Kodin rempat(DIY)

Rintamamiestaloasiaan liittyen, vaikka kyseinen kiinteistö meni itseltä ainakin ohi, niin yksi sellainen löytyy jo ennestään lähipiirista ja nyt voisi miettiä sen kunnostusta. Mitä kautta tuollaisen kunnostusta kannattaisi lähteä nyt aluksi edes hieman suunnittelemaan? Varmaan ensin jonkinlainen yleinen kuntotarkistus olisi hyvä tehdä, paljonkohan sellainen kustantaa? Lisäksi mieityttää jos kuntotarkistuksessa paljastuu jotain niin voiko sen kautta tulla velvoite/pakko korjata kyseinen epäkohta?
Ei tietenkään ole hyvä asua paikassa jossa on jotain selkeästi vialla, mutta jos oletetaan ettei ole vaihtoehtoja tms.

Edit: Ja ehkä myös kunnostuksen lisäksi jonkinlaista lisärakentamistakin ehkä tarvittaisiin.
 
Varmaan toi Raksystems kuntotarkastus on suhteellisen arvostettu. Kuntotarkastuksen pohjalta voi varmaan tulla ainakin tietoa joka vaikuttaa tapaan jolla joku pitää korjata (esim asbestin löytäminen velvoittaa siinä vaiheessa kun kosketaan kyseisiin elementteihin).

Jos ei itse ymmärrä (niinkuin minä) niin näkisin suurimpana riskinä luotettavan tyypin löytymisen joka osais huolehtia isosta kuvasta.
 
Itse teetin hiljattain kuntotarkastuksen asunnon ostoaikeiden vuoksi. Hintahaitaria tuntui olevan eri tekijöiden välillä jonkin verran ja tarkastusraporttien laajuuksissakin eroavaisuuksia. Lisäksi netti on lähes poikkeuksetta pelkkiä negatiivisia arvosteluja täynnä, mikä toisaalta on ihan ymmärrettävää - toiset toimijat on tehnyt jo tuhansia kuntotarkastuksia ja jos tarkastus tehdään ainoastaan pintapuolisesti, niin väistämättä jää noilla tarkastuskohdemäärillä kosteita rakenteita huomaamatta, jolloin asiakas on tyytymätön.

Pyysin muutamalta toimijalta malliraportteja samanikäisistä/-kaltaisista kohteista ja valitsin tarkastajan niiden perusteella. Toistaiseksi voin suositella Suomen Rakennusasiantuntijoiden Turun seudulla toimivaa vanhempia kohteita tuntevaa tarkastajaa. En pidä itseäni täytenä puusilmänä ja olin toki itse jo aiemmin kohteeseen tutustunut ja myyjäkin oli dokumentoinut tehtyjä remontteja kattavasti. Kallista lystiä tuollainen tarkastus on ja raportissa pestään kädet kaikesta vastuusta, mutta kyllä tuon teettäminen loi myös tietynlaista turvallisuuden tunnetta sille, että omat havainnot olivat osuneet oikeaan. Suurinpana hyötynä pidän tuossa raportissa lausuntoja siitä, mihin asioihin kannattaa jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota ja mistä remonttia kannattaisi jo aloittaa. Eli tietynlaisena työsuunnitelmana tuo toimii ainakin aluksi.
 
Vanhan talon sisäovissa on lukot. Ovet lukkorunkoineen on mahdollisesti jostain 50-70 luvulta tms. Yhtään avainta ei ole tallella. Lukkorungossa ei lue näkyvillä mitään merkkiä. Näyttäisi siltä, että sisäovien lukkoon myydään monessakin paikassa tällaista ao. avainta. Onkohan miten todennäköistä, että vastaava kävisi näihinkin oviin, eli onko tuo joku ikiaikainen standardiavain, jota on sisäovissa käytetty, vai onkohan noissa ollut ihan millaista vain tai onkohan joku toinen standardiavain vanhoihin oviin mahdollisesti tms.? Joo, vähän arvailua tietysti, tiedän..

Avain 2014 ja 2020 lukkoihin
 
Vanhan talon sisäovissa on lukot. Ovet lukkorunkoineen on mahdollisesti jostain 50-70 luvulta tms. Yhtään avainta ei ole tallella. Lukkorungossa ei lue näkyvillä mitään merkkiä. Näyttäisi siltä, että sisäovien lukkoon myydään monessakin paikassa tällaista ao. avainta. Onkohan miten todennäköistä, että vastaava kävisi näihinkin oviin, eli onko tuo joku ikiaikainen standardiavain, jota on sisäovissa käytetty, vai onkohan noissa ollut ihan millaista vain tai onkohan joku toinen standardiavain vanhoihin oviin mahdollisesti tms.? Joo, vähän arvailua tietysti, tiedän..

Avain 2014 ja 2020 lukkoihin
Irroita runko ja mene sen kanssa lukkoliikkeeseen. Ei niissä kaikissa avaimissa välttämättä sama leikkaus ole käytössä ollut.
 
