Kodin rempat(DIY)

Liittynyt
01.01.2018
Viestejä
636
Eiköhän sieltä ole se ilma tullut kaikista mahdollisista rakosista naapurin puolelta.

Meilläkin aikoinaan naapurin mummeli valitteli, " kokkaatte niin mausteista ruokaa että hänen koko asuntonsa haisee. Paljastui sitten että mummeli oli tukkinut kaikki tuloreiät asunnosta kun sieltä tuli kylmää ilmaa. Huippuimuri sitten nyki ilmat meidän kämpän puolelta.

Ihmetellyt että eikö ihmisillä tule tukala olo asunnossa jossa ei ole yhtään tuloilmaa
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
3 165
Ihmetellyt että eikö ihmisillä tule tukala olo asunnossa jossa ei ole yhtään tuloilmaa
Ei ole, koska säästö ennen kaikkea. Mentaalinen kynnys ajatella sisäilman laatua yli syntyvien kustannusten, on joillekkin ihmisille ylipääsemättömän suuri.

edit: @ZZRX sanoikin tuon mitä ajattelin, paremmin. Tässä siis "säästöä" ajatellaan syntyvän kun ei tule kylmää ilmaa sisälle. Kun tuloilmaputkea ei ole tropiin lämpöön, niin siten se tuloilma on ulkoilmaa ja noudattaa ulkoilman lämpötilaa. Erinäisin ilmanvaihtokonein voidaan ristivirtauskennolla tai pyörivällä kennolla palauttaa poistettavasta ilmasta lämpöä tulevaan ilmaan - jottei huoneeseen tulisi raa'an ulkoliman mukaista lämpöä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Ei ole, koska säästö ennen kaikkea. Mentaalinen kynnys ajatella sisäilman laatua yli syntyvien kustannusten, on joillekkin ihmisille ylipääsemättömän suuri.
Kaiken lisäksi useissa tapauksissa ei edes tule säästöä. Vanhemmasta rakennuskannasta suuri osa on kuitenkin juurikin tuollaisia tapauksia jossa poistoilma löytyy joko painovoimaisena tai koneellisena ja tuloilma puuttuu kokonaan tai on tukittuna. Jos asunnossa on koneellinen poistoilma, jossa on tuloilmat tukittu niin puuttuva ilma otetaan aina jostakin tilalle. Jos se imetään seinän läpi viereisestä asunnosta, viereiseen asuntoon tulee alipaine jolloin viereiseen asuntoon imeytyy uutta ilmaa jostain tilalle. Loppujen lopuksi korvaava ilma tulee aina asuntojen ulkopuolelta useasti seinän läpi jolloin tuloilma on aivan yhtä kylmää kuin suoraan venttiilistäkin tuleva sillä erotuksella että tilalle tuleva ilma on valmiiksi hirveän likaista. Ehkäpä silloin jos myöskin poistoilma puuttuisi niin jotain voisi säästää kun asunnossa pyörisi sama likainen ilma tavallista kauemmin. Harmi vaan kun "säästetyt" eurot menevät lopulta kuitenkin kohonneisiin sairaalalaskuihin ja keuhkosyövän hoitoon.
 
Liittynyt
01.01.2018
Viestejä
636
Kaiken lisäksi useissa tapauksissa ei edes tule säästöä. Vanhemmasta rakennuskannasta suuri osa on kuitenkin juurikin tuollaisia tapauksia jossa poistoilma löytyy joko painovoimaisena tai koneellisena ja tuloilma puuttuu kokonaan tai on tukittuna. Jos asunnossa on koneellinen poistoilma, jossa on tuloilmat tukittu niin puuttuva ilma otetaan aina jostakin tilalle. Jos se imetään seinän läpi viereisestä asunnosta, viereiseen asuntoon tulee alipaine jolloin viereiseen asuntoon imeytyy uutta ilmaa jostain tilalle. Loppujen lopuksi korvaava ilma tulee aina asuntojen ulkopuolelta useasti seinän läpi jolloin tuloilma on aivan yhtä kylmää kuin suoraan venttiilistäkin tuleva sillä erotuksella että tilalle tuleva ilma on valmiiksi hirveän likaista. Ehkäpä silloin jos myöskin poistoilma puuttuisi niin jotain voisi säästää kun asunnossa pyörisi sama likainen ilma tavallista kauemmin. Harmi vaan kun "säästetyt" eurot menevät lopulta kuitenkin kohonneisiin sairaalalaskuihin ja keuhkosyövän hoitoon.
Tässä meidänkin tapauksessa kävi niin, että korvausilmahan tuli meidän asunnon puolelta joten meillähän on kämpässä ihan kauhea veto kun kahden asunnon ilmat tulivat meidän rööreistä. Ihmettelin talvella että mitenkä on niin saatanan kylmä kämpässä välillä vaikka patterit tulipunaisena. Noh tämä sitten paljastui kesällä kun kävin tutkimassa naapurimummelin hajuja.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
2 304
Hmm, totta, ja itseasiassa oisin enemmän säätömahdollisuuksia huippariin kaivannutkin kuin kolme kupuvalmistajan arpomaa jännitettä. Savo FHV-8206-S tuli tosiaan jo siihen hommattua, kallis kun mikä, mutta on se ihan tyylikäs sentään. Vois kai siihen jonkun tyristorisäätimen vieläkin asentaa vaikka yläkaappiin kuvun yläpuolelle ohittaen kuvun säätimen.
Mutta onhan tuo huippuimurillinen äänitasojen puolesta eri luokkaa, imuteho sitten riippuu paljolti muusta kuin kuvusta.
Meillä oli Franken vastaava, itse säästin viitisen vuotta sitten sillä että otin "vanhan" mallin halogeeneilla. Vaihdettavat, ei mitkään spesiaalilamput niin laitoin vain ledilamput tilalle :whistling:
Ei se silti mitenkään ilmainen ollut, mutta siinä pystyi kyllä vaihtamaan noita nappien tehoasetuksia ja valoille oli himmennysasetuksia joita pystyi ohjelmoimaan sopivilla nappikomboilla. Tuntui että oli vähän muutakin kuin peltikotelo tyristorisäätimellä :think:

Ok, no oli se isännöitsijäkin siellä kokouksessa mutta häntä ei kiinnostanut ollenkaan, kuten ei muitakaan omistajia. Isännöitsijä on selkärangaton ja lähinnä toteuttaa kahden 80+ vuotiaan asukkaan ehdotuksia, muut ovat "hölinää".
Meillä isännöitsijä oli tekemässä uusia raitisilmaventtiilejä kaikkiin asuntoihin kun ilma valituksen on perustella niin huono; oma nopea ja suppeahko kysely paljasti ettei juuri muilla ollut valittamista kuin yhdellä. Se joka oli isännöitsijälle valittanut aiheesta sai sitten raitisilmalle reiän, kyselin kyllä isännöitsijältä ennen sitä että eikö pitäisi ilmanvaihto yleisesti tarkistaa ennen kuin ruvetaan tuollaiseen niin kuulemma halvemmalla tekee vain reiän. No seuraavana vuonna oli sauna homeessa kun huippuimuri ei ollut pyörinyt vuoteen tai kahteen :facepalm:
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Vielä tuosta taloyhtiön vastuunjaosta. Elikkä yleisestihän kaikki taloyhtiötä koskevat päätökset ja ehdotukset hoidetaan yhtiökokouksessa. Taloyhtiön hallitus on sitten tuossa välissä hoitamassa nämä parannusehdotukset / korjauspyynnöt isännöitsijän suuntaan. Elikkä jos taloyhtiössä on sisäilmaongelma niin siitä keskustellaan aluksi muiden osakkaiden kanssa ja kun asiasta saadaan yhtenäinen mielipide niin asia otetaan käsittelyyn yhtiökokoukseen jonka jälkeen hallitus ottaa asian hoitaakseen. Seuraavaksi se välittää tiedon isännöitsijälle joka alkaa hoitamaan taloyhtiön "tilausta". (Yhtiökokouksessa on kaikki osapuolet paikalla jolloin kaikki tieto menee yleensä suoraan kaikille asian osapuolille.) Isännöitsijälle ei siis ole suinkaan mitään lopullista päätösvaltaa asioihin vaan taloyhtiö tekee lopulliset päätökset. Tuossa rinnalla on myös lainsäädäntö joka määrittelee paljon taloyhtiössä tapahtuvia asioita kuten tässä tapauksessa sen että asunnoissa pitää olla ilmanvaihto kunnossa. Joskus voi olla tilanne että isännöitsijä ei hoida tehtäviään vaan asiat jää roikkumaan, lopuksi unohtuu ja katoaa maton alle. Tälläisissä tapauksissa taloyhtiön hallituksen olisi pikemmiten alettava harkitsemaan isännöitsijän vaihtamista.

Jos tilanne on se että ketään ei taloyhtiössä kiinnosta mikään asia eikä isännöitsijä halua hoitaa mitään asioita, voi olla harkitsemisen arvoista asuinpaikan vaihtaminen.
Olen kuullut kyllä sellaisistakin tapauksista missä talon asukkaat on antaneet hallitukselle ns. vapaat kädet toimia jolloin asioiden hoitaminen onkin ollut helppoa kun asioihin on saatu nopeasti toimivat ratkaisut. Tällöin tosin taloyhtiössä pitää olla hyvä hallitus ja isännöitsijä.
 
Liittynyt
01.11.2020
Viestejä
1 230
Vielä tuosta taloyhtiön vastuunjaosta. Elikkä yleisestihän kaikki taloyhtiötä koskevat päätökset ja ehdotukset hoidetaan yhtiökokouksessa. Taloyhtiön hallitus on sitten tuossa välissä hoitamassa nämä parannusehdotukset / korjauspyynnöt isännöitsijän suuntaan. Elikkä jos taloyhtiössä on sisäilmaongelma niin siitä keskustellaan aluksi muiden osakkaiden kanssa ja kun asiasta saadaan yhtenäinen mielipide niin asia otetaan käsittelyyn yhtiökokoukseen jonka jälkeen hallitus ottaa asian hoitaakseen. Seuraavaksi se välittää tiedon isännöitsijälle joka alkaa hoitamaan taloyhtiön "tilausta". (Yhtiökokouksessa on kaikki osapuolet paikalla jolloin kaikki tieto menee yleensä suoraan kaikille asian osapuolille.) Isännöitsijälle ei siis ole suinkaan mitään lopullista päätösvaltaa asioihin vaan taloyhtiö tekee lopulliset päätökset. Tuossa rinnalla on myös lainsäädäntö joka määrittelee paljon taloyhtiössä tapahtuvia asioita kuten tässä tapauksessa sen että asunnoissa pitää olla ilmanvaihto kunnossa. Joskus voi olla tilanne että isännöitsijä ei hoida tehtäviään vaan asiat jää roikkumaan, lopuksi unohtuu ja katoaa maton alle. Tälläisissä tapauksissa taloyhtiön hallituksen olisi pikemmiten alettava harkitsemaan isännöitsijän vaihtamista.

Jos tilanne on se että ketään ei taloyhtiössä kiinnosta mikään asia eikä isännöitsijä halua hoitaa mitään asioita, voi olla harkitsemisen arvoista asuinpaikan vaihtaminen.
Olen kuullut kyllä sellaisistakin tapauksista missä talon asukkaat on antaneet hallitukselle ns. vapaat kädet toimia jolloin asioiden hoitaminen onkin ollut helppoa kun asioihin on saatu nopeasti toimivat ratkaisut. Tällöin tosin taloyhtiössä pitää olla hyvä hallitus ja isännöitsijä.
Tarkennusta sen verran, että kyllä hallitus voi itsekin päättää sellaisista korjauksiin ja kunnostuksiin liittyvistä asioista, jotka eivät maksa hirveästi eivätkä vaikuta yhtiön asuntoihin pitkäaikaisesti. Siten en usko että kukaan mieltään pahoittaisi, jos hallituksen päätöksellä yhteen asuntoon asennettaisiin korvausilmaventtiili kun sellainen remontissa menetettiin, jos se menetys juuri yhteen asuntoon hajuhaittaa aiheuttaa. Sen sijaan jos kaikkiin asuntoihin sellaiset päätetään asentaa, olisi asia varmaan hyvä käsitellä yhtiökokouksessa. Ylipäätään ilmanvaihdon säätäminen olisi tarpeen venttiilien asennuksen yhteydessä, eli siinäkin mielessä isompi päätös. Voidaan pitää myös ylimääräinen yhtiökokous, jos asioita halutaan eteenpäin nopeammin. Jos isännöitsijä on laiska/välinpitämätön, hallitus on oikea osoite.
Osakas voi saada asian yhtiökokouksen käsittelyyn, kunhan tekee hallitukselle selkeän ehdotuksen ennen hallituksen viimeistä kokousta (siis viimeistään ennen yhtiökokousta edeltävää hallituksen kokousta). Osakkaat voivat myös vaatia jonkun asian käsittelyä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, kunhan tietty osa osakkeista on vaatimuksen takana (10 % ellei yhtiöjärjestys toisin määrää).
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 683
Vielä tuosta taloyhtiön vastuunjaosta. Elikkä yleisestihän kaikki taloyhtiötä koskevat päätökset ja ehdotukset hoidetaan yhtiökokouksessa. Taloyhtiön hallitus on sitten tuossa välissä hoitamassa nämä parannusehdotukset / korjauspyynnöt isännöitsijän suuntaan. Elikkä jos taloyhtiössä on sisäilmaongelma niin siitä keskustellaan aluksi muiden osakkaiden kanssa ja kun asiasta saadaan yhtenäinen mielipide niin asia otetaan käsittelyyn yhtiökokoukseen jonka jälkeen hallitus ottaa asian hoitaakseen. Seuraavaksi se välittää tiedon isännöitsijälle joka alkaa hoitamaan taloyhtiön "tilausta". (Yhtiökokouksessa on kaikki osapuolet paikalla jolloin kaikki tieto menee yleensä suoraan kaikille asian osapuolille.) Isännöitsijälle ei siis ole suinkaan mitään lopullista päätösvaltaa asioihin vaan taloyhtiö tekee lopulliset päätökset. Tuossa rinnalla on myös lainsäädäntö joka määrittelee paljon taloyhtiössä tapahtuvia asioita kuten tässä tapauksessa sen että asunnoissa pitää olla ilmanvaihto kunnossa. Joskus voi olla tilanne että isännöitsijä ei hoida tehtäviään vaan asiat jää roikkumaan, lopuksi unohtuu ja katoaa maton alle. Tälläisissä tapauksissa taloyhtiön hallituksen olisi pikemmiten alettava harkitsemaan isännöitsijän vaihtamista.

Jos tilanne on se että ketään ei taloyhtiössä kiinnosta mikään asia eikä isännöitsijä halua hoitaa mitään asioita, voi olla harkitsemisen arvoista asuinpaikan vaihtaminen.
Olen kuullut kyllä sellaisistakin tapauksista missä talon asukkaat on antaneet hallitukselle ns. vapaat kädet toimia jolloin asioiden hoitaminen onkin ollut helppoa kun asioihin on saatu nopeasti toimivat ratkaisut. Tällöin tosin taloyhtiössä pitää olla hyvä hallitus ja isännöitsijä.
Näinhän sen pitäisi mennä, että yhtiökokouksessa sovitaan enemmistön päätöksellä tulevan 5 vuotiskauden suuremmat hankkeet tai niiden selvitykset ja muut asukkaisiin vaikuttavat muutokset, jonka jälkeen hallitus alkaa toteuttamaan näitä muutoksia isännöitsijän toimiessa hallituksen tukena ja "käsikassarana".

Tilanne muuttuu epäedulliseen suuntaan, jos yhtiön asiat eivät kiinnosta osakkaita tai osakkaista ei löydy sopivia fiksuja henkilöitä osallistumaan hallitukseen, tällöin hallituksessa istuu todennäköisesti tietämättömiä muuleja, joita isännöitsijä voi vedättää mielensä mukaan.
Toki ammatti isännöitsijöitäkin on moneen junaan ja osa on täysin kelvottomia tai jopa haitallisia kiinteistöjen hyvinvoinnille ja yhtiön taloudelle.

Sitten tilanne menee todella hankalaksi, jos enemmistö yhtiön osakkaista on "vanhoja jääriä", jotka eivät halua käyttää yhtään rahaa kiinteistöjen kunnossapitoon tai jos osakkaissa on hysteerisiä sisäilman laadun tarkkailijoita tai homekammoisia, jotka vaativat jatkuvasti tehtäväksi erilaisia tutkimuksia ja kartoituksia yhtiön laskuun.

Eräässäkin kohtuullisen kokoisessa ( yli 10 taloa ) ja alle 10 vuotta vanhassa paritaloyhtiössä käytiin oikeudessa asti kinastelemassa osakkaan, taloyhtiön ja rakennuttajan vastuista osakkaan epäilemässä sisäilmaongelmassa.
Kyseiseen asuntoon teetettiin erilaisia tutkimuksia ja remontteja taloyhtiön kustannuksella yli 70 k€ arvosta, jonka lisäksi talot aikoinaan rakentanut YIT kävi vielä uusimassa radon putket, pohjalaatan ja sokkelin saumaukset sekä osan salaojista omaan piikkiinsä.
Osakas väitti oikeudessa teettäneensä näiden töiden lisäksi omia tutkimuksiaan ja parannuksia yli 30 k€ summalla, mutta kuulemma ongelma ei ollut ratkennut ja asunnossa asunut perhe kärsi jatkuvista flunssista.
Oikeutta käytiin, kun suurin osa ko. asunnon töistä oli jo tehty ja käräjäoikeus päätyi ns. nahkapäätökseen, jossa selvää asumisterveyteen vaikuttavaa vikaa ei asunnosta löydetty ja kaikki osalliset ( As. Oy, osakas ja YIT ) velvoitettiin maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa, joita taisi kertyä joku 50 k€ yhteensä.
Toki As. Oy:n ja osakkaan kulut taisi suurilta osin kuitata vakuutus.
Kuukauden päästä oikeuden päätöksestä ko. asunto oli myynnissä hyvään hintaan ilman mitään mainintaa mahdollisesta sisäilmaongelmasta.

Omat ongelmansa on sitten niissäkin yhtiöissä, jossa ison siivun asunnoista omistavat sijoittajat taikka sitten yksittäinen sijoittaja tai kaupunki / kunta.

Taloyhtiössä ( alle 20 vuotta vanha 2 kerrostalon yhtiö ), jossa asun, eivät yhtiön asiat kiinnosta suurinta osaa osakkaista, joten hallitus ( jonka puheenjohtaja olen ) saa toimia melkoisen vapaasti kiinteistöjen hyvinvoinnin eteen, tosin kovin suuria päätöksiä kunnossapidosta ei ole vielä tarvinnut tehdä.

Monessa yhtiökokouksessa paikalla on ollut ainoastaan hallitus ( 3 henkeä ) ja 1-3 muuta osakasta, joilla ei ole ollut mitään kiinnostusta tulla hallituksen jäseneksi.
Tällöin 5 vuoden kunnossapitosuunnitelma ja yksittäiset kunnossapito toimet on ollut melkoisen helppo nuijia pöytään, kun kellään ei ole siihen ollut suurempia huomautuksia.

Toki yhtiökokouksen jälkeen, kun hommia tehdään, niin saa kuulla valituksia siitä, miksi joku homma tehdään nyt mutta toista ei tai miksi joku homma on jätetty tekemättä, mutta onneksi sen kanssa voi elää.
Isännöitsijän kanssa minulla on onneksi hyvät suhteet, eikä isännöitsijä tilaa mitään sellaista, minkä kustannuksista ei ole sovittu ilman hallituksen enemmistön lupaa.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Tarkennusta sen verran, että kyllä hallitus voi itsekin päättää sellaisista korjauksiin ja kunnostuksiin liittyvistä asioista, jotka eivät maksa hirveästi eivätkä vaikuta yhtiön asuntoihin pitkäaikaisesti. Siten en usko että kukaan mieltään pahoittaisi, jos hallituksen päätöksellä yhteen asuntoon asennettaisiin korvausilmaventtiili kun sellainen remontissa menetettiin, jos se menetys juuri yhteen asuntoon hajuhaittaa aiheuttaa. Sen sijaan jos kaikkiin asuntoihin sellaiset päätetään asentaa, olisi asia varmaan hyvä käsitellä yhtiökokouksessa. Ylipäätään ilmanvaihdon säätäminen olisi tarpeen venttiilien asennuksen yhteydessä, eli siinäkin mielessä isompi päätös. Voidaan pitää myös ylimääräinen yhtiökokous, jos asioita halutaan eteenpäin nopeammin. Jos isännöitsijä on laiska/välinpitämätön, hallitus on oikea osoite.
Osakas voi saada asian yhtiökokouksen käsittelyyn, kunhan tekee hallitukselle selkeän ehdotuksen ennen hallituksen viimeistä kokousta (siis viimeistään ennen yhtiökokousta edeltävää hallituksen kokousta). Osakkaat voivat myös vaatia jonkun asian käsittelyä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, kunhan tietty osa osakkeista on vaatimuksen takana (10 % ellei yhtiöjärjestys toisin määrää).
Niin ja sieltä lakikirjastahan löytyy tosiaan myös se osakkaiden tasa-arvoisuuslaki eli jos yhdelle korjataan ilmanvaihto niin myös kaikilla muilla on oikeus saada ilmanvaihto korjattua. En ole kylläkään perehtynyt tuohon lakiin hirveän tarkasti kun siinä on kaiketi myös joku pykälä että yksittäisiä hajonneita asioita voidaan korjata ilman että kaikille täytyisi tehdä korjaus kunnosta riippumatta.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
870
En ymmärrä kun jotkut dissaa Ikean keittiöitä, vaikka on pitkä takuu joka pelaa, mekanismit oikeasti hyviä, varaosia saa aina, mikä mahdollistaa muuneltavuuden myöhemmin.
Ikealla on kyllä suht lyömätön hinta-laatusuhde jos standardikokoiset kalusteet riittää. Isoin puute on että mitään erikoisempaa ei ole valikoimassa. Olen ollut rakentamassa nyt kolme Ikea-keittiötä ja tavara on tullut aina luvatussa aikataulussa ilman puutteita. Nykyisellä omalla Ikea-keittiöllä on ikää jo 15-vuotta ja se on edelleen täysin iskussa - mekanismeissa ei ole ollut ensimmäistäkään vikaa ja muutenkin pysynyt siistinä.

Jessen yläkaapit on kyllä hienosti tehty!
 
Liittynyt
01.11.2020
Viestejä
1 230
Niin ja sieltä lakikirjastahan löytyy tosiaan myös se osakkaiden tasa-arvoisuuslaki eli jos yhdelle korjataan ilmanvaihto niin myös kaikilla muilla on oikeus saada ilmanvaihto korjattua. En ole kylläkään perehtynyt tuohon lakiin hirveän tarkasti kun siinä on kaiketi myös joku pykälä että yksittäisiä hajonneita asioita voidaan korjata ilman että kaikille täytyisi tehdä korjaus kunnosta riippumatta.
Juu toki noin, mutta ymmärsin että tässä nimenomaisessa tapauksessa muilla ei ollut aiheeseen kiinnostusta, ja sillä pohjalla tuo kommentti. Toki aina varminta viedä yhtiökokouksen kautta. Mutta jos WC on käyttökelvoton kevääseen asti, siitä varmaan kunnan terveystarkastajakin kiinnostuu.
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
2 302
Ikeahan käyttää Blum:ia noissa mekanismeissa/heloja eli ei ihan mitään halvinta kiina-kamaa. Jossain välissä kun katselin niin Ikea oli halvin paikka ostella noita Blumin kamoja.
 

tavallinen viikari

2024
Tukijäsen
Liittynyt
04.04.2020
Viestejä
1 260
Kysymys ränniratkaisuista: Pari vuotta sitten meille tehtiin kattoremontti jossa mineriittikatto vaihtui peltikatoksi (ns. lukkopeltikatto). Samalla uusittiin rännit. Sen seurauksena vesi tulee ränneihin huomattavasti liuhakkaammin aiempaan kattoon verrattuna.

Tästä on seurannut yksi kongreettinen ongelma: Talon pisimmällä sivulla olevan rännin purkuputki tai siis itse ränni, sijaitsee parin metrin päässä makuuhuoneen ikkunasta. Sateella, ja nyt kun lumi sulaa katolta, ränni pitää ääntä. Semmoinen veden räpisevä ääni sieltä ränniputkesta joka vielä varmaan heijastuu siihen katon reunassa olevaan keräysputkeet ja sen seurauksena koko ränni soi ja se ääni kuuluu aika voimakkaasti tuohon makuuhuoneeseen.

Onko muilla ollut tämmöistä ääniongelmaa ränneissä ja onko siihen olemassa ratkaisuja?

Itse olen miettinyt jotakin semmoista että käärisin tuon makuuhuoneen ikkunan läheisyydessä olevan pystyputken johonkin ääniaristemattoon jos semmoisa löytyy veden ja sään kestävinä. Ulkonäöllä ei ole niin väliä.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
821
Itse olen miettinyt jotakin semmoista että käärisin tuon makuuhuoneen ikkunan läheisyydessä olevan pystyputken johonkin ääniaristemattoon jos semmoisa löytyy veden ja sään kestävinä. Ulkonäöllä ei ole niin väliä.
Paljon vähemmällä pääsee kiinnittämällä sinne alas vaakaosaan jonkun vaimennuskankaan tai solumuovinpalan sisäpuolelle. Sillälailla, ettei putoava vesi osu silkkaan peltiin.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Ikealla on kyllä suht lyömätön hinta-laatusuhde jos standardikokoiset kalusteet riittää. Isoin puute on että mitään erikoisempaa ei ole valikoimassa. Olen ollut rakentamassa nyt kolme Ikea-keittiötä ja tavara on tullut aina luvatussa aikataulussa ilman puutteita. Nykyisellä omalla Ikea-keittiöllä on ikää jo 15-vuotta ja se on edelleen täysin iskussa - mekanismeissa ei ole ollut ensimmäistäkään vikaa ja muutenkin pysynyt siistinä.

Jessen yläkaapit on kyllä hienosti tehty!
Mitkä ne ikean nk. Stsndardimitat siis tarkalleen on?
 
Liittynyt
29.03.2017
Viestejä
1 345
Millos se Ikean "stantardimitta" viimeksi muuttui? Eikös se vaikuttais et pieni riski sille mittojen muuttumiselle aina on
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 089
En muista tiedä, mutta Faktum 2013

 
Liittynyt
03.02.2019
Viestejä
397
Suosituksia/vinkkejä lasikuitutapetin tasoittamiseen ja päälle maalaamiseen. Seinässä muutamassa kohtaa vanhan hyllyn jättämät jäljet, jotka ilmeisesti pitää ensin tasoittaa ja hioa ennen kuin koko seinää vetelee tasoitteella? Seinä oli aiemmin tapetoitu ja tapetin sai irti suhteellisen helposti höyryttämällä. Tarkoitus maalata seinä uusiksi tasoitteen jälkeen. Alla kipsilevy, lasikuitutapetin irrottaminen luultavasti aika mahdoton savotta siistinä.
 

Liitteet

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
12 674
Suosituksia/vinkkejä lasikuitutapetin tasoittamiseen ja päälle maalaamiseen. Seinässä muutamassa kohtaa vanhan hyllyn jättämät jäljet, jotka ilmeisesti pitää ensin tasoittaa ja hioa ennen kuin koko seinää vetelee tasoitteella? Seinä oli aiemmin tapetoitu ja tapetin sai irti suhteellisen helposti höyryttämällä. Tarkoitus maalata seinä uusiksi tasoitteen jälkeen. Alla kipsilevy, lasikuitutapetin irrottaminen luultavasti aika mahdoton savotta siistinä.
Itse ratkaisin homman niin että purin koko seinän ja kipsilevytin uudelleen :D

Lasikuitutapetti on kyllä semmonen saatanan keksintö ettei mitään rajaa. Ehkä ton sais purkamatta jos laittais tasotetapetin tohon päälle.
 
Liittynyt
17.01.2018
Viestejä
1 998
Suosituksia/vinkkejä lasikuitutapetin tasoittamiseen ja päälle maalaamiseen. Seinässä muutamassa kohtaa vanhan hyllyn jättämät jäljet, jotka ilmeisesti pitää ensin tasoittaa ja hioa ennen kuin koko seinää vetelee tasoitteella? Seinä oli aiemmin tapetoitu ja tapetin sai irti suhteellisen helposti höyryttämällä. Tarkoitus maalata seinä uusiksi tasoitteen jälkeen. Alla kipsilevy, lasikuitutapetin irrottaminen luultavasti aika mahdoton savotta siistinä.
Oman olohuoneen seinän tasoitin vanhan lasikuitutapetin päälle kun ei lähtenyt järkevästi irti edes nurkasta alkaen.
Nuo jäljet pitäisi jäädä suoraan tasoitteen alle ilman erillistä paikkausta mutta ei se haittakaan tasoittaa noita ensin vähän. Käytin valmista pintatasoitetta, muistaakseni K-raudasta ja metrin lastaa. Koska en tee tällaisia työkseni/aktiivisesti piti vähän hiota lopputulosta mutta nyt maalattu seinä toimii suoraan tykin "kankaana"
 
Liittynyt
22.12.2019
Viestejä
584
Suosituksia/vinkkejä lasikuitutapetin tasoittamiseen ja päälle maalaamiseen. Seinässä muutamassa kohtaa vanhan hyllyn jättämät jäljet, jotka ilmeisesti pitää ensin tasoittaa ja hioa ennen kuin koko seinää vetelee tasoitteella? Seinä oli aiemmin tapetoitu ja tapetin sai irti suhteellisen helposti höyryttämällä. Tarkoitus maalata seinä uusiksi tasoitteen jälkeen. Alla kipsilevy, lasikuitutapetin irrottaminen luultavasti aika mahdoton savotta siistinä.
Kannattaa kokeilla lähtiskö tuo millä vaivalla irti. Kaikki uuden pinnan alle jäävä on ns. riski tulevaisuudessa, ketuttaa sitten kun saa siihen uuden tapetin tai maalin päälle ja sattuukin tasotekerros halkeilemaan lasikuitutapetin irrotessa noiden repeämien reunasta, tms. Jos se ei suosiolla lähde pienellä yrityksellä, niin sitten tasote ja maali niskaan. Paras työkalu tommosen irrotukseen on hyvä ~50mm tasotelasta, jota vielä aavistuksen hierasee terävämmäks tarpeen mukaan. Nykyisestä maalista ja käytetystä liimasta riippuen voi kokeilla suihkauttaa pikkasen vettä tuohon olemassa olevaan repeämään ja kattoa jos se hyvällä tuurilla pehmittää käytettyä liimaa ja auttaa irrotuksessa.
 
Liittynyt
29.03.2017
Viestejä
1 345
Meille remppafirma tasoitti ja maalasi aikamoisen määrän lasikuitutapettiseiniä ja oikein hyvä tuli. Käyttivät sitä telalla laitettavaa tasoitetta. Pikaisella kokeilulla tapetti oli niin tiukassa kiviseinässä et helpompi näin.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 683
Suosituksia/vinkkejä lasikuitutapetin tasoittamiseen ja päälle maalaamiseen. Seinässä muutamassa kohtaa vanhan hyllyn jättämät jäljet, jotka ilmeisesti pitää ensin tasoittaa ja hioa ennen kuin koko seinää vetelee tasoitteella? Seinä oli aiemmin tapetoitu ja tapetin sai irti suhteellisen helposti höyryttämällä. Tarkoitus maalata seinä uusiksi tasoitteen jälkeen. Alla kipsilevy, lasikuitutapetin irrottaminen luultavasti aika mahdoton savotta siistinä.
Kaverin 80-luvun omakotitalon lastulevyseinistä kävin joku 6 vuotta sitten vetelemässä lasikuitutapetit piiloon Weberin LR+:lla, hyvin ovat tähän päivään asti kestäneet.
Lukuun ottamatta ikkunoiden yläpuolella olevien lastulevysoirojen saumoja, jotka pullistelevat ja kutistuvat kosteuden sekä lämpötilan vaikutuksesta enemmän, kuin leveä saumanauha ja LR+ kestävät.

Röpelön lasikuitutapetin yli sai mennä kaksi reissua tasoitteen kanssa, ennen kuin oli mitään toivoa alkaa hiomaan ja hieromaan seiniä suoriksi.

Yhdestä 70-luvun kerrostalon väliseinästä piilotin lasikuitutapetit 6 mm remontti gyprocilla, joka oli kyllä paljon kevyempi homma, kuin tasoitteen levittely.
 
Liittynyt
03.02.2019
Viestejä
397
Yhdestä 70-luvun kerrostalon väliseinästä piilotin lasikuitutapetit 6 mm remontti gyprocilla, joka oli kyllä paljon kevyempi homma, kuin tasoitteen levittely.
Oliko gyproclevyn alle jäänyt seinä mitä materiaalia? Helposti tasaisimman tieten varmaan saisi uusilla levyillä päälle laittamalla.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 683
Oliko gyproclevyn alle jäänyt seinä mitä materiaalia? Helposti tasaisimman tieten varmaan saisi uusilla levyillä päälle laittamalla.
Kyseessä oli kevyt väliseinä jostain 90-luvun alkupuolelta, eli lasikuitutapetin alla oli kipsilevy.

Itse asiassa avasin kyseisen seinän toiselta puolelta, koska laitoin seinän sisään villaa ääntä eristämään ja rakensin uuden liukuovi kaapiston sitä vasten.

Kyseisellä seinällä on aikoinaan tehty yksi makuuhuone lisää olohuoneen jatkeena olleesta ruokailutilasta, kun keittiön kokoa oli muutettu keittiöremontin yhteydessä.

6 mm saneerauslevy on kyllä monesti nopein ja helpoin tapa saada ehjää ja kohtuu suoraa seinäpintaa aikaiseksi.
 
Liittynyt
08.04.2017
Viestejä
1 298
Yli sata vuotta vanhan hirsisaunan kyljessä on lautarakenteinen (lomalaudoitus) vaja. Ongelmana on että talvella pakkasen lauhtuessa vajassa olevat romut ja työkalut kondensoivat vettä ja ruostuvat. Millä tuon saisi eristämään lämpöä sen verran että tätä ei tapahtuisi? Peltikatto on siellä naulattu suoraan ruodelautojen päälle ja seinän ja katon rajassa on joku 15 cm tuuletustako pihalle. Mitään eristeitä ei tietenkään ole.

En halua tehdä siitä mitään lämmitettyä tilaa. Tarkoituksena on mahdollisemman pienellä vaivalla ja rahalla saada siitä sellainen että työkalut säilyvät ruostumatta. Ajattelin laittaa tuulensuojalevyt katon koolauspuihin siten että hieman eristäisivät ja pihalta tuleva ilmavirta menisi sen yläpuolella ja kuivattaisi kattoa. Levyt tulisi seiniin asti kiinni ja niiden yläpuolelle ja katon väliin jäisi hyvä tuuletusrako. Seiniin en haluaisi koskea, koska haluaisin jättää ne alkuperäisin näköiseksi. Ne on aika hienot. Ehkä ne lomalaudoituksen välit voisi ala/yläpäästä tilkitä jollain pellavavillalla.

Onkohan kellään kokemusta tällaisesta rojektista?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
07.07.2021
Viestejä
1 200
Yli sata vuotta vanhan hirsisaunan kyljessä on lautarakenteinen (lomalaudoitus) vaja. Ongelmana on että talvella pakkasen lauhtuessa vajassa olevat romut ja työkalut kondensoivat vettä ja ruostuvat. Millä tuon saisi eristämään lämpöä sen verran että tätä ei tapahtuisi? Peltikatto on siellä naulattu suoraan ruodelautojen päälle ja seinän ja katon rajassa on joku 15 cm tuuletustako pihalle. Mitään eristeitä ei tietenkään ole.

En halua tehdä siitä mitään lämmitettyä tilaa. Tarkoituksena on mahdollisemman pienellä vaivalla ja rahalla saada siitä sellainen että työkalut säilyvät ruostumatta. Ajattelin laittaa tuulensuojalevyt katon koolauspuihin siten että hieman eristäisivät ja pihalta tuleva ilmavirta menisi sen yläpuolella ja kuivattaisi kattoa. Levyt tulisi seiniin asti kiinni ja niiden yläpuolelle ja katon väliin jäisi hyvä tuuletusrako. Seiniin en haluaisi koskea, koska haluaisin jättää ne alkuperäisin näköiseksi. Ne on aika hienot.

Onkohan kellään kokemusta tällaisesta rojektista?
Mulla on hieman samanlainen "ongelma" ja tämä lienee aika paljon maapohjasta myös kiinni, itsellä ainakin pehmeä "savivelli" tuossa vastaavan vanhan saunankylkivajan alla. Olen tullut siihen tulokseen, että ei tuosta järkevästi kyllä saa mitenkään hyvää, eikä edes välttävää, paitsi tekemällä kokonaan uudestaan, joten olkoon siellä sellaiset kamppeet, joita ei niin kosteus häiritse. Lattian siitä purin ja tein uuden ja samalla se nousi hieman ylemmäs, tämä kyllä helpotti hieman kun kierto lisääntyi alapuolella.
 
Liittynyt
08.04.2017
Viestejä
1 298
Mulla on hieman samanlainen "ongelma" ja tämä lienee aika paljon maapohjasta myös kiinni, itsellä ainakin pehmeä "savivelli" tuossa vastaavan vanhan saunankylkivajan alla. Olen tullut siihen tulokseen, että ei tuosta järkevästi kyllä saa mitenkään hyvää, eikä edes välttävää, paitsi tekemällä kokonaan uudestaan, joten olkoon siellä sellaiset kamppeet, joita ei niin kosteus häiritse.
Meillä tämä saunaliiteri sijaitsee tontin paraatipaikalla moreenimäen päällä. Lattian tein sinne jo uudestaan, koska se oli aikoinaan rakennettu suoraan sahanpurumoskan päälle ja osittain lahonnut. Yllättäen hyvin oli kuitenkin kestänyt vuosikymmenet. Maa oli tosi kovaa joten tein sinne helppoheikkkiratkaisun ja lattiapalkkien tuen tein heittelemällä sinne betonilaattoja ja välillä käytin myös spu levyjä suoraan maan päälle. Nurkka/seinätolppien alle sentään valoin anturat. Lattian alle tuli tämän rempan jälkeen tuuletusrakoa joten siitäkin suunnasta tulee nyt enemmän kylmää.

Mutta jos noi olosuhteet on hankala muuttaa, niin saa mullakin ruostua romut siellä. En halua tuota vanhaa verstasta muuttaa miksikään.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 683
Yli sata vuotta vanhan hirsisaunan kyljessä on lautarakenteinen (lomalaudoitus) vaja. Ongelmana on että talvella pakkasen lauhtuessa vajassa olevat romut ja työkalut kondensoivat vettä ja ruostuvat. Millä tuon saisi eristämään lämpöä sen verran että tätä ei tapahtuisi? Peltikatto on siellä naulattu suoraan ruodelautojen päälle ja seinän ja katon rajassa on joku 15 cm tuuletustako pihalle. Mitään eristeitä ei tietenkään ole.

En halua tehdä siitä mitään lämmitettyä tilaa. Tarkoituksena on mahdollisemman pienellä vaivalla ja rahalla saada siitä sellainen että työkalut säilyvät ruostumatta. Ajattelin laittaa tuulensuojalevyt katon koolauspuihin siten että hieman eristäisivät ja pihalta tuleva ilmavirta menisi sen yläpuolella ja kuivattaisi kattoa. Levyt tulisi seiniin asti kiinni ja niiden yläpuolelle ja katon väliin jäisi hyvä tuuletusrako. Seiniin en haluaisi koskea, koska haluaisin jättää ne alkuperäisin näköiseksi. Ne on aika hienot. Ehkä ne lomalaudoituksen välit voisi ala/yläpäästä tilkitä jollain pellavavillalla.

Onkohan kellään kokemusta tällaisesta rojektista?
Tämä ei välttämättä auta suoraan ongelmaasi, mutta minä tein noin 7 vuotta sitten mökille uuden puu/työkalu varaston.

Hyödynsin sen runkona silloiselta työmaalta yli jäänyttä "hitsaustelttaa" eli 50x50x2 mustasta neliöputkesta hitsattua n. 3,5x2,4 metrin kokoista katosta, joka oli pellitetty kauttaaltaan paitsi kapeampien sivujen metrin levyisten oviaukkojen kohdalta.
"Telttaa" oli siis käytetty putkilinjojen hitsauksessa suojana siten, että sitä oli nosteltu harjalla olevista nostokorvakkeista saumalta toiselle kuorma-auton nosturin kanssa.
Runko on sinänsä hyvä, kun se on heti valmistumisensa jälkeen hiekkapuhallettu ja maalattu kauttaaltaan epoksilla.

Aloitin kyseisen varaston rakennuksen työntelemällä kuntat pois kallion päältä Avantin kanssa ja sen jälkeen sovittelin varastolle tasaisen perustuksen kallion päälle valuharkkojen ja kyllästetyn 100x100 parrun kanssa.
Koska kallio viettää järvelle päin, tuli varaston takaosan alle 3 harkkoa päällekkäin, keskelle kaksi ja etureunaan ainoastaan yksi.
Harkkopinoja tuli varaston alle yhteensä 9 ja näiden päälle tuli sitten 100x100 parrut ja parrujen päälle rakolattia kyllästetystä 28x95 laudasta.

Sitten toin kehikon nosturiautolla mökille ja nostin sen rakentamani lattian päälle, jonka jälkeen purin siitä hieman kärsineet teollisuuspellitykset pois ja ruuvasin kehikkoon kiinni uudet koolaukset 32x100 raakalaudasta, johon ammuin kiinni uudet verhoilut pohjamaalatusta 120 mm UTV paneelista.
Katoksi ruuvasin peltikaton JL20 pellistä aluskatteen kanssa ja räystään sekä seinän väliin jäi muistaakseni noin 100 mm tuuletusrako, johon tuli tiheä muoviverkko pitämään linnut ja ötökät ulkona.

Ikkunoita tuossa vajassa ei ole ja oveksi tein metrin leveän ikkunattoman mökkioven, johon laitoin varmuuden vuoksi 100 mm finnfoamit sisään, kun oli ylijäämä paloja.

Tuo vaja tuulettuu hyvin ja on pysynyt melko kuivana kaikki nämä vuodet, siellä säilytettävissä työkaluissa ei ole näkynyt kuin ihan pieniä yksittäisiä ruostepilkkuja, joista näkee että työkaluja ei ole säilytetty lämpimässä.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Yli sata vuotta vanhan hirsisaunan kyljessä on lautarakenteinen (lomalaudoitus) vaja. Ongelmana on että talvella pakkasen lauhtuessa vajassa olevat romut ja työkalut kondensoivat vettä ja ruostuvat. Millä tuon saisi eristämään lämpöä sen verran että tätä ei tapahtuisi? Peltikatto on siellä naulattu suoraan ruodelautojen päälle ja seinän ja katon rajassa on joku 15 cm tuuletustako pihalle. Mitään eristeitä ei tietenkään ole.

En halua tehdä siitä mitään lämmitettyä tilaa. Tarkoituksena on mahdollisemman pienellä vaivalla ja rahalla saada siitä sellainen että työkalut säilyvät ruostumatta. Ajattelin laittaa tuulensuojalevyt katon koolauspuihin siten että hieman eristäisivät ja pihalta tuleva ilmavirta menisi sen yläpuolella ja kuivattaisi kattoa. Levyt tulisi seiniin asti kiinni ja niiden yläpuolelle ja katon väliin jäisi hyvä tuuletusrako. Seiniin en haluaisi koskea, koska haluaisin jättää ne alkuperäisin näköiseksi. Ne on aika hienot. Ehkä ne lomalaudoituksen välit voisi ala/yläpäästä tilkitä jollain pellavavillalla.

Onkohan kellään kokemusta tällaisesta rojektista?

Tulee mieleen että isoimmat syyt kosteudelle voisi olla kattopellit ja maaperä. Vajan lattian alta voisi vaihtaa pintamaata noin 20cm verran 8-16 rakeiseen sepeliin jolloin maaperän kosteus vähenisi huomattavasti. Kattopellit voisi purkaa väliaikaisesti irti, alle laitettaisiin aluskate, korokerimat ja ruoteet (vanhat ruoteet voisi varmaan käyttää uusiksi) jonka jälkeen pellit ruuvattaisiin takaisin. Näillä toimilla vajan toiminta saattaisi korjaantua. Jos näillä ei ongelma ratkea niin seuraavaks vois seinät tiivistää paremmin jotta vesi ja lumi ei pääse vajan sisälle. Tuuletushan pitää olla kuitenkin kunnossa eli alhaalla vajassa pitää olla tuloilmalle reitti ja ylös vaikka harjan alle päätyyn poistoilmaa varten reitti.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 589
Meillä tämä saunaliiteri sijaitsee tontin paraatipaikalla moreenimäen päällä. Lattian tein sinne jo uudestaan, koska se oli aikoinaan rakennettu suoraan sahanpurumoskan päälle ja osittain lahonnut. Yllättäen hyvin oli kuitenkin kestänyt vuosikymmenet. Maa oli tosi kovaa joten tein sinne helppoheikkkiratkaisun ja lattiapalkkien tuen tein heittelemällä sinne betonilaattoja ja välillä käytin myös spu levyjä suoraan maan päälle. Nurkka/seinätolppien alle sentään valoin anturat. Lattian alle tuli tämän rempan jälkeen tuuletusrakoa joten siitäkin suunnasta tulee nyt enemmän kylmää.

Mutta jos noi olosuhteet on hankala muuttaa, niin saa mullakin ruostua romut siellä. En halua tuota vanhaa verstasta muuttaa miksikään.
Selitä nyt tarkemmin millainen se alapohjarakenne on? Kuulostaa siltä, että ongelma on maakosteus. Jos vajassa on täysin tuulettuva alapohja, tiivis lattia ja tilan ilmanvaihto hoidettu seinien/katon kautta niin sellaisessa ei pitäisi kosteus olla ongelma.

Edit: esimerkkikuva netistä:
 
Liittynyt
08.04.2017
Viestejä
1 298
Selitä nyt tarkemmin millainen se alapohjarakenne on? Kuulostaa siltä, että ongelma on maakosteus. Jos vajassa on täysin tuulettuva alapohja, tiivis lattia ja tilan ilmanvaihto hoidettu seinien/katon kautta niin sellaisessa ei pitäisi kosteus olla ongelma.

Edit: esimerkkikuva netistä:
Siis sehän on sellanen hyvin harva vanha lautaliiteri. Kovalla tuulella siellä pyörii sukat jalassa. Lattiapalkit on betonipilareiden päällä ja sitten on vain komeat lattialankut, joiden välistä takuulla kiertää ilma ja jonkin verran tulee maastakin kosteutta. Lumipyryllä tulee joskus lunta sisään katon ja seinän välistä. Pakkasten lauhtuessa kattopelti ja metallitavarat kondensoivat vettä ja olettaisin sen olevan isoin ongelma.

Mitään isompaa remppaa tuolle en ole tekemässä ja kattopeltien irroittaminen ja aluskatteen asentaminen olisi varmaan viisasta, mutta aika työlästä, kun sen verran pinta-alaa. Ajattelin että helpoimmalla voisi päästä, jos laittaisi vain katton alle (peltikaton koolauspuihin kiinni) tuulensuojalevyt ja jättäisi niiden ja pellin väliin tuuletusraon, jos se hidastaisi lämpötilan vaihtelua ja siten metalliesineiden kondensointia. Vähän olisi omintakeinen ratkaisu, mutta sen takia kyselin, jos joku olisi jotain vastaavaa tehnyt.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Siis sehän on sellanen hyvin harva vanha lautaliiteri. Kovalla tuulella siellä pyörii sukat jalassa. Lattiapalkit on betonipilareiden päällä ja sitten on vain komeat lattialankut, joiden välistä takuulla kiertää ilma ja jonkin verran tulee maastakin kosteutta. Lumipyryllä tulee joskus lunta sisään katon ja seinän välistä. Pakkasten lauhtuessa kattopelti ja metallitavarat kondensoivat vettä ja olettaisin sen olevan isoin ongelma.

Mitään isompaa remppaa tuolle en ole tekemässä ja kattopeltien irroittaminen ja aluskatteen asentaminen olisi varmaan viisasta, mutta aika työlästä, kun sen verran pinta-alaa. Ajattelin että helpoimmalla voisi päästä, jos laittaisi vain katton alle (peltikaton koolauspuihin kiinni) tuulensuojalevyt ja jättäisi niiden ja pellin väliin tuuletusraon, jos se hidastaisi lämpötilan vaihtelua ja siten metalliesineiden kondensointia. Vähän olisi omintakeinen ratkaisu, mutta sen takia kyselin, jos joku olisi jotain vastaavaa tehnyt.
Minkäs kokosesta liiteristä ylipäätään on kyse?
 

baggio

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
2 884
Teen vajaan koolatun vanerilattian 2x2" rimasta ja osb-levystä. Valmiina löytyisi 5x70mm uppokantaisia puuruuveja, onnistuuko noilla sen kun surauttaa vaan, että kanta uppoaa jalalta piiloon ja levy kestää sen?

Onko 30 cm hyvä juoksuväli lattiassa?

Kuinka paksulti kapillaarikatkosoraa muuten pitäisi olla alla, jos haluaisi juoksut maavaraisessa lattiassa oikeasti kuivana pitää? Nyt siellä oli jotain muoveja ja niiden alla maa kostea, heitin ne mäkeen ja laitoin tuota soraa, mutta vain muutaman sentin.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Teen vajaan koolatun vanerilattian 2x2" rimasta ja osb-levystä. Valmiina löytyisi 5x70mm uppokantaisia puuruuveja, onnistuuko noilla sen kun surauttaa vaan, että kanta uppoaa jalalta piiloon ja levy kestää sen?

Onko 30 cm hyvä juoksuväli lattiassa?

Kuinka paksulti kapillaarikatkosoraa muuten pitäisi olla alla, jos haluaisi juoksut maavaraisessa lattiassa oikeasti kuivana pitää? Nyt siellä oli jotain muoveja ja niiden alla maa kostea, heitin ne mäkeen ja laitoin tuota soraa, mutta vain muutaman sentin.
Kyl ite yleensä sen 20cm pyrin pintamaata vaihtaa ja juurikankaan oon laittanut alle jos teen tuollaisia toissijaisia rakenteita joihin ei tule kunnon maatöitä. Kantsii jotkut pihalaatat laittaa vielä tohon juoksun alle ettei turhaan jää maata vasten. (huom. ei maakangas, koska maakankaasta kasvaa rikkaruohot läpi) 2x2 rima on melko ohutta kamaa lattiaan. Yleensä saa olla vähintään 2x4" tai 2x5" puutavarasta 400mm ollut hyvä väli. Riippuu tuon osb levyn paksuudesta millaisen välin se vaatii. jos on 12mm levyä niin kyl toi 300mm jako on hyvä. Hobua ruuvit ollu hyvii levyjen kiinnitykseen. noi 70mm on turhan järeitä ja voi olla ongelmia saada kanta levyn tasolle.

Tän näkösii ruuveja siis:

Edit: Niinjoo monesti on itsestään selvä asia, mutta mainitsen nyt kuitenkin. Tosiaan se 2x4 asennettaessa laitetaan kyljelleen "pystyyn" niin että korkeempi reuna on ylöspäin niin kantaa paremmin.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
13.09.2019
Viestejä
407
Kyl ite yleensä sen 20cm pyrin pintamaata vaihtaa ja juurikankaan oon laittanut alle jos teen tuollaisia toissijaisia rakenteita joihin ei tule kunnon maatöitä. Kantsii jotkut pihalaatat laittaa vielä tohon juoksun alle ettei turhaan jää maata vasten. (huom. ei maakangas, koska maakankaasta kasvaa rikkaruohot läpi) 2x2 rima on melko ohutta kamaa lattiaan. Yleensä saa olla vähintään 2x4" tai 2x5" puutavarasta 400mm ollut hyvä väli. Riippuu tuon osb levyn paksuudesta millaisen välin se vaatii. jos on 12mm levyä niin kyl toi 300mm jako on hyvä. Hobua ruuvit ollu hyvii levyjen kiinnitykseen. noi 70mm on turhan järeitä ja voi olla ongelmia saada kanta levyn tasolle.

Tän näkösii ruuveja siis:

Edit: Niinjoo monesti on itsestään selvä asia, mutta mainitsen nyt kuitenkin. Tosiaan se 2x4 asennettaessa laitetaan kyljelleen "pystyyn" niin että korkeempi reuna on ylöspäin niin kantaa paremmin.
Jos on vaan katettu ulkotila lähtee nuo sisäkäyttöön tarkoitetut ruuvit ruostumaan nopeasti.
 
Liittynyt
08.04.2017
Viestejä
1 298
Minkäs kokosesta liiteristä ylipäätään on kyse?
Vaja on joku 20m2 mutta siinä on sauna ja terassi saman katon alla ja kattopinta-ala n. 70m2. Tärkeämpiä remontteja olis asuintalossa tekemättä, joten kovinkaan paljon tohon ei voi uhrata aikaa. Mutta olishan se aluskate varmasti ihan hyvä siinä ja samalla sais vaihdettua vanhat kattonaulat ruuveihin.

Kosteuden kanssa ei tunnu olevan juurikaan muita ongelmia, kuin talvella kun pakkanen laskee ja katto ja metalliesineet kondensoi vettä. Ja jos lunta tuiskuttaa myrskyllä sisään.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 681
Juu saa noita vastaavia ulkokäyttöön tarkotettunakin. Taitaa terassiruuvit olla aika lähellä noita.
Juu, rst A2 terassiruuvit toimii tuollaiseen tarkoitukseen enemmän kuin hyvin. Tuskin pelkät pinnoitetutkaan pistäis ruosteeseen, mutta A2:t ei ole paljon kalliimpaa.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Vaja on joku 20m2 mutta siinä on sauna ja terassi saman katon alla ja kattopinta-ala n. 70m2. Tärkeämpiä remontteja olis asuintalossa tekemättä, joten kovinkaan paljon tohon ei voi uhrata aikaa. Mutta olishan se aluskate varmasti ihan hyvä siinä ja samalla sais vaihdettua vanhat kattonaulat ruuveihin.

Kosteuden kanssa ei tunnu olevan juurikaan muita ongelmia, kuin talvella kun pakkanen laskee ja katto ja metalliesineet kondensoi vettä. Ja jos lunta tuiskuttaa myrskyllä sisään.
Niinjoo se oli noinkin iso rakennus. Varmasti olis järkevä homma kun siirtää tulevaisuuden kattoremonttia huomattavasti kauemmaksi eikä maksa oikeestaan muuta kuin aikaa. Jos siinä on harjakatto niin pystyy tekemään lape kerrallaan jolloin kerralla tehtävä pinta-ala pienenee puoleen. Ei tuohon varsinaiseen ongelmaan välttämättä kannata edes yrittää saada kerralla ratkaisua vaan koittaa ennemminkin parantaa rakennuksen kokonaistoimintaa ja käytettyä rakennetta pikkuhiljaa vaikka muutaman vuoden aikana niin ongelma korjaantuu jossain vaiheessa itsestään. Kyllä toi katto ja lattia varmaan on ne suurimmat syntipukit tuossa ja sit tulee seinät jos ne kerran on toteutettu rakorakenteella niin ilman muutahan se vesi pääsee aukoista tuulen mukana sisään. Tuollainen rakorakenne soveltuu polttopuille hyvin kun ne tarvitsee tuulta pysyäkseen kuivana ja ovat useimmiten kosteita jo valmiiksi, mutta oikean tavaran säilyttämiseen tuo on huono. Sama kuin varastois katetulle terassille tavaraa. Seiniin ratkaisu voisi olla vanerien ruuvaaminen sisäpuolelle. Se tosin maksaa tällähetkellä aika paljon kun vanerien hinnat on pilvissä eikä halvempaa vaihtoehtoa oikein ole.
 
Liittynyt
23.10.2018
Viestejä
561
Onko missään/kellään hyvää ohjetta oven asentamisesta ulkoseinään? Pitäisi kesällä tehdä talossa kiinni olevaan autotalliin käyntiovi ja talon päädyssä olisi sille hyvä paikka. Ei ole vain minkään tason kokemusta minkään oven puhkaisemisesta seinään.

Ajattelin myös nostoovea, missä käyntiovi, mutta niiden hinnat pyörii sen verran korkealla, että järkevämpää on tehdä erillinen käyntiovi.

Tuppaa olemaan talvella aika energiatehotonta touhua avata iso tallin ovi joka kerralla kun menee sisään tai ulos tallista.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
870
Esim tuosta Ikkunoiden ja ovien asennus

Ovet on periaatteessa helppoja asentaa, mutta ongelmaksi muodostunee että karmit pitää ruuvata runkopuihin, eli oven kohdalta seinää pitänee purkaa enemmänkin ja lisätä puuttuvat runkopuut.
 
Liittynyt
23.08.2020
Viestejä
993
Pitäisi kesällä tehdä talossa kiinni olevaan autotalliin käyntiovi ja talon päädyssä olisi sille hyvä paikka.
Onkohan se luvallista? #häkävaara. No en tiedä, mutta ensin tutkit sisäpuolelta missä kohtaa menee runkotolpat, semmoisella rakenneilmaisimella. Jotkut niistä kertoo myös sähköjohtojen sijainnin suurinpiirtein.
Sitten määrität tolppien perusteella oven paikka ja jos vaikka jommalle kummalle puolelle tolppa sattuisi sopimaan ihan karmin viereen niin olis hyvä. Oven leveydestä riippuen niitä joutuu katkomaan kuitenkin ainakin yhden ja oven karmin yläpuolelle tuettava ne katkaistut tolpat vaakapuulla reunimmaisiin ehjin tolppiin. Oven avautumissuunta ja oven vaatima tila aukinaisena huomioitava myös.
Aukko tarvii olla muutaman sentin (3-5cm) isompi kuin oven karmi, ei liian tiukka, että eriste mahtuu väliin. Puretaan seinää vaan sen vaatimalta alalta.
Karmi kiilataan aukkoon ja vatupassilla tarkistetaan suoruus (molempiin suuntiin), säädettävät karmiruuvit on hyviä, niillä kiinni ja voi sitten säätää jos tarvii. Ovi paikalleen karmiin ja tarkistetaan sen toimivuus ja tarviiko karmia säätää oveen nähden. Kynnystä unohtamatta. Uretaanivaahdolla tiivistetään karmi aukkoon ja listoitetaan, kun vaahto on kovettunut.
 
Liittynyt
22.12.2019
Viestejä
584
Onko missään/kellään hyvää ohjetta oven asentamisesta ulkoseinään? Pitäisi kesällä tehdä talossa kiinni olevaan autotalliin käyntiovi ja talon päädyssä olisi sille hyvä paikka. Ei ole vain minkään tason kokemusta minkään oven puhkaisemisesta seinään.

Ajattelin myös nostoovea, missä käyntiovi, mutta niiden hinnat pyörii sen verran korkealla, että järkevämpää on tehdä erillinen käyntiovi.

Tuppaa olemaan talvella aika energiatehotonta touhua avata iso tallin ovi joka kerralla kun menee sisään tai ulos tallista.
Sisätiloista autotalliin vievän oven on oltava sitten paloluokiteltu, ja sen pitää sulkeutua itsekseen ettei ole vaaraa 'palo-osaston vuotamisesta'.

Muuten kuten muutkin ovet, eli avaat seinää tarpeeksi leveältä, asennat uudet koolaukset aukon reunoille ja yläpuun aukon yläpuolelle noiden runkopuiden varaan. Sitten katkot keskeltä vanhat koolaukset ja asennat oven. Ensin yläkarmi vaakaan, sitten saranakarmi jonka passaa just eikä melkein suoraan, ja toinen karmi sitten ristimitan ja passin kanssa. Noin itse olen yhden asentanut, oli tosin pelkkä sisäovi vaatehuoneeseen.

Edit. Oviaukon yläpuulle on olemassa vaatimukset mitä sen pitää jaksaa kannatella. Toisin sanoen kakkosnelonen ei oletuksena riitä, kakkoskutonen ehkä. Kannattaa tonkia talon piirustukset ja kysäistä esim. kunnan rakennusvalvonnasta, samalla saat tiedon mikä ovi pitää asentaa. Riskinä on, että pakottavat hakemaan luvan / tekemään toimenpideilmotuksen.
 
Liittynyt
23.10.2018
Viestejä
561
Unohtui mainita, että tosiaan ulkoseinään tulossa tuo ovi, eli ulkokautta. Sisätiloista jos mennään sisään, niin nykysäädösten mukaan pitää tosiaan olla palo-ovi ja myös tuulikaappi. Näin jostain lueskelin ja täten hylkäsin tuon idean, kun sitä ei voi oikein järkevästi toteuttaa.

Täytyy varmaan etsiä kaveri/tuttavapiiristä joku jolla olisi kokemusta tuollaisesta, niin saa vinkkiä hieman. Hyviä neuvoja tulikin jo, kiitoksia siitä. Työkalut kyllä pysyy lapasessa ja paljon tulee puusta rekenneltuakin kaikennäköistä, mutta tämä puoli nikkaroinnista on vielä hataralla pohjalla.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Unohtui mainita, että tosiaan ulkoseinään tulossa tuo ovi, eli ulkokautta. Sisätiloista jos mennään sisään, niin nykysäädösten mukaan pitää tosiaan olla palo-ovi ja myös tuulikaappi. Näin jostain lueskelin ja täten hylkäsin tuon idean, kun sitä ei voi oikein järkevästi toteuttaa.

Täytyy varmaan etsiä kaveri/tuttavapiiristä joku jolla olisi kokemusta tuollaisesta, niin saa vinkkiä hieman. Hyviä neuvoja tulikin jo, kiitoksia siitä. Työkalut kyllä pysyy lapasessa ja paljon tulee puusta rekenneltuakin kaikennäköistä, mutta tämä puoli nikkaroinnista on vielä hataralla pohjalla.
Paloturvallisuus pitää tuossa huomioida. Jos talli on liian lähellä taloa ja ovi tulee talon puoleiselle seinälle, pitää sen luultavasti olla palo-ovi. Helpoiten pääset kun otat yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja selvität mitä oven lisääminen vaatii niin tulee lainmukainen. Muuten laiton ovi tulee vastaan viimeistään taloa myytäessä kun ei olekkaan luvallinen.
 
Liittynyt
07.06.2017
Viestejä
3 683
Ite olen kymmeniä ovia jälkikäteen lisännyt, pääasiassa toki sisätiloihin mutta myös ulkoseinään -> Ulkoseinään puhkaistaessa lisätyönä tulee yleensä vielä kivijalan katkaisu.
Normi noin kympin oven lisääminen ei vaadi yläpuulta mitään edes kantavalla seinällä. Ja tuossa tapauksessa kun puhut rakennuksen päädystä -> Jos normi harjakattoinen rakennus niin päätyseinä ei ole edes kantava.
Leveän nosto-oven asennus ei sitten kantavaan seinään onnistukaan enää rakenteita isommin avaamatta ja lisäpalkkeja asentamatta.

Hieman vähemmällä työllä pääsee, jos olemassaolevaa runkotolppaa voi käyttää toisena uuden aukon sivuna. Sisäseinissä usein lisätyötä aiheuttavat sähköjen vaakavedot jos sattuvat kulkemaan uuden aukon kohdalla.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 464
Viestejä
4 162 986
Jäsenet
70 411
Uusin jäsen
domppaaaa

Hinta.fi

Ylös Bottom