Kodin rempat(DIY)

[Farendlöse]

Onkos kellään parketin hionnasta kokemuksia? Mietinnässä vaihtaisiko parketin kokonaan vai hioisiko vanhan. Muuten näyttää ihan asialliselta, mutta parissa kohdassa rakoilee parketti melko pahasti, miten lie saa tuollaisia korjattua?

Oletko asunut kauan kys. Kohteessa? Parkettihan elää lämmön ja kosteuden mukaan aika paljonkin, myös meillä olohuoneessa ~30m² verran parkettia ja talvisin aaltoilee ja rakoilee. Itse en valitsisi parkettia lattiaksi jos vaihtaisin, mutta kyllähän se tuossa menee siihen asti että koirat sen raiskaa käyttökelvottomaksi. Hiominenkin on aika tyyristä (ja pölyistä) puuhaa. Radiossakin mainostavat liikkeet tuntuu tekevän sutta ja sekundaa, kun lattioita hiotaan (ja parkettia maalataan). Asiakkaalle sitten haistatetaan pitkät. Jos pohjoisessa vaikutat, niin varo lahkolaisten liikkeitä, mikäli hiomiseen päädyt.

 

[tietokonerikki]

Onkos kellään parketin hionnasta kokemuksia? Mietinnässä vaihtaisiko parketin kokonaan vai hioisiko vanhan. Muuten näyttää ihan asialliselta, mutta parissa kohdassa rakoilee parketti melko pahasti, miten lie saa tuollaisia korjattua?

Tohon voi vaihtaa palan, jos haluaa. On kyllä siitä hieno kuva, etten pysty sanomaan, onko täysparkettia vaiko lautaparkettia. Veikkaisin lautaparketiksi ja on saanut kosteutta noista putkista? Parketti kestää kyllä yleensä ainakin kerran hionnan (jollei ole ennenstään hiottu)

 

[Jasca]

Mutta onko ongelma siis, että ovi ottaa vain toisen puolen pystykarmiin kiinni? Ja keskeltä? Jos noin niin luulisi tuon saavan kuntoon karmeja säätäen.

Juurikin tuo on se ongelma. Ja sekin vain lämpölaajenemisen myötä. Eli saranapuolen karmi ei ole koko ajan "banaanilla".

Ajatuksena on nyt seurata tilannetta. Olisi toki kiva tietää miksi lämpölaajenemisen on noin suurta - johtuuko se oven & karmin tummahkosta väristä yhdistettynä auringonpaisteeseen, vai jostakin muusta syystä? Siihen vastaus voisi löytyä karmin kiinnitystä tutkimalla. Itse vain kun on melkoinen "H. Moilanen" näissä asioissa...

 

[tietokonerikki]

Juurikin tuo on se ongelma. Ja sekin vain lämpölaajenemisen myötä. Eli saranapuolen karmi ei ole koko ajan "banaanilla".

Ajatuksena on nyt seurata tilannetta. Olisi toki kiva tietää miksi lämpölaajenemisen on noin suurta - johtuuko se oven & karmin tummahkosta väristä yhdistettynä auringonpaisteeseen, vai jostakin muusta syystä? Siihen vastaus voisi löytyä karmin kiinnitystä tutkimalla. Itse vain kun on melkoinen "H. Moilanen" näissä asioissa...

Mä en usko lämpölaajenemiseen, ennemminkin että kosteus sitä turvottaa. Se että se on Baani keskeltä viitais, että ei ole alunperinkään suoraksi laitettu/saatu karmipuu voi vääntyä, ellei ole tehty kolmesta osasta liimaten ristiin.

 

[CoreFusion]

Mä en usko lämpölaajenemiseen, ennemminkin että kosteus sitä turvottaa. Se että se on Baani keskeltä viitais, että ei ole alunperinkään suoraksi laitettu/saatu karmipuu voi vääntyä, ellei ole tehty kolmesta osasta liimaten ristiin.

Liekkö keskimmäinen karmiruuvi uupuu / kiinnitys pettäny jostain ihmeen syystä, jos paljonkin menee mutkalle..

 

[turaukko]

Liekkö keskimmäinen karmiruuvi uupuu / kiinnitys pettäny jostain ihmeen syystä, jos paljonkin menee mutkalle..

Tätä minäkin epäilen.

Itse vain kun on melkoinen "H. Moilanen" näissä asioissa...

Ota tähän oviasentaja / henkilö joka on asentanut ovia niin se laittaa tuon kuntoon. Pätevä oviasentaja fiksaa tuon kyllä ja työtä menee 1h-2h. Ei ole iso kustannus vaikka asentaisi koko oven uusiksi.

 

[Jasca]

Liekkö keskimmäinen karmiruuvi uupuu / kiinnitys pettäny jostain ihmeen syystä, jos paljonkin menee mutkalle..

Kaikki kahdeksan karmiruuvia ovat saranapuolella paikallaan ja kireällä.

Kosteudella voi varmasti olla osuutensa, mutta miksi karmi menee mutkalle vain kun aurinko pääsee paistamaan oveen? Esim. nyt, kun aurinko ei paista, käyntiväli on tasainen eli karmi (ja ovi) suora.

 

[Hammer Schultz]

Kaikki kahdeksan karmiruuvia ovat saranapuolella paikallaan ja kireällä.

Kosteudella voi varmasti olla osuutensa, mutta miksi karmi menee mutkalle vain kun aurinko pääsee paistamaan oveen? Esim. nyt, kun aurinko ei paista, käyntiväli on tasainen eli karmi (ja ovi) suora.