Pyysin muutamalta toimijalta malliraportteja samanikäisistä/-kaltaisista kohteista ja valitsin tarkastajan niiden perusteella. Toistaiseksi voin suositella Suomen Rakennusasiantuntijoiden Turun seudulla toimivaa vanhempia kohteita tuntevaa tarkastajaa. En pidä itseäni täytenä puusilmänä ja olin toki itse jo aiemmin kohteeseen tutustunut ja myyjäkin oli dokumentoinut tehtyjä remontteja kattavasti. Kallista lystiä tuollainen tarkastus on ja raportissa pestään kädet kaikesta vastuusta, mutta kyllä tuon teettäminen loi myös tietynlaista turvallisuuden tunnetta sille, että omat havainnot olivat osuneet oikeaan. Suurinpana hyötynä pidän tuossa raportissa lausuntoja siitä, mihin asioihin kannattaa jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota ja mistä remonttia kannattaisi jo aloittaa. Eli tietynlaisena työsuunnitelmana tuo toimii ainakin aluksi.

Samasta paikasta (suoraa.fi) myös ainakin Turun seudulla hyviä kokemuksia, myös kuullut muilta. Ainakin vuosi sitten heidän raportteja löytyi huutokauppa.com sivustolta ulosottomyynneissä.
 
Vanhan talon sisäovissa on lukot. Ovet lukkorunkoineen on mahdollisesti jostain 50-70 luvulta tms. Yhtään avainta ei ole tallella. Lukkorungossa ei lue näkyvillä mitään merkkiä. Näyttäisi siltä, että sisäovien lukkoon myydään monessakin paikassa tällaista ao. avainta. Onkohan miten todennäköistä, että vastaava kävisi näihinkin oviin, eli onko tuo joku ikiaikainen standardiavain, jota on sisäovissa käytetty, vai onkohan noissa ollut ihan millaista vain tai onkohan joku toinen standardiavain vanhoihin oviin mahdollisesti tms.? Joo, vähän arvailua tietysti, tiedän..

Avain 2014 ja 2020 lukkoihin
Minä joskus lapsena purin noita lukkoja ja tein vanhasta avaimesta yleisavaimen mikä kävi moneen lukkoon. => avaisin lukon ja katsoisin millaista avainta tarvitaan.
 
Hain ton makitan HR2630TJ:n ja pari nemesis terää + 20mm leveä taltta. Betoniin uppoaa todellakin kun voihin tuo 8mm terä, ja 20mm leveällä taltalla sai helposti grillin valusta irti vanhat epätasaisuudet ja muurauslaastin palaset. Vaikuttaa myös laadukkaalle rakenteeltaan kuten makitat yleensä.

Tota grillin valun vanhaa osaa pitäisi vähän silotella sementtilaastilla, 0,5-2cm monttuja, kannattaako tuohon pistää primeri vai riittääkö kastelu?
 
Viimeksi muokattu:
Makitan 6mm Nemesis, 5 terää (kaikki ihan präniä, alle 10 porausta) mennyt 2 päivän aikana kun terä osunut ontelon vaijeriin tms. Kärjet sulaa/palaa/irtoaa. Samaa tapahtuu aika ajoin eli taas taitaa olla maanantaierää liikkellä kun normaalisti kestää jokusen satasen tehdä reikiä. "Perinteiteisellä" 2-leikkuisella terällä ei tapahdu näin (mutta katkeilee herkemmin) mutta tuo 4-leikkuinen on parempi betoniruuveille.
 
Vessa on ihan atomeina. Eli rangallaan. Vedettiin sähköjä uusiks ja nyt pitäis laittaa rasioita runkoon kiinni.
Kysymys kuuluu että kun laitan rasiaa niin otanko asennus-syvyydessä huomioon myös tulevat kaakelit, vai asennanko rasian normaalisti kipsilevyn tasalle?
 
Vessa on ihan atomeina. Eli rangallaan. Vedettiin sähköjä uusiks ja nyt pitäis laittaa rasioita runkoon kiinni.
Kysymys kuuluu että kun laitan rasiaa niin otanko asennus-syvyydessä huomioon myös tulevat kaakelit, vai asennanko rasian normaalisti kipsilevyn tasalle?

Ota vaan kaakelit huomioon niin saat hyvin laitettuu silikoonin kaakalelin ja rasian väliin. Jos ei oo tarkkaa kaakelin paksuutta tiedossa niin voi laittaa myös kipsilevyn tasalle ja sit korottaa korotusrenkaalla samaan korkeuteen. Yli ei kuitenkaan saisi mennä.
 
Kysytääs täältä jos joku osais vähän niputtaa tietoa. Meillä on pesuhuone, johon olis kiva saada ulko-ovi terassille. Pitää vissiin olla 1200mm päässä suihkusta.
Mikä on järkevän kokoinen kapein ulko-ovi mitä voisi seinään ajatella. Vesieristeet pitää varmaan jotenkin pohtia, ja itse-asiassa oven asentaminen tarkoittaisi ainakin yhden vesilämmitteisen patterin siirtämistä/poistamista ja sähköpistokkeiden siirtämistä. Kuinkas iso urakka tämä nyt sitten olisikaan..
 
Kysytääs täältä jos joku osais vähän niputtaa tietoa. Meillä on pesuhuone, johon olis kiva saada ulko-ovi terassille. Pitää vissiin olla 1200mm päässä suihkusta.
Mikä on järkevän kokoinen kapein ulko-ovi mitä voisi seinään ajatella. Vesieristeet pitää varmaan jotenkin pohtia, ja itse-asiassa oven asentaminen tarkoittaisi ainakin yhden vesilämmitteisen patterin siirtämistä/poistamista ja sähköpistokkeiden siirtämistä. Kuinkas iso urakka tämä nyt sitten olisikaan..

Ottamatta kantaa etäisyyksiin sun muihin (onko muka noissa jokin etäisyys oltava?) mutta oven lisääminen mahtanee vaatia ainakin toimenpideilmoituksen rakennusvalvontaan, mahdollisesti luvan.
 
Meillä on kellarissa vanhassa oviaukossa 60-62 cm käyntimitan ovi eli 70 cm karmeille oli tilaa. En yhtään pienempää kyllä pistäis. Ulko-ovi pesuhuoneessa kuulostaa vedontunteen ja kylmyyden maksimoimiselta, yök. Vesieristyksiin yms. on hankala ottaa kantaa, kun ei tiedä mistä materiaalista seinät on ja minkälainen nykyinen (vedeneristys)ratkaisu on.

Jättäisin tekemättä, ei suihkuhuoneen läheiseen tilaan olisi ovea mahdollista pistää?
 
Meillä on kellarissa vanhassa oviaukossa 60-62 cm käyntimitan ovi eli 70 cm karmeille oli tilaa. En yhtään pienempää kyllä pistäis. Ulko-ovi pesuhuoneessa kuulostaa vedontunteen ja kylmyyden maksimoimiselta, yök. Vesieristyksiin yms. on hankala ottaa kantaa, kun ei tiedä mistä materiaalista seinät on ja minkälainen nykyinen (vedeneristys)ratkaisu on.

Jättäisin tekemättä, ei suihkuhuoneen läheiseen tilaan olisi ovea mahdollista pistää?

Muita tiloja ei ole tarjolla. Ei tää sinällään pakollinen toteutettava olisi, mutta helkutin kiva jos pääsisi pesuhuoneesta ulos ja altaalle kiertämättä taloa ulkokautta, tai talon läpi sisäkautta. Meillä oli edellisessä kämpässä pesuhuone/kodinhoitohuone yhdistelmä ja siellä oli ulko-ovi. Oli toki 3m päässä suihkusta ja sisäsaunan ovesta, mutta ei sieltä vetoa tullut kun oli tiivis. Talvella pääsi saunasta ulos vilvoittelemaan.
Mitähän tuolla seinän sisällä on. Puurunko ainakin pykätty ja 2000-luvun jälkeen kunnostettu ja laatoitettu. Pitää kaivaa materiaalia jos jotain löytyisi tuosta rempasta.
 
Vessaan pitäisi vetää ennen laatoitusta sähköt rasialle eikä pintaveto houkuta. Saako betoniseinää kerrostalossa (n. 15 vuotta vanha talo) roilottaa ominpäin? Onko 3x2,5mm MMJ-asennuskaapeli oikea valinta ja pitääkö johto putkittaa? Jos, niin minkälaiseen putkeen? Entäs vedonpoistot?

Tarkoitus siis vetää peilikaapin paikasta, johon ainoat vessan sähköt nyt tulevat, sähköt pistorasialle seinälle perälle.

Miten kaukana pistorasian pitää olla hanasta tai vessanpytystä?
 
Muita tiloja ei ole tarjolla. Ei tää sinällään pakollinen toteutettava olisi, mutta helkutin kiva jos pääsisi pesuhuoneesta ulos ja altaalle kiertämättä taloa ulkokautta, tai talon läpi sisäkautta. Meillä oli edellisessä kämpässä pesuhuone/kodinhoitohuone yhdistelmä ja siellä oli ulko-ovi. Oli toki 3m päässä suihkusta ja sisäsaunan ovesta, mutta ei sieltä vetoa tullut kun oli tiivis. Talvella pääsi saunasta ulos vilvoittelemaan.
Mitähän tuolla seinän sisällä on. Puurunko ainakin pykätty ja 2000-luvun jälkeen kunnostettu ja laatoitettu. Pitää kaivaa materiaalia jos jotain löytyisi tuosta rempasta.
Tuossa tehdään reikä todennäköisesti kantavaan julkisivuun, ja muutetaan julkisivua. => Pitää todella ymmärtää mitä on tekemässä ja vaatii kyllä jonkinmoisen luvan => ota yhteyttä kuntasi rakennusvalvontaan ja kantavista rakenteista ymmärtävään henkilöön.
 
