Ei pysy muuten kuin ompelemalla. Hyvällä koneella ei mitään ongelmaa. Tuo on vielä musta molemmin puolin, kukaan ei älyä että ei ole tehdastekoinen ommel tuossa jos yhtään osaa konetta käyttää, ajaisin suoralla ompeleella reunat ympäri. Ja tuskin kukaan niitä käy tarkemmin missään edes ratsaamaan. Yksi vaihtoehto on myös leikata koko lärpätin irti, jos sitä ei oikeasti käytä.
-78 rivari. Poistin just eteisen ja käytävän väliltä oviaukosta haitarioven, joka oli käytännössä kokoajan auki. Alta paljastui listat (katso kuvat).
Kysymys onkin, miten listat uusiksi ? Millä nimellä löydän uusia vastaavia listoja ? Oviaukon karmien leveys on n. 65mm ja oviaukon koko 80x200.
Kuvat avuksi:
Joo 1980-luvun talo. Käsitin että imu on ja tuohon poistohormiin. Ongelma taitaa olla siinä että sekoittaa talon ilmastointia, ei se että hajut menisi muiden asuntoihin. Toisaalta tyhmältä tuntuu että edellinen omistaja tuosta maksaisi mitään, koska on itse sen sellaisena ostanut. Noo katsellaan mitä maksaa ja saako itse tehtyä jotain.
Kauanko kaupoista on aikaa?
2kk sitten
Erikoista kyllä. Painovoimaisen pitäisi toimia paremmin kun ulkona on kylmempää, ei toisin päin.Murhetta kylmillä ilmoilla saunan/pesuhuoneen ilmanvaihdon kanssa. 70-luvun talo, painovoimainen ilmanvaihto. Harjakorkeus > 10 m (käkikellomalli vai miksi näitä sanottiin, eli jyrkkä harjakatto). Laitan vastaavasta kuvan liitteeksi.
Saunan katossa poistoventtiili, joka ulkolämpötilan laskiessa alkaa puhaltaa kylmää sisälle. Lämpimillä keleillä ilma kulkee oikeaan suuntaan. Sisälämpötilalla ei tunnu olevan vaikutusta, siellä nyt lattialämmitys n. 22 asteessa ja saunoessa sitten se 80 astetta, ilmiö toistuu molemmissa skenaarioissa.
Suihkuhuoneen puolella toinen poistoventtiili, joka toimii kosteudentunnistimen kanssa, eli propelli pyörii lähinnä suihkuttelun jälkeen. Tämä ei myöskään vaikuta ilmiöön, vaan ilma kulkee väärään suuntaan myös propellin ollessa suljettuna. Korvausilmaa pesutiloihin tulee kiukaan alla olevasta tuloventtiilistä.
Mikä voisi olla ongelmana ja onko vielä ehdottaa ratkaisua tähän?
Nyt olen lyönyt venttiilin kiinni, mutta hyvähän se olisi saada vetämään oikeaan suuntaan kosteuden saamiseksi pihalle.
www.taloon.com
Murhetta kylmillä ilmoilla saunan/pesuhuoneen ilmanvaihdon kanssa. 70-luvun talo, painovoimainen ilmanvaihto. Harjakorkeus > 10 m (käkikellomalli vai miksi näitä sanottiin, eli jyrkkä harjakatto). Laitan vastaavasta kuvan liitteeksi.
Saunan katossa poistoventtiili, joka ulkolämpötilan laskiessa alkaa puhaltaa kylmää sisälle. Lämpimillä keleillä ilma kulkee oikeaan suuntaan. Sisälämpötilalla ei tunnu olevan vaikutusta, siellä nyt lattialämmitys n. 22 asteessa ja saunoessa sitten se 80 astetta, ilmiö toistuu molemmissa skenaarioissa.
Suihkuhuoneen puolella toinen poistoventtiili, joka toimii kosteudentunnistimen kanssa, eli propelli pyörii lähinnä suihkuttelun jälkeen. Tämä ei myöskään vaikuta ilmiöön, vaan ilma kulkee väärään suuntaan myös propellin ollessa suljettuna. Korvausilmaa pesutiloihin tulee kiukaan alla olevasta tuloventtiilistä.
Mikä voisi olla ongelmana ja onko vielä ehdottaa ratkaisua tähän?
