Kodin rempat(DIY)

Onnistuuhan se pienellä alalla vaikka lastulevyllä mutta saumoja on mahdoton saada niin etteivät halkeaisi.
Ennemmin kipsilevyä ja tietämättä tarkemmin hirrestä niin sitten liimalla ne levyt kiinni eikä ruuveilla.

Jos se taustalla oleva seinä elää niin ruuvinkannat repeävät esiin 100% varmasti.
 
Suihkun lattiakaivossa on tuollaista oranssia kumimaista ainetta. En tiedä onko tuo jostain pesuaineista värjääntynyt oranssiksi, koska yksi rispaantunut pätkä jonka revin irti oli kuitenkin läpinäkyvää kunhan sitä vähän rapsutti puhtaammaksi. Mutta mitä tuo on? Näyttää joltain sivellyltä tiivisteeltä? Pitäisikö tuolle tehdä jotain kun se noin repsottaa?

http://i.imgur.com/xwt9uMR.jpg
xwt9uMR.jpg


Lisäksi kun kaivelin hiuksia tuolta pois, niin tunkemalla sormet veteen tuonne alle, niin sieltä löytyi tällaisia kokkareita. Ne tuntuu enemmän hiilimäiseltä kuin kiveltä. Mutta mitä ne mahtaa olla ja mistä kummasta ne sinne on voinut joutua? Kaikkia en saanut pelkillä sormilla sieltä kaivettua, mutta oletan ettei siellä tuollaisia kuulu olla?

http://i.imgur.com/NaxAOvb.jpg
NaxAOvb.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Suihkun lattiakaivossa on tuollaista oranssia kumimaista ainetta. En tiedä onko tuo jostain pesuaineista värjääntynyt oranssiksi, koska yksi rispaantunut pätkä jonka revin irti oli kuitenkin läpinäkyvää kunhan sitä vähän rapsutti puhtaammaksi. Mutta mitä tuo on? Näyttää joltain sivellyltä tiivisteeltä? Pitäisikö tuolle tehdä jotain kun se noin repsottaa?

https://i.imgur.com/xwt9uMR.jpg
xwt9uMR.jpg


Lisäksi kun kaivelin hiuksia tuolta pois, niin tunkemalla sormet veteen tuonne alle, niin sieltä löytyi tällaisia kokkareita. Ne tuntuu enemmän hiilimäiseltä kuin kiveltä. Mutta mitä ne mahtaa olla ja mistä kummasta ne sinne on voinut joutua? Kaikkia en saanut pelkillä sormilla sieltä kaivettua, mutta oletan ettei siellä tuollaisia kuulu olla?

https://i.imgur.com/NaxAOvb.jpg
NaxAOvb.jpg

Ota tuo s pois noista linkkien https kohdasta niin näkyy kuvatkin
 
Voisikohan 60-luvun pystyhirren päälle laittaa jonkun 9 mm lastulevyn, ja kitata ja maalata se? Nykyään seinä on epätasainen, kun pystyhirren päällä on pehmeää noin 5 mm paksua kuitulevyä.

Siihen varmaan pitäis laittaa jokin lisäkoolaus jonka kiinnittäisi niin että sallii rungon mahdolliset liikkeet. Esim vaakakoolaus liukuraudoilla
 
Suihkun lattiakaivossa on tuollaista oranssia kumimaista ainetta. En tiedä onko tuo jostain pesuaineista värjääntynyt oranssiksi, koska yksi rispaantunut pätkä jonka revin irti oli kuitenkin läpinäkyvää kunhan sitä vähän rapsutti puhtaammaksi. Mutta mitä tuo on? Näyttää joltain sivellyltä tiivisteeltä? Pitäisikö tuolle tehdä jotain kun se noin repsottaa?

http://i.imgur.com/xwt9uMR.jpg
xwt9uMR.jpg


Lisäksi kun kaivelin hiuksia tuolta pois, niin tunkemalla sormet veteen tuonne alle, niin sieltä löytyi tällaisia kokkareita. Ne tuntuu enemmän hiilimäiseltä kuin kiveltä. Mutta mitä ne mahtaa olla ja mistä kummasta ne sinne on voinut joutua? Kaikkia en saanut pelkillä sormilla sieltä kaivettua, mutta oletan ettei siellä tuollaisia kuulu olla?

http://i.imgur.com/NaxAOvb.jpg
NaxAOvb.jpg

Empä ole tuollasta ennen nähnyt, oiskohan yritetty korotusrengasta tiivistää?
Toi "musta" mönjä näytää lattiatasoitteelta, ei kuuluisi olla siellä. Saattaa olla syytä tarkistaa muissakin lattiakaivoissa, välinpitämätön tekiä, Pahimillaan noista voi tulla tulvimisia lattialle.
Ilmoita noista hallitukselle.
 
