Kodin rempat(DIY)

[asentaja1]

Päällipuoli on noin millin paksuista joustavaa, mutta silti aika vahvaa kumimaista muovia. Aika vaikeaksi menee, eikä välttämättä ole hirveän hyvännäköinen.

Ei pysy muuten kuin ompelemalla. Hyvällä koneella ei mitään ongelmaa. Tuo on vielä musta molemmin puolin, kukaan ei älyä että ei ole tehdastekoinen ommel tuossa jos yhtään osaa konetta käyttää, ajaisin suoralla ompeleella reunat ympäri. Ja tuskin kukaan niitä käy tarkemmin missään edes ratsaamaan. Yksi vaihtoehto on myös leikata koko lärpätin irti, jos sitä ei oikeasti käytä.

 

[lelfonso]

Onko tällaiseen säädettävään hyllykannatinlistaan tulevat kannattimet ns. universaaleja, että eri valmistajien palikat käy ristiin? En tiedä minkä valmistajan listat ja kannattimet varastossa tällä hetkellä on, mutta tekisi mieli värkätä yksi hyllyrivi lisää varastoon kun korkeussuunnassa olisi tilaa.

 

[MarkusV]

Onko tällaiseen säädettävään hyllykannatinlistaan tulevat kannattimet ns. universaaleja, että eri valmistajien palikat käy ristiin? En tiedä minkä valmistajan listat ja kannattimet varastossa tällä hetkellä on, mutta tekisi mieli värkätä yksi hyllyrivi lisää varastoon kun korkeussuunnassa olisi tilaa.

Pisla ja Sovella ainakin käy ristiin mitä itse olen tehnyt talliin ja varastoon.

 

[juhaa]

Ei välttämättä käy. En muista merkkejä/malleja, mutta mm. Tokmanni vaihtoi toimittajaa/mallia, niin eihän ne enää sitten käykään vanhaan. Kannattaa siis valita, joku täysi vakiintunut merkki/malli. Mitta mukaan, kun kaupoille menet.

 

[lelfonso]

Kiitos molemmille. Ehkä irroitan yhden kannattimen malliksi mukaan kun menen ostoksille.

 

[asentaja1]

Kiitos molemmille. Ehkä irroitan yhden kannattimen malliksi mukaan kun menen ostoksille.

Tämä on paras vaihtoehto, kannake mukaan malliksi. Reikien sopivuuden lisäksi on syytä huomioida myös syvyys kun sitä kiskoa pitää kädessä ja siinä testaa sitä. Kerran ostin sellaista kiskoa, mikä kyllä sopi hyllynkannattimeen hyvin, mutta kun kiskot oli asennettu seinään, ei ne kannakkeet enää mahtunutkaan tarpeeksi syvälle, eli ei mennyt paikalleen. Tästä selvisi kuitenkin niitä kiinnikkeitä muutaman millin lyhentämällä, mutta olihan siinäkin ylimääräinen urakka.

 

[jeppejehu]

En nyt tiedä onko oikea ketju tämä vai asunnon ostaminen.... Asunnon oston jälkeen selvisi että keittiö liesituuletin (imuri) on luvaton. Edellinen omistaja ei tätä tiennyt ja sen oli asentanut häntä edeltänyt omistaja. Selvisi kun on tarkoitus ilmastointikanavat putsata.

Kenelle tämmöisestä kuuluu kustannukset kun se pitää ottaa pois käytöstä. Ja saako sen tehdä itse?

 

[Jims]

-78 rivari. Poistin just eteisen ja käytävän väliltä oviaukosta haitarioven, joka oli käytännössä kokoajan auki. Alta paljastui listat (katso kuvat).

Kysymys onkin, miten listat uusiksi ? Millä nimellä löydän uusia vastaavia listoja ? Oviaukon karmien leveys on n. 65mm ja oviaukon koko 80x200.

Kuvat avuksi:

Remppa on tietty vähän isompi, kuin mitä suunnittelit, mutta itse purkaisin nuo karmit ja seinänpätkät pois ja tasoittaisin sekä maalaisin seinät.

 

[Jims]

En nyt tiedä onko oikea ketju tämä vai asunnon ostaminen.... Asunnon oston jälkeen selvisi että keittiö liesituuletin (imuri) on luvaton. Edellinen omistaja ei tätä tiennyt ja sen oli asentanut häntä edeltänyt omistaja. Selvisi kun on tarkoitus ilmastointikanavat putsata.

Kenelle tämmöisestä kuuluu kustannukset kun se pitää ottaa pois käytöstä. Ja saako sen tehdä itse?

Avaappa tätä vähän enemmän, ilmeisesti kyseessä on vanhempi kerrostalo ja liesituuletin puhaltaa nyt johonkin poistohormiin, josta käryt leviävät muihin asuntoihin?

Virallisesti tuon poisto vaatii sähkärin ja kustannukset lankeavat asunnon omistajalle eli sinulle, voit sitten hakea tai olla hakematta korvauksia asunnon myyjältä.
Itse vaihtaisin tilalle suodattavan liesituulettimen ja jatkaisin elämääni tyytyväisenä.