Nyt olen lyönyt venttiilin kiinni, mutta hyvähän se olisi saada vetämään oikeaan suuntaan kosteuden saamiseksi pihalle.
Pitäisi olla riittävästi, alakerrassa on kolme tötteröä ja ylhäällä toiset kolme. Nyt itseasiassa kyllä tuli mieleen, että ne on itsesäätyviä ulkolämpötilan mukaan. Olisko siellä ollut joku lämpölaajenemiseen perustuva termostaatti. Yksi mahdollinen selitys on, että menevät liian herkästi kiinni. Pitää selvittää tätä.
Villaa kieputettu ympärille. Kattoremppaukkojen mukaan nuo kunnossa.
Pitäis mennä vielä vanhan asukkaan vastuulla. Tais olla 5 vuotta mikä noissa on virhevastuu vanhoilla asukkailla piilovirheistä. Isännöitsijään yhteys ja sen jälkeen entiseen asukkiin.
Osa noista menee täysin kiinni pakkasella,joitain malleja voi säätää ja osassa pitää laittaa erikseen myytävä "kiilapalikka" väliin jos haluaa jäävän raolleen. Esim. Korvausilmaventtiili Fresh F100 Thermo
IKEA Nissedal peilin kiinnitys kipsilevyseinään
Pitäisi saada IKEAn 150x65cm Nissedal -peili kiinnitettyä kipsilevyseinään. Ei tietoa onko seinä yksin- vai kaksinkertainen (Kt -asunto vm 1989).
Tarvikkeina Fixa Ruuvi- ja tulppasetti 260os, jossa ruuvit 5x60, 4,5x50, 4x40, 3,5x35 ja 3,5x30 mm, katsotaan miten ison ruuvin pää sopii kiinnikkeeseen.
Peili pakkauksineen painaa 9,80kg. Takana on kiinnikkeet kahdelle ruuville.
Kävin seinää läpi Bilteman koolaustunnistimella, se ei löytänyt sieltä muuta kuin sähköjohdon pistorasian yläpuolella, ei koolauksia tai metallia.
1) Kestääköhän kipsilevy + IKEAn ruuvit + tulpat peilin painon jos ei kiinnitetä koolaukseen?
2) Ruuvi pitäisi jättää hieman "auki" ripustamista varten, tulpat näyttävät kuitenkin olevan sellaiset, että pitää kiristää ihan loppuun asti, että tuo ankkurimekanismi aukeaa. Tulisiko ne ensin kiristää pohjaan, ja sitten avata hieman, vai sopiiko tuollainen tulppa lainkaan tarkoitukseen?
3) Onko Biltemaa parempaa kohtuuhintaista rakenneilmaisinta joka sähköjohtojen lisäksi tunnistaisi myös muuta?
Erittäin pieni. Jos vielä yrität osua, niin mitätön.
Oli tarkoitus maalata alakerran takkahuoneen seinät. Tuli kuitenkin mieleen onko purettava sisäpuolelta paneloinnit pois mahdollisen riskirakenteen vuoksi. Kyseessä ulkoseinä, 300mm betoniseinä, jossa itsessään sisällä styrox-eriste (lämpöharkko?). Sisäpuolelle betonia vasten asennettu koolaus, villa ja päälle panelointi. Todennäköisesti ei höyrynsulkua. Ei ainakaan paneelin ja villan välissä. Eikös kyseessä ole riskirakenne? Valmistumassa myös koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto, joten haluaisi ainakin suurimmat riskit minimoitua. Ei kyllä mieli tekisi panelointia turhan takia purkaa pois, kun pelkällä käsittelyllä voisi saada ihan siistin.
1990 rakennettu. Ei ole siis maanvastainen seinä. Kyseessä ulkoseinä. Ulkopuolella rappaus.