Montakohan kertaa kannattaisi talon ulkoverhouksen puuosat maalata, kun vanha maalikin on vielä suht hyvässä hapessa siinä alla?
 
Suihkun lattiakaivossa on tuollaista oranssia kumimaista ainetta. En tiedä onko tuo jostain pesuaineista värjääntynyt oranssiksi, koska yksi rispaantunut pätkä jonka revin irti oli kuitenkin läpinäkyvää kunhan sitä vähän rapsutti puhtaammaksi. Mutta mitä tuo on? Näyttää joltain sivellyltä tiivisteeltä? Pitäisikö tuolle tehdä jotain kun se noin repsottaa?

http://i.imgur.com/xwt9uMR.jpg
xwt9uMR.jpg


Lisäksi kun kaivelin hiuksia tuolta pois, niin tunkemalla sormet veteen tuonne alle, niin sieltä löytyi tällaisia kokkareita. Ne tuntuu enemmän hiilimäiseltä kuin kiveltä. Mutta mitä ne mahtaa olla ja mistä kummasta ne sinne on voinut joutua? Kaikkia en saanut pelkillä sormilla sieltä kaivettua, mutta oletan ettei siellä tuollaisia kuulu olla?

http://i.imgur.com/NaxAOvb.jpg
NaxAOvb.jpg

Tuo punainen mönjä näyttää siltä että kaivoon on kaadettu jotain mikä ei sinne kuulu ja on muodostanut tollasen kuoren kuivuttuaan. kokeile jos lähtee irti nykäsemällä, ei se tuonne kaivoon kyllä kuulu. Tuo musta punasen alla näyttää joltain liimalta jota pyyhitty jostain syystä vedeneristeen päälle. Oudon alas menee muutenkin tuo vesieristys, kaiketi koitettu tiivistää korokerenkaan liitosta tms.
 
Tuo punainen mönjä näyttää siltä että kaivoon on kaadettu jotain mikä ei sinne kuulu ja on muodostanut tollasen kuoren kuivuttuaan. kokeile jos lähtee irti nykäsemällä, ei se tuonne kaivoon kyllä kuulu. Tuo musta punasen alla näyttää joltain liimalta jota pyyhitty jostain syystä vedeneristeen päälle. Oudon alas menee muutenkin tuo vesieristys, kaiketi koitettu tiivistää korokerenkaan liitosta tms.
Jos olisi kaadettu tuo valkoinenkin olisi sillä päällystetty=> vaikuttaa sivellyltä on kuinkin sen verran paksu, itse en ottaisi sitä pois vaan näyttäisin taloyhtiön edustajille.
 
Sanokaapas kun mulla on rossipohjainen okt, minkä alapuolella 1.5m multaa joka suunnassa pisin pohjaa. Ryömintätila ja rossipohjan välissä tarpeeksi tilaa hengittää, mutta kannattaako tuo multa poistattaa kokonaan ja laittaa sepeliä tilalle? Vai riittääkö että otan 300mm multaa pois, mullan päälle kangasta ja lecasoraa?
 
Näyttää vanhalle kaivoille kun tuossa on puhdistustulppa keskellä eikä pois vedettävää sisäkalua, ehkä 80/90-lukua. Voihan se ollakkin että vedetty silkkari tms tuohon päälle mutta silloin on ollut kyllä aika tyhmä tekijä ollut tekemässä. Eli vanha kaivo, uusi korotusrengas ja vesieriste.
 
Sanokaapas kun mulla on rossipohjainen okt, minkä alapuolella 1.5m multaa joka suunnassa pisin pohjaa. Ryömintätila ja rossipohjan välissä tarpeeksi tilaa hengittää, mutta kannattaako tuo multa poistattaa kokonaan ja laittaa sepeliä tilalle? Vai riittääkö että otan 300mm multaa pois, mullan päälle kangasta ja lecasoraa?

Itse varmaan lähtisin tuolla vaihtoehto B:llä. Eihän tuo multa hyvää ole alapohjassa, mutta 1,5m poistaminen kissanluukun kautta kuulostaa melko hullulta hommalta. Tuskin siitä mitään kosteusvahinkoa tulee kunhan huolehtii että tila tuulettuu kunnolla (riittävät aukot sokkelissa).
 
Itse varmaan lähtisin tuolla vaihtoehto B:llä. Eihän tuo multa hyvää ole alapohjassa, mutta 1,5m poistaminen kissanluukun kautta kuulostaa melko hullulta hommalta. Tuskin siitä mitään kosteusvahinkoa tulee kunhan huolehtii että tila tuulettuu kunnolla (riittävät aukot sokkelissa).
Tuuletus on kyllä kunnollinen, siinä ei ongelmia. Ja onhan tuon mullan poistaminen jo 300mm verran vittumaista että ei oikein sekään maistu :D
 
Lähtiskö toi multa imuautolla? Halpaahan toi ei ole mutta nuunuun kärsällä olisi kai helpohko poistaa?
 
Näyttää vanhalle kaivoille kun tuossa on puhdistustulppa keskellä eikä pois vedettävää sisäkalua, ehkä 80/90-lukua. Voihan se ollakkin että vedetty silkkari tms tuohon päälle mutta silloin on ollut kyllä aika tyhmä tekijä ollut tekemässä. Eli vanha kaivo, uusi korotusrengas ja vesieriste.
Minustakin näyttää, että on yritetty kokerenkaan tiivistämistä kaivoon ja tartunta on pettänyt.
 
MNOzESm.jpg


Viime kesänä uusimme takapihan terassin. Nyt kysymys kuuluukin että missä vaiheessa pinta pitää öljytä? Tänä kesänä vai ensi kesänä? Laudat jotka ovat suoraan auringossa ovat vaalentuneet aika huolella, kun taas valokatteen alla olevat ovat vaihtaneet väriä varsin minimaalisesti.
 
Öljyä pintaan vaan, miksi pitäisi ensi kesään lykätä?
"Perussäännön mukaan keväällä rakennettu pinta on loppukesällä riittävän kuiva käsiteltäväksi. Uuden terassin pintakäsittelyn voi myös huoletta jättää seuraavalle kesälle."
 
Jos puuhun pääsee aurinko paistamaan, niin ruskea sävy haalistuu jo vuodessa. Itse öljyän kerran vuodessa (kiinteistössä viisi erikokoista terassia/rappua) puuöljyllä, jossa on ruskeaa pigmenttiä mukana. Näin ne näyttävät uudelta vuodesta toiseen eivätkä halkeile tai tikkuunnu. Varsinkin kävelykohdista huomaa, että väri häipyy aika nopeaan. Tarpeeksi vain olutta mukaan, niin puuöljyn levittäminen on varsin mukavaa hommaa.
 
Tässä tämmöinen pieni kuvareportaasi kun tuli remontoitua kevään aikana yksi huone leffahuoneeksi. Alkuperäisestä suunnitelmista remontti vähän laajeni, koska alapohja oli sen verran heikossa kunnossa, niin sitä joutui uusimaan. Toisaalta vanhassa talossa harvoin pääsee ilman yllätyksiä.

g3vcQXbm.jpg


Vanhan puukuitulevyn takaa tuli esiin ok kuntoinen hirsiseinä, joka jätettiin näkyviin sisäseiniin.

Usqh35Bm.jpg

Alapohjan hirret oli kierrätystavaraa jo alunperin, joten ne purettiin pois, kuten myös rossipohjan alimmat laudat, jotka olivat paikoin lahonneet.


3LCzqbum.jpg


Valoin tolppaharkot vanhojen hirsien tilalle, jonka varaan rakennettiin uusi lattia. Lisäksi pohjalle kuskasin 10cm kerroksen sepeliä.

xKq3vr3m.jpg
wHFifrEm.jpg

Lattiaeristeeksi tuli rossipohja Finnfoam, joka oli todella mukavaa asennettavaa. Sen päälle harvalaudoitus ja lattialämmitysputket.

i9VZkDwm.jpg

Pintamateriaaliksi lattiaan tuli mäntylauta.

lc7wVB6m.jpg
FMgUDP6m.jpg

Kattoa laskin reunoilta hieman alas, niin sain sinne upotettua kaiuttimet. Tarkoitus jonkinlainen dolby atmos järjestelmä kasata. Ulkoseiniin tuli materiaaliksi Siparilan sisustuspaneeli. Kaikki kaapelit putkitettiin vahvistimelle, tavoitteena mahdollisimman vähän näkyviä piuhoja.


QXOvDSJl.jpg

Pientä viilausta vaille valmista.
 