 

[Screemer]

Liesituuletin on yleensä kytketty pistotulpalla, eli ei tarvi sähkäriä! Samaan liesituulettimeen saattaa saada suodatinpaketin, niin ei tarvi vaihtaa.

 

[Jims]

Liesituuletin on yleensä kytketty pistotulpalla, eli ei tarvi sähkäriä! Samaan liesituulettimeen saattaa saada suodatinpaketin, niin ei tarvi vaihtaa.

Minä en ole nähnyt pistotulppa toteutuksia kuin 2000-luvun taloissa, mutta tokihan fiksu sähkäri on sinne aikoinaan voinut pistotulpan laittaa.
Yleensä nuo mitä on vastaan tulleet ovat olleet ihan jakorasiaan tai suoraan liesituulettimen sisään kytkettyjä.

 

[jeppejehu]

Avaappa tätä vähän enemmän, ilmeisesti kyseessä on vanhempi kerrostalo ja liesituuletin puhaltaa nyt johonkin poistohormiin, josta käryt leviävät muihin asuntoihin?

Virallisesti tuon poisto vaatii sähkärin ja kustannukset lankeavat asunnon omistajalle eli sinulle, voit sitten hakea tai olla hakematta korvauksia asunnon myyjältä.
Itse vaihtaisin tilalle suodattavan liesituulettimen ja jatkaisin elämääni tyytyväisenä.

Joo 1980-luvun talo. Käsitin että imu on ja tuohon poistohormiin. Ongelma taitaa olla siinä että sekoittaa talon ilmastointia, ei se että hajut menisi muiden asuntoihin. Toisaalta tyhmältä tuntuu että edellinen omistaja tuosta maksaisi mitään, koska on itse sen sellaisena ostanut. Noo katsellaan mitä maksaa ja saako itse tehtyä jotain.
Pitää tonkia tuota kansiota josta löytyy ohjeet yms.

 

[Mikkos]

Joo 1980-luvun talo. Käsitin että imu on ja tuohon poistohormiin. Ongelma taitaa olla siinä että sekoittaa talon ilmastointia, ei se että hajut menisi muiden asuntoihin. Toisaalta tyhmältä tuntuu että edellinen omistaja tuosta maksaisi mitään, koska on itse sen sellaisena ostanut. Noo katsellaan mitä maksaa ja saako itse tehtyä jotain.
Pitää tonkia tuota kansiota josta löytyy ohjeet yms.

Kauanko kaupoista on aikaa?

 

[jeppejehu]

Kauanko kaupoista on aikaa?

2kk sitten

 

[juha.]

Joo 1980-luvun talo. Käsitin että imu on ja tuohon poistohormiin. Ongelma taitaa olla siinä että sekoittaa talon ilmastointia, ei se että hajut menisi muiden asuntoihin. Toisaalta tyhmältä tuntuu että edellinen omistaja tuosta maksaisi mitään, koska on itse sen sellaisena ostanut. Noo katsellaan mitä maksaa ja saako itse tehtyä jotain.
Pitää tonkia tuota kansiota josta löytyy ohjeet yms.

Kysy isännöitsijältä mielipidettä asiaan. Onko siellä tietoa mahdollisesta remontissa, jossa liesituuletin on asennettu.
Isännöitsijältä pitäisi tulla myös ohjeistusta mitä tehdään.

 

[Rapilysin]

Murhetta kylmillä ilmoilla saunan/pesuhuoneen ilmanvaihdon kanssa. 70-luvun talo, painovoimainen ilmanvaihto. Harjakorkeus > 10 m (käkikellomalli vai miksi näitä sanottiin, eli jyrkkä harjakatto). Laitan vastaavasta kuvan liitteeksi.

Saunan katossa poistoventtiili, joka ulkolämpötilan laskiessa alkaa puhaltaa kylmää sisälle. Lämpimillä keleillä ilma kulkee oikeaan suuntaan. Sisälämpötilalla ei tunnu olevan vaikutusta, siellä nyt lattialämmitys n. 22 asteessa ja saunoessa sitten se 80 astetta, ilmiö toistuu molemmissa skenaarioissa.

Suihkuhuoneen puolella toinen poistoventtiili, joka toimii kosteudentunnistimen kanssa, eli propelli pyörii lähinnä suihkuttelun jälkeen. Tämä ei myöskään vaikuta ilmiöön, vaan ilma kulkee väärään suuntaan myös propellin ollessa suljettuna. Korvausilmaa pesutiloihin tulee kiukaan alla olevasta tuloventtiilistä.

Mikä voisi olla ongelmana ja onko vielä ehdottaa ratkaisua tähän?

Nyt olen lyönyt venttiilin kiinni, mutta hyvähän se olisi saada vetämään oikeaan suuntaan kosteuden saamiseksi pihalle.

 

[Zigh]

Murhetta kylmillä ilmoilla saunan/pesuhuoneen ilmanvaihdon kanssa. 70-luvun talo, painovoimainen ilmanvaihto. Harjakorkeus > 10 m (käkikellomalli vai miksi näitä sanottiin, eli jyrkkä harjakatto). Laitan vastaavasta kuvan liitteeksi.

Saunan katossa poistoventtiili, joka ulkolämpötilan laskiessa alkaa puhaltaa kylmää sisälle. Lämpimillä keleillä ilma kulkee oikeaan suuntaan. Sisälämpötilalla ei tunnu olevan vaikutusta, siellä nyt lattialämmitys n. 22 asteessa ja saunoessa sitten se 80 astetta, ilmiö toistuu molemmissa skenaarioissa.

Suihkuhuoneen puolella toinen poistoventtiili, joka toimii kosteudentunnistimen kanssa, eli propelli pyörii lähinnä suihkuttelun jälkeen. Tämä ei myöskään vaikuta ilmiöön, vaan ilma kulkee väärään suuntaan myös propellin ollessa suljettuna. Korvausilmaa pesutiloihin tulee kiukaan alla olevasta tuloventtiilistä.

Mikä voisi olla ongelmana ja onko vielä ehdottaa ratkaisua tähän?

Nyt olen lyönyt venttiilin kiinni, mutta hyvähän se olisi saada vetämään oikeaan suuntaan kosteuden saamiseksi pihalle.

Erikoista kyllä. Painovoimaisen pitäisi toimia paremmin kun ulkona on kylmempää, ei toisin päin.
Onko korvausilmaventtiileitä riittävästi myös muualla talossa?
Auttaisiko jos poistohormin päähän laittaisi tuulituulettimen?

Tuulituuletin - Hormi-imuri

Tuulituuletin ja hormi-imuri tehostaa ilmanvaihtoa tehokkaasti. Valitse Taloon.comista sopiva tuote kylpyhuoneen kosteudenpoistoon tai kuivakäymälään.

www.taloon.com

 

[juha.]

Murhetta kylmillä ilmoilla saunan/pesuhuoneen ilmanvaihdon kanssa. 70-luvun talo, painovoimainen ilmanvaihto. Harjakorkeus > 10 m (käkikellomalli vai miksi näitä sanottiin, eli jyrkkä harjakatto). Laitan vastaavasta kuvan liitteeksi.

Saunan katossa poistoventtiili, joka ulkolämpötilan laskiessa alkaa puhaltaa kylmää sisälle. Lämpimillä keleillä ilma kulkee oikeaan suuntaan. Sisälämpötilalla ei tunnu olevan vaikutusta, siellä nyt lattialämmitys n. 22 asteessa ja saunoessa sitten se 80 astetta, ilmiö toistuu molemmissa skenaarioissa.

Suihkuhuoneen puolella toinen poistoventtiili, joka toimii kosteudentunnistimen kanssa, eli propelli pyörii lähinnä suihkuttelun jälkeen. Tämä ei myöskään vaikuta ilmiöön, vaan ilma kulkee väärään suuntaan myös propellin ollessa suljettuna. Korvausilmaa pesutiloihin tulee kiukaan alla olevasta tuloventtiilistä.

Mikä voisi olla ongelmana ja onko vielä ehdottaa ratkaisua tähän?

Nyt olen lyönyt venttiilin kiinni, mutta hyvähän se olisi saada vetämään oikeaan suuntaan kosteuden saamiseksi pihalle.

Onko kanavat eristetty yläpohjasta kuinka?

 

[Rapilysin]

Onko korvausilmaventtiileitä riittävästi myös muualla talossa?
Auttaisiko jos poistohormin päähän laittaisi tuulituulettimen?

Pitäisi olla riittävästi, alakerrassa on kolme tötteröä ja ylhäällä toiset kolme. Nyt itseasiassa kyllä tuli mieleen, että ne on itsesäätyviä ulkolämpötilan mukaan. Olisko siellä ollut joku lämpölaajenemiseen perustuva termostaatti. Yksi mahdollinen selitys on, että menevät liian herkästi kiinni. Pitää selvittää tätä.

Tuollaista tuuletinta ei olla kokeiltu

Onko kanavat eristetty yläpohjasta kuinka?

Villaa kieputettu ympärille. Kattoremppaukkojen mukaan nuo kunnossa.

 

[Mikkos]

2kk sitten

Pitäis mennä vielä vanhan asukkaan vastuulla. Tais olla 5 vuotta mikä noissa on virhevastuu vanhoilla asukkailla piilovirheistä. Isännöitsijään yhteys ja sen jälkeen entiseen asukkiin.

 

[j1m2]

Pitäisi olla riittävästi, alakerrassa on kolme tötteröä ja ylhäällä toiset kolme. Nyt itseasiassa kyllä tuli mieleen, että ne on itsesäätyviä ulkolämpötilan mukaan. Olisko siellä ollut joku lämpölaajenemiseen perustuva termostaatti. Yksi mahdollinen selitys on, että menevät liian herkästi kiinni. Pitää selvittää tätä.

Osa noista menee täysin kiinni pakkasella,joitain malleja voi säätää ja osassa pitää laittaa erikseen myytävä "kiilapalikka" väliin jos haluaa jäävän raolleen. Esim. Korvausilmaventtiili Fresh F100 Thermo

 

[Silbermann]

IKEA Nissedal peilin kiinnitys kipsilevyseinään

Pitäisi saada IKEAn 150x65cm Nissedal -peili kiinnitettyä kipsilevyseinään. Ei tietoa onko seinä yksin- vai kaksinkertainen (Kt -asunto vm 1989).
Tarvikkeina Fixa Ruuvi- ja tulppasetti 260os, jossa ruuvit 5x60, 4,5x50, 4x40, 3,5x35 ja 3,5x30 mm, katsotaan miten ison ruuvin pää sopii kiinnikkeeseen.
Peili pakkauksineen painaa 9,80kg. Takana on kiinnikkeet kahdelle ruuville.
Kävin seinää läpi Bilteman koolaustunnistimella, se ei löytänyt sieltä muuta kuin sähköjohdon pistorasian yläpuolella, ei koolauksia tai metallia.