Tumma puu imee lämpöä ja laajenee, eikös tämä ole ihan loogista?

 

[Jasca]

Tumma puu imee lämpöä ja laajenee, eikös tämä ole ihan loogista?

Tätä itsekin olen koko ajan pohdiskellut. Että jos olisi pelkästään kosteuden aiheuttamaa, ei auringonpaisteella olisi vaikutusta.

Ehkä parasta tosiaan on, kun pyydän oviasentajan paikan päälle. Jos joku sellainen akselilla Hyvinkää-Riihimäki-Hämeenlinna sattuu lukemaan tätä keskustelua, ja on halukas auttamaan, viestiä tulemaan. Vinkkejä osaavista tekijöistä otan niin ikään mielelläni vastaan.

 

[Mikkos]

Lumi repi lumiesteet peltikatolta ja repi muutaman isohkon reiän.
Nyt pitäis räpeltää niihin paikat. Ajattelin että ostan Puuilosta 0,7mm peltiä ja bitumia (tai mitä se musta tökötti on mitä kattokorjauksissa käytetään). Sitten muotoilen pellistä sopivan palan ja helvetisti tuota tököttiä ympäsille ja sitten paikka vähintään kulmista peltiruuveilla kiinni.

Kysymys kuuluu että miten tuo kannattaisi käsitellä? Peltikattomaalia saa, mutta ne on isoja pönttöjä ja kalliita (min.38e) niin mikähän mahtais olla joku edullisempi pinnoitus? Mustaa vasaramaalia saa 11e pönttö niin saisikohan sillä sen verran nuo paikat suojattua ja kestäis? Ei millään viittis isoa pönttöä ostaa parin paikkapalan takia..

 

[ZZRX]

Lumi repi lumiesteet peltikatolta ja repi muutaman isohkon reiän.
Nyt pitäis räpeltää niihin paikat. Ajattelin että ostan Puuilosta 0,7mm peltiä ja bitumia (tai mitä se musta tökötti on mitä kattokorjauksissa käytetään). Sitten muotoilen pellistä sopivan palan ja helvetisti tuota tököttiä ympäsille ja sitten paikka vähintään kulmista peltiruuveilla kiinni.

Kysymys kuuluu että miten tuo kannattaisi käsitellä? Peltikattomaalia saa, mutta ne on isoja pönttöjä ja kalliita (min.38e) niin mikähän mahtais olla joku edullisempi pinnoitus? Mustaa vasaramaalia saa 11e pönttö niin saisikohan sillä sen verran nuo paikat suojattua ja kestäis? Ei millään viittis isoa pönttöä ostaa parin paikkapalan takia..

Jos reiät vähänkin isompia niin kantsis varmaan ostaa jotai valmiiks maalattuu peltii jota käyttää paikkaamiseen. Joltai peltisepältä varmaan löytyy hukkapalojakin puoli ilmaseks. Sit lopputuloksen viimeistelee paikkamaalilla

Paikkamaali Weckman 20 ml eri värejä

Pinnoitetta vahingoittamaton Weckman paikkamaali pienten, esimerkiksi asennuksessa syntyvien naarmujen korjaukseen.

www.taloon.com

 

[Mikkos]

Jos reiät vähänkin isompia niin kantsis varmaan ostaa jotai valmiiks maalattuu peltii jota käyttää paikkaamiseen. Joltai peltisepältä varmaan löytyy hukkapalojakin puoli ilmaseks. Sit lopputuloksen viimeistelee paikkamaalilla

Paikkamaali Weckman 20 ml eri värejä

Pinnoitetta vahingoittamaton Weckman paikkamaali pienten, esimerkiksi asennuksessa syntyvien naarmujen korjaukseen.

www.taloon.com

Kiitos vinkistä! Tota paikkamaalia vois metsästää.
Samoin vois kattoo onko Puuilossa jotain suoria käsiteltyjä katon peltiosia niin niistä kyllä taivuttais paikat nopsaa.

 

[ZZRX]

Kiitos vinkistä! Tota paikkamaalia vois metsästää.
Samoin vois kattoo onko Puuilossa jotain suoria käsiteltyjä katon peltiosia niin niistä kyllä taivuttais paikat nopsaa.

Ikkunapellistäkin varmaan saat väännettyy. niitä ainakin luulis olevan. Voi olla kyl ettei puuilossa ole kuin valkoisia.

 

[Carmake]

Lumi repi lumiesteet peltikatolta ja repi muutaman isohkon reiän.
Nyt pitäis räpeltää niihin paikat. Ajattelin että ostan Puuilosta 0,7mm peltiä ja bitumia (tai mitä se musta tökötti on mitä kattokorjauksissa käytetään). Sitten muotoilen pellistä sopivan palan ja helvetisti tuota tököttiä ympäsille ja sitten paikka vähintään kulmista peltiruuveilla kiinni.

Kysymys kuuluu että miten tuo kannattaisi käsitellä? Peltikattomaalia saa, mutta ne on isoja pönttöjä ja kalliita (min.38e) niin mikähän mahtais olla joku edullisempi pinnoitus? Mustaa vasaramaalia saa 11e pönttö niin saisikohan sillä sen verran nuo paikat suojattua ja kestäis? Ei millään viittis isoa pönttöä ostaa parin paikkapalan takia..

Kannattaa myös selvittää miten lumiesteet oli kiinnitetty ja parantaa kiinnitystä. Kattoa tarkemmin tuntematta kokonaisen pellinkin vaihtaminen on joskus paljon nopeampaa kuin alkaa kikkailemaan paikkauksia. Värieroja toki tulee, mutta ne on sitten makuasioita.

 

[Mikkos]

Kannattaa myös selvittää miten lumiesteet oli kiinnitetty ja parantaa kiinnitystä. Kattoa tarkemmin tuntematta kokonaisen pellinkin vaihtaminen on joskus paljon nopeampaa kuin alkaa kikkailemaan paikkauksia. Värieroja toki tulee, mutta ne on sitten makuasioita.

Lumiesteet oli väärin kiinnitetty. Edellisen omistaja aikana jokku virolaiset oli kiinnittäny osan tuista pelkkään peltikattoon ja se repiny kattoa auki kun irtos.
Peltejäkin mietin vaihtaa mutta noi on niin isoja levyjä ja ei mitään tietoa mitä mallia/profiilia ja minkä valmistajan toi katto on.
Tänään käy Vesivekin tyyppi kattomassa niin katotaan paljonko maksais vaihto.

 

[Carmake]

Lumiesteet oli väärin kiinnitetty. Edellisen omistaja aikana jokku virolaiset oli kiinnittäny osan tuista pelkkään peltikattoon ja se repiny kattoa auki kun irtos.
Peltejäkin mietin vaihtaa mutta noi on niin isoja levyjä ja ei mitään tietoa mitä mallia/profiilia ja minkä valmistajan toi katto on.
Tänään käy Vesivekin tyyppi kattomassa niin katotaan paljonko maksais vaihto.

Pellin vaihtaminen onnistuu varmasti itseltäkin, kaveri vaan mukaan niin ei pitäisi olla ihan älytön homma. Siis jos on vain suora pelti ja matala kohde. Samalla kun vanhan pellin poistaa, on helppo tehdä tarvittavien lisäruoteiden asennus lumiesteiden parempaa kiinnittämistä varten.

 

[Mikkos]

Pellin vaihtaminen onnistuu varmasti itseltäkin, kaveri vaan mukaan niin ei pitäisi olla ihan älytön homma. Siis jos on vain suora pelti ja matala kohde. Samalla kun vanhan pellin poistaa, on helppo tehdä tarvittavien lisäruoteiden asennus lumiesteiden parempaa kiinnittämistä varten.

Keltä onnistuu keltä ei.. ei ainakaan äkkisältään uskalla lähtee keikkuu katolle neljän metrin peltien kanssa puhumattakaan väärästä asennuksesta johtuvista kosteusylläreistä parin vuoden päästä.

 

[ZZRX]

Eikä tässä ole tainnut Mikkos mainita edes millainen katto hänellä on kyseessä. Nykyään käytetään monesti sellaista pystysaumalla olevaa peltiä jossa pelti on kiinnitetty edellisen pellin alta -> vaihtaminen mahdotonta ellei pura koko riviä rikkinäiseen peltiin asti. Semmoiset vanhan malliset pystyy mahdollisesti vaihtamaan jotka päältä ruuvattu mutta ei sekään ole aina satavarmaa jos katossa on läpivientejä tai jotain erikoisia ratkaisuja.

 

[Mikkos]

Eikä tässä ole tainnut Mikkos mainita edes millainen katto hänellä on kyseessä. Nykyään käytetään monesti sellaista pystysaumalla olevaa peltiä jossa pelti on kiinnitetty edellisen pellin alta -> vaihtaminen mahdotonta ellei pura koko riviä rikkinäiseen peltiin asti. Semmoiset vanhan malliset pystyy mahdollisesti vaihtamaan jotka päältä ruuvattu mutta ei sekään ole aina satavarmaa jos katossa on läpivientejä tai jotain erikoisia ratkaisuja.

Tiilikuvioinen peltikatto vuodelta 2012. Levyistä ja ruuveilla kiinni.

 

[ZZRX]

Tiilikuvioinen peltikatto vuodelta 2012. Levyistä ja ruuveilla kiinni.

Tuollaisen tiilikuvioisen pellin varmaan pystyy vaihtamaan, mut mieluusti sais olla saman valmistajan pelti jotta ponttirakenne on varmasti samanlainen. Jos ei samanlaista saa niin sitten täytyy koittaa tarkasti katsoa että olis mahdollisimman samanlainen ja että varmasti istuu tiivisti sauma asennuksen jälkeen.

 

[Teräsmiäs]

Nimenomaan eri valmistajalli on hieman erillainen profiili.

Vesivekkiä en ensimmäisenä ajattele, koska kalliimmasta päästä.

Jos mahdollista selvitä vanhan pellin valmistaja, sitten yhteystyökumppanit ja sitä kautta.

 

[Niämine]

Tätä itsekin olen koko ajan pohdiskellut. Että jos olisi pelkästään kosteuden aiheuttamaa, ei auringonpaisteella olisi vaikutusta.

Ehkä parasta tosiaan on, kun pyydän oviasentajan paikan päälle. Jos joku sellainen akselilla Hyvinkää-Riihimäki-Hämeenlinna sattuu lukemaan tätä keskustelua, ja on halukas auttamaan, viestiä tulemaan. Vinkkejä osaavista tekijöistä otan niin ikään mielelläni vastaan.

Auringonpaisteella ja kosteudella on, yllätys yllätys, aikalailla vaikutusta keskenään. Anyway, kosteus todennäköisesti on se mikä dimensioita muuttaa, ja siihen sitten vaikuttaa yleiset olosuhteet. auringonpilkuista lähtien. Itse törmäsin juuri ulko-oviin (pariovet) jotka eivät sitten enää lopputalvesta mahtuneet ees ylhäältä (=yläkarmin kohdalta) kiinni. Aika vaikea on asennusvirheeseen ainakaan vedota - vai olisikohan pitänyt tunkilla avartaa asennusvaiheessa yläosaa leveemmäks?
Anyway, eikös tää ahdistanut keskeltä kuitenkin? Listotukset poies, niinkuin uretaanitkin, karmiruuveja (pikkusen) tiukemmalle, uretaania takasin, listat paikoilleen, ja ootellaan seuraavaa talvea. Repeat. Ovea ei kannata lähtee säätämään ensmäsenä.

 

[TCan]

SautaSatu / vastaavista saunan eristelevyistä kysymys. Kun levyjä asennellaan niin kaikki ruuvinkannat, läpiviennit, saumat yms. pitää teipata alumiiniteipillä. Mitenkäs kun levyn päälle kiinnitetään koolauspuu? Jos koolauspuu kiinnitetään esim. foamin takana olevaan tiiliseinään niin ensin propataan foamin läpi reikä tiiliseinään, työnnetään tulppa ja ruuvataan koolinki kiinni. Laitetaanko noissa koolingin kiinnityksissä teippiä mihinkään väliin? Vai sulkeeko se levyä vasten painuva puu reiän "tiiviisti"?

 

[ZZRX]

SautaSatu / vastaavista saunan eristelevyistä kysymys. Kun levyjä asennellaan niin kaikki ruuvinkannat, läpiviennit, saumat yms. pitää teipata alumiiniteipillä. Mitenkäs kun levyn päälle kiinnitetään koolauspuu? Jos koolauspuu kiinnitetään esim. foamin takana olevaan tiiliseinään niin ensin propataan foamin läpi reikä tiiliseinään, työnnetään tulppa ja ruuvataan koolinki kiinni. Laitetaanko noissa koolingin kiinnityksissä teippiä mihinkään väliin? Vai sulkeeko se levyä vasten painuva puu reiän "tiiviisti"?

Kyl siinä on oletus että se puu painuu sen verran tiiviisti ettei jäis ilmavuotoo. Jos joutuu paljo kiilailee niin helposti sinne voi jäädä joku vuotava kohta mut eipä sille oikein pysty mitään järkevää tekemään.

 

[not again]

Tänä kesänä tarvis maalata talon julkisivut. Talo rakennettu 2010 ja ilmeisesti ensimmäinen huoltomaalaus nyt edessä minulla. Olen ajatellut maalata tikkurilan vinhalla. En ole vielä ihan varma onko tuo nykyinen maali vesiohenteista vai mitä, osaakohan ne jossain esim. K-raudassa kertoa, jos vien pienen palan irtonaista maalia?
En silmämääräisesti näe homepilkkuja missään, mutta kannattaako silti varmuudeksi pestä tikkurilan homepesulla vai riittääkö joku miedompi pesuaine? Miten kauan julkisivu tarvitsee kuivua pesun jälkeen?
Talo on 1,5 kerroksinen ja olen miettinyt josko vuokraisi henkilönostimen noita korkeita päätyjä varten. Eli periaatteessa tarvitsisi kaksi kertaa vuokrata nostin, ensin pesun yhteydessä ja sitten vielä varsinaisessa maalauksessa.

 

[CoreFusion]

Tänä kesänä tarvis maalata talon julkisivut. Talo rakennettu 2010 ja ilmeisesti ensimmäinen huoltomaalaus nyt edessä minulla. Olen ajatellut maalata tikkurilan vinhalla. En ole vielä ihan varma onko tuo nykyinen maali vesiohenteista vai mitä, osaakohan ne jossain esim. K-raudassa kertoa, jos vien pienen palan irtonaista maalia?
En silmämääräisesti näe homepilkkuja missään, mutta kannattaako silti varmuudeksi pestä tikkurilan homepesulla vai riittääkö joku miedompi pesuaine? Miten kauan julkisivu tarvitsee kuivua pesun jälkeen?
Talo on 1,5 kerroksinen ja olen miettinyt josko vuokraisi henkilönostimen noita korkeita päätyjä varten. Eli periaatteessa tarvitsisi kaksi kertaa vuokrata nostin, ensin pesun yhteydessä ja sitten vielä varsinaisessa maalauksessa.

Tuon ikäinen talo niin olettaisin että talokirja löytyy, sieltä yleensä löytyy myös maininta käytetyistä maaleista.

 

[not again]

Tuon ikäinen talo niin olettaisin että talokirja löytyy, sieltä yleensä löytyy myös maininta käytetyistä maaleista.

Ei löytynyt valitettavasti kuin värikoodi maalille.

 

[CoreFusion]

Ei löytynyt valitettavasti kuin värikoodi maalille.

No se on kyllä harmillista..

Ehkä tuolta löytyisi apuja maalin tunnistamiseen: Ulkomaalin tunnistus | Tikkurila

 

[Niämine]

Tänä kesänä tarvis maalata talon julkisivut. Talo rakennettu 2010 ja ilmeisesti ensimmäinen huoltomaalaus nyt edessä minulla. Olen ajatellut maalata tikkurilan vinhalla. En ole vielä ihan varma onko tuo nykyinen maali vesiohenteista vai mitä, osaakohan ne jossain esim. K-raudassa kertoa, jos vien pienen palan irtonaista maalia?
En silmämääräisesti näe homepilkkuja missään, mutta kannattaako silti varmuudeksi pestä tikkurilan homepesulla vai riittääkö joku miedompi pesuaine? Miten kauan julkisivu tarvitsee kuivua pesun jälkeen?
Talo on 1,5 kerroksinen ja olen miettinyt josko vuokraisi henkilönostimen noita korkeita päätyjä varten. Eli periaatteessa tarvitsisi kaksi kertaa vuokrata nostin, ensin pesun yhteydessä ja sitten vielä varsinaisessa maalauksessa.

Melkosella todennäkösyydellä 2010 talo on maalattu vesiohenteisella maalilla - mut anyway Vinha sopii myös öljymaalin päälle.

 

[puik]

Olisi tarkoituis maalailla kattoa ja seiniä. Yhdessä osassa vanha ruiskutasoite on jo maalattu ja lähtenyt joistain reunoista esimerkiksi kuvan tavalla halkeilemaan. Miten nämä kannattaisi korjata? Liimamassaa halkeamiin? Akryylimassa reunoihin?


Miten tällaiset halkeamat voisi estää? Pitäisikö kaikkialle kaikkiin katon ja seinän välisiin kulmiin laittaa akryylimassaa tai liimamassa, jotta olisi joustava pohja?

Miten halkeamat voisi korjata takan rapatussa ja maalatussa muurissa kun olisi tarkoitus maalata?

 

[saami]

Olisi tarkoituis maalailla kattoa ja seiniä. Yhdessä osassa vanha ruiskutasoite on jo maalattu ja lähtenyt joistain reunoista esimerkiksi kuvan tavalla halkeilemaan. Miten nämä kannattaisi korjata? Liimamassaa halkeamiin? Akryylimassa reunoihin?


Miten tällaiset halkeamat voisi estää? Pitäisikö kaikkialle kaikkiin katon ja seinän välisiin kulmiin laittaa akryylimassaa tai liimamassa, jotta olisi joustava pohja?

Miten halkeamat voisi korjata takan rapatussa ja maalatussa muurissa kun olisi tarkoitus maalata?

Akryyli katon ja seinän rajaan, muuten halkeaa.

Halkeamat rapatussa muurissa kertoo ettei ole taidettu verkottaa. Verkko pitäisi olla alla, muuten tiilet elävät ja pinta halkeilee.

Toki ensiapuna voi käyttää vaikka pakkelia korjaamaan halkeaman, mutta halkeaa todennäköisesti uusiksi nopeaa.

 

[ZZRX]

Olisi tarkoituis maalailla kattoa ja seiniä. Yhdessä osassa vanha ruiskutasoite on jo maalattu ja lähtenyt joistain reunoista esimerkiksi kuvan tavalla halkeilemaan. Miten nämä kannattaisi korjata? Liimamassaa halkeamiin? Akryylimassa reunoihin?


Miten tällaiset halkeamat voisi estää? Pitäisikö kaikkialle kaikkiin katon ja seinän välisiin kulmiin laittaa akryylimassaa tai liimamassa, jotta olisi joustava pohja?

Miten halkeamat voisi korjata takan rapatussa ja maalatussa muurissa kun olisi tarkoitus maalata?

Luultavasti noin isoa elämistä ei akryylikään estäisi. Itsellä oli asunnossa ennen ihan saumanauhat katon rajassa joiden aikana en havainnut halkeilua. Myöhemmin remontin yhteydessä jouduin leikkaamaan nauhat poikki ja laittamaan tilalle tetramassat. Vuoden jälkeen tetramassoissa näkyy elämisestä tulleet hiushalkeamat. Jos pääsisin tekemään puhtaalta pohjalta katon/seinän rajan jossa ei vielä olisi mitään tasoitteita laittaisin luultavasti pohjalle saumanauhan jonka päälle tasoitteet normaalisti ja pohjamaalin päälle sitten tetramassa.

 

[puik]

Lisäkysymystä. Rapattu seinä pitäisi maalata. Kannattaako tasoitetapettia harkita, vai pitäisikö vaan laittaa saneerauskipsilevyt? Tasoitteella tasoittaminen ei vissiin ole nykypäivää.

Tasoitetapetissa jäi itselle epäselväksi voiko vuotien välinen rako jäädä pilkistämään.

 

[saami]

Lisäkysymystä. Rapattu seinä pitäisi maalata. Kannattaako tasoitetapettia harkita, vai pitäisikö vaan laittaa saneerauskipsilevyt? Tasoitteella tasoittaminen ei vissiin ole nykypäivää.

Tasoitetapetissa jäi itselle epäselväksi voiko vuotien välinen rako jäädä pilkistämään.

Nyt en ihan ymmärrä, mutta tasoittaahan joudut enivei jos saneerauskipsilevyn siihen laitat.

Tasoitteella tasoittaminen ei vissiin ole nykypäivää.

Tämä niinku jää eniten ihmetyttämään? Tasoitteellahan tasoitetaan seinät ja katot tulkoot, siihen ryppy, rappaus tai mikä maali.

 

[puik]

Nyt en ihan ymmärrä, mutta tasoittaahan joudut enivei jos saneerauskipsilevyn siihen laitat.


Tämä niinku jää eniten ihmetyttämään? Tasoitteellahan tasoitetaan seinät ja katot tulkoot, siihen ryppy, rappaus tai mikä maali.

Käsittääkseni on aika homma tasoitteella tasoittaa rapattu seinä. Arvioisin, että tarvitsen ainakin 10l tasoitetta 10m^2 rappauksen tasoittamiseen. Tuttu suositteli ainakin saneerauslevyjä. Kipsilevyllä tasoittaessa pitää vain saumat ja mahdolliset ruuvipaikat tasoittaa, ei koko seinää. Itse en ole koskaan kipsillä levyttänyt, niin ummikkona liikenteessä.

Tasoitteella tasoittaminen ei vissiin ole nykypäivää.

Hain takaa, että ilmeisesti isojen alueiden korjaaminen tasoitteella ei ole nykypäivää?! Tyyliin lasikuitutapetti, rappaus tai muuten ongelmallinen seinä. Olisis voinut paremminkin muotoilla.

 

[saami]

Käsittääkseni on aika homma tasoitteella tasoittaa rapattu seinä. Arvioisin, että tarvitsen ainakin 10l tasoitetta 10m^2 rappauksen tasoittamiseen. Tuttu suositteli ainakin saneerauslevyjä. Kipsilevyllä tasoittaessa pitää vain saumat ja mahdolliset ruuvipaikat tasoittaa, ei koko seinää. Itse en ole koskaan kipsillä levyttänyt, niin ummikkona liikenteessä.

Hain takaa, että ilmeisesti isojen alueiden korjaaminen tasoitteella ei ole nykypäivää?! Tyyliin lasikuitutapetti, rappaus tai muuten ongelmallinen seinä. Olisis voinut paremminkin muotoilla.

Riippuen rappauksesta. Hiomalla pois ja tasoitus päälle tai vaihtoehtoisesti kipsillä eka yli ja sitten tasoitus. Toki tasoitus ei ole ihan helppoa hommaa, joten, ehkä lähitisin jos ei ole tietoa mitä tehdä, niin saneerauslevy ja sen tasoitus. Jos ei haittaa muutaman millin paksuus seinään. Minkälainen se rapattu seinä on?

 

[puik]

Riippuen rappauksesta. Hiomalla pois ja tasoitus päälle tai vaihtoehtoisesti kipsillä eka yli ja sitten tasoitus. Toki tasoitus ei ole ihan helppoa hommaa, joten, ehkä lähitisin jos ei ole tietoa mitä tehdä, niin saneerauslevy ja sen tasoitus. Jos ei haittaa muutaman millin paksuus seinään. Minkälainen se rapattu seinä on?

Runko betoniharkko. Tasoitettu ja rapattu. Periaatteessa ei pitäisi paksua tasoitekerrosta tarvita, mutta kokemusta ei tuollaisen tasoittamisestakaan niin en tiedä miten onnistuu lopulta . Nopeasti kuin katsoin, niin joissain kohtia on useamman millin heittoa mistä pistääkö silmään jos ei yritä täyttää. Eli ikäänkuin 1-2 harkkokerrosta vähän "syvemmällä".

 

[ZZRX]

Runko betoniharkko. Tasoitettu ja rapattu. Periaatteessa ei pitäisi paksua tasoitekerrosta tarvita, mutta kokemusta ei tuollaisen tasoittamisestakaan niin en tiedä miten onnistuu lopulta . Nopeasti kuin katsoin, niin joissain kohtia on useamman millin heittoa mistä pistääkö silmään jos ei yritä täyttää. Eli ikäänkuin 1-2 harkkokerrosta vähän "syvemmällä".

Itse yleensä oon tykännyt ylitasoittaa vaan. Levyissä ne saumat tahtoo aina vaatia kovaa kittausta ja joutuu ne levytki kantaa kaupasta. Jos ei mitään löydy valmiina niin kipsilevytystä varten joutuu ostamaan kipsilevyn, säkin saneerauslaastia jolla levyn liimaa kiinni, saumanauhaa, saumanauhatasoitetta. Ylitasoituksessa pääsee parhaimmillaan yhellä säkillä LR+

 

[Perkeles]

Telatattava tasoite tuntui kätevältä, kun joskus aikanaan sillä tasoittelin.

 

[saami]

Telatattava tasoite tuntui kätevältä, kun joskus aikanaan sillä tasoittelin.

Ei ole telattavassa tasoitteessa täyttöä juuri mitään, niin vähän tympiä jos muutaman millin rappaus jo niin saa aika monta kertaa telata.

 

[ZZRX]

Telatattava tasoite tuntui kätevältä, kun joskus aikanaan sillä tasoittelin.

Tais olla aika kallistakin verrattuna säkkitavaraan.

 

[Lumimies]

Kanssa lähtisin tuolle ylitasoituslinjalle. Huonoin puoli on se prkleen hiontapölyn määrä. Ja käyttää tarpeeksi pitkää lastaa, itse tein makkarin yhteen seinään ylitasoituksen mutta sitkeänä sissinä käytin 30cm lastaa joka minulla oli jo. Tuon kokemuksen läpikäyneenä seuraavan kerran hommaan paljon pitemmän lastan.

Noissa gryndaus kohteissa missä olen ollut niin tehdään kaikkille seinille, betoni ja levyseinät, ylitasoitus. Toki ruiskulla helppo ruiskutella.

 

[saami]

Kanssa lähtisin tuolle ylitasoituslinjalle. Huonoin puoli on se prkleen hiontapölyn määrä. Ja käyttää tarpeeksi pitkää lastaa, itse tein makkarin yhteen seinään ylitasoituksen mutta sitkeänä sissinä käytin 30cm lastaa joka minulla oli jo. Tuon kokemuksen läpikäyneenä seuraavan kerran hommaan paljon pitemmän lastan.

Noissa gryndaus kohteissa missä olen ollut niin tehdään kaikkille seinille, betoni ja levyseinät, ylitasoitus. Toki ruiskulla helppo ruiskutella.

Kyllä se liipalla kannattaa tasoitella, eikä lastalla. Itse teen ammatikseni tasoitushommia, mutta pääasiassa uudiskohteisiin. Siellä levy ja betoniseinät vedetään yli ja käytämme 900 liippaa. Käsilastalla vai nurkat, pienet viimeistelyt ja liipan putsaus.

 

[ZZRX]

Liipalla tasoituksessa on vain se ongelma että jos ei ole aikaisemmin tehnyt niin on melko varmasti melko haastavaa. Jos ei ole iso seinä niin kyllä sen tuollaisella 30-40cm pikkulastallakin tasoittaa kunhan ei yritä ahnehtia liian paksuja kerroksia vaan vetää vaikka pari ohuempaa niin ei tarvii sit hioakkaan niin paljoa.

 

[puik]

Onko mielipiteitä onko käytössä eroa esimerkiksi Weberin LR+:n sekoitettavan, tai valmiiden yleistasoitteiden Bauhausin Probau LH:n tai Tikkurilan Presto LF+ välillä? Onko joku helpompi/vaikeampi/parempi?

Weberiä joutuu sekoittelemaan korkeintaan 10kg erissä, ennenkin sekoitellut.

 

[ZZRX]

Onko mielipiteitä onko käytössä eroa esimerkiksi Weberin LR+:n sekoitettavan, tai valmiiden yleistasoitteiden Bauhausin Probau LH:n tai Tikkurilan Presto LF+ välillä? Onko joku helpompi/vaikeampi/parempi?

Weberiä joutuu sekoittelemaan korkeintaan 10kg erissä, ennenkin sekoitellut.

Noi on tarkoitettu eri käyttötarkoituksiin WEber LR+ on tarkoitettu nimenomaan ylitasoituksiin ja pieniin kerroksiin 1-3mm. Eli ei sovellu suoraan esim tiiliseinän ylitasoitukseen kovin hyvin. Tasoite on aika pehmeää ja sen koostumusta on helppo säädellä veden määrällä oikeanlaiseksi. Nuo jälkimmäiset on melko jäykkiä purkkitavaroita jotka tarkoitettu lähinnä kipsilevyn tasoitukseen ja kolojen paikkailuun. Jos seinä on kovin epätasainen että on sellainen sahalaitainen pinta että puhutaan 5-10mm heitoista niin kiillolla on tosi hyvä valikoima oikaisutasoitteita joilla saa isommat oikaisut tehtyä ensin. Kyllä Weberi yleensä käytetään ihan säkki kerrallaan ja sekoitetaan 20-50litran astiassa. Akkuporakoneethan ei tuollaisia tasoitteiden sekoitteluita kestä pidemmän päälle (vaihteista menee hajalle kovasta rasituksesta) vaan pitäisi olla erillinen sekoituskone.

https://www.k-rauta.fi/kategoria/tyokalut/akkutyokalut-ja-sahkotyokalut/sekoituskoneet-ja-sekoitusvispilat/sekoituskoneet

 

[puik]

Noi on tarkoitettu eri käyttötarkoituksiin WEber LR+ on tarkoitettu nimenomaan ylitasoituksiin ja pieniin kerroksiin 1-3mm. Eli ei sovellu suoraan esim tiiliseinän ylitasoitukseen kovin hyvin. Tasoite on aika pehmeää ja sen koostumusta on helppo säädellä veden määrällä oikeanlaiseksi. Nuo jälkimmäiset on melko jäykkiä purkkitavaroita jotka tarkoitettu lähinnä kipsilevyn tasoitukseen ja kolojen paikkailuun. Jos seinä on kovin epätasainen että on sellainen sahalaitainen pinta että puhutaan 5-10mm heitoista niin kiillolla on tosi hyvä valikoima oikaisutasoitteita joilla saa isommat oikaisut tehtyä ensin. Kyllä Weberi yleensä käytetään ihan säkki kerrallaan ja sekoitetaan 20-50litran astiassa. Akkuporakoneethan ei tuollaisia tasoitteiden sekoitteluita kestä pidemmän päälle (vaihteista menee hajalle kovasta rasituksesta) vaan pitäisi olla erillinen sekoituskone.

https://www.k-rauta.fi/kategoria/tyokalut/akkutyokalut-ja-sahkotyokalut/sekoituskoneet-ja-sekoitusvispilat/sekoituskoneet

Tikkurilan ja bauhausin selosteita lukiessa itse kyllä ymmärsin, että Presto LF+ ja Probau LH soveltuisi ylitasoitukseen ja kummallakin mainitaan rappaus-, betoni- ja kipsilevypinnat. Tuikkurilalla max 6mm kerros ja Probaulla 4mm. Tikkurilalla on sitten myös Presto F jolla maksimi täyttö 4mm, lisäksi on tietysti telattavia tasotteita.

Presto LF+ | Tikkurila

Käyttövalmis, laadukas yleistasoite. Vesiohenteinen. Täyttökyky 6 mm ilman halkeilua. Helposti työstettävissä, kutistuminen erittäin vähäistä ja erinomainen tarttuvuus.

tikkurila.fi

Tasoite Probau LH 10 l

Kuivien sisätilojen yleistasoite. Soveltuu rappaus-, betoni- ja kipsilevypinnoille. Helppo levittää ja hioa. Voidaan päällemaalata vesi- ja alkydiohenteisilla maaleilla. Vaaleanharmaa.

www.bauhaus.fi

Olisiko aloittelijalle helpompi pehmeä vai jäykempi tasoite?

 

[ZZRX]

Tikkurilan ja bauhausin selosteita lukiessa itse kyllä ymmärsin, että Presto LF+ ja Probau LH soveltuisi ylitasoitukseen ja kummallakin mainitaan rappaus-, betoni- ja kipsilevypinnat. Tuikkurilalla max 6mm kerros ja Probaulla 4mm. Tikkurilalla on sitten myös Presto F jolla maksimi täyttö 4mm, lisäksi on tietysti telattavia tasotteita.

Presto LF+ | Tikkurila

Käyttövalmis, laadukas yleistasoite. Vesiohenteinen. Täyttökyky 6 mm ilman halkeilua. Helposti työstettävissä, kutistuminen erittäin vähäistä ja erinomainen tarttuvuus.

tikkurila.fi

Tasoite Probau LH 10 l

Kuivien sisätilojen yleistasoite. Soveltuu rappaus-, betoni- ja kipsilevypinnoille. Helppo levittää ja hioa. Voidaan päällemaalata vesi- ja alkydiohenteisilla maaleilla. Vaaleanharmaa.

www.bauhaus.fi

Olisiko aloittelijalle helpompi pehmeä vai jäykempi tasoite?

Juu en meinannukkaan etteikö tasoitteella voisi ylitasoittaa, se ei vaan ole optimaalista tavaraa siihen. Se on vaan liian jäykkää isolla liipalla levitettäväksi. Jos käyttää perinteistä lastaa niin voihan sen tuollakin tehdä mutta joutuu kyllä tekemään aika ohuesti eli vielä tasaisempi pohja pitää olla kuin LRllä. Kyllä kevyesti leviävällä tasoitteella on helpompaa ja tulee tasaisempaa jälkeä. Purkkikama on siinä hyvää että on helppo lyyä kans kiinni kun hommat loppuu eikä tavara mene mikskään. LR+ säilyy muovilla peitettynä 2-4päivää mut sit siihen alkaa kertyä epäpuhtauksia eikä enään pitäisi käyttää.

Jos käyttää purkkitavaraa niin sais olla 10litran purkki jotta lastalla mahtuu ottamaan tavaraa helposti.

 

[oledius]

Tikkurilan ja bauhausin selosteita lukiessa itse kyllä ymmärsin, että Presto LF+ ja Probau LH soveltuisi ylitasoitukseen ja kummallakin mainitaan rappaus-, betoni- ja kipsilevypinnat. Tuikkurilalla max 6mm kerros ja Probaulla 4mm. Tikkurilalla on sitten myös Presto F jolla maksimi täyttö 4mm, lisäksi on tietysti telattavia tasotteita.

Presto LF+ | Tikkurila

Käyttövalmis, laadukas yleistasoite. Vesiohenteinen. Täyttökyky 6 mm ilman halkeilua. Helposti työstettävissä, kutistuminen erittäin vähäistä ja erinomainen tarttuvuus.

tikkurila.fi

Tasoite Probau LH 10 l

Kuivien sisätilojen yleistasoite. Soveltuu rappaus-, betoni- ja kipsilevypinnoille. Helppo levittää ja hioa. Voidaan päällemaalata vesi- ja alkydiohenteisilla maaleilla. Vaaleanharmaa.

www.bauhaus.fi

Olisiko aloittelijalle helpompi pehmeä vai jäykempi tasoite?

Jos valmistasoitteella päätät alkaa tekemään niin kannattaa ottaa harkintaan myös Knauffin valmistasoite (Fill & Finish). Halvempaa kuin Presto ja on monikäyttöistä ja laadukasta tavaraa.

Tätä tullut tilattua muutamat kerrat ilmaisilla posteilla Kärkkäiseltä:

Knauf Fill & Finish Light 20 kg yleistasoite | Karkkainen.com verkkokauppa

Knauf Fill & Finish light valmistasoite<ul><li>Helposti hiottava hienotasoite kuiviin sisätiloihin</li><li>Hyvät liimaominaisuudet</li><li>Erinomainen saumanauhan sekä Knauf kulmalistojen kiinnittämiseen</li><li>Hyvät täyttöominaisuudet</li><li>Yksi tasoite, monta...

www.karkkainen.com

 

[dot1q]

Lumi repi lumiesteet peltikatolta ja repi muutaman isohkon reiän.
Nyt pitäis räpeltää niihin paikat. Ajattelin että ostan Puuilosta 0,7mm peltiä ja bitumia (tai mitä se musta tökötti on mitä kattokorjauksissa käytetään). Sitten muotoilen pellistä sopivan palan ja helvetisti tuota tököttiä ympäsille ja sitten paikka vähintään kulmista peltiruuveilla kiinni.

Kysymys kuuluu että miten tuo kannattaisi käsitellä? Peltikattomaalia saa, mutta ne on isoja pönttöjä ja kalliita (min.38e) niin mikähän mahtais olla joku edullisempi pinnoitus? Mustaa vasaramaalia saa 11e pönttö niin saisikohan sillä sen verran nuo paikat suojattua ja kestäis? Ei millään viittis isoa pönttöä ostaa parin paikkapalan takia..

Sika® MultiSeal

Sika® MultiSeal on itsekiinnityvä bitumipohjainen tiivistysteippijonka päällipuolella on pinnoitteena joko alumiini- tai kupari -kalvo joka on vahvistettu polysesterikalvolla.

fin.sika.com

Aika pitkälti kuulostaisi tuommoisen Sica "teipin" tarpeelta. Itse paikkasin konesaumakaton vanhoja ylityöstettyjä repeämiä tuon kanssa tiiviiksi. Ja maalasin yli kattomaalilla millä muunkin katon.