Viimeksi muokattu:
2007 valmistunut OKT kankaalla/rinteen päällä, pelkkä 70cm korkea sokkeli, ei anturaa. Salaojat ovat 2 metrin päässä seinistä (varsinaista tarvetta salaojalle ei ole mielestäni kuin yhdellä sivustalla jossa maasto kohoaa vielä aavistuksen verran, muilla sivuilla maanpinta on 5 metrin päässä talosta jo sokkelin alapinnan tasolla. Aloin varsin kaivamaan salaojia esiin parista kohdin niin pääsikin huomaamaan että sadevesikaivot johdatetaan noihin salaojiin. Toimiessaan taitaa toimia ainakin teoriassa ja putkien tukkeuduttua juuri päinvastaista. Samalla huomasin että routaeristykset sokkelin ulkoreunassa ovat hieman taittuneet sisäreunasta alaspäin eli tuo voisi hieman johdattaa vesiä väärään suuntaan (noiden päällä on noin 20cm maakerros).

Ajattelin siis seuraavaa: Kaikki sadevesikaivot irti salaojajärjestelmästä ja umpiputkilla johdetaan jonnekin päin tonttia sopivasti. Tuolle "rinteen" puoleiselle sivustalle salaoja 30cm päähän sokkelista alatason alapuolelle ja samalla korjaa nuo routaeristykset suoraan/vaihtaa jos tarvetta. Jos innostuu niin kiertää koko talon ja tarkistuskaivot nurkkiin.

Sokkelia vasten ei ole myöskään patolevyjä. Olisiko noita sama laittaa samalla kun tuota reunustaa aukoo? Ei ole oikein löytynyt juttua miten asennus tapahtuu jos sokkelin alla ei ole anturaa. Menisikö se siten, että patolevy sokkelin kylkeen sokkelin alareunaan asti josta taitetaan esim 15cm ulospäin ja routaeristys sitten siihen päälle?

Mitään kosteusongelmia ei tiedossa ole, mutta takapihaa on möyhitty nyt muutenkin ja pitäisi laitella pintaa kuntoon niin samalla vois korjata. Tuo sadevesijärjestely pitää tehdä nyt joka tapauksessa kun asian huomasi.
 
2007 valmistunut OKT kankaalla/rinteen päällä, pelkkä 70cm korkea sokkeli, ei anturaa. Salaojat ovat 2 metrin päässä seinistä (varsinaista tarvetta salaojalle ei ole mielestäni kuin yhdellä sivustalla jossa maasto kohoaa vielä aavistuksen verran, muilla sivuilla maanpinta on 5 metrin päässä talosta jo sokkelin alapinnan tasolla. Aloin varsin kaivamaan salaojia esiin parista kohdin niin pääsikin huomaamaan että sadevesikaivot johdatetaan noihin salaojiin. Toimiessaan taitaa toimia ainakin teoriassa ja putkien tukkeuduttua juuri päinvastaista. Samalla huomasin että routaeristykset sokkelin ulkoreunassa ovat hieman taittuneet sisäreunasta alaspäin eli tuo voisi hieman johdattaa vesiä väärään suuntaan (noiden päällä on noin 20cm maakerros).

Ajattelin siis seuraavaa: Kaikki sadevesikaivot irti salaojajärjestelmästä ja umpiputkilla johdetaan jonnekin päin tonttia sopivasti. Tuolle "rinteen" puoleiselle sivustalle salaoja 30cm päähän sokkelista alatason alapuolelle ja samalla korjaa nuo routaeristykset suoraan/vaihtaa jos tarvetta. Jos innostuu niin kiertää koko talon ja tarkistuskaivot nurkkiin.

Sokkelia vasten ei ole myöskään patolevyjä. Olisiko noita sama laittaa samalla kun tuota reunustaa aukoo? Ei ole oikein löytynyt juttua miten asennus tapahtuu jos sokkelin alla ei ole anturaa. Menisikö se siten, että patolevy sokkelin kylkeen sokkelin alareunaan asti josta taitetaan esim 15cm ulospäin ja routaeristys sitten siihen päälle?

Mitään kosteusongelmia ei tiedossa ole, mutta takapihaa on möyhitty nyt muutenkin ja pitäisi laitella pintaa kuntoon niin samalla vois korjata. Tuo sadevesijärjestely pitää tehdä nyt joka tapauksessa kun asian huomasi.

Ihan hyvältä suunnitelmaltahan tuo kuulostaisi. Katot vaan että johdat ne sadevedet oikein ettei hulaha kaikki naapurin tontille tai kadulle. Jos kunnallinen tekniikka lähellä niin siihen olisi hyvä purkaa ne vedet. Olishan se salaojasysteemi hyvä olla koko talon ympäri, varsinkin jos avaat joka sivun. Kantsii myös noita maita vaihtaa sepeliin seinän lähellä jos ei ole valmiiks vaihettu. Laita vaan myös patolevy samalla vaivalla. Varmaan toimiva tuo että käännät sen alareunan poispäin. Jos tarvetta pinnottaa sokkelia niin sekin kannattaa tehdä kun on avattu niin pääsee huomattavasti helpommalla.
 
2007 valmistunut OKT kankaalla/rinteen päällä, pelkkä 70cm korkea sokkeli, ei anturaa. Salaojat ovat 2 metrin päässä seinistä (varsinaista tarvetta salaojalle ei ole mielestäni kuin yhdellä sivustalla jossa maasto kohoaa vielä aavistuksen verran, muilla sivuilla maanpinta on 5 metrin päässä talosta jo sokkelin alapinnan tasolla. Aloin varsin kaivamaan salaojia esiin parista kohdin niin pääsikin huomaamaan että sadevesikaivot johdatetaan noihin salaojiin. Toimiessaan taitaa toimia ainakin teoriassa ja putkien tukkeuduttua juuri päinvastaista. Samalla huomasin että routaeristykset sokkelin ulkoreunassa ovat hieman taittuneet sisäreunasta alaspäin eli tuo voisi hieman johdattaa vesiä väärään suuntaan (noiden päällä on noin 20cm maakerros).

Ajattelin siis seuraavaa: Kaikki sadevesikaivot irti salaojajärjestelmästä ja umpiputkilla johdetaan jonnekin päin tonttia sopivasti. Tuolle "rinteen" puoleiselle sivustalle salaoja 30cm päähän sokkelista alatason alapuolelle ja samalla korjaa nuo routaeristykset suoraan/vaihtaa jos tarvetta. Jos innostuu niin kiertää koko talon ja tarkistuskaivot nurkkiin.

Sokkelia vasten ei ole myöskään patolevyjä. Olisiko noita sama laittaa samalla kun tuota reunustaa aukoo? Ei ole oikein löytynyt juttua miten asennus tapahtuu jos sokkelin alla ei ole anturaa. Menisikö se siten, että patolevy sokkelin kylkeen sokkelin alareunaan asti josta taitetaan esim 15cm ulospäin ja routaeristys sitten siihen päälle?

Mitään kosteusongelmia ei tiedossa ole, mutta takapihaa on möyhitty nyt muutenkin ja pitäisi laitella pintaa kuntoon niin samalla vois korjata. Tuo sadevesijärjestely pitää tehdä nyt joka tapauksessa kun asian huomasi.
Aika outoa, ettei ole anturaa, nykyäänhän se tungetaan joka taloon? Tosin jos ei ole sokkeli halkeillut niin on betonisokkeleita joskus tehty 200mm paksuinakin.

Salaojat 2m päässä seinästä? Oletko varma, että ne on salaojia (reikiä täynnä). On vaan turhan kaukana sokkelista. Ei siitä patolevystä haittaakaan ole, joten sen voinee laittaa varsinkin sinne rinteen puolelle. Laita sitä salaojasoraa/sepeliä reilusti siinä se vesi pääosin kulkee, niin et tarvitse olla niin huolissasi jos putket menee juuria täyteen. Jos maaperä on hyvin vettä läpäisevää vesi kulkenee rinteessä siinä. 12-vuodessa mahdolliset ongelmat olisivat jo tulleet? esille.
 
Tässä tämmöinen pieni kuvareportaasi kun tuli remontoitua kevään aikana yksi huone leffahuoneeksi. Alkuperäisestä suunnitelmista remontti vähän laajeni, koska alapohja oli sen verran heikossa kunnossa, niin sitä joutui uusimaan. Toisaalta vanhassa talossa harvoin pääsee ilman yllätyksiä.

g3vcQXbm.jpg


Vanhan puukuitulevyn takaa tuli esiin ok kuntoinen hirsiseinä, joka jätettiin näkyviin sisäseiniin.

Usqh35Bm.jpg

Alapohjan hirret oli kierrätystavaraa jo alunperin, joten ne purettiin pois, kuten myös rossipohjan alimmat laudat, jotka olivat paikoin lahonneet.


3LCzqbum.jpg


Valoin tolppaharkot vanhojen hirsien tilalle, jonka varaan rakennettiin uusi lattia. Lisäksi pohjalle kuskasin 10cm kerroksen sepeliä.

xKq3vr3m.jpg
wHFifrEm.jpg

Lattiaeristeeksi tuli rossipohja Finnfoam, joka oli todella mukavaa asennettavaa. Sen päälle harvalaudoitus ja lattialämmitysputket.

i9VZkDwm.jpg

Pintamateriaaliksi lattiaan tuli mäntylauta.

lc7wVB6m.jpg
FMgUDP6m.jpg

Kattoa laskin reunoilta hieman alas, niin sain sinne upotettua kaiuttimet. Tarkoitus jonkinlainen dolby atmos järjestelmä kasata. Ulkoseiniin tuli materiaaliksi Siparilan sisustuspaneeli. Kaikki kaapelit putkitettiin vahvistimelle, tavoitteena mahdollisimman vähän näkyviä piuhoja.


QXOvDSJl.jpg

Pientä viilausta vaille valmista.
Selvititkö mistä lahoaminen johtui?
Tuossa
Rossipohjaeriste
selitystä rossipohjan toiminnasta, tuuletuksen vaikutus tuossa on osin "unohdettu".
 
Selvititkö mistä lahoaminen johtui?
Tuossa
Rossipohjaeriste
selitystä rossipohjan toiminnasta, tuuletuksen vaikutus tuossa on osin "unohdettu".

Luulen että monen asian summa. Tuuletusaukkoja melko vähän, niitä tehtiin lisää. Rossipohjan alaludoitus oli tehty kuorellisesta laudasta, joka oli ajan saatossa rapissut irti, joten ryömintätila oli täynnä sitä puujätettä. Lisäksi yhden nurkan syöksytorvi laski vedet ihan kivijalan reunaan. Se nurkka oli edelleen kostea. Viime syksynä tehtiin sadevesiviemärit ja taloa kiertävä salaojitus, jota aiemmin ei ollut lainkaan.
 
Miks se terassi edes pitää öljytä, ihan hyvin toimii haaleenakin.

Se öljy nyt ei siinä ole vain ulkonäön vuoksi vaan suojatakseen puuta.
Etenkin nuo A/B/C luokan terassilaudat tehdään niin harvasyisestä puusta että alkavat halkeilemaan ja tikkuuntumaan jo muutamassa vuodessa ilman käsittelyä.
Esimerkiksi kirkkaan terassiöljyn telaus pintaan on niin nopea homma, että sen voi halutessaan tehdä niin keväällä (suojaa auringolta ja tuo ulkonäköä) kuin syksylläkin (suojaa lumen/jään makaamiselta, vähentää halkeilua kun öljytty puu ei pakkasten tullessa ole läpimärkää).
 
Aika outoa, ettei ole anturaa, nykyäänhän se tungetaan joka taloon? Tosin jos ei ole sokkeli halkeillut niin on betonisokkeleita joskus tehty 200mm paksuinakin.

Salaojat 2m päässä seinästä? Oletko varma, että ne on salaojia (reikiä täynnä). On vaan turhan kaukana sokkelista. Ei siitä patolevystä haittaakaan ole, joten sen voinee laittaa varsinkin sinne rinteen puolelle. Laita sitä salaojasoraa/sepeliä reilusti siinä se vesi pääosin kulkee, niin et tarvitse olla niin huolissasi jos putket menee juuria täyteen. Jos maaperä on hyvin vettä läpäisevää vesi kulkenee rinteessä siinä. 12-vuodessa mahdolliset ongelmat olisivat jo tulleet? esille.

No joo, kahdesta kohdin olen käyttänyt routaeristystä pois eikä siellä anturaa ole vaikka aiempi omistaja niin olikin kuntotarkastajalle sanonut... Rakennekuvien mukaan oli muistaakseni 170mm sokkeli piirretty eikä niissäkään anturaa näkynyt. Muutama pitkä hiushalkeama pystyakselilla sokkelissa näkyy mutta en tiedä onko se vain pintakerroksessa, ei siis ole edes millin paksuisia nuo.

Kyllä ne salaojia on, rypylän syvennyksissä näkyy viillot ja sinne sai ohkaisen risun tungettua. Putkissa on myös valkoiset viivat yläreunassa, saattaa olla tätä puoliputkea jossa pohjapuolella ei reikiä ole joka taitaa olla se käytetympi jos noita sadevesiä lasketaan samaan järjestelmään. En ole vielä kuitenkaan yhtään putkea kaivanut kokonaan pois, odottelen vielä että isäukko ostelee kaivinkoneen niin saa sillä sitten möyhiä. Tuolla koko 2 metrin matkalla sokkelista salaojaan on kuitenkin jo olemassa tuo salaojasepeli(vai sora), kooltaan taitaa olla 16-32 joten tuohonkaan ainekseen ei varmaan tarvisi juuri koskea kun uudet kaivaa sinne lähemmäs sokkelia. Ehkä hieman hienompaa tavaraa siihen aivan putken ympärille jos haluaa blokata pienaineksia hieman paremmin pääsemästä putkeen. Saman asian taitaa ajaa myös suodatinkangas kun sitä asettelee sopivasti.
 