Vessaan pitäisi vetää ennen laatoitusta sähköt rasialle eikä pintaveto houkuta. Saako betoniseinää kerrostalossa (n. 15 vuotta vanha talo) roilottaa ominpäin? Onko 3x2,5mm MMJ-asennuskaapeli oikea valinta ja pitääkö johto putkittaa? Jos, niin minkälaiseen putkeen? Entäs vedonpoistot?

Tarkoitus siis vetää peilikaapin paikasta, johon ainoat vessan sähköt nyt tulevat, sähköt pistorasialle seinälle perälle.

Miten kaukana pistorasian pitää olla hanasta tai vessanpytystä?

Lupa tarvitaan jo pelkästään sen takia kun mennään sähköjä muuttelemaan. Jos on ulkoseinä tai kantava väliseinä niin pitää kysyä lupa. Riippuu taloyhtiöstä millanen homma sit on, pahimmillaan saattaa vaatia laskelmat joltain rakennusinsinööriltä. Itse kysyin luvat osakkeeseeni ja lupa heltesi ilman mitään sen kummempaa. Sähkömiehen pyydät laittamaan itse kaapelin ja putki pitää laittaa. Itse käytin 20mm putkea omissa sähkövedoissa mutta myös 16mm käy.

Kai oot hakenut luvan tuolle remontille, sehän jo itsessään tarvitsee myös taloyhtiön luvan ja hyväksynnän.
 
Lupa tarvitaan jo pelkästään sen takia kun mennään sähköjä muuttelemaan. Jos on ulkoseinä tai kantava väliseinä niin pitää kysyä lupa. Riippuu taloyhtiöstä millanen homma sit on, pahimmillaan saattaa vaatia laskelmat joltain rakennusinsinööriltä. Itse kysyin luvat osakkeeseeni ja lupa heltesi ilman mitään sen kummempaa. Sähkömiehen pyydät laittamaan itse kaapelin ja putki pitää laittaa. Itse käytin 20mm putkea omissa sähkövedoissa mutta myös 16mm käy.

Kai oot hakenut luvan tuolle remontille, sehän jo itsessään tarvitsee myös taloyhtiön luvan ja hyväksynnän.

Olen vain laittamassa laattaa pintaan (kivi-/gyproc-). Sehän ei lupaa tarvi muuten kuin siltä osin, että lämmönjakohuoneesta piti paineita käyttää alhaalla, kun patteri irroitettiin. Sähköille tietysti tarvitsee ainakin kytkentävaiheeseen sähkärin. Voipi olla, että säästän itseni roilottamiselta ja laitan rasian uuden peilikaapin kohdalle (reikä takaseinään).

Olen itse hallituksessa, joten nuo luvat on monesti hoidettu jälkikäteen raportoimalla, jos kyseessä selkeä juttu.
 
Olen vain laittamassa laattaa pintaan (kivi-/gyproc-). Sehän ei lupaa tarvi muuten kuin siltä osin, että lämmönjakohuoneesta piti paineita käyttää alhaalla, kun patteri irroitettiin. Sähköille tietysti tarvitsee ainakin kytkentävaiheeseen sähkärin. Voipi olla, että säästän itseni roilottamiselta ja laitan rasian uuden peilikaapin kohdalle (reikä takaseinään).

Olen itse hallituksessa, joten nuo luvat on monesti hoidettu jälkikäteen raportoimalla, jos kyseessä selkeä juttu.

Vessaremontti itsessään on sellainen johon lupa tarvitaan. Toki osa taloyhtiöistä voi olla rennompia ja antaa tehdä ilman lupia.
 
Minkähänlainen homma on lattialaatan poistaminen n. 20 m2 alueelta siten, että alla on betoniin asennettu lattialämmitys (sähkö), joka haluttaisiin säilyttää ehjänä? Kokemuksia, millä työkaluilla hommaan kannattaisi ryhtyä vai onko parempi jättää ammattilaiselle? Ja minkähän verran pitäisi varata aikaa?

Edit: ja täsmennetään vielä, että kyseessä ei märkätilat.
 
Minkähänlainen homma on lattialaatan poistaminen n. 20 m2 alueelta siten, että alla on betoniin asennettu lattialämmitys (sähkö), joka haluttaisiin säilyttää ehjänä? Kokemuksia, millä työkaluilla hommaan kannattaisi ryhtyä vai onko parempi jättää ammattilaiselle? Ja minkähän verran pitäisi varata aikaa?

Edit: ja täsmennetään vielä, että kyseessä ei märkätilat.

Ensin asbestikartoitus jos ennen 94 asennettu laatoitus. Maksaa noin 50-100€. Sit piikkauskone jolla laatat pois, aikaa menee ehkä puol päivää. Loput jämät pois timanttijyrsimellä. Vuokraamosta saa kaikkia vehkeitä. Imuri ja pölykatko ehdoton.
 
Onnistuukohan piikkaus niin, ettei menisi läpi betonista ja/tai vahingoita sisällä olevaa lattialämmitystä?
 
Onnistuukohan piikkaus niin, ettei menisi läpi betonista ja/tai vahingoita sisällä olevaa lattialämmitystä?

Onnistuu, et sää siitä läpi pääse normaalilla piikkauskoneella. Se lattialämmitys on muutenkin syvällä. Betoni on kovempaa, ainoastaan laatat ja laasti piikataa pois.
 
Onnistuukohan piikkaus niin, ettei menisi läpi betonista ja/tai vahingoita sisällä olevaa lattialämmitystä?
Ei siihen betoniin tule naarmuja ja pieniä koloja suurempia vaurioita. Laatathan on saneerauslaastilla liimattu siihen betonin pintaan. Lattateräisellä terällä vedät, eikä kone tarvi olla mikään iso
tähän malliin:
edit: kuten edelläkin mainittu laatat.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ensin asbestikartoitus jos ennen 94 asennettu laatoitus. Maksaa noin 50-100€. Sit piikkauskone jolla laatat pois, aikaa menee ehkä puol päivää. Loput jämät pois timanttijyrsimellä. Vuokraamosta saa kaikkia vehkeitä. Imuri ja pölykatko ehdoton.
Mistä noin halvalla saa asbestikartoituksen? Jos itse tekee ja tietää, ettei lattiassa ole asbestia, niin eiköhän sen voi ilman kartoitustakin purkaa. Muistelen, että asbestin käyttö kotimaisissa laasteissa lopettettiin n. 1980-luvun puolivälissä. Täysin kiellettiin 1994.

Purkutilan eristäminen, esim. muosiseinällä muusta tilasta on aina hyvä tehdä (pöly ei leviä muihin tiloihin) ja henkityssuojaimen käyttö on aina tarpeen oli asbestia tai ei.

Jos on asbestia ne pitää pakata erilliseen "pussiin yms." ja viedä kaatopaikalle ja merkata niiden sisältävän asbesti. (jossa ne sitten luultavasti sitten jyrällä hajotetaan muun kiviainesjätteen joukkoon).

Edit: Iv-venttiilit pitää tiivistää, jottei kanaviin pääse pölyä.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia vastauksista. Tämän perusteella vaikuttaisi amatöörillekin mahdolliselta hommalta, kunhan vain vuokraa asianmukaiset koneet. Sinänsä mitään vahinkoa kun ei pitäisi saada aikaan (korkeintaan itselleen).

Tässä asbestikartoitus on tehty ja purettavat laatat 2000-luvulla asennettu.
 
Mistä noin halvalla saa asbestikartoituksen? Jos itse tekee ja tietää, ettei lattiassa ole asbestia, niin eiköhän sen voi ilman kartoitustakin purkaa. Muistelen, että asbestin käyttö kotimaisissa laasteissa lopettettiin n. 1980-luvun puolivälissä. Täysin kiellettiin 1994.

Purkutilan eristäminen, esim. muosiseinällä muusta tilasta on aina hyvä tehdä (pöly ei leviä muihin tiloihin) ja henkityssuojaimen käyttö on aina tarpeen oli asbestia tai ei.

Jos on asbestia ne pitää pakata erilliseen "pussiin yms." ja viedä kaatopaikalle ja merkata niiden sisältävän asbesti. (jossa ne sitten luultavasti sitten jyrällä hajotetaan muun kiviainesjätteen joukkoon).

Hieman väärin tuli laitettua, ei saa siis oikeaa kartoitusta, mutta asbestianalyysin saa. WSP Groupilta itse tilannut. Ei sitä koskaan voi tietää onko vanhoissa rakenteissa asbestia vai ei ilman että analisoidaan. Sitä voi olla ainakin tasoitteissa, saumalaastissa ja saneerauslaastissa. 1994 asti on saanut käyttää vanhoja varastoja ja sääntöjen mukaan kaikki ennen sitä tehdyt rakenteet joissa epäillään olevan asbestia on kartoitettava. Hyvin kyseenalaista ohjeistaa ihmisiä foorumilla jopa laittomiin tekoihin joista voi saada pahimmillaan kymmenien tuhansien korvausvaatimuksia.
 
Hieman väärin tuli laitettua, ei saa siis oikeaa kartoitusta, mutta asbestianalyysin saa. WSP Groupilta itse tilannut. Ei sitä koskaan voi tietää onko vanhoissa rakenteissa asbestia vai ei ilman että analisoidaan. Sitä voi olla ainakin tasoitteissa, saumalaastissa ja saneerauslaastissa. 1994 asti on saanut käyttää vanhoja varastoja ja sääntöjen mukaan kaikki ennen sitä tehdyt rakenteet joissa epäillään olevan asbestia on kartoitettava.

Hyvin kyseenalaista ohjeistaa ihmisiä foorumilla jopa laittomiin tekoihin joista voi saada pahimmillaan kymmenien tuhansien korvausvaatimuksia.
Tarkoititko tällä minua? Sanoin tuossa, "jos tietää". Lisäksi tuolla lailla on tarkoitus suojata purkuja ammatikseen tekeviä.
Lyhytaikaiset asbestipurut omaan käyttöön käyttäen suojaimia... kieltääkö laki sen?
 
Tarkoititko tällä minua? Sanoin tuossa, "jos tietää". Lisäksi tuolla lailla on tarkoitus suojata purkuja ammatikseen tekeviä.
Lyhytaikaiset asbestipurut omaan käyttöön käyttäen suojaimia... kieltääkö laki sen?

Sinuapa juuri. Kyllä asbestinpurku on luvanvaraista. Eihän sitä omakotitaloissa voi kovin hyvin valvoa, mutta kerrostalot varsinkin on ehdottoman tarkkoja että purkuja ei tehdä ominpäin. Kuullut juttua kun joku mennyt purkamaan niin on koko ilmanvaihtojärjestelmä ja talon kaikki yleiset tilat joouduttu puhdistamaan asukkaan laskuun. Oikeaoppiset purut vaativat tilojen pussittamisen ja alipaineistuksen ja tämän asbestinpurkuluvan.
 
Sinuapa juuri. Kyllä asbestinpurku on luvanvaraista. Eihän sitä omakotitaloissa voi kovin hyvin valvoa, mutta kerrostalot varsinkin on ehdottoman tarkkoja että purkuja ei tehdä ominpäin. Kuullut juttua kun joku mennyt purkamaan niin on koko ilmanvaihtojärjestelmä ja talon kaikki yleiset tilat joouduttu puhdistamaan asukkaan laskuun. Oikeaoppiset purut vaativat tilojen pussittamisen ja alipaineistuksen ja tämän asbestinpurkuluvan.
Jos tehdään purkua missä ei pölise niin ei todellakaan tehdä mitään pussituksia tai alipaineistuksia.
 
Sinuapa juuri. Kyllä asbestinpurku on luvanvaraista. Eihän sitä omakotitaloissa voi kovin hyvin valvoa, mutta kerrostalot varsinkin on ehdottoman tarkkoja että purkuja ei tehdä ominpäin. Kuullut juttua kun joku mennyt purkamaan niin on koko ilmanvaihtojärjestelmä ja talon kaikki yleiset tilat joouduttu puhdistamaan asukkaan laskuun.
Lisäsin tuon "Edit: Iv-venttiilit pitää tiivistää, jottei kanaviin pääse pölyä." Se kannattaa aina tehdä oli asbestia tai ei. Muilta osin en katso tarvitsevani viestiäni muuttaa. Jos ei ole asbestia se ei ole asbestipurku.
Oikeaoppiset purut vaativat tilojen pussittamisen ja alipaineistuksen ja tämän asbestinpurkuluvan.
Tästä ollaan samaa mieltä. Oletan, että tarkoitat pussittamisella tilojen eristämistä esim. muoviseinillä (niissä käytetään yleensä vetoketjullista muoviovea).

Kiinnostaa edelleen tietää missä mainitaan, ettei vähäisiäkään purkuja saisi omassa OK-talossakaan tehdä. Eikös meillä ole perustuslaillinen oikeus tähdä asioita, jos emme muita vaaranna? Vastaavasti olemme vahingonkorvausvelvollisia, jos aiheutamme muille vahinkoa.
 
Onnistuu, et sää siitä läpi pääse normaalilla piikkauskoneella. Se lattialämmitys on muutenkin syvällä. Betoni on kovempaa, ainoastaan laatat ja laasti piikataa pois.
Tuota, mistäs me päätellään että ne lämmityskaapelit on betonissa eikä sen päällä olevassa tasoitekerroksessa? Eräissäkin lattioissa lattialämmityskaapeli on melkeen vielä näkyvissä kun laatoitus alkaa; siitä kun piikkaa laatat poies ni hyvinkin saattaa kaapeli poiketa. Mut, eipä siinä sitten kun hiukka enemmän tavaraa pois ja uus kaapeli (tai, lattiaa 10mm korkeemmaks ja antaa sen vanhan olla siellä).
 
Realistinen hinta eristetylle lämpimälle/puoli lämpimälle 25-30m2 ulkorakennukselle?
Valmis elementeistä/rakennus sarjasta tai kokonaan itsetehden. Muuttujia on kyllä turhan paljon. 15m2 voisi hyvin riittää lämpimäksi ja loput kylmäksi varastoksi eli varmaan parempi kysyä minkälaisia/kokoisia on tullut tehtyä ja mitkä olivat kustannukset?
 
Tuota, mistäs me päätellään että ne lämmityskaapelit on betonissa eikä sen päällä olevassa tasoitekerroksessa? Eräissäkin lattioissa lattialämmityskaapeli on melkeen vielä näkyvissä kun laatoitus alkaa; siitä kun piikkaa laatat poies ni hyvinkin saattaa kaapeli poiketa. Mut, eipä siinä sitten kun hiukka enemmän tavaraa pois ja uus kaapeli (tai, lattiaa 10mm korkeemmaks ja antaa sen vanhan olla siellä).

No kysyjä itse mainitsi viestissään että betoniin asennettu lattialämmityskaapeli. Nuo laastiin laitettavat kaapelit on yleensä saneerausratkaisuita jotka laitetaan jälkikäteen korojausremonteissa. Itselle tuli ainakin mielikuva että kyseessä olisi alkuperäinen lattia jota oltaisiin nyt remontoimassa, mutta onhan se toki mahdollista että kyseessä olisi tällainen laastiin laitettavakin. Jos remontoidaan hyvän rakennustavan mukaisesti tulisi kaikki roippeet poistaa betoniin/ mahdolliseen tasoitekerrokseen asti jonka päälle laitetaan uudet romppeet. Jos kaapeli olisi laatan kiinnityslaastissa oleva saneerauskaapeli, en pitäisi kovin realistisena vaihtoehtona sen säästämistä. Jos nyt olisi kauhea hinku sääliä tälläistä ratkaisua, on aloitus syytä tehdä varovasti esim. käsitaltalla jotta nähdään löytyykö kaapelia.
 
Ei siihen betoniin tule naarmuja ja pieniä koloja suurempia vaurioita. Laatathan on saneerauslaastilla liimattu siihen betonin pintaan. Lattateräisellä terällä vedät, eikä kone tarvi olla mikään iso
tähän malliin:
edit: kuten edelläkin mainittulaatat.jpg

En tiedä lähteekö laatat vaikeammin, mutta mosaiikkiparketti lähti irti painavalla petkeleellä käsityönä mukavasti seisoma-asennosta nopeammin, mitä koneella olisi polviltaan piikannut (tarkkaan ottaen parketin liimaus piti kyllä, mutta lähti nätisti tasoitteineen päivineen). Betoniin ei juu tullut naarmuja kummempaa.

Suurempi savotta oli sitten saada tiukemmassa olevat tasoitteet hiottua betonin tasalle, että sai uuden tasoitteen valettua. Tein sen käsin, never again, ehdottomasti joku kone...
 
Aika yksiselitteisesti kyllä.

Tosin valtion soveltamisohjeessa asbestitöistä sanotaan "
Asetusta sovelletaan, kun työ tehdään työsopimuksen perusteella tai muussa
työturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvassa työntekotilanteessa." ja "Yksityinen henkilö ei saa vaarantaa ympäristössä olevia henkilöitä, jolloin yksityisen
henkilönkin on huolehdittava, että asbestipurkutyö tehdään asetuksen mukaisin
menetelmin."

Tulkitsisin tämän niin, että yksityinen henkilö saa omassa omistamassaan kiinteistössä tehdä asbestipurkutöitä ilman virallista pätevyyttä kunhan huolehtii että työt tehdään asetusten mukaisesti ja varautuu todistamaan että näin on toimittu. Sensijaan jos työ tehdään toiselle tai toisen omistamassa kiinteistössä, menetelläänkin tämän virallisen kaavan mukaisesti eli ilmoitukset, pätevyys, yms.
 
Tosin valtion soveltamisohjeessa asbestitöistä sanotaan "
Asetusta sovelletaan, kun työ tehdään työsopimuksen perusteella tai muussa
työturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvassa työntekotilanteessa." ja "Yksityinen henkilö ei saa vaarantaa ympäristössä olevia henkilöitä, jolloin yksityisen
henkilönkin on huolehdittava, että asbestipurkutyö tehdään asetuksen mukaisin
menetelmin."

Tulkitsisin tämän niin, että yksityinen henkilö saa omassa omistamassaan kiinteistössä tehdä asbestipurkutöitä ilman virallista pätevyyttä kunhan huolehtii että työt tehdään asetusten mukaisesti ja varautuu todistamaan että näin on toimittu. Sensijaan jos työ tehdään toiselle tai toisen omistamassa kiinteistössä, menetelläänkin tämän virallisen kaavan mukaisesti eli ilmoitukset, pätevyys, yms.

Vaikka asetus tulkittaisiin näin, vaatisi oikeaoppinen purku alipaineistetun huputuksen jotta pöly ei pääse leviämään ympäristöön sekä tarvittavat turvavarusteet. Monellakohan yksityisellä purkajallal on tällaiseen resursseja?
 
En tiedä lähteekö laatat vaikeammin, mutta mosaiikkiparketti lähti irti painavalla petkeleellä käsityönä mukavasti seisoma-asennosta nopeammin, mitä koneella olisi polviltaan piikannut (tarkkaan ottaen parketin liimaus piti kyllä, mutta lähti nätisti tasoitteineen päivineen). Betoniin ei juu tullut naarmuja kummempaa.

Suurempi savotta oli sitten saada tiukemmassa olevat tasoitteet hiottua betonin tasalle, että sai uuden tasoitteen valettua. Tein sen käsin, never again, ehdottomasti joku kone...
Juurikin oikea työkalu mos.parketille on petkele. Puu antaa sen verran periksi, ettei se piikkaukoneesta ole moksiskaan. Kokeiltu on. Laatat sitten rapisee piikkaustoiminnolla näppärästi.
 
Vaikka asetus tulkittaisiin näin, vaatisi oikeaoppinen purku alipaineistetun huputuksen jotta pöly ei pääse leviämään ympäristöön sekä tarvittavat turvavarusteet. Monellakohan yksityisellä purkajallal on tällaiseen resursseja?
No ei se nyt ihan näinkään ole. Kyllä se yksityinen henkilö nyt voi turvallisesti tehdä jo paljon poistoja ennen kuin mihinkään alipaineistettuun huputukseen päädytään. Saunan katossa oleva suojalevy tuli ensimmäisenä mieleen. Ilmastointihormien ehjänä poisto, eristetyn putken poisto molemmista päistä puhtaasta kohdasta katkaisten, jne. Pussissa kostutettuna purku varmaan alkaa olla siinä rajoilla, että kannattaako alkaa säätää itse. Teräspiipun ja muurin välisen pienen nokareen tiivistysmassaa olen joskus uittanut läpimäräksi ja tökännyt pussiin. Lattioiden hionnat, laastin poistot ja muut tietysti ovat perustallaajan välineiden ulkopuolella.
 
Realistinen hinta eristetylle lämpimälle/puoli lämpimälle 25-30m2 ulkorakennukselle?
Valmis elementeistä/rakennus sarjasta tai kokonaan itsetehden. Muuttujia on kyllä turhan paljon. 15m2 voisi hyvin riittää lämpimäksi ja loput kylmäksi varastoksi eli varmaan parempi kysyä minkälaisia/kokoisia on tullut tehtyä ja mitkä olivat kustannukset?
AT7 I Sivusta ajettava autotallikatos murretulla harjakatolla, I Autopaikat kahdelle autolle I nappara-autotallit.fi I nappara-autotallit.fi tämmöisen kustannus eristyksellä ja säältäsuojaan asennettuna täystarviketoimituksena vuonna 2015 oli noin 22k€. Asennuksen ja tarvikkeiden osuus oli sen 15k€ loppu paloi maansiirtotöihin,perustukseen, maaleihin, rakennusvalvontaan jne. Oman työn määrä kyllä yllätti, kun ei koskaan missään vastaavassa ole ollut mukana. Jos ei olisi ollut kokeneempaa talkooapua, niin ammattilaisiin olisi varmasti palanut vielä lisää rahaa. Nyt ainoa maksettu työmies tallin asentajien lisäksi oli rakennusvalvoja.
 
No ei se nyt ihan näinkään ole. Kyllä se yksityinen henkilö nyt voi turvallisesti tehdä jo paljon poistoja ennen kuin mihinkään alipaineistettuun huputukseen päädytään. Saunan katossa oleva suojalevy tuli ensimmäisenä mieleen. Ilmastointihormien ehjänä poisto, eristetyn putken poisto molemmista päistä puhtaasta kohdasta katkaisten, jne. Pussissa kostutettuna purku varmaan alkaa olla siinä rajoilla, että kannattaako alkaa säätää itse. Teräspiipun ja muurin välisen pienen nokareen tiivistysmassaa olen joskus uittanut läpimäräksi ja tökännyt pussiin. Lattioiden hionnat, laastin poistot ja muut tietysti ovat perustallaajan välineiden ulkopuolella.
Lisäksi aiemmin oli ohjeena että pieniä lyhytaikaisia asbestipoistoja saattoi tehdä. Meillä on oikeus vaarantaa omaa terveyttämme, näin korona-aikana tulee väkisinkin miettineeksi terveysriskien todennäköisyyksiä.
Säännöksiä on tiukennettu työntekijöiden turvallisuuden parantamiseksi, josta on seurannut työmaiden pölynhallinan
parantuminen, mikä on todella hyvä asia.

Sitä on vaikea arvioida, kuinka paljon tuossa kiristämisessä kyse ko. alan työllisyyden "tukemisesta".

Itse kuulun heihin, jotka eivät pidä lyhytaikaisia asbestialtistuksia kovin todennäisinä kuolinsyinä. Enemmän pelkään tuon koronan aiheuttamaa keuhkokuumetta.
 
Juurikin oikea työkalu mos.parketille on petkele. Puu antaa sen verran periksi, ettei se piikkaukoneesta ole moksiskaan. Kokeiltu on. Laatat sitten rapisee piikkaustoiminnolla näppärästi.
Petkele on hyvä. Tuosta piikkauskoneestasi oliko se nopeasti iskevä neumaattinen kone vai perinteinen hakkaava piikkauskone?
 
Petkele on hyvä. Tuosta piikkauskoneestasi oliko se nopeasti iskevä neumaattinen kone vai perinteinen hakkaava piikkauskone?

Laattojen poistoon riittää ihan poravasara, jossa on piikkaustoiminto. Vaihtoehtoisesti pieni piikkauskone.
Minkä kokoisia laatat on, vaikka sillä nyt ei käytännössä väliä ole, samoilla koneilla ne menee.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 272
Viestejä
4 488 673
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom