Kodin rempat(DIY)

[kajakkivajakki]

Eikäs noihin laadita ns. pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma? Tasapainottelu eurojen käytön ja ennen/oikea-aikaisen korjauksen kanssa ei ole aina niin helppoa.

Asumalla ensin jonkin aikaa pääsee usein selville, mitä on järkevää korjata sen sijaan, että turhaan uusii kaiken.
"Hetken" päästä se uusikin talo näyttää vanhemmalta.

Jos on alalla (eivät mitää juhlapalkkaa saa, mutta saa tavarat OK-hinnoilla) itse tehtynä tienaa kyllä palkkansa, varsinkin jos sen talon saa tontin hinnalla.

Kyllä niihin laaditaan PTS, mutta suunnitelman järkevyys on luultavasti valtaosassa suomen kunnista saatanasti myöhässä, kun rakennukset on 50-100 vuoden takaa. Niihin tehty vuosikymmenien aikana X määrä erilaisia korjauksia, pääasiassa lämpötaloudellisia muutoksia lämmityskulujen pienentämiseksi. Nyt kun niihin tehty viimeisen vuosikymmenen aikana PTS niin kaikki, siis ihan kaikki on käyttöikänsä päässä.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kaikkein vaikein ja eniten ongelmia lisäävä perusparannus noihin pommeihin on koneellisen ilmastoinnin lisääminen/tehon parantaminen nykyisiin vaatimuksiin. Usein se paljastaa sit muut rakennuksen ongelmat.
Ja kun nuo ilmamäärät on aivan tolkuttomat mitä pitäisi käyttäjien mukaan mitoittaa, esimerkkinä vääntö terveystarkastajan mukaan kun tehtiin ns kyläkouluun ruokala (aiemmin söivät luokissa) niin terveystarkastajan mielestä kun tilaan tulee 60 oppilasta 20 minuutiksi niin litramäärät olisi pitänyt mitoittaa tuon maksimin mukaisesti eli olisi käytännössä tarvinnut uuden ilmanvaihtohuoneen sen ilmamäärän tuottamiseksi. Lopuksi taipui siihen että siihen 100m2 neliön tilaan tuli ihan tavallinen omakotikonen (vallox digi2 muistaakseni) ja sitäkin käytännössä tarvi pyörittää 2 sella ihan normisti.

Tuohon viimeiseeseen eli kannattavuuteen: Omaa ajatusmallia varmasti hämärtää asuminen ns muuttotappioalueella, täällä maa ei maksa käytännössä mitään ja asumukset on muutenkin edullisia. Kun teet tänne uuden omakotitalon niin et voi olettaa että saat siitä omasi pois. Nouseviin markkinoihin varmasti remppaaminen onkin bisnestä, mutta silti kyseenalaistan sen että jos talo laitetaan luurangoksi niin siitä remppaamalla tiliä tekisi ainakaan enempää kuin gryndaamalla uuden talon.

 

[tietokonerikki]

Omaa ajatusmallia varmasti hämärtää asuminen ns muuttotappioalueella, täällä maa ei maksa käytännössä mitään ja asumukset on muutenkin edullisia. Kun teet tänne uuden omakotitalon niin et voi olettaa että saat siitä omasi pois. Nouseviin markkinoihin varmasti remppaaminen onkin bisnestä, mutta silti kyseenalaistan sen että jos talo laitetaan luurangoksi niin siitä remppaamalla tiliä tekisi ainakaan enempää kuin gryndaamalla uuden talon.

Aika monet tekevät talon ihan vaan asumista varten (fiksummat? miettivät ehkä sitä edelleen myyntiäkin). En tiedä mitä "luurangolla" tarkoitat, mutta rintamamiestaloissa voi hyödyntää: valmiin tontin (salaojitus?), maksetut liittymämaksut, kellarin betoni seinät/välipohjat ulkoseinät ja kantavat seinät vesikattorakenteet, vesikatteen tapauskohaisesti.
Savupiiputkin ovat yleensä ,vesikaton yläpuolta lukkuun ottamatta, kunnossa. Portaissa usein selviää vain maalaamalla.

Ikkunat menee usein uusiksi, ovet voi jättää tapauskohtaisesti käyttöön. Sähköjä joutunee vähintäänkin parantamaan, LVI-mennee pitkälti uusiksi. Pinnat ovat sitten "mikä ketäkin miellyttää". Yleensä ainakin lattioiden pinta mennee uusiksi (narinat joutuu hyväksymään, mutta ei niihin hetken päästä mitään huomiota kiinnitä). Sitten jos sähköt pitää saada piiloon, niistä tulee pintojen roilouksia/ paikkauksia. Miten julkisivun lisäeristyksen hoitaa. Toiset poistaa sahanpurun toiset jättävät purkamatta (toimii kosteuden tasaajana lämmön- jä ääneneriteenä).
Keittiö menee usein uusiksi.

Eli paljon pitää tehdä, mutta sitä vanhaakin voi paljon hyödyntää. Kannattaa hyvin suunnitella ennenkuin alkaa tekemään. Näinhän se on myös uutta tehtäessä.

Vähävarainen voi asua korjatessaan (osa kerrallaan). En kyllä hirveästi suosittele, ne tuppaa jäämään pidemmäksi aikaa keskeneräisiksi.

 

[ZZRX]

Aika monet tekevät talon ihan vaan asumista varten (fiksummat? miettivät ehkä sitä edelleen myyntiäkin). En tiedä mitä "luurangolla" tarkoitat, mutta rintamamiestaloissa voi hyödyntää: valmiin tontin (salaojitus?), maksetut liittymämaksut, kellarin betoni seinät/välipohjat ulkoseinät ja kantavat seinät vesikattorakenteet, vesikatteen tapauskohaisesti.
Savupiiputkin ovat yleensä ,vesikaton yläpuolta lukkuun ottamatta, kunnossa. Portaissa usein selviää vain maalaamalla.

Ikkunat menee usein uusiksi, ovet voi jättää tapauskohtaisesti käyttöön. Sähköjä joutunee vähintäänkin parantamaan, LVI-mennee pitkälti uusiksi. Pinnat ovat sitten "mikä ketäkin miellyttää". Yleensä ainakin lattioiden pinta mennee uusiksi (narinat joutuu hyväksymään, mutta ei niihin hetken päästä mitään huomiota kiinnitä). Sitten jos sähköt pitää saada piiloon, niistä tulee pintojen roilouksia/ paikkauksia. Miten julkisivun lisäeristyksen hoitaa. Toiset poistaa sahanpurun toiset jättävät purkamatta (toimii kosteuden tasaajana lämmön- jä ääneneriteenä).
Keittiö menee usein uusiksi.

Eli paljon pitää tehdä, mutta sitä vanhaakin voi paljon hyödyntää. Kannattaa hyvin suunnitella ennenkuin alkaa tekemään. Näinhän se on myös uutta tehtäessä.

Vähävarainen voi asua korjatessaan (osa kerrallaan). En kyllä hirveästi suosittele, ne tuppaa jäämään pidemmäksi aikaa keskeneräisiksi.

Rintamamiestalon korjaaminen myyntimielessä harvoin (ei koskaan) kannattaa.

En suosittele asumista muutakuin jos on useampi kerros käytössä jolloin voi tehdä kerroksen kerrallaan. Muuten on todella vaikeaa varsinkin jos kamaa on paljon. Salaojat käytännössä aina uusittava jos alkuperäiset. Ulko-ovissakin lukkomekanismit antiikkia ja ovet jumittavia joten vakavasti remontoitaessa ne kyllä pitäisi vaihtaa. Varsinkin jos ikkunat uusitaan niin menee markinaaliseksi hyöty jos alkuperäiset ovet.

 

[tietokonerikki]

Rintamamiestalon korjaaminen myyntimielessä harvoin (ei koskaan) kannattaa.

Hesassa viimeisen 50-vuoden aikana, asuessaan oikein korjaamassaan rintamamiestalossa vähintään 10-vuotta on aina
saanut maksamansa (ellei ole selvää ylihintaa maksanut) rahat takaisin. Tulevaisuutta (varsinkaan nyt) emme tietenkään tiedä. Mutta uskon silti, että hyvällä paikalla/tontilla olevan rintamamiestalon saa myytyä. Sekä luulen sillä vielä tienaavankin verrattaessa, että asuisi vastaavan kokoisessa vuokralla.

Jos nyt tehdään pelkästään myyntiin (asutaan 2-vuotta ja myydään) yhtälöstä tulee vaikeampi, koska lyhyellä tähtäimellä hinnat voivat vaikka laskea (kuten myös uusissa). Paikka ratkaisee silloinkin paljon.

En suosittele asumista muutakuin jos on useampi kerros käytössä jolloin voi tehdä kerroksen kerrallaan. Muuten on todella vaikeaa varsinkin jos kamaa on paljon. Salaojat käytännössä aina uusittava jos alkuperäiset. Ulko-ovissakin lukkomekanismit antiikkia ja ovet jumittavia joten vakavasti remontoitaessa ne kyllä pitäisi vaihtaa. Varsinkin jos ikkunat uusitaan niin menee markinaaliseksi hyöty jos alkuperäiset ovet.

Joo ulko-ovet menee kyllä uusiksi. Sisäovet ovat usein uudenveroiset, paitsi lukkorungot/kynnykset. Niiden korkeus on nykyisiä matalampi.
Rintamamiestalot ovat aina vähintään kaksikerroksia. Joten kerroksittain teko onnistuu, mutta en sitä siis suosittele. Koska homma jää helpommin kesken. Salaojien uusimiseen kannattaa varautua, tässähän vettä jo tuli kellariin.

 

[Antti Alien]

Pitkään on ollut unelmana omakotitalon rakentaminen / rakennuttaminen yhdelle Helsingin alueelle, mutta käytännössä markkinoille tulevat tontit ovat olleet huonoja ja pieniä (tyyliin 300m2). Nyt kuitenkin tuli tilaisuus hankkia kuolinpesältä rintamamiestalo 1200m2 kauniilla tontilla, ja käytännössä tontin hinnalla.

Koko hommassa ongelmana on, että se on puolet isommasta tontista jonka rakennusoikeus on käytetty. Itse rintamamiestalossa tuntuu olevan n. 170m2 asumistilaa, mutta virallisesti 100m2. Jos tönön purkais ja rakentaisi uuden, niin silloin joutuisi varmasti rakentamaan pienen asunnon joka ei täyttäisi tarpeita.

Olen yrittänyt lueskella kokemuksia rintamamiestalon remonteista, ja tuntuu että painajaiset liittyvät yleensä tapauksiin joissa joku on ajatellut selviävänsä pienellä remontilla. Jos lähestyykin asiaa niin, että varaa jo alkuunsa 250k remonttiin ja tekee ”kaiken uusiksi” niin kuinka pahasti voi mennä pieleen, ja saako samalla riskirakenteita kuntoon? Itse täysin maallikko, joten ajatuksena olisi ostaa koko remontti joltain osaavammalta.

Me ostimme remontoimattoman rintamamiestalon pääasiassa paikan vuoksi ja talo laitettiin täysin uusiksi. Rahaa kului remonttiin n. 300 ke. Voi olla, että 50 ke olisi voinut säästyä, jos ensimmäinen remonttia tehnyt firma olisi hoitanut hommansa. Muita katastrofaalisia ongelmia kuin rahanahneet tekijät ei oikeastaan ollut, vaan remontti sujui talon suhteen ongelmitta. Kosteusvaurioita löytyi kellarista varsin odotetusti, mutta sielläkin kuorittiin kaikki pinnat pois. Puuosissa ei kosteutta ollut. Lopulta saatiin myös osaavat tekijät hoitamaan homma loppuun.

Talo purettiin rungolle asti ja kaikki sisä- ja ulkopinnat ovat uusia. Katto vaihdettiin kattotuoleja myöten, jotta yläkerran sai kokonaan käyttöön. Aiemmin talossa oli ns. putkiullakot reunoilla, nyt on huoneet ulkoseiniin asti ja 160 cm korkeaa seinän vieressä. Kaikki ikkunat ja ovet uusittiin, sähköt tehtiin uusiksi, ilmanvaihdosta tehtiin koneellinen lämmöntalteenotolla ja kaikkiin huoneisiin laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys. 1985 asennettu kaukolämpökeskus myös uusittiin.

Itse tuli tehtyä sen verran, että purettiin kellarista lattia ja kaivettiin lapiohommina puoli metriä alaspäin, jotta suoraan maanpäälle rakennetun lattian alle sai laitettua kapillaarikatkon ja eristyksen, mutta huonekorkeus pysyisi riittävänä. Kapillaarikatkoksi laitettiin Fuktisol-eristettä, jolloin hommaan riitti 100 mm levy puolen metrin sorakerroksen sijaan. Alle laitettiin soraa vain tasaukseksi. Siihen sitten vielä EPS-levyjä lisäeristeeksi, lattialämmitysputket ja betonivalu. Sora kerroksen kanssa remppailijat tosin mokasivat ja laittoivat n. 5 senttiä liikaa soraa, joka tuntuu tietenkin huonekorkeudessa. Korkeudeksi jäi n. 205 cm, joka riittää juuri ja juuri.

Vielä isompana muutoksena purettiin talon keskellä ollut 15-horminen piippu, joka oli aiemmin hoitanut ilmanvaihdon tehtävää. Se vei n. 4 m^2 tilaa ja oli varsin ongelmallisessa paikassa tilankäytön suhteen. Tilalle tehtiin n. 30x60 cm kokoinen kaksihorminen keraaminen piippu, joka saatiin varsin luontevasti osaksi olohuoneen (keskikerroksessa) ja makuuhuoneen (yläkerrassa) seiniä.

Alkuperäinen talo näkyy lähinnä siinä, että ulkoseinät ovat jonkin verran salmiakilla ja olohuone jäi hieman kapeaksi. Muutoin talo on käytännössä kuin uusi.

Jos olisi yhtä hyvään paikkaan saanut rakennettua uuden talon, olisi sellaisen rakentaminen ollut paljon helpompaa ja melko varmasti myös halvempaa. Hetkeksi kävi mielessä sekin, että väittäisi taloa purkukuntoiseksi ja pistäisi maanpäälliset osat matalaksi. Tulipa kuitenkin remontoitua ja hyvä tuli.