Osaisko joku sanoa mikä on vesikiertoisen lattialämmityksen ns. tekninen käyttöikä? Talooni se on asennettu 90-luvun puolivälissä ja nyt olisi tarkoitus päivittää laatat uudempiin ja laittaa vesieristykset yms. kuntoon. Mutta kuinkas pitkään tuon vanhan lattialämmityksen siellä voi olettaa kestävän? Pitäisikö se vaihtaa samassa?
 
Se riippuu aika paljon siitäkin millaset putket siellä on ja miten hyvin ne on laitettu. Niitä on kaiketi tehty ainakin kuparisina, valurautasina ja muovisina.
Lämmitysjärjestelmien elinkaari - Energiatehokas koti
Tuolla annetaan putkistolle yleispätevästi 30-50v käyttöikää. Veikkaisin että jos putkisto ei ole muovia niin käyttöikää järjestelmällä olisi maksimissaan noin 5-10vuotta joten kyllähän tuota varmaan kannattaisi alkaa vaihtamaan jos uutta kylpyhuonetta ei halua olla heti uusimassa. Mieluiten tuollaisen vaihtaisi tietysti ennen kuin alkaa vuotamaan.
 
Tuossa kylppärissä kun laatat on ainakin laitettu miten sattuu, niin lienee isot mahdolisuudet että lämmitysputketkin on vähän sinne päin... Kai se pitää alkaa tarjouksia kysellä siitäkin lystistä.
 
Millä olisi helpointa poistaa hilseillyttä maalia peltikatolta. Ei koko katolta vaan pieniä läikkiä siellä täällä. Lähtiskö ihan teräsharjalla vai pitääkö hommata järeämpää kalustoa?
 
Tuossa kylppärissä kun laatat on ainakin laitettu miten sattuu, niin lienee isot mahdolisuudet että lämmitysputketkin on vähän sinne päin... Kai se pitää alkaa tarjouksia kysellä siitäkin lystistä.
Ei mitään järkeä. 90-luvun putket on komposiittimuovia ja käyttöikä sen 60+ vuotta.
 
No joo, kahdesta kohdin olen käyttänyt routaeristystä pois eikä siellä anturaa ole vaikka aiempi omistaja niin olikin kuntotarkastajalle sanonut... Rakennekuvien mukaan oli muistaakseni 170mm sokkeli piirretty eikä niissäkään anturaa näkynyt. Muutama pitkä hiushalkeama pystyakselilla sokkelissa näkyy mutta en tiedä onko se vain pintakerroksessa, ei siis ole edes millin paksuisia nuo.

Kyllä ne salaojia on, rypylän syvennyksissä näkyy viillot ja sinne sai ohkaisen risun tungettua. Putkissa on myös valkoiset viivat yläreunassa, saattaa olla tätä puoliputkea jossa pohjapuolella ei reikiä ole joka taitaa olla se käytetympi jos noita sadevesiä lasketaan samaan järjestelmään. En ole vielä kuitenkaan yhtään putkea kaivanut kokonaan pois, odottelen vielä että isäukko ostelee kaivinkoneen niin saa sillä sitten möyhiä. Tuolla koko 2 metrin matkalla sokkelista salaojaan on kuitenkin jo olemassa tuo salaojasepeli(vai sora), kooltaan taitaa olla 16-32 joten tuohonkaan ainekseen ei varmaan tarvisi juuri koskea kun uudet kaivaa sinne lähemmäs sokkelia. Ehkä hieman hienompaa tavaraa siihen aivan putken ympärille jos haluaa blokata pienaineksia hieman paremmin pääsemästä putkeen. Saman asian taitaa ajaa myös suodatinkangas kun sitä asettelee sopivasti.
Ei ole kokemusta tuon sepelin pitkäaikaiskäytöstä eli kuinka paljon? ja missä ajassa maalajit sekoituvat. Epäilen etteivät kovinkaan suurelta matkalta. Suodatinkangas estää maalajien sekoitumisen, juuret senkin läpi kasvavat.

Kun joskus kaivelet ole varovainen sulla ei ole anturoita => sokkelin alapuolen tasoa alemmas ei kannata kaivaa kuin pienissä pätkissä (sokkelisi voi romahtaa) ja tiedostaen mitä maalle tapahtuu painumisen/ tiivistymisen suhteen.
 
Ei mitään järkeä. 90-luvun putket on komposiittimuovia ja käyttöikä sen 60+ vuotta.
Näkemättä putkia on aika vaikeaa sanoa mistä ne on tehty. Usein käytettiin myös muovipinnoitettua kupariputkea. Muovi putken päällä estää putken kosketuksen/hankauksen betoniin ja lisännee sen kestoikää. Kestoikää on vaikea sanoa. Tiedän ainakin 30-vuotta vanhoja toimintakuntoisia.

Kannattaako 30-vuotiaat putket uusia? Hankala kysymys... Itse arvioisin mitä tapahtuu, jos lattia ei lämpene. Paljonko uusiminen maksaa sekä jos pinnat uusii jokatapauksessa, mikä on lattialämmityksen uusimisen lisäkustannus. Entä pääsikö halvemmalla, jos vain laittaisi sähköiset lattialämmitykset uusien laattojen (jos järkevän hintaisia?) alle ja muut ko. työt sitten kun nyk. ei enää toimi.
 
Meillä on melkein 40 vuotta vanha vesikiertoinen lattialämmitys eikä ole ainakaan tiedossa vuotoja. Tulevan kylppäriremontin yhteydessä se toki laitetaan uusiksi, ja niin luottoputkimieheni kuin remontin tekevä urakoitsijakin suosittelivat sähköön vaihtamista. Vanhat putket saa jäädä lattiaan ja laitetaan sitten saneerauskaapelilla uusi lämmitys tilalle.
 
Ei mitään järkeä. 90-luvun putket on komposiittimuovia ja käyttöikä sen 60+ vuotta.

Tuo kuulostaisi lupaavalta. Jonkinlainen mahdollisuus kuitenkin lienee, että tee se itse -sankari on laittanut sinne jotain muuta putkea. Kai ne putken päät pitäisi jostain tulla näkyviin, että materiaalin voi tarkastaa.

Talossa on maalämpö, joten lämmityskustannukset kyllä nousee jonkin verran, jos vaihtaisi sähköön.
 
Tuo kuulostaisi lupaavalta. Jonkinlainen mahdollisuus kuitenkin lienee, että tee se itse -sankari on laittanut sinne jotain muuta putkea. Kai ne putken päät pitäisi jostain tulla näkyviin, että materiaalin voi tarkastaa.

Talossa on maalämpö, joten lämmityskustannukset kyllä nousee jonkin verran, jos vaihtaisi sähköön.
Jos 30-vuotta jo kestäneet. Eiköhän ne ole sinne riittävän asiallisesti asennettu. Eikös sinulla ole piirustuksia asennuksista? Jos pääset "pannuhuoneeseen" esim. omakotitalossa sieltä voi lähteä etsimään reittiä missä putket kulkee. Laitettiin usein käyttöveteen, jostain löytynevät "lämmönsäätinet" ehkä jonkun kotelon sisältä?
 
Millä olisi helpointa poistaa hilseillyttä maalia peltikatolta. Ei koko katolta vaan pieniä läikkiä siellä täällä. Lähtiskö ihan teräsharjalla vai pitääkö hommata järeämpää kalustoa?
Jos ei lähde teräsharjalla, maali on riittävän hyvin kiinni jotta voi vedellä huoletta uuden kerroksen päälle.
 
Tuo kuulostaisi lupaavalta. Jonkinlainen mahdollisuus kuitenkin lienee, että tee se itse -sankari on laittanut sinne jotain muuta putkea. Kai ne putken päät pitäisi jostain tulla näkyviin, että materiaalin voi tarkastaa.

Talossa on maalämpö, joten lämmityskustannukset kyllä nousee jonkin verran, jos vaihtaisi sähköön.

Kannattaa miettiä kaks kertaa kannattaako vaihtaa ainakaan kokonaan sähköön. Kyllä vesilämmitteinen on parempi vaihtoehto monessakin mielessä eikä ole hirveen vaikea uusia loppujenlopuksi. Yks helpompi vaihtoehto on tietty se että laittaa vesikiertosen patterin pääasialliseksi lämmitykseksi kylppäriin ja saunaan ja lisäksi pienitehosen mukavuussähkölämmityksen lattiaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 296
Viestejä
4 503 263
Jäsenet
74 378
Uusin jäsen
Jani Vuorinen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom