarikerroksen tiloja, riippuu tontin muodosta onko moinen kohteessasi järkevää.
Myös poikkeuslupaa voi anoa kaupungilta, jolla nostetaan tontin tehokkuuslukua.

Kiitos. Periaatteessa poikkeusluvan hakeminen olisi mahdollista, mutta käytännössä sitä ei voi ennen ostamista tehdä.

 

[tietokonerikki]

Pitkään on ollut unelmana omakotitalon rakentaminen / rakennuttaminen yhdelle Helsingin alueelle, mutta käytännössä markkinoille tulevat tontit ovat olleet huonoja ja pieniä (tyyliin 300m2). Nyt kuitenkin tuli tilaisuus hankkia kuolinpesältä rintamamiestalo 1200m2 kauniilla tontilla, ja käytännössä tontin hinnalla.

Koko hommassa ongelmana on, että se on puolet isommasta tontista jonka rakennusoikeus on käytetty. Itse rintamamiestalossa tuntuu olevan n. 170m2 asumistilaa, mutta virallisesti 100m2. Jos tönön purkais ja rakentaisi uuden, niin silloin joutuisi varmasti rakentamaan pienen asunnon joka ei täyttäisi tarpeita.

Olen yrittänyt lueskella kokemuksia rintamamiestalon remonteista, ja tuntuu että painajaiset liittyvät yleensä tapauksiin joissa joku on ajatellut selviävänsä pienellä remontilla. Jos lähestyykin asiaa niin, että varaa jo alkuunsa 250k remonttiin ja tekee ”kaiken uusiksi” niin kuinka pahasti voi mennä pieleen, ja saako samalla riskirakenteita kuntoon? Itse täysin maallikko, joten ajatuksena olisi ostaa koko remontti joltain osaavammalta.

Jos talon runko on kunnossa, osaat tehdä itse tai löydät ammattitaitoiset tekijät kohtuu hinnalla. Sekä tärkein; paikka on hyvä. Niin kyllä rintamamiestaloista saa ihan asuttavan talon tehtyä. Tunteja kuluu helposti enemmän kuin uuden tekoon, mutta tapauskohtaisesti rakennusmateriaaleissa voi saada säästöä. Varsinkin jos korjaa rakennuksen ehdoilla eli ei purkaa mahdollisimman vähän. Niissä on hyvä hyväksyä, etteivät pinnat tarvitse olla aivan tasaisia eivätkä nurkat kohtisuorassa.

Onnistuneimmat remontit tulee kun suunnittelee kunnolla ensin mitä tekee. Jos julkisivua joutuu muuttamaan, kannattaa olla yhteydessä rakennusvalvontaa (ettei ole jotain rajoituksia muutoksiiin). Kysele heiltä jotka ovat homman jo tehneet.

Asiallisesti korjattuina noista tulee ilmaäänieristykseltää parempia kuin monista uusista.

 

[dropadrop]

No itsehän en osaa mitään tehdä, toki avustajana voisin juosta jonkun perässä jos siitä merkittävää säästöä tulis (teoriassa mielummin palkkaisin vaan ammattilaiset).

Koko hommahan lähti siitä, että se tontti on unelma. Yhdellä lempi kohdistani, kookas ja rajoittuu puistoon.

Töissä teen isoja IT projekteja, yleensä aika onnistuneesti. Lähtökohtaisesti mietin aina mikä on vaikeata / mikä voi mennä pieleen, ja suunnittelen olettaen että näin käy. Suunnittelussa keskityn nimenomaan vaikeimpiin / riskeimpiin kohtiin koska niistä tulee ne "yllätykset" ja tuota kautta projekti on sitten usein helpompi kuin oletettu.

Tässä tapauksessa mulla ei ole mahdollisuutta tuohon, mutta jotenkin luulisi että samantyylinen malli voisi toimia. Kaikki kauhutarinat mitä noista luen näyttävät sisältävän yhteisiä piirteitä (löysin ihanan talon ja ajattelin remontoida sitä vuosien kuluessa, kunto olikin huonompi kuin oletin ja rahaa meni enemmän). Hirveän vähän näkee tapauksia joissa oikeasti olisi lähestytty jo oletuksella, että tekee jotakuinkin kaiken uusiksi.

Talo itsessään vaikutti kyllä ihan suoralta ja tukevalta eikä siellä haissut, sokkelit olivat ehjät jne. Se on kuitenkin rakennettu kallion viereen / päälle ja parissa kohdassa kellarissa kallio tulee läpi, ja niissä kohdissa betonissa oli kosteutta. Parista paikasta olen kysellyt, ja kuullut vähän epämääräisiä kommentteja siitä, miten kallion ja talon välistä (rako ei ole kauhean leveä) voi kaivaa maan pois ja jollain (bitumilla / betonilla tms) tehdä kaadot jotka ohjaavat sulamisvedet pois seiniltä...

Tuttavilla oli mennyt ison homeisen talon remontti kauniaisissa ihan vituiksi ja rahaa oli palanut puoli miljoonaa. Ei oikein ole selvinnyt mihin se raha oli palanut, mutta vaimo on nyt vakuuttunut että meille kävisi tietysti samalla tavalla (ei auttanut kun sanoin että varmasti jollain on joskus mennyt moninkertaisesti enemmänkin).

Vaikeinta tässä on, että koska talo on halutulla paikalla isolla tontilla niin se tulee varmasti menemään nopeasti miten päin vain.

 

[tietokonerikki]

Kiitos. Periaatteessa poikkeusluvan hakeminen olisi mahdollista, mutta käytännössä sitä ei voi ennen ostamista tehdä.

Komppaan munsea, isollakin rahalla rempattu on lopputuloksena edelleen vanha talo ja sen rajoitteiden kanssa joutuu elämään jatkossakin.

Olet oikeassa talo on hyvin korjattuna edelleen vanha talo (pienempi vero), mutta jos se korjataan kunnolla
(eristykset ikkunat salaojat katto keittiö kosteat tilat jne) niin kunnoltaan se on uuden veroinen kun mietitään ihmisikää.

Myös uuteen taloon voi rakennusmääräysten mukaan rakentaa neliöitä, jotka eivät kuluta kerrosalaa. Eli pääasiassa ns kellarikerroksen tiloja, riippuu tontin muodosta onko moinen kohteessasi järkevää.
Myös poikkeuslupaa voi anoa kaupungilta, jolla nostetaan tontin tehokkuuslukua.

Vanhan talon purkukustannukset tulee uusittaessa isommaksi. Toisaalta niitä hyviä tyhjiä OK-tontteja ei enää Hesasta löydy.

 

[ZZRX]

No itsehän en osaa mitään tehdä, toki avustajana voisin juosta jonkun perässä jos siitä merkittävää säästöä tulis (teoriassa mielummin palkkaisin vaan ammattilaiset).

Koko hommahan lähti siitä, että se tontti on unelma. Yhdellä lempi kohdistani, kookas ja rajoittuu puistoon.

Töissä teen isoja IT projekteja, yleensä aika onnistuneesti. Lähtökohtaisesti mietin aina mikä on vaikeata / mikä voi mennä pieleen, ja suunnittelen olettaen että näin käy. Suunnittelussa keskityn nimenomaan vaikeimpiin / riskeimpiin kohtiin koska niistä tulee ne "yllätykset" ja tuota kautta projekti on sitten usein helpompi kuin oletettu.

Tässä tapauksessa mulla ei ole mahdollisuutta tuohon, mutta jotenkin luulisi että samantyylinen malli voisi toimia. Kaikki kauhutarinat mitä noista luen näyttävät sisältävän yhteisiä piirteitä (löysin ihanan talon ja ajattelin remontoida sitä vuosien kuluessa, kunto olikin huonompi kuin oletin ja rahaa meni enemmän). Hirveän vähän näkee tapauksia joissa oikeasti olisi lähestytty jo oletuksella, että tekee jotakuinkin kaiken uusiksi.

Talo itsessään vaikutti kyllä ihan suoralta ja tukevalta eikä siellä haissut, sokkelit olivat ehjät jne. Se on kuitenkin rakennettu kallion viereen / päälle ja parissa kohdassa kellarissa kallio tulee läpi, ja niissä kohdissa betonissa oli kosteutta. Parista paikasta olen kysellyt, ja kuullut vähän epämääräisiä kommentteja siitä, miten kallion ja talon välistä (rako ei ole kauhean leveä) voi kaivaa maan pois ja jollain (bitumilla / betonilla tms) tehdä kaadot jotka ohjaavat sulamisvedet pois seiniltä...

Tuttavilla oli mennyt ison homeisen talon remontti kauniaisissa ihan vituiksi ja rahaa oli palanut puoli miljoonaa. Ei oikein ole selvinnyt mihin se raha oli palanut, mutta vaimo on nyt vakuuttunut että meille kävisi tietysti samalla tavalla (ei auttanut kun sanoin että varmasti jollain on joskus mennyt moninkertaisesti enemmänkin).

Vaikeinta tässä on, että koska talo on halutulla paikalla isolla tontilla niin se tulee varmasti menemään nopeasti miten päin vain.

Tuossa vanhan remontoinnissa on se ongelma että siinä ei täysin tiedä mitä pitää korjata eikä myöskään tiedä paljonko tarkalleen menee rahaa.
Se on myös vaikea tilanne jos ei itse pysty mitään tekemään niin kaiken joutuu ostamaan ulkopuoliselta.
Tuommoisessa on olennaisinta hyvin tehty suunnitelma mitä rempataan ja ennenkaikkea missä järjestyksessä ettei kerran remontoituja tiloja jouduta avaamaan (hupsista pitikös ne vesiputketkin uusia).
Aikaa myös vaatii. Huolella remontoituna voi varata pari vuotta aikaa jos ei jotain isoa rakennusliikettä käytä joka kusee hommat melko varmasti.

Uuden jos tekee niin on budjetit paljon tarkemmat ja tietää tasan tarkkaan mitä saa. Myöskin on paljon helpompaa valvoa että tulee kunnolla tehtyä.

 

[dropadrop]

Tuolla oli jo tieto että saa maalämmön, eli ajatuksena oli että kellarin betonilaatan vois periaatteessa poistaa, kattoa sen alla olevat eristeet ja tehdä uusiksi maalämmön kanssa. Sama sitten muihin kerroksiin...

Oletus on, että vedet ja viemärit voi tehdä uusiksi jne. Aika vähän noita kalliimpia remontteja varmaan on joita sinne ei tulis.

Nykynen kämppä on aika lähellä ja maksettu jo, eli voisi ihan hyvin jäädä tähän asumaan remontin ajaksi.

Mutta joo, pari vuotta kuullostaa kyllä nihkeältä...

 

[tietokonerikki]

No itsehän en osaa mitään tehdä, toki avustajana voisin juosta jonkun perässä jos siitä merkittävää säästöä tulis (teoriassa mielummin palkkaisin vaan ammattilaiset).

Koko hommahan lähti siitä, että se tontti on unelma. Yhdellä lempi kohdistani, kookas ja rajoittuu puistoon.

Töissä teen isoja IT projekteja, yleensä aika onnistuneesti. Lähtökohtaisesti mietin aina mikä on vaikeata / mikä voi mennä pieleen, ja suunnittelen olettaen että näin käy. Suunnittelussa keskityn nimenomaan vaikeimpiin / riskeimpiin kohtiin koska niistä tulee ne "yllätykset" ja tuota kautta projekti on sitten usein helpompi kuin oletettu.

Tässä tapauksessa mulla ei ole mahdollisuutta tuohon, mutta jotenkin luulisi että samantyylinen malli voisi toimia. Kaikki kauhutarinat mitä noista luen näyttävät sisältävän yhteisiä piirteitä (löysin ihanan talon ja ajattelin remontoida sitä vuosien kuluessa, kunto olikin huonompi kuin oletin ja rahaa meni enemmän). Hirveän vähän näkee tapauksia joissa oikeasti olisi lähestytty jo oletuksella, että tekee jotakuinkin kaiken uusiksi.

Talo itsessään vaikutti kyllä ihan suoralta ja tukevalta eikä siellä haissut, sokkelit olivat ehjät jne. Se on kuitenkin rakennettu kallion viereen / päälle ja parissa kohdassa kellarissa kallio tulee läpi, ja niissä kohdissa betonissa oli kosteutta. Parista paikasta olen kysellyt, ja kuullut vähän epämääräisiä kommentteja siitä, miten kallion ja talon välistä (rako ei ole kauhean leveä) voi kaivaa maan pois ja jollain (bitumilla / betonilla tms) tehdä kaadot jotka ohjaavat sulamisvedet pois seiniltä...

Tuttavilla oli mennyt ison homeisen talon remontti kauniaisissa ihan vituiksi ja rahaa oli palanut puoli miljoonaa. Ei oikein ole selvinnyt mihin se raha oli palanut, mutta vaimo on nyt vakuuttunut että meille kävisi tietysti samalla tavalla (ei auttanut kun sanoin että varmasti jollain on joskus mennyt moninkertaisesti enemmänkin).

Vaikeinta tässä on, että koska talo on halutulla paikalla isolla tontilla niin se tulee varmasti menemään nopeasti miten päin vain.

Pidätkö talon pohjasta, eli onko huonejärjestys sinulle sopiva? Jos paikka on hyvä ja tontti noin iso (maajussit nauraa tässä kohdin ) se mennee, hinnan ollessa kohdillaan, julkisessa myynnissä eka näytössä.
Noita on niin vähän.

Kalliota saatat joutua louhimaan salaojaa varten (jos se kaataa taloon päin). ->Selvitä mihin vedet voidaan johtaa.

Rintamamiestalot korkealla sokkelilla ovat hyvin harvoin (vesikaton ollessa kunnossa) homeessa ja pienet lahokohdat voidaan korjata.

Rakentaminen on siitä ikävää, ettei mitään apteekin hintoja ole olemassa ja hintapyynnöt voivat vaihdella jopa satoja prosentteja.

 

[dropadrop]

En ole koskaan välittänyt suuremmin rintamamiestaloista, mutta tämä tuntui yllättävän avaralta. Huonekorkeus pääkerroksessa oli ehkä 260cm ja ylhäällä / kellarissa mun (190cm) ei tarvinnut kumarrella ollenkaan. Ehkä avaisin vähän seinää keittiön ja olohuoneen välillä ja heittäisin takan pois (leivinuuni olis kiva).

Mut kyllä mä luulen että sillä pohjalla voisi hyvin elää.

edit: Kallio kyllä viettää taloa kohti ja on yhtä korkea kuin talo. Välissä on aika kapea rako, alle puoli metriä, ja kellarin juurella se taitaa jo saavuttaa talon (tästä ne pari kohtaa joissa kallio tulee läpi ja on kosteutta).

 

[kajakkivajakki]

Ite toimin julkisella sektorilla ihan haalarihommissa noiden vanhojen kiinteistöjen kanssa käytännössä 100% työajasta, meillä työ on ns tulipalojen sammuttamista eli käydään korjaamassa akuutteja ongelmia.

Ja niiden seurauksesta tehdään peruskorjauksia usein ns perse edellä puuhun periaatteella. (Tähän tosin vaikuttaa julkisen puolen byrokratia ja budjetti, korjaukseen ei saa rahoitusta kuin tipoittain eli tänä vuonna ilmastointi, kahden vuoden päästä viemäriremontti sitten tulevina vuosina katto ja julkisivu).

Hiljattain näin tilatut kustannussuunnitelmat koulukeskuksen vaihtoehtoihin, niissä oli saatu näyttämään vanhan perusteellinen korjaus 20% (10-12 miljoonaa) suuremmaksi kuin purku ja uuden rakentaminen. Ja silti olisi naimisissa paljolti vielä niissä 60-luvun rajoitteissa. Ymmärrän toki, että nuo rakennuskonsulttifirmat saavat näyttämään laskelmansa ihan sellaisilta, mitä asiakas tilaa.

Kaikkein parashan tuossa dropadropin tilanteessa olisi se, että rakennus on terve ja ongelmat pieniä -> jolloin pienehköllä remonttirahalla voidaan siinä talossa asua vuosikymmeniä. Eikä aseta asumistavotteita ihan tiptop vaan pystyy elämään puutteiden kanssa.

Lopuksi mitä yritän täs jorista, että jos talo pitää purkaa malliin luuranko ja sitten rakentaa uusiksi nykypäivän vaatimustasoa vastaavaksi -> ei järkeä edes itse tehtynä, saatikka palkkatyöllä teetettynä.

 

[tietokonerikki]

Tuossa vanhan remontoinnissa on se ongelma että siinä ei täysin tiedä mitä pitää korjata eikä myöskään tiedä paljonko tarkalleen menee rahaa.
Se on myös vaikea tilanne jos ei itse pysty mitään tekemään niin kaiken joutuu ostamaan ulkopuoliselta.
Tuommoisessa on olennaisinta hyvin tehty suunnitelma mitä rempataan ja ennenkaikkea missä järjestyksessä ettei kerran remontoituja tiloja jouduta avaamaan (hupsista pitikös ne vesiputketkin uusia).
Aikaa myös vaatii. Huolella remontoituna voi varata pari vuotta aikaa jos ei jotain isoa rakennusliikettä käytä joka kusee hommat melko varmasti.

Uuden jos tekee niin on budjetit paljon tarkemmat ja tietää tasan tarkkaan mitä saa. Myöskin on paljon helpompaa valvoa että tulee kunnolla tehtyä.

Muuten ollaan aikalailla samaa mieltä, mutta tuon valvonnan helppous on kyllä? Tekevät noita uusia niin nopeasti, ettei yksi valvoja mukana pysy. Kaikilla ei ole moraali kunnossa... äkkiä piiloon ettei valvoja näe :-(

 

[ZZRX]

Muuten ollaan aikalailla samaa mieltä, mutta tuon valvonnan helppous on kyllä? Tekevät noita uusia niin nopeasti, ettei yksi valvoja mukana pysy. Kaikilla ei ole moraali kunnossa... äkkiä piiloon ettei valvoja näe :-(

Se riippuu täysin minkä tyyppisellä sopimuksella talo rakennetaan sekä myös itsestä että on paikalla katsomassa ja tarvittaessa saa homman laitettua seis. Tietyt asiat sovitaan katsottavaksi ja jos paikat on menty lyömään kiinni niin ne sitten avataan.

 

[dropadrop]

Paljon kiitoksia kaikille vastauksista!

 

[tietokonerikki]

Ja niiden seurauksesta tehdään peruskorjauksia usein ns perse edellä puuhun periaatteella. (Tähän tosin vaikuttaa julkisen puolen byrokratia ja budjetti, korjaukseen ei saa rahoitusta kuin tipoittain eli tänä vuonna ilmastointi, kahden vuoden päästä viemäriremontti sitten tulevina vuosina katto ja julkisivu).

Eikäs noihin laadita ns. pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma? Tasapainottelu eurojen käytön ja ennen/oikea-aikaisen korjauksen kanssa ei ole aina niin helppoa.

Kaikkein parashan tuossa dropadropin tilanteessa olisi se, että rakennus on terve ja ongelmat pieniä -> jolloin pienehköllä remonttirahalla voidaan siinä talossa asua vuosikymmeniä. Eikä aseta asumistavotteita ihan tiptop vaan pystyy elämään puutteiden kanssa.

Asumalla ensin jonkin aikaa pääsee usein selville, mitä on järkevää korjata sen sijaan, että turhaan uusii kaiken.
"Hetken" päästä se uusikin talo näyttää vanhemmalta.

Lopuksi mitä yritän täs jorista, että jos talo pitää purkaa malliin luuranko ja sitten rakentaa uusiksi nykypäivän vaatimustasoa vastaavaksi -> ei järkeä edes itse tehtynä, saatikka palkkatyöllä teetettynä.

Jos on alalla (eivät mitää juhlapalkkaa saa, mutta saa tavarat OK-hinnoilla) itse tehtynä tienaa kyllä palkkansa, varsinkin jos sen talon saa tontin hinnalla.

 

[tietokonerikki]

Se riippuu täysin minkä tyyppisellä sopimuksella talo rakennetaan sekä myös itsestä että on paikalla katsomassa ja tarvittaessa saa homman laitettua seis. Tietyt asiat sovitaan katsottavaksi ja jos paikat on menty lyömään kiinni niin ne sitten avataan.

Nopeasti tehtäessä, aikataulut eivät usein salli että kaikki tarkistetaan. Vaan joudutaan luottamaan tekijän moraaliin, valitettavasti joskus siihen petytään. Niitä valvojakin on moneen lähtöön.

 

[kajakkivajakki]

Eikäs noihin laadita ns. pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma? Tasapainottelu eurojen käytön ja ennen/oikea-aikaisen korjauksen kanssa ei ole aina niin helppoa.

Asumalla ensin jonkin aikaa pääsee usein selville, mitä on järkevää korjata sen sijaan, että turhaan uusii kaiken.
"Hetken" päästä se uusikin talo näyttää vanhemmalta.

Jos on alalla (eivät mitää juhlapalkkaa saa, mutta saa tavarat OK-hinnoilla) itse tehtynä tienaa kyllä palkkansa, varsinkin jos sen talon saa tontin hinnalla.

Kyllä niihin laaditaan PTS, mutta suunnitelman järkevyys on luultavasti valtaosassa suomen kunnista saatanasti myöhässä, kun rakennukset on 50-100 vuoden takaa. Niihin tehty vuosikymmenien aikana X määrä erilaisia korjauksia, pääasiassa lämpötaloudellisia muutoksia lämmityskulujen pienentämiseksi. Nyt kun niihin tehty viimeisen vuosikymmenen aikana PTS niin kaikki, siis ihan kaikki on käyttöikänsä päässä.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kaikkein vaikein ja eniten ongelmia lisäävä perusparannus noihin pommeihin on koneellisen ilmastoinnin lisääminen/tehon parantaminen nykyisiin vaatimuksiin. Usein se paljastaa sit muut rakennuksen ongelmat.
Ja kun nuo ilmamäärät on aivan tolkuttomat mitä pitäisi käyttäjien mukaan mitoittaa, esimerkkinä vääntö terveystarkastajan mukaan kun tehtiin ns kyläkouluun ruokala (aiemmin söivät luokissa) niin terveystarkastajan mielestä kun tilaan tulee 60 oppilasta 20 minuutiksi niin litramäärät olisi pitänyt mitoittaa tuon maksimin mukaisesti eli olisi käytännössä tarvinnut uuden ilmanvaihtohuoneen sen ilmamäärän tuottamiseksi. Lopuksi taipui siihen että siihen 100m2 neliön tilaan tuli ihan tavallinen omakotikonen (vallox digi2 muistaakseni) ja sitäkin käytännössä tarvi pyörittää 2 sella ihan normisti.

Tuohon viimeiseeseen eli kannattavuuteen: Omaa ajatusmallia varmasti hämärtää asuminen ns muuttotappioalueella, täällä maa ei maksa käytännössä mitään ja asumukset on muutenkin edullisia. Kun teet tänne uuden omakotitalon niin et voi olettaa että saat siitä omasi pois. Nouseviin markkinoihin varmasti remppaaminen onkin bisnestä, mutta silti kyseenalaistan sen että jos talo laitetaan luurangoksi niin siitä remppaamalla tiliä tekisi ainakaan enempää kuin gryndaamalla uuden talon.

 

[tietokonerikki]

Omaa ajatusmallia varmasti hämärtää asuminen ns muuttotappioalueella, täällä maa ei maksa käytännössä mitään ja asumukset on muutenkin edullisia. Kun teet tänne uuden omakotitalon niin et voi olettaa että saat siitä omasi pois. Nouseviin markkinoihin varmasti remppaaminen onkin bisnestä, mutta silti kyseenalaistan sen että jos talo laitetaan luurangoksi niin siitä remppaamalla tiliä tekisi ainakaan enempää kuin gryndaamalla uuden talon.

Aika monet tekevät talon ihan vaan asumista varten (fiksummat? miettivät ehkä sitä edelleen myyntiäkin). En tiedä mitä "luurangolla" tarkoitat, mutta rintamamiestaloissa voi hyödyntää: valmiin tontin (salaojitus?), maksetut liittymämaksut, kellarin betoni seinät/välipohjat ulkoseinät ja kantavat seinät vesikattorakenteet, vesikatteen tapauskohaisesti.
Savupiiputkin ovat yleensä ,vesikaton yläpuolta lukkuun ottamatta, kunnossa. Portaissa usein selviää vain maalaamalla.

Ikkunat menee usein uusiksi, ovet voi jättää tapauskohtaisesti käyttöön. Sähköjä joutunee vähintäänkin parantamaan, LVI-mennee pitkälti uusiksi. Pinnat ovat sitten "mikä ketäkin miellyttää". Yleensä ainakin lattioiden pinta mennee uusiksi (narinat joutuu hyväksymään, mutta ei niihin hetken päästä mitään huomiota kiinnitä). Sitten jos sähköt pitää saada piiloon, niistä tulee pintojen roilouksia/ paikkauksia. Miten julkisivun lisäeristyksen hoitaa. Toiset poistaa sahanpurun toiset jättävät purkamatta (toimii kosteuden tasaajana lämmön- jä ääneneriteenä).
Keittiö menee usein uusiksi.

Eli paljon pitää tehdä, mutta sitä vanhaakin voi paljon hyödyntää. Kannattaa hyvin suunnitella ennenkuin alkaa tekemään. Näinhän se on myös uutta tehtäessä.

Vähävarainen voi asua korjatessaan (osa kerrallaan). En kyllä hirveästi suosittele, ne tuppaa jäämään pidemmäksi aikaa keskeneräisiksi.

 

[ZZRX]

Aika monet tekevät talon ihan vaan asumista varten (fiksummat? miettivät ehkä sitä edelleen myyntiäkin). En tiedä mitä "luurangolla" tarkoitat, mutta rintamamiestaloissa voi hyödyntää: valmiin tontin (salaojitus?), maksetut liittymämaksut, kellarin betoni seinät/välipohjat ulkoseinät ja kantavat seinät vesikattorakenteet, vesikatteen tapauskohaisesti.
Savupiiputkin ovat yleensä ,vesikaton yläpuolta lukkuun ottamatta, kunnossa. Portaissa usein selviää vain maalaamalla.

Ikkunat menee usein uusiksi, ovet voi jättää tapauskohtaisesti käyttöön. Sähköjä joutunee vähintäänkin parantamaan, LVI-mennee pitkälti uusiksi. Pinnat ovat sitten "mikä ketäkin miellyttää". Yleensä ainakin lattioiden pinta mennee uusiksi (narinat joutuu hyväksymään, mutta ei niihin hetken päästä mitään huomiota kiinnitä). Sitten jos sähköt pitää saada piiloon, niistä tulee pintojen roilouksia/ paikkauksia. Miten julkisivun lisäeristyksen hoitaa. Toiset poistaa sahanpurun toiset jättävät purkamatta (toimii kosteuden tasaajana lämmön- jä ääneneriteenä).
Keittiö menee usein uusiksi.

Eli paljon pitää tehdä, mutta sitä vanhaakin voi paljon hyödyntää. Kannattaa hyvin suunnitella ennenkuin alkaa tekemään. Näinhän se on myös uutta tehtäessä.

Vähävarainen voi asua korjatessaan (osa kerrallaan). En kyllä hirveästi suosittele, ne tuppaa jäämään pidemmäksi aikaa keskeneräisiksi.

Rintamamiestalon korjaaminen myyntimielessä harvoin (ei koskaan) kannattaa.

En suosittele asumista muutakuin jos on useampi kerros käytössä jolloin voi tehdä kerroksen kerrallaan. Muuten on todella vaikeaa varsinkin jos kamaa on paljon. Salaojat käytännössä aina uusittava jos alkuperäiset. Ulko-ovissakin lukkomekanismit antiikkia ja ovet jumittavia joten vakavasti remontoitaessa ne kyllä pitäisi vaihtaa. Varsinkin jos ikkunat uusitaan niin menee markinaaliseksi hyöty jos alkuperäiset ovet.

 

[tietokonerikki]

Rintamamiestalon korjaaminen myyntimielessä harvoin (ei koskaan) kannattaa.

Hesassa viimeisen 50-vuoden aikana, asuessaan oikein korjaamassaan rintamamiestalossa vähintään 10-vuotta on aina
saanut maksamansa (ellei ole selvää ylihintaa maksanut) rahat takaisin. Tulevaisuutta (varsinkaan nyt) emme tietenkään tiedä. Mutta uskon silti, että hyvällä paikalla/tontilla olevan rintamamiestalon saa myytyä. Sekä luulen sillä vielä tienaavankin verrattaessa, että asuisi vastaavan kokoisessa vuokralla.

Jos nyt tehdään pelkästään myyntiin (asutaan 2-vuotta ja myydään) yhtälöstä tulee vaikeampi, koska lyhyellä tähtäimellä hinnat voivat vaikka laskea (kuten myös uusissa). Paikka ratkaisee silloinkin paljon.

En suosittele asumista muutakuin jos on useampi kerros käytössä jolloin voi tehdä kerroksen kerrallaan. Muuten on todella vaikeaa varsinkin jos kamaa on paljon. Salaojat käytännössä aina uusittava jos alkuperäiset. Ulko-ovissakin lukkomekanismit antiikkia ja ovet jumittavia joten vakavasti remontoitaessa ne kyllä pitäisi vaihtaa. Varsinkin jos ikkunat uusitaan niin menee markinaaliseksi hyöty jos alkuperäiset ovet.

Joo ulko-ovet menee kyllä uusiksi. Sisäovet ovat usein uudenveroiset, paitsi lukkorungot/kynnykset. Niiden korkeus on nykyisiä matalampi.
Rintamamiestalot ovat aina vähintään kaksikerroksia. Joten kerroksittain teko onnistuu, mutta en sitä siis suosittele. Koska homma jää helpommin kesken. Salaojien uusimiseen kannattaa varautua, tässähän vettä jo tuli kellariin.

 

[Antti Alien]

Pitkään on ollut unelmana omakotitalon rakentaminen / rakennuttaminen yhdelle Helsingin alueelle, mutta käytännössä markkinoille tulevat tontit ovat olleet huonoja ja pieniä (tyyliin 300m2). Nyt kuitenkin tuli tilaisuus hankkia kuolinpesältä rintamamiestalo 1200m2 kauniilla tontilla, ja käytännössä tontin hinnalla.

Koko hommassa ongelmana on, että se on puolet isommasta tontista jonka rakennusoikeus on käytetty. Itse rintamamiestalossa tuntuu olevan n. 170m2 asumistilaa, mutta virallisesti 100m2. Jos tönön purkais ja rakentaisi uuden, niin silloin joutuisi varmasti rakentamaan pienen asunnon joka ei täyttäisi tarpeita.

Olen yrittänyt lueskella kokemuksia rintamamiestalon remonteista, ja tuntuu että painajaiset liittyvät yleensä tapauksiin joissa joku on ajatellut selviävänsä pienellä remontilla. Jos lähestyykin asiaa niin, että varaa jo alkuunsa 250k remonttiin ja tekee ”kaiken uusiksi” niin kuinka pahasti voi mennä pieleen, ja saako samalla riskirakenteita kuntoon? Itse täysin maallikko, joten ajatuksena olisi ostaa koko remontti joltain osaavammalta.

Me ostimme remontoimattoman rintamamiestalon pääasiassa paikan vuoksi ja talo laitettiin täysin uusiksi. Rahaa kului remonttiin n. 300 ke. Voi olla, että 50 ke olisi voinut säästyä, jos ensimmäinen remonttia tehnyt firma olisi hoitanut hommansa. Muita katastrofaalisia ongelmia kuin rahanahneet tekijät ei oikeastaan ollut, vaan remontti sujui talon suhteen ongelmitta. Kosteusvaurioita löytyi kellarista varsin odotetusti, mutta sielläkin kuorittiin kaikki pinnat pois. Puuosissa ei kosteutta ollut. Lopulta saatiin myös osaavat tekijät hoitamaan homma loppuun.

Talo purettiin rungolle asti ja kaikki sisä- ja ulkopinnat ovat uusia. Katto vaihdettiin kattotuoleja myöten, jotta yläkerran sai kokonaan käyttöön. Aiemmin talossa oli ns. putkiullakot reunoilla, nyt on huoneet ulkoseiniin asti ja 160 cm korkeaa seinän vieressä. Kaikki ikkunat ja ovet uusittiin, sähköt tehtiin uusiksi, ilmanvaihdosta tehtiin koneellinen lämmöntalteenotolla ja kaikkiin huoneisiin laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys. 1985 asennettu kaukolämpökeskus myös uusittiin.

Itse tuli tehtyä sen verran, että purettiin kellarista lattia ja kaivettiin lapiohommina puoli metriä alaspäin, jotta suoraan maanpäälle rakennetun lattian alle sai laitettua kapillaarikatkon ja eristyksen, mutta huonekorkeus pysyisi riittävänä. Kapillaarikatkoksi laitettiin Fuktisol-eristettä, jolloin hommaan riitti 100 mm levy puolen metrin sorakerroksen sijaan. Alle laitettiin soraa vain tasaukseksi. Siihen sitten vielä EPS-levyjä lisäeristeeksi, lattialämmitysputket ja betonivalu. Sora kerroksen kanssa remppailijat tosin mokasivat ja laittoivat n. 5 senttiä liikaa soraa, joka tuntuu tietenkin huonekorkeudessa. Korkeudeksi jäi n. 205 cm, joka riittää juuri ja juuri.

Vielä isompana muutoksena purettiin talon keskellä ollut 15-horminen piippu, joka oli aiemmin hoitanut ilmanvaihdon tehtävää. Se vei n. 4 m^2 tilaa ja oli varsin ongelmallisessa paikassa tilankäytön suhteen. Tilalle tehtiin n. 30x60 cm kokoinen kaksihorminen keraaminen piippu, joka saatiin varsin luontevasti osaksi olohuoneen (keskikerroksessa) ja makuuhuoneen (yläkerrassa) seiniä.

Alkuperäinen talo näkyy lähinnä siinä, että ulkoseinät ovat jonkin verran salmiakilla ja olohuone jäi hieman kapeaksi. Muutoin talo on käytännössä kuin uusi.

Jos olisi yhtä hyvään paikkaan saanut rakennettua uuden talon, olisi sellaisen rakentaminen ollut paljon helpompaa ja melko varmasti myös halvempaa. Hetkeksi kävi mielessä sekin, että väittäisi taloa purkukuntoiseksi ja pistäisi maanpäälliset osat matalaksi. Tulipa kuitenkin remontoitua ja hyvä tuli.

 

[tietokonerikki]

Me ostimme remontoimattoman rintamamiestalon pääasiassa paikan vuoksi ja talo laitettiin täysin uusiksi. Rahaa kului remonttiin n. 300 ke. Voi olla, että 50 ke olisi voinut säästyä, jos ensimmäinen remonttia tehnyt firma olisi hoitanut hommansa. Muita katastrofaalisia ongelmia kuin rahanahneet tekijät ei oikeastaan ollut, vaan remontti sujui talon suhteen ongelmitta. Kosteusvaurioita löytyi kellarista varsin odotetusti, mutta sielläkin kuorittiin kaikki pinnat pois. Puuosissa ei kosteutta ollut. Lopulta saatiin myös osaavat tekijät hoitamaan homma loppuun.

Talo purettiin rungolle asti ja kaikki sisä- ja ulkopinnat ovat uusia. Katto vaihdettiin kattotuoleja myöten, jotta yläkerran sai kokonaan käyttöön. Aiemmin talossa oli ns. putkiullakot reunoilla, nyt on huoneet ulkoseiniin asti ja 160 cm korkeaa seinän vieressä. Kaikki ikkunat ja ovet uusittiin, sähköt tehtiin uusiksi, ilmanvaihdosta tehtiin koneellinen lämmöntalteenotolla ja kaikkiin huoneisiin laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys. 1985 asennettu kaukolämpökeskus myös uusittiin.

Itse tuli tehtyä sen verran, että purettiin kellarista lattia ja kaivettiin lapiohommina puoli metriä alaspäin, jotta suoraan maanpäälle rakennetun lattian alle sai laitettua kapillaarikatkon ja eristyksen, mutta huonekorkeus pysyisi riittävänä. Kapillaarikatkoksi laitettiin Fuktisol-eristettä, jolloin hommaan riitti 100 mm levy puolen metrin sorakerroksen sijaan. Alle laitettiin soraa vain tasaukseksi. Siihen sitten vielä EPS-levyjä lisäeristeeksi, lattialämmitysputket ja betonivalu. Sora kerroksen kanssa remppailijat tosin mokasivat ja laittoivat n. 5 senttiä liikaa soraa, joka tuntuu tietenkin huonekorkeudessa. Korkeudeksi jäi n. 205 cm, joka riittää juuri ja juuri.

Vielä isompana muutoksena purettiin talon keskellä ollut 15-horminen piippu, joka oli aiemmin hoitanut ilmanvaihdon tehtävää. Se vei n. 4 m^2 tilaa ja oli varsin ongelmallisessa paikassa tilankäytön suhteen. Tilalle tehtiin n. 30x60 cm kokoinen kaksihorminen keraaminen piippu, joka saatiin varsin luontevasti osaksi olohuoneen (keskikerroksessa) ja makuuhuoneen (yläkerrassa) seiniä.

Alkuperäinen talo näkyy lähinnä siinä, että ulkoseinät ovat jonkin verran salmiakilla ja olohuone jäi hieman kapeaksi. Muutoin talo on käytännössä kuin uusi.

Jos olisi yhtä hyvään paikkaan saanut rakennettua uuden talon, olisi sellaisen rakentaminen ollut paljon helpompaa ja melko varmasti myös halvempaa. Hetkeksi kävi mielessä sekin, että väittäisi taloa purkukuntoiseksi ja pistäisi maanpäälliset osat matalaksi. Tulipa kuitenkin remontoitua ja hyvä tuli.

Oletkos jo kauankin asunut uudessa talossasi? Millaiseen ulkoseinärakenteeseen päädyit? Poistitko sahanpurun, millaista julkisivumateriaalia käytit?

Tuosta lattian kapillaarikatkosta: Useinhan noissa kellarin lattia tehtiin hyvälle hiekka pohjalle (kun rakennuspaikan sai valita vapaammin) ja nyt lattiaan vielä usein laitetaan vähintään EPS-levy, niin massanvaihto sen alla tuntuu tarpeettomalta?

Olet lähtenyt korjaamaan enemmän kuin olisi minimissään tarvinnut (olen tosin hyvin jäävi siitä sinua "moittimaan" ) ja näin lisännyt korjaukseen tarvittavia kustannuksia. Tarkoitan savupiippua (aiheutuu mm. lattian korjausta, kattorakenteiden uusimista. Joten tuo droppadrop:n kustannusvaraus tuntuu riittävältä.

 

[dropadrop]

Mielummin varautuisin just siihen, että kustannuksia kertyisi enemmänkin. Aika usein tuntuu, että ahneet työmiehet voivat saada suuret kustannukset aikaiseksi, mun tapauksessa tosi validi riski kun en tajua mistään mitään.

 

[dropadrop]

Me ostimme remontoimattoman rintamamiestalon pääasiassa paikan vuoksi ja talo laitettiin täysin uusiksi. Rahaa kului remonttiin n. 300 ke. Voi olla, että 50 ke olisi voinut säästyä, jos ensimmäinen remonttia tehnyt firma olisi hoitanut hommansa. Muita katastrofaalisia ongelmia kuin rahanahneet tekijät ei oikeastaan ollut, vaan remontti sujui talon suhteen ongelmitta. Kosteusvaurioita löytyi kellarista varsin odotetusti, mutta sielläkin kuorittiin kaikki pinnat pois. Puuosissa ei kosteutta ollut. Lopulta saatiin myös osaavat tekijät hoitamaan homma loppuun.

Talo purettiin rungolle asti ja kaikki sisä- ja ulkopinnat ovat uusia. Katto vaihdettiin kattotuoleja myöten, jotta yläkerran sai kokonaan käyttöön. Aiemmin talossa oli ns. putkiullakot reunoilla, nyt on huoneet ulkoseiniin asti ja 160 cm korkeaa seinän vieressä. Kaikki ikkunat ja ovet uusittiin, sähköt tehtiin uusiksi, ilmanvaihdosta tehtiin koneellinen lämmöntalteenotolla ja kaikkiin huoneisiin laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys. 1985 asennettu kaukolämpökeskus myös uusittiin.

Itse tuli tehtyä sen verran, että purettiin kellarista lattia ja kaivettiin lapiohommina puoli metriä alaspäin, jotta suoraan maanpäälle rakennetun lattian alle sai laitettua kapillaarikatkon ja eristyksen, mutta huonekorkeus pysyisi riittävänä. Kapillaarikatkoksi laitettiin Fuktisol-eristettä, jolloin hommaan riitti 100 mm levy puolen metrin sorakerroksen sijaan. Alle laitettiin soraa vain tasaukseksi. Siihen sitten vielä EPS-levyjä lisäeristeeksi, lattialämmitysputket ja betonivalu. Sora kerroksen kanssa remppailijat tosin mokasivat ja laittoivat n. 5 senttiä liikaa soraa, joka tuntuu tietenkin huonekorkeudessa. Korkeudeksi jäi n. 205 cm, joka riittää juuri ja juuri.

Vielä isompana muutoksena purettiin talon keskellä ollut 15-horminen piippu, joka oli aiemmin hoitanut ilmanvaihdon tehtävää. Se vei n. 4 m^2 tilaa ja oli varsin ongelmallisessa paikassa tilankäytön suhteen. Tilalle tehtiin n. 30x60 cm kokoinen kaksihorminen keraaminen piippu, joka saatiin varsin luontevasti osaksi olohuoneen (keskikerroksessa) ja makuuhuoneen (yläkerrassa) seiniä.

Alkuperäinen talo näkyy lähinnä siinä, että ulkoseinät ovat jonkin verran salmiakilla ja olohuone jäi hieman kapeaksi. Muutoin talo on käytännössä kuin uusi.

Jos olisi yhtä hyvään paikkaan saanut rakennettua uuden talon, olisi sellaisen rakentaminen ollut paljon helpompaa ja melko varmasti myös halvempaa. Hetkeksi kävi mielessä sekin, että väittäisi taloa purkukuntoiseksi ja pistäisi maanpäälliset osat matalaksi. Tulipa kuitenkin remontoitua ja hyvä tuli.

Kuinka pitkään remontti kesti, ja millä paikkakunnalla?

 

[Antti Alien]

Oletkos jo kauankin asunut uudessa talossasi? Millaiseen ulkoseinärakenteeseen päädyit? Poistitko sahanpurun, millaista julkisivumateriaalia käytit?

Viisi vuotta ollaan asuttu. Sillä välin on remontoitu autotallia, laitettu pihaa ja sensemmoista, mutta talossa ei ole ollut vielä korjattavaa.

Purut ja tervapaperit poistettiin ulkoseinistä ja tilalle puhallettiin Ekovillaa. Rakenne on sisältä ulos kipsilevy, ilmansulkupaperi, alkuperäinen harvalaudoitus, ekovilla, alkuperäinen vinolaudoitus, joku eristelevy tuulensuojalla en muista mikä, ristikoolaus ja vaakaan laitettu 28x170 kokoinen UTV-paneeli. Ostettiin "kahteen kertaan tehtaalla maalattuna", mutta uskon että remppafirma kusetti tuossa. Peittoa käytännössä 0 ja kahteen kertaan sai maalata.

Tuosta lattian kapillaarikatkosta: Useinhan noissa kellarin lattia tehtiin hyvälle hiekka pohjalle (kun rakennuspaikan sai valita vapaammin) ja nyt lattiaan vielä usein laitetaan vähintään EPS-levy, niin massanvaihto sen alla tuntuu tarpeettomalta?

Ei tuota huvin vuoksi tehty Hiekkaa ei ollut, vaan savimaalle on talo perustettu. Alunperin talon alla oli tehty kummallinen saveen upotettu salaojituksen tapainen viritys pienellä reikäisellä putkella, josta kyllä lorisikin vettä kun se löydettiin

Olet lähtenyt korjaamaan enemmän kuin olisi minimissään tarvinnut (olen tosin hyvin jäävi siitä sinua "moittimaan" ) ja näin lisännyt korjaukseen tarvittavia kustannuksia. Tarkoitan savupiippua (aiheutuu mm. lattian korjausta, kattorakenteiden uusimista. Joten tuo droppadrop:n kustannusvaraus tuntuu riittävältä.

Joo, talosta korjattiin tarkoituksella Kaikki kun kerran hommaan alettiin.

 

[Antti Alien]

Kuinka pitkään remontti kesti, ja millä paikkakunnalla?

Kaksi vuotta tehokasta työaikaa, yhden vuoden talo vain seisoi kun riideltiin remppapenojen kanssa. Paikkakuntana Vaasa, etäisyys keskustaan n. 1,5 km.

 

[Hamsteri]

Kerrostalo-keittiö: jossain 2008 vaihteessa laatoitettu välitila uusiksi ja samalla vanhat laatat poistettu alta. Nyt olisi tarkoitus päivittää välitilalevyyn. Siistimpi lopputulos varmaan saadaan kun koputtlelen vanhat laatat helvettiin ja tasoitan pinnan ja ruuvaan välitilalevyn tilalle? Vai kannattaako laittaa vaan päälle?

Varmaan lähtee ihan vasaralla ja taltalla naputtelemalla irti. Oletan, että tästä ei tarvitse sen enempää toimenpidelupaa taloyhtiölle sillä tuo 2008 remppa tehty yhtiön puolesta joten varmaan asbestikartoitukset vanhoista puruista tehty silloin.

 

[ZZRX]

Kerrostalo-keittiö: jossain 2008 vaihteessa laatoitettu välitila uusiksi ja samalla vanhat laatat poistettu alta. Nyt olisi tarkoitus päivittää välitilalevyyn. Siistimpi lopputulos varmaan saadaan kun koputtlelen vanhat laatat helvettiin ja tasoitan pinnan ja ruuvaan välitilalevyn tilalle? Vai kannattaako laittaa vaan päälle?

Varmaan lähtee ihan vasaralla ja taltalla naputtelemalla irti. Oletan, että tästä ei tarvitse sen enempää toimenpidelupaa taloyhtiölle sillä tuo 2008 remppa tehty yhtiön puolesta joten varmaan asbestikartoitukset vanhoista puruista tehty silloin.

Itse varmaan ottaisin laatat alta pois. Ei sitä tarvii tasottaa muuten kuin koputtelet laastinjämät pois ja rahinalla vähän pyyhkäset tasaseks sit. Jos on kipsilevy niin lähtee varmaan laasteineen laatat. Liimalla sit välitilalevy niin ei jää ruuveja näkyvii.

 

[tietokonerikki]

Viisi vuotta ollaan asuttu. Sillä välin on remontoitu autotallia, laitettu pihaa ja sensemmoista, mutta talossa ei ole ollut vielä korjattavaa.

Millaiset lämmityskulusi on?

Ostettiin "kahteen kertaan tehtaalla maalattuna", mutta uskon että remppafirma kusetti tuossa. Peittoa käytännössä 0 ja kahteen kertaan sai maalata.

Kyllä 2xpohjamaalattu on jo peittävä => et ole saanut sitä mitä tilasit.

Ei tuota huvin vuoksi tehty Hiekkaa ei ollut, vaan savimaalle on talo perustettu. Alunperin talon alla oli tehty kummallinen saveen upotettu salaojituksen tapainen viritys pienellä reikäisellä putkella, josta kyllä lorisikin vettä kun se löydettiin

Kai sen ympärillä soraa oli?

Joo, talosta korjattiin tarkoituksella Kaikki kun kerran hommaan alettiin.

Aika useinhan se tuohon menee. Itselleen kun tekee haluaa mukavuuksia. Huomioitko putkia uusiessasi, että ne pitää uusia sitten joskus uudelleen.?

 

[Antti Alien]

Millaiset lämmityskulusi on?

Viime vuonna muistaakseni 18,5 MWh yhteensä, josta n. 0,5 MWh/kk menee käyttöveden lämmitykseen.

Kai sen ympärillä soraa oli?

Ei, saveen vaan upotettu koko talo. Kellarissa olevan saunan viemäröintikin oli tehty tyylikkäästi tekemällä reikä betoniin ja valuttelemalla vedet vaan suoraan maahan. Betonista sen sijaan hiekkaa kyllä löytyi. Suurimman osan lattiasta sai purettua, kun vaan kankesi vähän reunasta lapion kanssa. Sellaista se oli 1940-luvulla

Aika useinhan se tuohon menee. Itselleen kun tekee haluaa mukavuuksia. Huomioitko putkia uusiessasi, että ne pitää uusia sitten joskus uudelleen.?

Vesiputket ovat nykyaikaisesti suojaputken sisällä, ja ne pitäisi teoriassa saada vaihdettua vetämällä vaan uusi putki sisään. Veikkaan, että matkalla on liian tiukkoja mutkia. Kellarissa pääviemäri menee lattiavalun alla, joten niitä ei saa kovinkaan helposti uusittua. Kerrosten viemärit saanee uusittua vähän lattiaa ja seinää raottamalla. Mitenkään erikseen ei ole kyllä suunniteltu uusimisen kannalta mitään.

 

[Muumi]

No sikäli että jos ne putket on tehty väärin ja sille toiselle sekoittajalle ei riitä sitä vettä.

Tässä ns. Rautalankamalli joka kertoo periaatteen mutta luvut on ihan hatusta heitettyjä:

Teknisestä tilasta lähtee kaksi runkolinjaa, kylmä 4c ja kuuma 46c. Näissä molemmissa veden virtaus on 5 litraa sekunnissa.
Normaalisti nykyään tämän linjan päähän lyödään jakotukki josta vedetään jokaiselle vesipisteelle esim 15mm pex jonka virtaama on 1l/s. Hanan Max virtaama on 0,9l/s joten sieltä tulee korkeintaan sen verran kylmää/kuumaa kerralla tai "suihkulämpöistä" 38c vettä em. arvoilla 0,3l/s kylmää (4c)+0,6l/s kuumaa(46c) = 0,9l/s 38c vettä.

No nyt jos putket onkin tehty niin, että nämä pexit menee sille suihku1:lle ja on siitä haaroitettu suihku numero2:lle tulee ongelma. Kummatkin suihkut vaatisivat siis sen 0,9l/s vettä ja putkien "syöttövara" on vain 1l/s molempia. Jos siis kummastakin otetaan "suihkulämmintä" 38c vettä, kuluttavat kummatkin suihkut kylmää sen 0,3l/s eli yhteensä 0,6l/s ja kuumaa 0,6l/s eli yhteensä 1,2l/s. Kuumaa on saatavilla vain 1l/s joten fysiikan lakien mukaisesti se ensimmäinen suihku saa siitä linjasta sen täyden 0,6l/s jolloin toiselle suihkulle riittää vain 0,4l/s putken tuottamasta 1l/s.
Näin ollen suihku2 saa 0,3l/s kylmää ja 0,4l/s kuumaa joten sieltä tuleva vesi on noin 28 asteista.

Ja väärin tehdyllä tarkoitin juuri siis sitä, että putkikoot, liittimet, sulut, putkipituudet yms on mitoitettu väärin niin että siellä putken päässä eli veden käyttöpisteellä ei virtaama ole riittävä.
Samaan piikkiin menee myös se että lämmintä vettä joutuu "odottamaan" ennen suihkuun menoa. Kun putket on oikein suunniteltu ja tehty niin se lämmin vesi tulee sieltä ihan sekunnissa-kahdessa.

Meillä joutuu odottamaan. Etäisyyttä on kohtuullisesti pannuhuoneeseem. Miten olisi pitänyt tehdä, jotta kuuma vesi tulisi nopeammin? Miten se putken paksuus vaikuttaa siihen miten nopeasti kuuma vesi tulee paikalle?

 

[Kvarkki]

No en kyllä ihan allekirjoita Jebauksen kommenttia, että lämpimän käyttöveden kierron jättäminen pois (=>odottelu) olisi väärin tehty. Voi olla ihan tietoinenkin valinta ja tiettyyn pisteeseen saakka ihan perusteltuakin. Aika harvassa omakotitalossa ne vesipisteet ovat niin kaukana, että pitäisi "ehdottomasti" pistää kierto.

e: Mukavahan se välitön lämmin vesi toki on.

 

[_wg]

Paljon kiitoksia kaikille vastauksista!

Oletko laittamassa tarjousta sisään tontista talosta, vai mihin ratkaisuun päädyit?

 

[dropadrop]

Oletko laittamassa tarjousta sisään tontista talosta, vai mihin ratkaisuun päädyit?

Joku on jo laittanut, eli ilmeisesti vaiheilin liikaa.

 

[_wg]

Joku on jo laittanut, eli ilmeisesti vaiheilin liikaa.

Kirjoituksestasi päätellen oli sama kiinteistö tutkaimessa, ei tosin ehkä ihan niin tosissaan. Olettaen että kyseesä on sama kohde, niin kellarin kunto vesiongelmineen oli ehkä liikaa. Muuten kunto näytti siltä, että olisi pärjännyt ihan ok. Suuri ongelma itselle oli vähän sama, kun ei itse osaa tehdä eikä ole mitään kontakteja ihmisiin joiden kautta saisi apua, niin tuntui vaan liian isolta riskiltä (olettaisin tosin myös että isellä aika huomattavasti heikompi rahatilanne).

 

[Lumimies]

Meillä joutuu odottamaan. Etäisyyttä on kohtuullisesti pannuhuoneeseem. Miten olisi pitänyt tehdä, jotta kuuma vesi tulisi nopeammin? Miten se putken paksuus vaikuttaa siihen miten nopeasti kuuma vesi tulee paikalle?

Mitä isompi putki sen hitaammin vaihtuu vesimassa sen sisällä.
Odotusaika sai olla noin 10sek (ja harvoin käytettyt pisteet 30sek) mutta 2018 jälkeen rakennusluvan saaneissa 20sek.
Jos haluaa tuota odotusaikaa lyhentää niin pitää olla lämminvesikierto.

 

[dropadrop]

Kirjoituksestasi päätellen oli sama kiinteistö tutkaimessa, ei tosin ehkä ihan niin tosissaan. Olettaen että kyseesä on sama kohde, niin kellarin kunto vesiongelmineen oli ehkä liikaa. Muuten kunto näytti siltä, että olisi pärjännyt ihan ok. Suuri ongelma itselle oli vähän sama, kun ei itse osaa tehdä eikä ole mitään kontakteja ihmisiin joiden kautta saisi apua, niin tuntui vaan liian isolta riskiltä (olettaisin tosin myös että isellä aika huomattavasti heikompi rahatilanne).

Aika varmasti tuohon saisi sen 200-300k uppoamaan remontteihin ihan vaan että ongelmat olis poissa. Mun ongelma on, että huonoilla rakennusmiehillä voi varmaan upota loputtomasti, eikä ole tietoa harvojen luotettujen tilanteista.

Ilmeisesti jotkut osaavat edetä nopeammin

 

[tietokonerikki]

Viime vuonna muistaakseni 18,5 MWh yhteensä, josta n. 0,5 MWh/kk menee käyttöveden lämmitykseen.


Ei, saveen vaan upotettu koko talo. Kellarissa olevan saunan viemäröintikin oli tehty tyylikkäästi tekemällä reikä betoniin ja valuttelemalla vedet vaan suoraan maahan. Betonista sen sijaan hiekkaa kyllä löytyi. Suurimman osan lattiasta sai purettua, kun vaan kankesi vähän reunasta lapion kanssa. Sellaista se oli 1940-luvulla

Tarkoitin, että oliko soraa sen salaojaputken ympärillä?
Sota-aikana ja sen jälkeisinä vuosina oli pulaa lähes kaikesta (myös sementistä). Betonit jäivät lujuudeltaan heikommiksi ja tiivistäminenkin oli niin ja näin. OK-taloissa se ei ole onneksi niin vaarallista, valitettavasti jättivät osin
niitä todella harvoja teräksiä liian pintaan.

Vesiputket ovat nykyaikaisesti suojaputken sisällä, ja ne pitäisi teoriassa saada vaihdettua vetämällä vaan uusi putki sisään. Veikkaan, että matkalla on liian tiukkoja mutkia.

Pessimisti minäkin ton suhteen olen.

 

[Antti Alien]

Tarkoitin, että oliko soraa sen salaojaputken ympärillä?
Sota-aikana ja sen jälkeisinä vuosina oli pulaa lähes kaikesta (myös sementistä). Betonit jäivät lujuudeltaan heikommiksi ja tiivistäminenkin oli niin ja näin. OK-taloissa se ei ole onneksi niin vaarallista, valitettavasti jättivät osin
niitä todella harvoja teräksiä liian pintaan.

Ei ollut soraa putken ympärillä. Siellä se makasi savessa. En tiedä onko se käytännössä tehnyt mitään ennen kuin kaivoin sen sattumalta esiin. Putken halkaisija oli n. 3 cm, eli mikään varsinainen salaojaputki ei ollut kyseessä.

Teräksistä tuli mieleeni, että yhdessä paikassa on ainakin terästä betonin sisällä käytetty. Oviaukkoa suoristaessa tuli aukon päältä esiin pätkä ratakiskoa Mistä lie jäänyt ylimääräiseksi ja isketty yhden oviaukon vahvikkeeksi.

 

[tietokonerikki]

E

Ei ollut soraa putken ympärillä. Siellä se makasi savessa. En tiedä onko se käytännössä tehnyt mitään ennen kuin kaivoin sen sattumalta esiin. Putken halkaisija oli n. 3 cm, eli mikään varsinainen salaojaputki ei ollut kyseessä.

Joo ei ollut salaojaputki, saattoi olla vanha vesijohto?

Teräksistä tuli mieleeni, että yhdessä paikassa on ainakin terästä betonin sisällä käytetty. Oviaukkoa suoristaessa tuli aukon päältä esiin pätkä ratakiskoa Mistä lie jäänyt ylimääräiseksi ja isketty yhden oviaukon vahvikkeeksi.

Ennen vanhaan osattiin hyödyntää materiaali paremmin. Sillä on korvattu raudoitus ja se on ihan OK.

 

[tietokonerikki]

Joku on jo laittanut, eli ilmeisesti vaiheilin liikaa.

Paljonkos siitä olisi pitänyt maksaa?

 

[dropadrop]

Pyynti oli 284k, todennäköisesti menee pyynnillä.

 

[tietokonerikki]

Pyynti oli 284k, todennäköisesti menee pyynnillä.

Jos talo on korjattavissa, niin minäkin uskon. Tosin ihmettelen miten suuret palkkat on, kun tommosen pystyy ostamaa (korjauskulut päälle) ja perheen siinä sivussa elättämään.

 

[Antti Alien]

Joo ei ollut salaojaputki, saattoi olla vanha vesijohto?

Rei'itetty vesijohto?

Putki oli siis tämän tapaista, mutta pienempää ja enemmän reikiä:

Vesijohtoja ei kellarin lattiassa mennyt, mutta viemäriputkia kylläkin. Ne olivat valurautaa ja umpiruosteessa.

 

[JuhaH]

Lasikuitutapetin irrotus on sellaista tuskaa etten laittaisi ellei ole mitään muita vaihtoehtoja. Jos siis joskus tuleekin muita ajatuksia pinnan suhteen.

Mä olen aina ihmetellyt tätä ajatusta. Vajaa kuukaisi sitten irroittelin viimeksi lasikuitutapetteja ja aina noi on lähtenyt samalla tavalla. Nurkasta vähän irti jonka jälkeen noi saa revittyä melkein kokonaisina vuotina irti. Todella paljon helpompia kuin repeilevät normitapetit. Pinta jää vähän röpeloiseksi, mutta sen saa tasoitettua.

Tasoitukseen sellainen vinkki, että tuli kokeiltua telattavaa tasoitetta, ja tuo on ihan älyttömän hyvää tavaraa. Tuli ihan pro-olo kun kertavedolla sai valmista pintaa. Tätä käyttäessä kannattaa huomioida normaalia pidempi kuivumisaika (helposti vuorokausi), mutta muuten tavara vie normitasotteita ihan 6-0 ainakin ”amatöörin” aikaansaaman lopputuloksen laadussa ja käytön helppoudessa.

 

[maninthemoon]

Onkos kenelläkään kokemusta hyvästä metallimaalista? Olisi tarkoitus maalata autotallin kynnyslista joten sellaisesta jos löytyy kokemusta, että mikä kestää kulutusta. Tikkurilan mirado (Oliko se tuon niminen?) ajattelin kokeilla ellei parempaa ensikäden tietoa löydy noista.

 

[tietokonerikki]

Rei'itetty vesijohto?

Putki oli siis tämän tapaista, mutta pienempää ja enemmän reikiä:

Vesijohtoja ei kellarin lattiassa mennyt, mutta viemäriputkia kylläkin. Ne olivat valurautaa ja umpiruosteessa.

Tuo on salaojaputki, mutta en ole noihin 30mm paksuisena törmännyt? Aika mysteeri tuo reikäputkesi, varsinkaan kun ei ollut hiekkaa ympärillä.

 

[dropadrop]

Jos talo on korjattavissa, niin minäkin uskon. Tosin ihmettelen miten suuret palkkat on, kun tommosen pystyy ostamaa (korjauskulut päälle) ja perheen siinä sivussa elättämään.

Varmaan joillakin venytetään suoraan lainalla, mun tapauksessa on ollut jo kohta 20v omistusasuntoja, eli jotain on jo kertynyt.

Olen aina yrittänyt huolehtia ettei velkaa ole enempää kuin mitä toisen puolison palkalla pystyy maksamaan. Tälleen elämä on rennompaa, ja molempien ollessa töissä saa säästöön sen verran että voi sitten lyhentää könttänä (nykynen asunto on kohta maksettu).

Joku joskus sano ettei ne suuret tulot vaan pienet menot. Suomessa pätee hyvin kun verottaja kuitenkin varmistaa ettei kohtuullisellanaan palkalla jää paljoa käteen.

 

[munse]

Onko uretaanivaahdoilla merkitsevää eroa? Vaahto loppui kesken työn ja ostin epähuomiossa normivaahdon sijaan elastista vaahtoa. Kai tuo elastinen tavara kelpaa siinä missä tavallinenkin?

Olen tilkinnyt ilmavuotokohtia vanhahkossa talossa.