 

[tietokonerikki]

Me ostimme remontoimattoman rintamamiestalon pääasiassa paikan vuoksi ja talo laitettiin täysin uusiksi. Rahaa kului remonttiin n. 300 ke. Voi olla, että 50 ke olisi voinut säästyä, jos ensimmäinen remonttia tehnyt firma olisi hoitanut hommansa. Muita katastrofaalisia ongelmia kuin rahanahneet tekijät ei oikeastaan ollut, vaan remontti sujui talon suhteen ongelmitta. Kosteusvaurioita löytyi kellarista varsin odotetusti, mutta sielläkin kuorittiin kaikki pinnat pois. Puuosissa ei kosteutta ollut. Lopulta saatiin myös osaavat tekijät hoitamaan homma loppuun.

Talo purettiin rungolle asti ja kaikki sisä- ja ulkopinnat ovat uusia. Katto vaihdettiin kattotuoleja myöten, jotta yläkerran sai kokonaan käyttöön. Aiemmin talossa oli ns. putkiullakot reunoilla, nyt on huoneet ulkoseiniin asti ja 160 cm korkeaa seinän vieressä. Kaikki ikkunat ja ovet uusittiin, sähköt tehtiin uusiksi, ilmanvaihdosta tehtiin koneellinen lämmöntalteenotolla ja kaikkiin huoneisiin laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys. 1985 asennettu kaukolämpökeskus myös uusittiin.

Itse tuli tehtyä sen verran, että purettiin kellarista lattia ja kaivettiin lapiohommina puoli metriä alaspäin, jotta suoraan maanpäälle rakennetun lattian alle sai laitettua kapillaarikatkon ja eristyksen, mutta huonekorkeus pysyisi riittävänä. Kapillaarikatkoksi laitettiin Fuktisol-eristettä, jolloin hommaan riitti 100 mm levy puolen metrin sorakerroksen sijaan. Alle laitettiin soraa vain tasaukseksi. Siihen sitten vielä EPS-levyjä lisäeristeeksi, lattialämmitysputket ja betonivalu. Sora kerroksen kanssa remppailijat tosin mokasivat ja laittoivat n. 5 senttiä liikaa soraa, joka tuntuu tietenkin huonekorkeudessa. Korkeudeksi jäi n. 205 cm, joka riittää juuri ja juuri.

Vielä isompana muutoksena purettiin talon keskellä ollut 15-horminen piippu, joka oli aiemmin hoitanut ilmanvaihdon tehtävää. Se vei n. 4 m^2 tilaa ja oli varsin ongelmallisessa paikassa tilankäytön suhteen. Tilalle tehtiin n. 30x60 cm kokoinen kaksihorminen keraaminen piippu, joka saatiin varsin luontevasti osaksi olohuoneen (keskikerroksessa) ja makuuhuoneen (yläkerrassa) seiniä.

Alkuperäinen talo näkyy lähinnä siinä, että ulkoseinät ovat jonkin verran salmiakilla ja olohuone jäi hieman kapeaksi. Muutoin talo on käytännössä kuin uusi.

Jos olisi yhtä hyvään paikkaan saanut rakennettua uuden talon, olisi sellaisen rakentaminen ollut paljon helpompaa ja melko varmasti myös halvempaa. Hetkeksi kävi mielessä sekin, että väittäisi taloa purkukuntoiseksi ja pistäisi maanpäälliset osat matalaksi. Tulipa kuitenkin remontoitua ja hyvä tuli.

Oletkos jo kauankin asunut uudessa talossasi? Millaiseen ulkoseinärakenteeseen päädyit? Poistitko sahanpurun, millaista julkisivumateriaalia käytit?

Tuosta lattian kapillaarikatkosta: Useinhan noissa kellarin lattia tehtiin hyvälle hiekka pohjalle (kun rakennuspaikan sai valita vapaammin) ja nyt lattiaan vielä usein laitetaan vähintään EPS-levy, niin massanvaihto sen alla tuntuu tarpeettomalta?

Olet lähtenyt korjaamaan enemmän kuin olisi minimissään tarvinnut (olen tosin hyvin jäävi siitä sinua "moittimaan" ) ja näin lisännyt korjaukseen tarvittavia kustannuksia. Tarkoitan savupiippua (aiheutuu mm. lattian korjausta, kattorakenteiden uusimista. Joten tuo droppadrop:n kustannusvaraus tuntuu riittävältä.

 

[dropadrop]

Mielummin varautuisin just siihen, että kustannuksia kertyisi enemmänkin. Aika usein tuntuu, että ahneet työmiehet voivat saada suuret kustannukset aikaiseksi, mun tapauksessa tosi validi riski kun en tajua mistään mitään.

 

[dropadrop]

Me ostimme remontoimattoman rintamamiestalon pääasiassa paikan vuoksi ja talo laitettiin täysin uusiksi. Rahaa kului remonttiin n. 300 ke. Voi olla, että 50 ke olisi voinut säästyä, jos ensimmäinen remonttia tehnyt firma olisi hoitanut hommansa. Muita katastrofaalisia ongelmia kuin rahanahneet tekijät ei oikeastaan ollut, vaan remontti sujui talon suhteen ongelmitta. Kosteusvaurioita löytyi kellarista varsin odotetusti, mutta sielläkin kuorittiin kaikki pinnat pois. Puuosissa ei kosteutta ollut. Lopulta saatiin myös osaavat tekijät hoitamaan homma loppuun.

Talo purettiin rungolle asti ja kaikki sisä- ja ulkopinnat ovat uusia. Katto vaihdettiin kattotuoleja myöten, jotta yläkerran sai kokonaan käyttöön. Aiemmin talossa oli ns. putkiullakot reunoilla, nyt on huoneet ulkoseiniin asti ja 160 cm korkeaa seinän vieressä. Kaikki ikkunat ja ovet uusittiin, sähköt tehtiin uusiksi, ilmanvaihdosta tehtiin koneellinen lämmöntalteenotolla ja kaikkiin huoneisiin laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys. 1985 asennettu kaukolämpökeskus myös uusittiin.

Itse tuli tehtyä sen verran, että purettiin kellarista lattia ja kaivettiin lapiohommina puoli metriä alaspäin, jotta suoraan maanpäälle rakennetun lattian alle sai laitettua kapillaarikatkon ja eristyksen, mutta huonekorkeus pysyisi riittävänä. Kapillaarikatkoksi laitettiin Fuktisol-eristettä, jolloin hommaan riitti 100 mm levy puolen metrin sorakerroksen sijaan. Alle laitettiin soraa vain tasaukseksi. Siihen sitten vielä EPS-levyjä lisäeristeeksi, lattialämmitysputket ja betonivalu. Sora kerroksen kanssa remppailijat tosin mokasivat ja laittoivat n. 5 senttiä liikaa soraa, joka tuntuu tietenkin huonekorkeudessa. Korkeudeksi jäi n. 205 cm, joka riittää juuri ja juuri.

Vielä isompana muutoksena purettiin talon keskellä ollut 15-horminen piippu, joka oli aiemmin hoitanut ilmanvaihdon tehtävää. Se vei n. 4 m^2 tilaa ja oli varsin ongelmallisessa paikassa tilankäytön suhteen. Tilalle tehtiin n. 30x60 cm kokoinen kaksihorminen keraaminen piippu, joka saatiin varsin luontevasti osaksi olohuoneen (keskikerroksessa) ja makuuhuoneen (yläkerrassa) seiniä.

Alkuperäinen talo näkyy lähinnä siinä, että ulkoseinät ovat jonkin verran salmiakilla ja olohuone jäi hieman kapeaksi. Muutoin talo on käytännössä kuin uusi.

Jos olisi yhtä hyvään paikkaan saanut rakennettua uuden talon, olisi sellaisen rakentaminen ollut paljon helpompaa ja melko varmasti myös halvempaa. Hetkeksi kävi mielessä sekin, että väittäisi taloa purkukuntoiseksi ja pistäisi maanpäälliset osat matalaksi. Tulipa kuitenkin remontoitua ja hyvä tuli.

Kuinka pitkään remontti kesti, ja millä paikkakunnalla?

 

[Antti Alien]

Oletkos jo kauankin asunut uudessa talossasi? Millaiseen ulkoseinärakenteeseen päädyit? Poistitko sahanpurun, millaista julkisivumateriaalia käytit?

Viisi vuotta ollaan asuttu. Sillä välin on remontoitu autotallia, laitettu pihaa ja sensemmoista, mutta talossa ei ole ollut vielä korjattavaa.

Purut ja tervapaperit poistettiin ulkoseinistä ja tilalle puhallettiin Ekovillaa. Rakenne on sisältä ulos kipsilevy, ilmansulkupaperi, alkuperäinen harvalaudoitus, ekovilla, alkuperäinen vinolaudoitus, joku eristelevy tuulensuojalla en muista mikä, ristikoolaus ja vaakaan laitettu 28x170 kokoinen UTV-paneeli. Ostettiin "kahteen kertaan tehtaalla maalattuna", mutta uskon että remppafirma kusetti tuossa. Peittoa käytännössä 0 ja kahteen kertaan sai maalata.

Tuosta lattian kapillaarikatkosta: Useinhan noissa kellarin lattia tehtiin hyvälle hiekka pohjalle (kun rakennuspaikan sai valita vapaammin) ja nyt lattiaan vielä usein laitetaan vähintään EPS-levy, niin massanvaihto sen alla tuntuu tarpeettomalta?

Ei tuota huvin vuoksi tehty Hiekkaa ei ollut, vaan savimaalle on talo perustettu. Alunperin talon alla oli tehty kummallinen saveen upotettu salaojituksen tapainen viritys pienellä reikäisellä putkella, josta kyllä lorisikin vettä kun se löydettiin

Olet lähtenyt korjaamaan enemmän kuin olisi minimissään tarvinnut (olen tosin hyvin jäävi siitä sinua "moittimaan" ) ja näin lisännyt korjaukseen tarvittavia kustannuksia. Tarkoitan savupiippua (aiheutuu mm. lattian korjausta, kattorakenteiden uusimista. Joten tuo droppadrop:n kustannusvaraus tuntuu riittävältä.

Joo, talosta korjattiin tarkoituksella Kaikki kun kerran hommaan alettiin.

 

[Antti Alien]

Kuinka pitkään remontti kesti, ja millä paikkakunnalla?

Kaksi vuotta tehokasta työaikaa, yhden vuoden talo vain seisoi kun riideltiin remppapenojen kanssa. Paikkakuntana Vaasa, etäisyys keskustaan n. 1,5 km.

 

[Hamsteri]

Kerrostalo-keittiö: jossain 2008 vaihteessa laatoitettu välitila uusiksi ja samalla vanhat laatat poistettu alta. Nyt olisi tarkoitus päivittää välitilalevyyn. Siistimpi lopputulos varmaan saadaan kun koputtlelen vanhat laatat helvettiin ja tasoitan pinnan ja ruuvaan välitilalevyn tilalle? Vai kannattaako laittaa vaan päälle?

Varmaan lähtee ihan vasaralla ja taltalla naputtelemalla irti. Oletan, että tästä ei tarvitse sen enempää toimenpidelupaa taloyhtiölle sillä tuo 2008 remppa tehty yhtiön puolesta joten varmaan asbestikartoitukset vanhoista puruista tehty silloin.

 

[ZZRX]

Kerrostalo-keittiö: jossain 2008 vaihteessa laatoitettu välitila uusiksi ja samalla vanhat laatat poistettu alta. Nyt olisi tarkoitus päivittää välitilalevyyn. Siistimpi lopputulos varmaan saadaan kun koputtlelen vanhat laatat helvettiin ja tasoitan pinnan ja ruuvaan välitilalevyn tilalle? Vai kannattaako laittaa vaan päälle?

Varmaan lähtee ihan vasaralla ja taltalla naputtelemalla irti. Oletan, että tästä ei tarvitse sen enempää toimenpidelupaa taloyhtiölle sillä tuo 2008 remppa tehty yhtiön puolesta joten varmaan asbestikartoitukset vanhoista puruista tehty silloin.

Itse varmaan ottaisin laatat alta pois. Ei sitä tarvii tasottaa muuten kuin koputtelet laastinjämät pois ja rahinalla vähän pyyhkäset tasaseks sit. Jos on kipsilevy niin lähtee varmaan laasteineen laatat. Liimalla sit välitilalevy niin ei jää ruuveja näkyvii.

 

[tietokonerikki]

Viisi vuotta ollaan asuttu. Sillä välin on remontoitu autotallia, laitettu pihaa ja sensemmoista, mutta talossa ei ole ollut vielä korjattavaa.

Millaiset lämmityskulusi on?

Ostettiin "kahteen kertaan tehtaalla maalattuna", mutta uskon että remppafirma kusetti tuossa. Peittoa käytännössä 0 ja kahteen kertaan sai maalata.

Kyllä 2xpohjamaalattu on jo peittävä => et ole saanut sitä mitä tilasit.

Ei tuota huvin vuoksi tehty Hiekkaa ei ollut, vaan savimaalle on talo perustettu. Alunperin talon alla oli tehty kummallinen saveen upotettu salaojituksen tapainen viritys pienellä reikäisellä putkella, josta kyllä lorisikin vettä kun se löydettiin

Kai sen ympärillä soraa oli?

Joo, talosta korjattiin tarkoituksella Kaikki kun kerran hommaan alettiin.

Aika useinhan se tuohon menee. Itselleen kun tekee haluaa mukavuuksia. Huomioitko putkia uusiessasi, että ne pitää uusia sitten joskus uudelleen.?

 

[Antti Alien]

Millaiset lämmityskulusi on?

Viime vuonna muistaakseni 18,5 MWh yhteensä, josta n. 0,5 MWh/kk menee käyttöveden lämmitykseen.

Kai sen ympärillä soraa oli?

Ei, saveen vaan upotettu koko talo. Kellarissa olevan saunan viemäröintikin oli tehty tyylikkäästi tekemällä reikä betoniin ja valuttelemalla vedet vaan suoraan maahan. Betonista sen sijaan hiekkaa kyllä löytyi. Suurimman osan lattiasta sai purettua, kun vaan kankesi vähän reunasta lapion kanssa. Sellaista se oli 1940-luvulla

Aika useinhan se tuohon menee. Itselleen kun tekee haluaa mukavuuksia. Huomioitko putkia uusiessasi, että ne pitää uusia sitten joskus uudelleen.?

Vesiputket ovat nykyaikaisesti suojaputken sisällä, ja ne pitäisi teoriassa saada vaihdettua vetämällä vaan uusi putki sisään. Veikkaan, että matkalla on liian tiukkoja mutkia. Kellarissa pääviemäri menee lattiavalun alla, joten niitä ei saa kovinkaan helposti uusittua. Kerrosten viemärit saanee uusittua vähän lattiaa ja seinää raottamalla. Mitenkään erikseen ei ole kyllä suunniteltu uusimisen kannalta mitään.

 

[Muumi]

No sikäli että jos ne putket on tehty väärin ja sille toiselle sekoittajalle ei riitä sitä vettä.

Tässä ns. Rautalankamalli joka kertoo periaatteen mutta luvut on ihan hatusta heitettyjä:

Teknisestä tilasta lähtee kaksi runkolinjaa, kylmä 4c ja kuuma 46c. Näissä molemmissa veden virtaus on 5 litraa sekunnissa.
Normaalisti nykyään tämän linjan päähän lyödään jakotukki josta vedetään jokaiselle vesipisteelle esim 15mm pex jonka virtaama on 1l/s. Hanan Max virtaama on 0,9l/s joten sieltä tulee korkeintaan sen verran kylmää/kuumaa kerralla tai "suihkulämpöistä" 38c vettä em. arvoilla 0,3l/s kylmää (4c)+0,6l/s kuumaa(46c) = 0,9l/s 38c vettä.

No nyt jos putket onkin tehty niin, että nämä pexit menee sille suihku1:lle ja on siitä haaroitettu suihku numero2:lle tulee ongelma. Kummatkin suihkut vaatisivat siis sen 0,9l/s vettä ja putkien "syöttövara" on vain 1l/s molempia. Jos siis kummastakin otetaan "suihkulämmintä" 38c vettä, kuluttavat kummatkin suihkut kylmää sen 0,3l/s eli yhteensä 0,6l/s ja kuumaa 0,6l/s eli yhteensä 1,2l/s. Kuumaa on saatavilla vain 1l/s joten fysiikan lakien mukaisesti se ensimmäinen suihku saa siitä linjasta sen täyden 0,6l/s jolloin toiselle suihkulle riittää vain 0,4l/s putken tuottamasta 1l/s.
Näin ollen suihku2 saa 0,3l/s kylmää ja 0,4l/s kuumaa joten sieltä tuleva vesi on noin 28 asteista.

Ja väärin tehdyllä tarkoitin juuri siis sitä, että putkikoot, liittimet, sulut, putkipituudet yms on mitoitettu väärin niin että siellä putken päässä eli veden käyttöpisteellä ei virtaama ole riittävä.
Samaan piikkiin menee myös se että lämmintä vettä joutuu "odottamaan" ennen suihkuun menoa. Kun putket on oikein suunniteltu ja tehty niin se lämmin vesi tulee sieltä ihan sekunnissa-kahdessa.

Meillä joutuu odottamaan. Etäisyyttä on kohtuullisesti pannuhuoneeseem. Miten olisi pitänyt tehdä, jotta kuuma vesi tulisi nopeammin? Miten se putken paksuus vaikuttaa siihen miten nopeasti kuuma vesi tulee paikalle?

 

[Kvarkki]

No en kyllä ihan allekirjoita Jebauksen kommenttia, että lämpimän käyttöveden kierron jättäminen pois (=>odottelu) olisi väärin tehty. Voi olla ihan tietoinenkin valinta ja tiettyyn pisteeseen saakka ihan perusteltuakin. Aika harvassa omakotitalossa ne vesipisteet ovat niin kaukana, että pitäisi "ehdottomasti" pistää kierto.

e: Mukavahan se välitön lämmin vesi toki on.

 

[_wg]

Paljon kiitoksia kaikille vastauksista!

Oletko laittamassa tarjousta sisään tontista talosta, vai mihin ratkaisuun päädyit?

 

[dropadrop]

Oletko laittamassa tarjousta sisään tontista talosta, vai mihin ratkaisuun päädyit?

Joku on jo laittanut, eli ilmeisesti vaiheilin liikaa.

 

[_wg]

Joku on jo laittanut, eli ilmeisesti vaiheilin liikaa.

Kirjoituksestasi päätellen oli sama kiinteistö tutkaimessa, ei tosin ehkä ihan niin tosissaan. Olettaen että kyseesä on sama kohde, niin kellarin kunto vesiongelmineen oli ehkä liikaa. Muuten kunto näytti siltä, että olisi pärjännyt ihan ok. Suuri ongelma itselle oli vähän sama, kun ei itse osaa tehdä eikä ole mitään kontakteja ihmisiin joiden kautta saisi apua, niin tuntui vaan liian isolta riskiltä (olettaisin tosin myös että isellä aika huomattavasti heikompi rahatilanne).

 

[Lumimies]

Meillä joutuu odottamaan. Etäisyyttä on kohtuullisesti pannuhuoneeseem. Miten olisi pitänyt tehdä, jotta kuuma vesi tulisi nopeammin? Miten se putken paksuus vaikuttaa siihen miten nopeasti kuuma vesi tulee paikalle?

Mitä isompi putki sen hitaammin vaihtuu vesimassa sen sisällä.
Odotusaika sai olla noin 10sek (ja harvoin käytettyt pisteet 30sek) mutta 2018 jälkeen rakennusluvan saaneissa 20sek.
Jos haluaa tuota odotusaikaa lyhentää niin pitää olla lämminvesikierto.

 

[dropadrop]

Kirjoituksestasi päätellen oli sama kiinteistö tutkaimessa, ei tosin ehkä ihan niin tosissaan. Olettaen että kyseesä on sama kohde, niin kellarin kunto vesiongelmineen oli ehkä liikaa. Muuten kunto näytti siltä, että olisi pärjännyt ihan ok. Suuri ongelma itselle oli vähän sama, kun ei itse osaa tehdä eikä ole mitään kontakteja ihmisiin joiden kautta saisi apua, niin tuntui vaan liian isolta riskiltä (olettaisin tosin myös että isellä aika huomattavasti heikompi rahatilanne).

Aika varmasti tuohon saisi sen 200-300k uppoamaan remontteihin ihan vaan että ongelmat olis poissa. Mun ongelma on, että huonoilla rakennusmiehillä voi varmaan upota loputtomasti, eikä ole tietoa harvojen luotettujen tilanteista.

Ilmeisesti jotkut osaavat edetä nopeammin

 

[tietokonerikki]

Viime vuonna muistaakseni 18,5 MWh yhteensä, josta n. 0,5 MWh/kk menee käyttöveden lämmitykseen.


Ei, saveen vaan upotettu koko talo. Kellarissa olevan saunan viemäröintikin oli tehty tyylikkäästi tekemällä reikä betoniin ja valuttelemalla vedet vaan suoraan maahan. Betonista sen sijaan hiekkaa kyllä löytyi. Suurimman osan lattiasta sai purettua, kun vaan kankesi vähän reunasta lapion kanssa. Sellaista se oli 1940-luvulla

Tarkoitin, että oliko soraa sen salaojaputken ympärillä?
Sota-aikana ja sen jälkeisinä vuosina oli pulaa lähes kaikesta (myös sementistä). Betonit jäivät lujuudeltaan heikommiksi ja tiivistäminenkin oli niin ja näin. OK-taloissa se ei ole onneksi niin vaarallista, valitettavasti jättivät osin
niitä todella harvoja teräksiä liian pintaan.

Vesiputket ovat nykyaikaisesti suojaputken sisällä, ja ne pitäisi teoriassa saada vaihdettua vetämällä vaan uusi putki sisään. Veikkaan, että matkalla on liian tiukkoja mutkia.

Pessimisti minäkin ton suhteen olen.

 

[Antti Alien]

Tarkoitin, että oliko soraa sen salaojaputken ympärillä?
Sota-aikana ja sen jälkeisinä vuosina oli pulaa lähes kaikesta (myös sementistä). Betonit jäivät lujuudeltaan heikommiksi ja tiivistäminenkin oli niin ja näin. OK-taloissa se ei ole onneksi niin vaarallista, valitettavasti jättivät osin
niitä todella harvoja teräksiä liian pintaan.

Ei ollut soraa putken ympärillä. Siellä se makasi savessa. En tiedä onko se käytännössä tehnyt mitään ennen kuin kaivoin sen sattumalta esiin. Putken halkaisija oli n. 3 cm, eli mikään varsinainen salaojaputki ei ollut kyseessä.

Teräksistä tuli mieleeni, että yhdessä paikassa on ainakin terästä betonin sisällä käytetty. Oviaukkoa suoristaessa tuli aukon päältä esiin pätkä ratakiskoa Mistä lie jäänyt ylimääräiseksi ja isketty yhden oviaukon vahvikkeeksi.

 

[tietokonerikki]

E

Ei ollut soraa putken ympärillä. Siellä se makasi savessa. En tiedä onko se käytännössä tehnyt mitään ennen kuin kaivoin sen sattumalta esiin. Putken halkaisija oli n. 3 cm, eli mikään varsinainen salaojaputki ei ollut kyseessä.

Joo ei ollut salaojaputki, saattoi olla vanha vesijohto?

Teräksistä tuli mieleeni, että yhdessä paikassa on ainakin terästä betonin sisällä käytetty. Oviaukkoa suoristaessa tuli aukon päältä esiin pätkä ratakiskoa Mistä lie jäänyt ylimääräiseksi ja isketty yhden oviaukon vahvikkeeksi.

Ennen vanhaan osattiin hyödyntää materiaali paremmin. Sillä on korvattu raudoitus ja se on ihan OK.

 

[tietokonerikki]

Joku on jo laittanut, eli ilmeisesti vaiheilin liikaa.

Paljonkos siitä olisi pitänyt maksaa?

 

[dropadrop]

Pyynti oli 284k, todennäköisesti menee pyynnillä.

 

[tietokonerikki]

Pyynti oli 284k, todennäköisesti menee pyynnillä.

Jos talo on korjattavissa, niin minäkin uskon. Tosin ihmettelen miten suuret palkkat on, kun tommosen pystyy ostamaa (korjauskulut päälle) ja perheen siinä sivussa elättämään.

 

[Antti Alien]

Joo ei ollut salaojaputki, saattoi olla vanha vesijohto?

Rei'itetty vesijohto?

Putki oli siis tämän tapaista, mutta pienempää ja enemmän reikiä:

Vesijohtoja ei kellarin lattiassa mennyt, mutta viemäriputkia kylläkin. Ne olivat valurautaa ja umpiruosteessa.

 

[JuhaH]

Lasikuitutapetin irrotus on sellaista tuskaa etten laittaisi ellei ole mitään muita vaihtoehtoja. Jos siis joskus tuleekin muita ajatuksia pinnan suhteen.

Mä olen aina ihmetellyt tätä ajatusta. Vajaa kuukaisi sitten irroittelin viimeksi lasikuitutapetteja ja aina noi on lähtenyt samalla tavalla. Nurkasta vähän irti jonka jälkeen noi saa revittyä melkein kokonaisina vuotina irti. Todella paljon helpompia kuin repeilevät normitapetit. Pinta jää vähän röpeloiseksi, mutta sen saa tasoitettua.

Tasoitukseen sellainen vinkki, että tuli kokeiltua telattavaa tasoitetta, ja tuo on ihan älyttömän hyvää tavaraa. Tuli ihan pro-olo kun kertavedolla sai valmista pintaa. Tätä käyttäessä kannattaa huomioida normaalia pidempi kuivumisaika (helposti vuorokausi), mutta muuten tavara vie normitasotteita ihan 6-0 ainakin ”amatöörin” aikaansaaman lopputuloksen laadussa ja käytön helppoudessa.

 

[maninthemoon]

Onkos kenelläkään kokemusta hyvästä metallimaalista? Olisi tarkoitus maalata autotallin kynnyslista joten sellaisesta jos löytyy kokemusta, että mikä kestää kulutusta. Tikkurilan mirado (Oliko se tuon niminen?) ajattelin kokeilla ellei parempaa ensikäden tietoa löydy noista.

 

[tietokonerikki]

Rei'itetty vesijohto?

Putki oli siis tämän tapaista, mutta pienempää ja enemmän reikiä:

Vesijohtoja ei kellarin lattiassa mennyt, mutta viemäriputkia kylläkin. Ne olivat valurautaa ja umpiruosteessa.

Tuo on salaojaputki, mutta en ole noihin 30mm paksuisena törmännyt? Aika mysteeri tuo reikäputkesi, varsinkaan kun ei ollut hiekkaa ympärillä.

 

[dropadrop]

Jos talo on korjattavissa, niin minäkin uskon. Tosin ihmettelen miten suuret palkkat on, kun tommosen pystyy ostamaa (korjauskulut päälle) ja perheen siinä sivussa elättämään.

Varmaan joillakin venytetään suoraan lainalla, mun tapauksessa on ollut jo kohta 20v omistusasuntoja, eli jotain on jo kertynyt.

Olen aina yrittänyt huolehtia ettei velkaa ole enempää kuin mitä toisen puolison palkalla pystyy maksamaan. Tälleen elämä on rennompaa, ja molempien ollessa töissä saa säästöön sen verran että voi sitten lyhentää könttänä (nykynen asunto on kohta maksettu).

Joku joskus sano ettei ne suuret tulot vaan pienet menot. Suomessa pätee hyvin kun verottaja kuitenkin varmistaa ettei kohtuullisellanaan palkalla jää paljoa käteen.

 

[munse]

Onko uretaanivaahdoilla merkitsevää eroa? Vaahto loppui kesken työn ja ostin epähuomiossa normivaahdon sijaan elastista vaahtoa. Kai tuo elastinen tavara kelpaa siinä missä tavallinenkin?

Olen tilkinnyt ilmavuotokohtia vanhahkossa talossa.

 

[_wg]

Rintamamiestaloasiaan liittyen, vaikka kyseinen kiinteistö meni itseltä ainakin ohi, niin yksi sellainen löytyy jo ennestään lähipiirista ja nyt voisi miettiä sen kunnostusta. Mitä kautta tuollaisen kunnostusta kannattaisi lähteä nyt aluksi edes hieman suunnittelemaan? Varmaan ensin jonkinlainen yleinen kuntotarkistus olisi hyvä tehdä, paljonkohan sellainen kustantaa? Lisäksi mieityttää jos kuntotarkistuksessa paljastuu jotain niin voiko sen kautta tulla velvoite/pakko korjata kyseinen epäkohta?
Ei tietenkään ole hyvä asua paikassa jossa on jotain selkeästi vialla, mutta jos oletetaan ettei ole vaihtoehtoja tms.