Itse tekisin tonne nurkkaan vaikka pistorasioiden tasoon koolauksen viereen kuppiterällä reiän ja kurkkaisin onko kosteaa. Nurkat monesti pahimmat. Reiän saa sitten peitettyä normi kojerasian peitelevyllä, niin ei jää häiritsemään.Oli tarkoitus maalata alakerran takkahuoneen seinät. Tuli kuitenkin mieleen onko purettava sisäpuolelta paneloinnit pois mahdollisen riskirakenteen vuoksi. Kyseessä ulkoseinä, 300mm betoniseinä, jossa itsessään sisällä styrox-eriste (lämpöharkko?). Sisäpuolelle betonia vasten asennettu koolaus, villa ja päälle panelointi. Todennäköisesti ei höyrynsulkua. Ei ainakaan paneelin ja villan välissä. Eikös kyseessä ole riskirakenne? Valmistumassa myös koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto, joten haluaisi ainakin suurimmat riskit minimoitua. Ei kyllä mieli tekisi panelointia turhan takia purkaa pois, kun pelkällä käsittelyllä voisi saada ihan siistin.
Purkamatta rakennetta arviosin, että villaa on 50 tai 70mm. Lämpöharkko ei ole kevytsoraharkkoa vaan jotain betoni harkkoa, jossa rakenne on kivi-50mm styrox-kivi-50mm styrox-kivi.
Ehkä siihen paneeliin voisi sen reiän tehdä ja katsoa miltä villa näyttää. Jotenkin en kuitenkaan uskoisi, että kastepiste tulee villaan. Enkä ensimmäisenä lähtisi hyvää eristettä purkamaankaan.
On kyllä tulossa amattimies jo katsomaan ja kyselen ammattilaisilta töissä vielä vähän lisää. Tuntuu olevan vain useasti ammattilaisillakin eriäviä mielipiteitä tälläisistä. Kustannukset ei mahdottomattat tule olemaan huoneen koon puolesta vaikka kaikki purkaisikin pois. Mielessä tietysti vain tervein rakenne.
Kyselin vanhemmalta rakennusmestarilta, joka sanoi ettei villa ole paras varsinkaan jos tulee alipaineinen ilmanvaihto. Suositteli myös spu:ta, jonka päälle koolaus ja esim paneeli. Voi olla että tällä mennään, kunhan purkaa vanhaa pois tieltä.
Spu on kuulemma huonommin ääntä eristävää kuin villat, kannattaa huomioida ja selvittää jos kyse kohteesta missä asialla merkitystä.
Onko siellä mihin johdot lampussa menee jotain merkintöjä. Periaatteessahan sillä ei ole väliä kumminpäin noi laittaa koska pistokkeenkin voi laittaa seinään kumminpäin vaan ja veikkaan että ei tossa mitään suojamaadotuksiakaan ole.Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.
Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?
Kolme piuhaa(?), eli ilmeisesti ns. kruunukytkentä: kaksi vaihetta ja yksi nolla-johdin. Nollan pitäisi mennä molempiin lamppuryhmiin jos tämän pystyt selvittämään.Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.
Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?
Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.
Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?
Oli tarkoitus maalata alakerran takkahuoneen seinät. Tuli kuitenkin mieleen onko purettava sisäpuolelta paneloinnit pois mahdollisen riskirakenteen vuoksi. Kyseessä ulkoseinä, 300mm betoniseinä, jossa itsessään sisällä styrox-eriste (lämpöharkko?). Sisäpuolelle betonia vasten asennettu koolaus, villa ja päälle panelointi. Todennäköisesti ei höyrynsulkua. Ei ainakaan paneelin ja villan välissä. Eikös kyseessä ole riskirakenne? Valmistumassa myös koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto, joten haluaisi ainakin suurimmat riskit minimoitua. Ei kyllä mieli tekisi panelointia turhan takia purkaa pois, kun pelkällä käsittelyllä voisi saada ihan siistin.
Ei muuta kuin muovimaalilla päälle, niin johan alkaa maaperän kosteus tuottaa tulostaAlimman paneelin varmaan saa irti ja takaisin aika helposti, varsinkin jos tarkoitus on vielä maalata eli mahdolliset syntyvät vauriot saa kätkettyä.
uula.fi
Varmaan jo peili seinässä mutta magneetilla kun etsii kipsilevyseinän ruuvin niin löytyy koolingit.
Tyhjentävä vastaus. Rakennusmestari jonka kanssa myös keskustelin, sanoi että ei olisi myöskään huolissaan kosteusongelmasta tuossa. Varoitteli lähinnä mahdollisesta kellarin hajusta, varsinkin jos pääsee alipaineella imemään korvausilmaa lattianrajasta paneelin ja villojen alta tai muualta. Taidan irrotella alimpia paneeleja ja miettiö sitten jatkoa.