1) Kestääköhän kipsilevy + IKEAn ruuvit + tulpat peilin painon jos ei kiinnitetä koolaukseen?
2) Ruuvi pitäisi jättää hieman "auki" ripustamista varten, tulpat näyttävät kuitenkin olevan sellaiset, että pitää kiristää ihan loppuun asti, että tuo ankkurimekanismi aukeaa. Tulisiko ne ensin kiristää pohjaan, ja sitten avata hieman, vai sopiiko tuollainen tulppa lainkaan tarkoitukseen?
3) Onko Biltemaa parempaa kohtuuhintaista rakenneilmaisinta joka sähköjohtojen lisäksi tunnistaisi myös muuta?

 

[Jims]

IKEA Nissedal peilin kiinnitys kipsilevyseinään

Pitäisi saada IKEAn 150x65cm Nissedal -peili kiinnitettyä kipsilevyseinään. Ei tietoa onko seinä yksin- vai kaksinkertainen (Kt -asunto vm 1989).
Tarvikkeina Fixa Ruuvi- ja tulppasetti 260os, jossa ruuvit 5x60, 4,5x50, 4x40, 3,5x35 ja 3,5x30 mm, katsotaan miten ison ruuvin pää sopii kiinnikkeeseen.
Peili pakkauksineen painaa 9,80kg. Takana on kiinnikkeet kahdelle ruuville.
Kävin seinää läpi Bilteman koolaustunnistimella, se ei löytänyt sieltä muuta kuin sähköjohdon pistorasian yläpuolella, ei koolauksia tai metallia.

1) Kestääköhän kipsilevy + IKEAn ruuvit + tulpat peilin painon jos ei kiinnitetä koolaukseen?
2) Ruuvi pitäisi jättää hieman "auki" ripustamista varten, tulpat näyttävät kuitenkin olevan sellaiset, että pitää kiristää ihan loppuun asti, että tuo ankkurimekanismi aukeaa. Tulisiko ne ensin kiristää pohjaan, ja sitten avata hieman, vai sopiiko tuollainen tulppa lainkaan tarkoitukseen?
3) Onko Biltemaa parempaa kohtuuhintaista rakenneilmaisinta joka sähköjohtojen lisäksi tunnistaisi myös muuta?

Suurella todennäköisyydellä seinässä on yksi 13 mm kipsilevy, jos kyseessä on kevyt väliseinä.
Toki sehän selviää, kun poraa ensimmäisen reiän.

Kyllä tuollainen vajaan 10 kg peili pysyy kiinni parilla muoviankkurilla, vaikka se ei paras ratkaisu olekkaan.
Ruuvaat vaan ruuvin melkein pohjaan ja laitat peilin roikkumaan, ei se sen kummempaa ole.
Kuitenkin tuo ruuvi vetää tulppaa kasaan heti lähdöstä alkaen, joten kyllä se siellä pysyy vaikka ei ihan pohjaan ruuvaisikaan.

Itse olen käyttänyt kipsilevyssä tällaisia kiinnikkeitä, vaikka yleensä pyrinkin kiinnittämään kaiken koolauksiin.

 

[Hammer Schultz]

Saako sähköjohdon laittaa ilman putkitusta kattopaneelien yläpuolelle kulkemaan koolinkien ja höyrysulun välissä? Tuli mieleen kattopaneeleita vaihtaessa että olisi kiva saada johto katon kautta ja lyhyenä pintavetona pistorasia lähemmäksi televisiota joka on makkarissa seinällä lähellä katon rajaa.

 

[Perkeles]

Saako sähköjohdon laittaa ilman putkitusta kattopaneelien yläpuolelle kulkemaan koolinkien ja höyrysulun välissä? Tuli mieleen kattopaneeleita vaihtaessa että olisi kiva saada johto katon kautta ja lyhyenä pintavetona pistorasia lähemmäksi televisiota joka on makkarissa seinällä lähellä katon rajaa.

Saa.

 

[Silbermann]

Suurella todennäköisyydellä seinässä on yksi 13 mm kipsilevy, jos kyseessä on kevyt väliseinä.
Toki sehän selviää, kun poraa ensimmäisen reiän.

Kyllä tuollainen vajaan 10 kg peili pysyy kiinni parilla muoviankkurilla, vaikka se ei paras ratkaisu olekkaan.
Ruuvaat vaan ruuvin melkein pohjaan ja laitat peilin roikkumaan, ei se sen kummempaa ole.
Kuitenkin tuo ruuvi vetää tulppaa kasaan heti lähdöstä alkaen, joten kyllä se siellä pysyy vaikka ei ihan pohjaan ruuvaisikaan.

Itse olen käyttänyt kipsilevyssä tällaisia kiinnikkeitä, vaikka yleensä pyrinkin kiinnittämään kaiken koolauksiin.

Kyseessä on väliseinä, toisella puolella on kylpyhuone / sauna. Onko muuten miten suuri todennäköisyys että tuollaisella 60mm ruuvilla voisi osua vastakkaisen seinän puolella oleviin sähköjohtoihin? Siellä on yksi pistorasia ja saunan valaisin, joiden sähköjohtoja Bilteman koolaustunnistin ei tunnista kaakelin/puupaneelin läpi.

 

[Perkeles]

Kyseessä on väliseinä, toisella puolella on kylpyhuone / sauna. Onko muuten miten suuri todennäköisyys että tuollaisella 60mm ruuvilla voisi osua vastakkaisen seinän puolella oleviin sähköjohtoihin? Siellä on yksi pistorasia ja saunan valaisin, joiden sähköjohtoja Bilteman koolaustunnistin ei tunnista kaakelin/puupaneelin läpi.

Erittäin pieni. Jos vielä yrität osua, niin mitätön.

 

[repairman]

En nyt tiedä onko oikea ketju tämä vai asunnon ostaminen.... Asunnon oston jälkeen selvisi että keittiö liesituuletin (imuri) on luvaton. Edellinen omistaja ei tätä tiennyt ja sen oli asentanut häntä edeltänyt omistaja. Selvisi kun on tarkoitus ilmastointikanavat putsata.

Kenelle tämmöisestä kuuluu kustannukset kun se pitää ottaa pois käytöstä. Ja saako sen tehdä itse?

Revit siitä liesituulettimesta kaikki sisuskalut mäkeen ja se venttiililautanen sinne tyhjän kotelon sisälle putken päähän. Eli teet siitä tuulettimesta pelkän kuvun, joka on ihan laillinen asennus.

Toivottavasti se tuulettimelta lähtevä putki ei ole haitariputkihöttöä. Se tekee tuosta pahemman ongelman.

 

[Kutvonen]

Oli tarkoitus maalata alakerran takkahuoneen seinät. Tuli kuitenkin mieleen onko purettava sisäpuolelta paneloinnit pois mahdollisen riskirakenteen vuoksi. Kyseessä ulkoseinä, 300mm betoniseinä, jossa itsessään sisällä styrox-eriste (lämpöharkko?). Sisäpuolelle betonia vasten asennettu koolaus, villa ja päälle panelointi. Todennäköisesti ei höyrynsulkua. Ei ainakaan paneelin ja villan välissä. Eikös kyseessä ole riskirakenne? Valmistumassa myös koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto, joten haluaisi ainakin suurimmat riskit minimoitua. Ei kyllä mieli tekisi panelointia turhan takia purkaa pois, kun pelkällä käsittelyllä voisi saada ihan siistin.

 

[ZZRX]

Oli tarkoitus maalata alakerran takkahuoneen seinät. Tuli kuitenkin mieleen onko purettava sisäpuolelta paneloinnit pois mahdollisen riskirakenteen vuoksi. Kyseessä ulkoseinä, 300mm betoniseinä, jossa itsessään sisällä styrox-eriste (lämpöharkko?). Sisäpuolelle betonia vasten asennettu koolaus, villa ja päälle panelointi. Todennäköisesti ei höyrynsulkua. Ei ainakaan paneelin ja villan välissä. Eikös kyseessä ole riskirakenne? Valmistumassa myös koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto, joten haluaisi ainakin suurimmat riskit minimoitua. Ei kyllä mieli tekisi panelointia turhan takia purkaa pois, kun pelkällä käsittelyllä voisi saada ihan siistin.

Kuinkas vanha talo tuo on? Yks olennainen kysymys on mitä tuolla harkon toisella puolella on? Onko toi joku maanalainen kellarikerros ja onko siellä oikein toteutettu kosteuseristys jos on?

 

[Kutvonen]

Kuinkas vanha talo tuo on? Yks olennainen kysymys on mitä tuolla harkon toisella puolella on? Onko toi joku maanalainen kellarikerros ja onko siellä oikein toteutettu kosteuseristys jos on?

1990 rakennettu. Ei ole siis maanvastainen seinä. Kyseessä ulkoseinä. Ulkopuolella rappaus.

 

[ZZRX]

1990 rakennettu. Ei ole siis maanvastainen seinä. Kyseessä ulkoseinä. Ulkopuolella rappaus.

En nyt suorilta osaa tuosta rakenteen oikeallisuudesta sanoa hirveesti, mutta tuossa tapauksessa en näkisi että rakenne olisi mikään pahin mahdollinen riskirakenne. Nykyäänkin uusiin taloihin tulee 50mm villaa joka ei ole höyrynsulun takana ja tuo vaikuttaa vähän vastaavalta rakenteelta. Luultavasti muovi voisi olla huonompi juttu tuossa tapauksessa koska toi ei ole mikään perinteinen puurunkoinen rakenne jossa on tuulensuoja ja villa eristys. Mun käsityksen mukaan tuo harkossa oleva eriste muodostaa itsessään jo höyrynsulun. Jos ei ole mitään syytä epäillä että rakenteessa on jotain vikaa, en itse lähtisi ainoastaan sen takia purkamaan vanhaa pois.

 

[Perkeles]

Oli tarkoitus maalata alakerran takkahuoneen seinät. Tuli kuitenkin mieleen onko purettava sisäpuolelta paneloinnit pois mahdollisen riskirakenteen vuoksi. Kyseessä ulkoseinä, 300mm betoniseinä, jossa itsessään sisällä styrox-eriste (lämpöharkko?). Sisäpuolelle betonia vasten asennettu koolaus, villa ja päälle panelointi. Todennäköisesti ei höyrynsulkua. Ei ainakaan paneelin ja villan välissä. Eikös kyseessä ole riskirakenne? Valmistumassa myös koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto, joten haluaisi ainakin suurimmat riskit minimoitua. Ei kyllä mieli tekisi panelointia turhan takia purkaa pois, kun pelkällä käsittelyllä voisi saada ihan siistin.

Itse tekisin tonne nurkkaan vaikka pistorasioiden tasoon koolauksen viereen kuppiterällä reiän ja kurkkaisin onko kosteaa. Nurkat monesti pahimmat. Reiän saa sitten peitettyä normi kojerasian peitelevyllä, niin ei jää häiritsemään.

Kyllähän tuo villa+koolaus vasten betonia on vähän arveluttava.

 

[repairman]

1990 rakennettu. Ei ole siis maanvastainen seinä. Kyseessä ulkoseinä. Ulkopuolella rappaus.

Riskirakenne riippuu siitä miten paksusti sitä villaa ja styroksia on. Jos styroxia on eristearvoltaan huomattavasti enemmän kuin villaa, niin ei ole riskirakenne.

Mutta ei missään nimessä villaa kahden muovikerroksen väliin! Sitten se ei ole enää riskirakenne vaan homepommi.

 

[Kutvonen]

Riskirakenne riippuu siitä miten paksusti sitä villaa ja styroksia on. Jos styroxia on eristearvoltaan huomattavasti enemmän kuin villaa, niin ei ole riskirakenne.

Mutta ei missään nimessä villaa kahden muovikerroksen väliin! Sitten se ei ole enää riskirakenne vaan homepommi.

Purkamatta rakennetta arviosin, että villaa on 50 tai 70mm. Lämpöharkko ei ole kevytsoraharkkoa vaan jotain betoni harkkoa, jossa rakenne on kivi-50mm styrox-kivi-50mm styrox-kivi.
Todennäköisesti puran seinät betonille ja otan villat pois. Tuohon pystyisi varmaan jättämään koolauksen ja paneloinnin jos ottaisi villan pois ja rakentaisi rakenteen tuulettuvaksi. Vai ottaako koolauspuut ulkoseinän betonilla itseensä kosteudesta ajanmittaan?

 

[repairman]

Purkamatta rakennetta arviosin, että villaa on 50 tai 70mm. Lämpöharkko ei ole kevytsoraharkkoa vaan jotain betoni harkkoa, jossa rakenne on kivi-50mm styrox-kivi-50mm styrox-kivi.
Todennäköisesti puran seinät betonille ja otan villat pois. Tuohon pystyisi varmaan jättämään koolauksen ja paneloinnin jos ottaisi villan pois ja rakentaisi rakenteen tuulettuvaksi. Vai ottaako koolauspuut ulkoseinän betonilla itseensä kosteudesta ajanmittaan?

Ehkä siihen paneeliin voisi sen reiän tehdä ja katsoa miltä villa näyttää. Jotenkin en kuitenkaan uskoisi, että kastepiste tulee villaan. Enkä ensimmäisenä lähtisi hyvää eristettä purkamaankaan.

Ehkä sitä ilmankosteutta kannattaisi tarkkailla ja käyttää sitä takkaa tai laittaa vaikka kuivain.

Jos siitä hyvän haluaisi, niin SPU-eriste voisi olla parhain ratkaisu villan tilalle.

 

[Rollerix]

Eikö tuossa nyt kannattaisi ottaa joku ammattilainen arvioimaan mitä kannattaa tehdä. Melkoista potentiaalia sekä turhille kustannuksille (jos ei isompaa vikaa) tai isoille korjauskustannuksille (jos tekee väärin ja tulee kosteusongelmia). Ei oo ranetuksen paikka.

 

[Kutvonen]

Eikö tuossa nyt kannattaisi ottaa joku ammattilainen arvioimaan mitä kannattaa tehdä. Melkoista potentiaalia sekä turhille kustannuksille (jos ei isompaa vikaa) tai isoille korjauskustannuksille (jos tekee väärin ja tulee kosteusongelmia). Ei oo ranetuksen paikka.

On kyllä tulossa amattimies jo katsomaan ja kyselen ammattilaisilta töissä vielä vähän lisää. Tuntuu olevan vain useasti ammattilaisillakin eriäviä mielipiteitä tälläisistä. Kustannukset ei mahdottomattat tule olemaan huoneen koon puolesta vaikka kaikki purkaisikin pois. Mielessä tietysti vain tervein rakenne.

 

[Kutvonen]

Ehkä siihen paneeliin voisi sen reiän tehdä ja katsoa miltä villa näyttää. Jotenkin en kuitenkaan uskoisi, että kastepiste tulee villaan. Enkä ensimmäisenä lähtisi hyvää eristettä purkamaankaan.

Ehkä sitä ilmankosteutta kannattaisi tarkkailla ja käyttää sitä takkaa tai laittaa vaikka kuivain.

Jos siitä hyvän haluaisi, niin SPU-eriste voisi olla parhain ratkaisu villan tilalle.

Kyselin vanhemmalta rakennusmestarilta, joka sanoi ettei villa ole paras varsinkaan jos tulee alipaineinen ilmanvaihto. Suositteli myös spu:ta, jonka päälle koolaus ja esim paneeli. Voi olla että tällä mennään, kunhan purkaa vanhaa pois tieltä.

 

[Reivn]

Kyselin vanhemmalta rakennusmestarilta, joka sanoi ettei villa ole paras varsinkaan jos tulee alipaineinen ilmanvaihto. Suositteli myös spu:ta, jonka päälle koolaus ja esim paneeli. Voi olla että tällä mennään, kunhan purkaa vanhaa pois tieltä.

Spu on kuulemma huonommin ääntä eristävää kuin villat, kannattaa huomioida ja selvittää jos kyse kohteesta missä asialla merkitystä.

 

[Jims]

Kyselin vanhemmalta rakennusmestarilta, joka sanoi ettei villa ole paras varsinkaan jos tulee alipaineinen ilmanvaihto. Suositteli myös spu:ta, jonka päälle koolaus ja esim paneeli. Voi olla että tällä mennään, kunhan purkaa vanhaa pois tieltä.

Onhan tuo jonkin sortin riskirakenne, kun vaarana on että villat keräävät kosteutta, joten spu taitaa olla paras vaihtoehto.

Porukoilla on 1992 rakennettu talo, jossa on puoliksi maanalaisessa kellarissa juuri samanlainen rakenne, paitsi että seinän rakenne on paikallaan valettu ja mallia 120 mm betoni-150 mm stryroksi-120 mm betoni.
Betonin päälle on sitten vedetty koolaus, 50 mm villa koolauksen väliin ja panelointi päälle.

Joku vuosi sitten avattiin isäukon kanssa panelointia parista nurkasta ja kopeloitiin, haisteltiin, mitattiin kosteuksia ja katsottiin endoskoopilla seinän sisään, eikä siellä kyllä näkynyt minkäänlaista kosteutta, vaikka epäilys villojen mahdollisesta kostumisesta olikin.

Porukoiden talo on koneellisella ilmanvaihdolla ja kellarista poisto tapahtuu talon takapuolella olevista kodinhoito- ja pesuhuoneesta, kun taas tuoreilma tuodaan kellariin talon etuopuolella oleviin takka- ja varastohuoneeseen.
Tuo kellari on siis kohtuullisen avoin, lukuunottamatta myöhemmin rakennettua varastohuonetta ja saunaa/pesuhuonetta sekä pientä erillis wc:tä.

 

[Kuudr]

Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.

Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?

 

[Mikkos]

Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.

Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?

Onko siellä mihin johdot lampussa menee jotain merkintöjä. Periaatteessahan sillä ei ole väliä kumminpäin noi laittaa koska pistokkeenkin voi laittaa seinään kumminpäin vaan ja veikkaan että ei tossa mitään suojamaadotuksiakaan ole.

E: jaa siinä olikin kolme eikä kaksi johdinta.

 

[Zigh]

Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.

Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?

Kolme piuhaa(?), eli ilmeisesti ns. kruunukytkentä: kaksi vaihetta ja yksi nolla-johdin. Nollan pitäisi mennä molempiin lamppuryhmiin jos tämän pystyt selvittämään.

Kysyisin kuitenkin vielä tuolta sähkömiesketjusta.

 

[ississ]

Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.

Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?

Varmaan kruunukytkentä eli lampussa joko 3+3 tai 2+4 lamppua/ryhmä (jos laskin taustalta oikein 6 kantaa).

Jos on yleismittari niin 1 noista johdoista menee kaikkiin lamppuihin ja 2 muuta ryhmiin jos lamput on ehjiä (ja saman kokoisia) niin voi mitata suoraan johdoista jokaisen välin. Kahdesta johdosta mitattuna tulee ~sama arvo (3+3) ja kolmannesta niiden summa => summan antavan mittauksen johtimet on vaiheet ja se viimeinen yhteinen 0. 2+4 kytkennällä 2 välistä tulee eri arvot mutta se kolmas on kuitenkin summa muista.

Jos epäilee lamppujen kuntoa niin lamput irti ja mittaa kannasta. 1 johdin menee kaikkiin (0) ja 2 muuta (vaiheet) vain osaan kannoista.

 

[ZZRX]

Oli tarkoitus maalata alakerran takkahuoneen seinät. Tuli kuitenkin mieleen onko purettava sisäpuolelta paneloinnit pois mahdollisen riskirakenteen vuoksi. Kyseessä ulkoseinä, 300mm betoniseinä, jossa itsessään sisällä styrox-eriste (lämpöharkko?). Sisäpuolelle betonia vasten asennettu koolaus, villa ja päälle panelointi. Todennäköisesti ei höyrynsulkua. Ei ainakaan paneelin ja villan välissä. Eikös kyseessä ole riskirakenne? Valmistumassa myös koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto, joten haluaisi ainakin suurimmat riskit minimoitua. Ei kyllä mieli tekisi panelointia turhan takia purkaa pois, kun pelkällä käsittelyllä voisi saada ihan siistin.

Täällä nyt hirveästi maalaillaan piruja seinälle tuon rakenteen kanssa niin kannattaa muistaa että ensinnäkään tuo huone ei ole kellaritilaa joten ulkopuolinen kosteusrasitus on hyvin vähäinen. Lisäksi siellä harkon sisässä on kaksi styroksia jotka jo itsessään katkaisee ulkopuolelta tulevan kosteuden kulkeutumisen tehokkaasti. Lisäksi rappaus itsessään yleensä toimii myös suojana joka estää kosteuden kulkeutumisen rakenteisiin. Käytännössä siis mahdollinen kosteusrasitus villoihin tulee sisäilman puolelta hengitysilmasta tai jos pohjat on huonosti tehdyt ja puuttuu kapillaarikatko niin maaperästä voi myös nousta.

Tuossa on tällähetkellä kosteutta läpäisevä paneeli niin skenaario jossa villa keräisi itseensä kosteutta niin paljon että pääsisi homehtumaan on melko mitätön. Lisäksi jos asuntoon on tulossa vielä koneellinen ilmanvaihto niin silloin ainakaan tuskin on mitään huolta tuosta. Kuten tuolla on aikaisemmin ehotettu niin jostain kohtaa vaikka irrottaa alimman paneelin niin näkee hyvin mikä on tämän hetkinen tilanne. Eri asia on sitten jos on jonkinlainen perfektionismi joka haluaa että joka nurkka on viimeisen päälle vanhassa talossa niin ei toki mikään estä kaiken purkamista ja uusiksi tekemistä nykyajan ohjeiden mukaisesti.

 

[Kvarkki]

Ei muuta kuin muovimaalilla päälle, niin johan alkaa maaperän kosteus tuottaa tulosta Alimman paneelin varmaan saa irti ja takaisin aika helposti, varsinkin jos tarkoitus on vielä maalata eli mahdolliset syntyvät vauriot saa kätkettyä.

 

[ZZRX]

Ei muuta kuin muovimaalilla päälle, niin johan alkaa maaperän kosteus tuottaa tulosta Alimman paneelin varmaan saa irti ja takaisin aika helposti, varsinkin jos tarkoitus on vielä maalata eli mahdolliset syntyvät vauriot saa kätkettyä.

Tossa ihan hyvä vaihtoehto muovimaalille

Uula Paneelimaali Puolihimmeä | Paneelikattomaali | Paneeliseinä | Uula

Uula Paneelimaali on muoviton ja täysin päästötön vesiohenteinen öljymaali paneelipintojen maalaamiseen sisätiloissa. Erinomainen peittokyky.

uula.fi

 

[Jakkelii]

3) Onko Biltemaa parempaa kohtuuhintaista rakenneilmaisinta joka sähköjohtojen lisäksi tunnistaisi myös muuta?

Varmaan jo peili seinässä mutta magneetilla kun etsii kipsilevyseinän ruuvin niin löytyy koolingit.

 

[Kutvonen]

Täällä nyt hirveästi maalaillaan piruja seinälle tuon rakenteen kanssa niin kannattaa muistaa että ensinnäkään tuo huone ei ole kellaritilaa joten ulkopuolinen kosteusrasitus on hyvin vähäinen. Lisäksi siellä harkon sisässä on kaksi styroksia jotka jo itsessään katkaisee ulkopuolelta tulevan kosteuden kulkeutumisen tehokkaasti. Lisäksi rappaus itsessään yleensä toimii myös suojana joka estää kosteuden kulkeutumisen rakenteisiin. Käytännössä siis mahdollinen kosteusrasitus villoihin tulee sisäilman puolelta hengitysilmasta tai jos pohjat on huonosti tehdyt ja puuttuu kapillaarikatko niin maaperästä voi myös nousta.

Tuossa on tällähetkellä kosteutta läpäisevä paneeli niin skenaario jossa villa keräisi itseensä kosteutta niin paljon että pääsisi homehtumaan on melko mitätön. Lisäksi jos asuntoon on tulossa vielä koneellinen ilmanvaihto niin silloin ainakaan tuskin on mitään huolta tuosta. Kuten tuolla on aikaisemmin ehotettu niin jostain kohtaa vaikka irrottaa alimman paneelin niin näkee hyvin mikä on tämän hetkinen tilanne. Eri asia on sitten jos on jonkinlainen perfektionismi joka haluaa että joka nurkka on viimeisen päälle vanhassa talossa niin ei toki mikään estä kaiken purkamista ja uusiksi tekemistä nykyajan ohjeiden mukaisesti.

Tyhjentävä vastaus. Rakennusmestari jonka kanssa myös keskustelin, sanoi että ei olisi myöskään huolissaan kosteusongelmasta tuossa. Varoitteli lähinnä mahdollisesta kellarin hajusta, varsinkin jos pääsee alipaineella imemään korvausilmaa lattianrajasta paneelin ja villojen alta tai muualta. Taidan irrotella alimpia paneeleja ja miettiö sitten jatkoa.