Edit: Ja ehkä myös kunnostuksen lisäksi jonkinlaista lisärakentamistakin ehkä tarvittaisiin.

 

[dropadrop]

Varmaan toi Raksystems kuntotarkastus on suhteellisen arvostettu. Kuntotarkastuksen pohjalta voi varmaan tulla ainakin tietoa joka vaikuttaa tapaan jolla joku pitää korjata (esim asbestin löytäminen velvoittaa siinä vaiheessa kun kosketaan kyseisiin elementteihin).

Jos ei itse ymmärrä (niinkuin minä) niin näkisin suurimpana riskinä luotettavan tyypin löytymisen joka osais huolehtia isosta kuvasta.

 

[smöög]

Itse teetin hiljattain kuntotarkastuksen asunnon ostoaikeiden vuoksi. Hintahaitaria tuntui olevan eri tekijöiden välillä jonkin verran ja tarkastusraporttien laajuuksissakin eroavaisuuksia. Lisäksi netti on lähes poikkeuksetta pelkkiä negatiivisia arvosteluja täynnä, mikä toisaalta on ihan ymmärrettävää - toiset toimijat on tehnyt jo tuhansia kuntotarkastuksia ja jos tarkastus tehdään ainoastaan pintapuolisesti, niin väistämättä jää noilla tarkastuskohdemäärillä kosteita rakenteita huomaamatta, jolloin asiakas on tyytymätön.

Pyysin muutamalta toimijalta malliraportteja samanikäisistä/-kaltaisista kohteista ja valitsin tarkastajan niiden perusteella. Toistaiseksi voin suositella Suomen Rakennusasiantuntijoiden Turun seudulla toimivaa vanhempia kohteita tuntevaa tarkastajaa. En pidä itseäni täytenä puusilmänä ja olin toki itse jo aiemmin kohteeseen tutustunut ja myyjäkin oli dokumentoinut tehtyjä remontteja kattavasti. Kallista lystiä tuollainen tarkastus on ja raportissa pestään kädet kaikesta vastuusta, mutta kyllä tuon teettäminen loi myös tietynlaista turvallisuuden tunnetta sille, että omat havainnot olivat osuneet oikeaan. Suurinpana hyötynä pidän tuossa raportissa lausuntoja siitä, mihin asioihin kannattaa jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota ja mistä remonttia kannattaisi jo aloittaa. Eli tietynlaisena työsuunnitelmana tuo toimii ainakin aluksi.

 

[Troottinin Pulli]

Vanhan talon sisäovissa on lukot. Ovet lukkorunkoineen on mahdollisesti jostain 50-70 luvulta tms. Yhtään avainta ei ole tallella. Lukkorungossa ei lue näkyvillä mitään merkkiä. Näyttäisi siltä, että sisäovien lukkoon myydään monessakin paikassa tällaista ao. avainta. Onkohan miten todennäköistä, että vastaava kävisi näihinkin oviin, eli onko tuo joku ikiaikainen standardiavain, jota on sisäovissa käytetty, vai onkohan noissa ollut ihan millaista vain tai onkohan joku toinen standardiavain vanhoihin oviin mahdollisesti tms.? Joo, vähän arvailua tietysti, tiedän..

Avain 2014 ja 2020 lukkoihin

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Vanhan talon sisäovissa on lukot. Ovet lukkorunkoineen on mahdollisesti jostain 50-70 luvulta tms. Yhtään avainta ei ole tallella. Lukkorungossa ei lue näkyvillä mitään merkkiä. Näyttäisi siltä, että sisäovien lukkoon myydään monessakin paikassa tällaista ao. avainta. Onkohan miten todennäköistä, että vastaava kävisi näihinkin oviin, eli onko tuo joku ikiaikainen standardiavain, jota on sisäovissa käytetty, vai onkohan noissa ollut ihan millaista vain tai onkohan joku toinen standardiavain vanhoihin oviin mahdollisesti tms.? Joo, vähän arvailua tietysti, tiedän..

Avain 2014 ja 2020 lukkoihin

Irroita runko ja mene sen kanssa lukkoliikkeeseen. Ei niissä kaikissa avaimissa välttämättä sama leikkaus ole käytössä ollut.

 

[puik]

Pyysin muutamalta toimijalta malliraportteja samanikäisistä/-kaltaisista kohteista ja valitsin tarkastajan niiden perusteella. Toistaiseksi voin suositella Suomen Rakennusasiantuntijoiden Turun seudulla toimivaa vanhempia kohteita tuntevaa tarkastajaa. En pidä itseäni täytenä puusilmänä ja olin toki itse jo aiemmin kohteeseen tutustunut ja myyjäkin oli dokumentoinut tehtyjä remontteja kattavasti. Kallista lystiä tuollainen tarkastus on ja raportissa pestään kädet kaikesta vastuusta, mutta kyllä tuon teettäminen loi myös tietynlaista turvallisuuden tunnetta sille, että omat havainnot olivat osuneet oikeaan. Suurinpana hyötynä pidän tuossa raportissa lausuntoja siitä, mihin asioihin kannattaa jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota ja mistä remonttia kannattaisi jo aloittaa. Eli tietynlaisena työsuunnitelmana tuo toimii ainakin aluksi.

Samasta paikasta (suoraa.fi) myös ainakin Turun seudulla hyviä kokemuksia, myös kuullut muilta. Ainakin vuosi sitten heidän raportteja löytyi huutokauppa.com sivustolta ulosottomyynneissä.

 

[tietokonerikki]

Vanhan talon sisäovissa on lukot. Ovet lukkorunkoineen on mahdollisesti jostain 50-70 luvulta tms. Yhtään avainta ei ole tallella. Lukkorungossa ei lue näkyvillä mitään merkkiä. Näyttäisi siltä, että sisäovien lukkoon myydään monessakin paikassa tällaista ao. avainta. Onkohan miten todennäköistä, että vastaava kävisi näihinkin oviin, eli onko tuo joku ikiaikainen standardiavain, jota on sisäovissa käytetty, vai onkohan noissa ollut ihan millaista vain tai onkohan joku toinen standardiavain vanhoihin oviin mahdollisesti tms.? Joo, vähän arvailua tietysti, tiedän..

Avain 2014 ja 2020 lukkoihin

Minä joskus lapsena purin noita lukkoja ja tein vanhasta avaimesta yleisavaimen mikä kävi moneen lukkoon. => avaisin lukon ja katsoisin millaista avainta tarvitaan.

 

[yyri]

Hain ton makitan HR2630TJ:n ja pari nemesis terää + 20mm leveä taltta. Betoniin uppoaa todellakin kun voihin tuo 8mm terä, ja 20mm leveällä taltalla sai helposti grillin valusta irti vanhat epätasaisuudet ja muurauslaastin palaset. Vaikuttaa myös laadukkaalle rakenteeltaan kuten makitat yleensä.

Tota grillin valun vanhaa osaa pitäisi vähän silotella sementtilaastilla, 0,5-2cm monttuja, kannattaako tuohon pistää primeri vai riittääkö kastelu?

 

[Lumimies]

Makitan 6mm Nemesis, 5 terää (kaikki ihan präniä, alle 10 porausta) mennyt 2 päivän aikana kun terä osunut ontelon vaijeriin tms. Kärjet sulaa/palaa/irtoaa. Samaa tapahtuu aika ajoin eli taas taitaa olla maanantaierää liikkellä kun normaalisti kestää jokusen satasen tehdä reikiä. "Perinteiteisellä" 2-leikkuisella terällä ei tapahdu näin (mutta katkeilee herkemmin) mutta tuo 4-leikkuinen on parempi betoniruuveille.

 

[Mikkos]

Vessa on ihan atomeina. Eli rangallaan. Vedettiin sähköjä uusiks ja nyt pitäis laittaa rasioita runkoon kiinni.
Kysymys kuuluu että kun laitan rasiaa niin otanko asennus-syvyydessä huomioon myös tulevat kaakelit, vai asennanko rasian normaalisti kipsilevyn tasalle?

 

[ZZRX]

Vessa on ihan atomeina. Eli rangallaan. Vedettiin sähköjä uusiks ja nyt pitäis laittaa rasioita runkoon kiinni.
Kysymys kuuluu että kun laitan rasiaa niin otanko asennus-syvyydessä huomioon myös tulevat kaakelit, vai asennanko rasian normaalisti kipsilevyn tasalle?

Ota vaan kaakelit huomioon niin saat hyvin laitettuu silikoonin kaakalelin ja rasian väliin. Jos ei oo tarkkaa kaakelin paksuutta tiedossa niin voi laittaa myös kipsilevyn tasalle ja sit korottaa korotusrenkaalla samaan korkeuteen. Yli ei kuitenkaan saisi mennä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Kysytääs täältä jos joku osais vähän niputtaa tietoa. Meillä on pesuhuone, johon olis kiva saada ulko-ovi terassille. Pitää vissiin olla 1200mm päässä suihkusta.
Mikä on järkevän kokoinen kapein ulko-ovi mitä voisi seinään ajatella. Vesieristeet pitää varmaan jotenkin pohtia, ja itse-asiassa oven asentaminen tarkoittaisi ainakin yhden vesilämmitteisen patterin siirtämistä/poistamista ja sähköpistokkeiden siirtämistä. Kuinkas iso urakka tämä nyt sitten olisikaan..

 

[ramram]

Kysytääs täältä jos joku osais vähän niputtaa tietoa. Meillä on pesuhuone, johon olis kiva saada ulko-ovi terassille. Pitää vissiin olla 1200mm päässä suihkusta.
Mikä on järkevän kokoinen kapein ulko-ovi mitä voisi seinään ajatella. Vesieristeet pitää varmaan jotenkin pohtia, ja itse-asiassa oven asentaminen tarkoittaisi ainakin yhden vesilämmitteisen patterin siirtämistä/poistamista ja sähköpistokkeiden siirtämistä. Kuinkas iso urakka tämä nyt sitten olisikaan..

Ottamatta kantaa etäisyyksiin sun muihin (onko muka noissa jokin etäisyys oltava?) mutta oven lisääminen mahtanee vaatia ainakin toimenpideilmoituksen rakennusvalvontaan, mahdollisesti luvan.

 

[Kvarkki]

Meillä on kellarissa vanhassa oviaukossa 60-62 cm käyntimitan ovi eli 70 cm karmeille oli tilaa. En yhtään pienempää kyllä pistäis. Ulko-ovi pesuhuoneessa kuulostaa vedontunteen ja kylmyyden maksimoimiselta, yök. Vesieristyksiin yms. on hankala ottaa kantaa, kun ei tiedä mistä materiaalista seinät on ja minkälainen nykyinen (vedeneristys)ratkaisu on.

Jättäisin tekemättä, ei suihkuhuoneen läheiseen tilaan olisi ovea mahdollista pistää?

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Meillä on kellarissa vanhassa oviaukossa 60-62 cm käyntimitan ovi eli 70 cm karmeille oli tilaa. En yhtään pienempää kyllä pistäis. Ulko-ovi pesuhuoneessa kuulostaa vedontunteen ja kylmyyden maksimoimiselta, yök. Vesieristyksiin yms. on hankala ottaa kantaa, kun ei tiedä mistä materiaalista seinät on ja minkälainen nykyinen (vedeneristys)ratkaisu on.

Jättäisin tekemättä, ei suihkuhuoneen läheiseen tilaan olisi ovea mahdollista pistää?

Muita tiloja ei ole tarjolla. Ei tää sinällään pakollinen toteutettava olisi, mutta helkutin kiva jos pääsisi pesuhuoneesta ulos ja altaalle kiertämättä taloa ulkokautta, tai talon läpi sisäkautta. Meillä oli edellisessä kämpässä pesuhuone/kodinhoitohuone yhdistelmä ja siellä oli ulko-ovi. Oli toki 3m päässä suihkusta ja sisäsaunan ovesta, mutta ei sieltä vetoa tullut kun oli tiivis. Talvella pääsi saunasta ulos vilvoittelemaan.
Mitähän tuolla seinän sisällä on. Puurunko ainakin pykätty ja 2000-luvun jälkeen kunnostettu ja laatoitettu. Pitää kaivaa materiaalia jos jotain löytyisi tuosta rempasta.

 

[Cumbo]

Vessaan pitäisi vetää ennen laatoitusta sähköt rasialle eikä pintaveto houkuta. Saako betoniseinää kerrostalossa (n. 15 vuotta vanha talo) roilottaa ominpäin? Onko 3x2,5mm MMJ-asennuskaapeli oikea valinta ja pitääkö johto putkittaa? Jos, niin minkälaiseen putkeen? Entäs vedonpoistot?

Tarkoitus siis vetää peilikaapin paikasta, johon ainoat vessan sähköt nyt tulevat, sähköt pistorasialle seinälle perälle.

Miten kaukana pistorasian pitää olla hanasta tai vessanpytystä?

 

[tietokonerikki]

Muita tiloja ei ole tarjolla. Ei tää sinällään pakollinen toteutettava olisi, mutta helkutin kiva jos pääsisi pesuhuoneesta ulos ja altaalle kiertämättä taloa ulkokautta, tai talon läpi sisäkautta. Meillä oli edellisessä kämpässä pesuhuone/kodinhoitohuone yhdistelmä ja siellä oli ulko-ovi. Oli toki 3m päässä suihkusta ja sisäsaunan ovesta, mutta ei sieltä vetoa tullut kun oli tiivis. Talvella pääsi saunasta ulos vilvoittelemaan.
Mitähän tuolla seinän sisällä on. Puurunko ainakin pykätty ja 2000-luvun jälkeen kunnostettu ja laatoitettu. Pitää kaivaa materiaalia jos jotain löytyisi tuosta rempasta.

Tuossa tehdään reikä todennäköisesti kantavaan julkisivuun, ja muutetaan julkisivua. => Pitää todella ymmärtää mitä on tekemässä ja vaatii kyllä jonkinmoisen luvan => ota yhteyttä kuntasi rakennusvalvontaan ja kantavista rakenteista ymmärtävään henkilöön.