Kodin rempat(DIY)

Pitäisi tulevaa ILP:iä varten tehdä kaapelin läpivienti ulkoseinään. Seinä on betonia, ja ulkopuolella on ulkoverhouslautaa (ikkunan alla esteettinen laudoitus). Teenkö vain MMJ 2.5mm2 halkaisijan kokoisen läpiviennin, vai suosiolla JM-20 läpi? Viistoon poraten tietysti. Joudun poraamaan ulkoa sisään, koska sisäpuolelle ei mahdu poraa. Miten tiivistys? Villaa ja asennusliimaa putkeen? Onko mitään laippaa putken päähän ulkopuolelle?

Tee vähän isompi kuin jm-16, ehkä joku 35mm vois olla hyvä jos jää piiloon sisällä eikä keskelle olkkarin seinää. seinän läpi sit tuo jm-16 putki ja sen tiivistät uretaanilla. Joku peitelevy sit siihen johon päälle jolla peität reiät. Sähkömieheltä varmaan löytyy semmonen. Itse putken sisäosuuden voi tiivistää molemmista päistä silikoonilla tms elastisella tiivistysmassalla.
 
Aikamoisia ideoita, saahan sitä toki tehdä 35mm reiän yhdelle kaapelille jos haluaa mutta en kyllä itse tekisi ja harvalta löytyy edes sopivaa konetta tai terää tuon tekemiseen.

En myöskään näe tarvetta tuon kaapelin putkitukseen ja vaikka sen putkittaisikin niin ei ainakaan sitten metallisella jap-putkella vaan muovilla kylmäsillan ja kondension vuoksi.

Tekisin itse ehkä 16mm reiän, niin että se olisi sen 5-7mm kaapelia suurempi. Sitten kaapeli reikään jonka jälkeen sisäpuolelta painaa massapistoolilla tuohon välitilaan massaa (esim sikaflex at tai joku polyuretaanimassa) niin kauan että massaa tulee toisesta päästä ulos. Hommaa voi helpottaa painamalla vaikka sinitarraklöntin siihen massapistoolin kärjen/kaapelin juureen ja jos reikä on pitkä niin lämmittämällä massatuubin etukäteen kuuman vesihanan alla.
 
Ei tuossa kerrota seinän paksuutta, mutta jos sulla on 16mm putki ja 35mm reikä niin putken molemmille puolille jää silloin noin 10mm tilaa tiivistää läpivienti. Jos seinä on esim 150mm paksu niin aika vaikee tonne keskelle on saada kunnolla eristettä ettei tulis kylmäsiltaa. Luultavasti kokonaispaksuus on reilusti enemmän.
 
On tosiaan 150mm betonielementti tuo seinä ja viistoon poraten tulee porausmatkaa varmaan jo 200mm. Hiltin poravasaralla ajattelin pärjätä, en tiedä onko tuo 20mm:kin jo sille liian kova pala haukata, täytyy ainakin toivoa ettei oo rautaa vastassa.

16mm reikään on luultavasti aika hankala saada kauttaaltaan massaa, varsinkin kun joudun luultavasti tekemään sen ulkokautta eli ylämäkeen. Sisäpuolelta katsottuna reikä tulee verhokotelon sisään. Kotelon sisällä menee kiertovesiputket ja IV-kanava, joten tilaa siellä heilumiseen ei ole liikaa. 150x150 Kurkistusluukun kautta olisi tarkoitus sisäpuolen hommat saada tehtyä eli pakolliset tiivistykset ja kaapelin vastaanotto ja eteenpäin kuljetus keskukselle putkitettuna.
 
Joo, rauhallisesti porailee niin ei tapahdu mitään yllättävää. Kokeilemallahan se selviää. Aina se isompi kolo on helpompi saada massattua kunnolla. saahan sitä aina isonnettuu jos tuntuu toivottomalta tuntuu. Voi olla helpompaa jos alottaa vähän pienemmällä reiällä ja sit kun saa läpi niin vetää isommalla terällä reiän läpi niin ei rasita vasaraa niin paljoa. Varoo vaan ettei poraa vesiputkee.
 
On tosiaan 150mm betonielementti tuo seinä ja viistoon poraten tulee porausmatkaa varmaan jo 200mm. Hiltin poravasaralla ajattelin pärjätä, en tiedä onko tuo 20mm:kin jo sille liian kova pala haukata, täytyy ainakin toivoa ettei oo rautaa vastassa.

16mm reikään on luultavasti aika hankala saada kauttaaltaan massaa, varsinkin kun joudun luultavasti tekemään sen ulkokautta eli ylämäkeen. Sisäpuolelta katsottuna reikä tulee verhokotelon sisään. Kotelon sisällä menee kiertovesiputket ja IV-kanava, joten tilaa siellä heilumiseen ei ole liikaa. 150x150 Kurkistusluukun kautta olisi tarkoitus sisäpuolen hommat saada tehtyä eli pakolliset tiivistykset ja kaapelin vastaanotto ja eteenpäin kuljetus keskukselle putkitettuna.
Itse tekisin 20mm terällä, Hilti menee betoniin helposti, niillä terillä joita niihin saa kiinni. Betoni saattaa vähän korkata sieltä huoneepuolelta, mutta jos osuu keskelle koteloon niin tuskin haittaa.

Edit: huonolla tuurilla osuu teräkseen => joudut poraamaan uuden viereen.
 
Itse tekisin 20mm terällä, Hilti menee betoniin helposti, niillä terillä joita niihin saa kiinni. Betoni saattaa vähän korkata sieltä huoneepuolelta, mutta jos osuu keskelle koteloon niin tuskin haittaa.

Edit: huonolla tuurilla osuu teräkseen => joudut poraamaan uuden viereen.

Kannattaa teipata sisäpuolelta pinta niin ei välttämättä revi niin paljoa yms. Ja pienellä aloittaa ZZRX mainitsemalla tavalla, helpompi isontaa reikää eikä käy koneen päälle, toki tuntematta kaluston kokoa ja muistaa mobilisoida joku pitämään imuria =)
 
Viimeksi muokattu:
Kyselläänpä hiukan lisää talon julkisivun outouksista. Kiitoksia aiemmista vinkeistä sokkelin päällystämiseen liittyen.

Mitäköhän nämä putket ovat. Näyttävät olevan tukittu, kun koittaa kurkkia sisään...

IMG_20190423_190013sm.jpg
 
Kyselläänpä hiukan lisää talon julkisivun outouksista. Kiitoksia aiemmista vinkeistä sokkelin päällystämiseen liittyen.

Mitäköhän nämä putket ovat. Näyttävät olevan tukittu, kun koittaa kurkkia sisään...

IMG_20190423_190013sm.jpg
Mitä vastapuolella on?
 
Jos korkeus on 150-170cm voisi luulla että on ollut tarkoitus laittaa pistorasia ym sähköä. Jos sattuu löytymään sähkömiehen vetojousi niin sitä koittaa syöttää sisään. "Näyttävät olevan tukittu, kun koittaa kurkkia sisään..." no joo, ei mtn sitten =)
 
Jos korkeus on 150-170cm voisi luulla että on ollut tarkoitus laittaa pistorasia ym sähköä. Jos sattuu löytymään sähkömiehen vetojousi niin sitä koittaa syöttää sisään. "Näyttävät olevan tukittu, kun koittaa kurkkia sisään..." no joo, ei mtn sitten =)
Pistorasiavarausta minäkin epäilen. Jos työntää vetojousen sen pää kannattaa sitten päällystää muovilla, muuten saattaa huonolla tuurilla saada sähköiskun. Muutenkin varovaisuutta noudattaen ja sähkökuviin on hyvä myös tutustua. => Jos et ymmättä mitä teet älä tee mitään.
 
Tein nyt kurkistusaukon tuonne verhokoteloon minkä sisään olisi tarkoitus tulla kaapelin läpivienti ulos. Kuvassa näkyy juuri sen kohdan yläpuolella, mihin ajattelin reiän tehdä, tuollainen sininen juttu seinäelementin ja ontelolaatan(?) välissä. Tietääkö joku mikä se on ja vaikuttaako poraamiseen jos aion tehdä läpiviennin sen ja noiden kiertovesiputkien alapuolelle?

 
Elementtikorppuja, ei vaikuta mitään. Niillä on laitettu ontelolaatta oikeaan korkoon seinäelementin päälle.
Noin elementin reunaan kun tulee niin kasvaa raudoitukseen osumisen todennäköisyys, varsinkin jos reikä suuntaa noiden lämpöputkien väliin.

Mhh, normaalisti kyllä lämpöputket eristetään koteloissa, ainankin nykyään.
 
Viimeksi muokattu:
Tein nyt kurkistusaukon tuonne verhokoteloon minkä sisään olisi tarkoitus tulla kaapelin läpivienti ulos. Kuvassa näkyy juuri sen kohdan yläpuolella, mihin ajattelin reiän tehdä, tuollainen sininen juttu seinäelementin ja ontelolaatan(?) välissä. Tietääkö joku mikä se on ja vaikuttaako poraamiseen jos aion tehdä läpiviennin sen ja noiden kiertovesiputkien alapuolelle?

Asennuslappu seinän päällä. Ei vaikututa poraamiseen tai mihinkään. Noilla siis säädellään ontelolaatat sun muut elementit oikeaan korkoon asennusvaiheessa ennen saumavaluja.
asennuspala - Google-haku

Edit: hidas :D
 
Turhaa energiahukkaa kun nykyään yritetään vähentää. Tuommoinen kipsilevykotelo kun ei pahemmin huonetta lämmitä (käytettyyn lämpöenergiaan nähden).
 
Pitäisi hyllyä rakennella mutta mistä saisi edullisesti noin 20mm MDF levyä eteläsuomen alueelta? Jos vielä sahattuna onnistuisi niin aina parempi.
 
Asutaan rivarissa ja seinänaapurin välinen terassin aita on joku vain 120cm korkea. Onko kuinka noloa, jos laitettaisiin tuohon väliin esim. Bauhaussita saatava bambuaita tms. hieman näkösuojaksi. Ei tuo nyt ongelma ole ollut, mutta se voisi tehdä tuon mukavamman suojaisemmaksi. Varmaan hyvä olisi kysyä naapurilta asiasta.
Itsellä aikanaan kerrostalon parvekkeelta näkyi suoraan naapurin parvekkeelle, laitoin sille laidalle kukkaruukut ja niihin tuijia kasvamaan, peitti tehokkaasti eikä kellään ollut mitään mussuttamista asiaan :smoke:
 
Maalaamisesta yleisesti, ennen käsittelemättömän (höylätyn) puun tarkennettuna. Kun suosittelevat ensin laittamaan pohjusteen, sitten pohjamaalin, ja viimeisenä pari vetoa pintamaalia. Miten tärkeitä nuo pohjustukset on? Saa melkoisesti menemään rahaa jos kaikki tehdään ihan sääntökirjojen mukaan.
 
Maalaamisesta yleisesti, ennen käsittelemättömän (höylätyn) puun tarkennettuna. Kun suosittelevat ensin laittamaan pohjusteen, sitten pohjamaalin, ja viimeisenä pari vetoa pintamaalia. Miten tärkeitä nuo pohjustukset on? Saa melkoisesti menemään rahaa jos kaikki tehdään ihan sääntökirjojen mukaan.
Riippuu maalauskohteesta ja maaleistakin. Öljymaalilla tod näk riittää pohjaus vähän ohennetulla ja havupuun kanssa vielä oksien lakkaus, jos aurinko osuu kohteeseen. Vesiohenteisella lattiaa tai portaita maalatessa kannattanee laittaa pohjalle joku tartuntamaali ihan suosiolla.
 
Kannattaa joo tosiaan lakata ne oksat. Itse tein noin 5 vuotta sitten terassin kaitteet höylätystä laudasta. Tein juuri velkakierteen kuvaaman ohjeen mukaan, ensin pohjuste, sitten tärpättiohenteinen pohjamaali ja pintaan ölymaalia pari kerrosta enemmän ja vähemmän ohennettuna. Muuten kestänyt sään armoilla virheettömänä, mutta oksat paistavat läpi todella rumasti, kun en niitä lakannut.

Pohjuste ei muistaakseni paljoa maksa.. Eikä pohjamaalikaan ole pintamaalin hinnoissa. Ja mitä enemmän alla on tavaraa, sitä vähemmän sitä pintamaalia kuluu. Että saattaa jopa säästää?
 
Maalaamisesta yleisesti, ennen käsittelemättömän (höylätyn) puun tarkennettuna. Kun suosittelevat ensin laittamaan pohjusteen, sitten pohjamaalin, ja viimeisenä pari vetoa pintamaalia. Miten tärkeitä nuo pohjustukset on? Saa melkoisesti menemään rahaa jos kaikki tehdään ihan sääntökirjojen mukaan.

Sehän riippuu ihan millaset on laatukriteerit. Jos jättää esim pohjusteen pois niin huoltoväli todennäköisesti lyhenee. Yleisesti "perus" ulkomaalauksissa tullut vedettyä yks kerros pohjamaalia ja pintamaalia 1-2 kerrosta riippuen maalista ja maalin peittävyydestä. Jos on jotain erikoiskamaa kuten jotain kuullotteita tai puunsuoja-aineita niin kannattaa noudattaa ohjeita jotta lopputulos on oikeanlainen. Sisämaalauksessa sit tapaus kohtasesti riippuen mitä maalataan.
 
Kannattaa myöskin valkata näkyville pinnoille tulevista laudoista/levyistä pois sellaiset joissa on isoja oksia,niista puskee pihka läpi ajan kanssa vaikka vetäisi usemman kerran oksalakalla.
 
Olisin halunnut terassiin 33*170 kestopuulautaa, mutta tuntuu olevan vaikeasti hankittavaa paikallisista rautakaupoista.

Rupesi epäilyttämään onko siinä hinnan lisäksi joku juju miksei muille kelpaa?
 
Olisin halunnut terassiin 33*170 kestopuulautaa, mutta tuntuu olevan vaikeasti hankittavaa paikallisista rautakaupoista.

Rupesi epäilyttämään onko siinä hinnan lisäksi joku juju miksei muille kelpaa?

Eiköhän se hinta ole tuo syypää. Lisäksi kun aletaan nostamaan hintatasoa niin alkaa löytymään paljon muitakin mielenkiintoisia vaihtoehtoja kuten lehtikuusi ja komposiitti. Tuo perus painekyllästetty on melko mitäänsanomattoman näköistä.
 
Tyhmä kysymys, mutta millä kannattais hinkata valetusta betonilattiasta kapeita 2-5 cm kaistaleita sileämmäksi. Muualta olen ihan normikivellä (10x20 cm tms.) hinkannut pinnat valun jälkeen, mutta nuo pikkupaikat on jäljellä. Tuli ko. röpelökohdat sen verran korkeiksikin muuhun nähden, että ei voi massaakaan lisätä...

e: Ovat siis seinän ja putkien välissä ko. kaistaleet.
 
Tyhmä kysymys, mutta millä kannattais hinkata valetusta betonilattiasta kapeita 2-5 cm kaistaleita sileämmäksi. Muualta olen ihan normikivellä (10x20 cm tms.) hinkannut pinnat valun jälkeen, mutta nuo pikkupaikat on jäljellä. Tuli ko. röpelökohdat sen verran korkeiksikin muuhun nähden, että ei voi massaakaan lisätä...

e: Ovat siis seinän ja putkien välissä ko. kaistaleet.

KOVAMETALLIHIERRIN MULTI C24 | K-rauta.fi

Tän näkösellä itse oon vaikeista paikoista ottanut jos ei oo timanttikoneella päässyt tai pitänyt varoa jotain putkii. Kestää tosi kauan ja on aika tehokas. Korkeasta hinnasta huolimatta omasta mielestä hintasa väärti.
 
Noita vastaavia olen katsellut, mutta niissä on tuo kahva, joka tulee tielle. Yhden putken taustan saisi vielä rassattua, mutta kun pistin monta rinnakkain :facepalm:

Asiasta toiseen, mitä eroa on kiinteistöviemäriputkilla ja maaviemäriputkilla? 110 koossa näyttäisi esim. uponor väittävän, että harmailla pp-putkilla voi vetää kadun liitokseen asti. Ts. hieman hankala hahmottaa maaviemäriputkien tarvetta tällaisissa tapauksissa.
 
Maaviemäriputket on ilmeisesti eri materiaalia, eli PVC-putkia. Eivät kestä UV-säteilyä eli ne on tosiaan asennettava maan alle. Toki myös harmaa PP-putki toimii maan alla, sitä en tiedä miksi esimerkiksi 110 putkea on molempia laatuja. Mahtaako se PVC olla halvempaa? Silloin jotenkin ymmärtäisin sen olemassaolon, eli laitettaisiin halvempaa putkea sinne missä se kestää ja kalliimpaa maanpäällisiin osiin.
 
Uponorin 160 mm maaviemärit ovat ainakin PP:tä, ei taida itseasiassa niiltä löytyä 110 maaviemäriä. Biltemassa oli, mutta on PVC:tä. Eli taitaa tosiaan olla vain niin, että PVC:n takia maaviemärit ovat aikanaan olleet erikseen. 160+ koossa Uponorilta löytyy sitten tuplaseinää yms. settiä maaputkiin eli niissä on jotain lisäarvoa. Toisaalta ei taida edes olla harmaata 160+ putkea...

e: Näytti Uponorilta löytyvän myös 160+ PVC maaviemäriputkeakin.
 
Olisin halunnut terassiin 33*170 kestopuulautaa, mutta tuntuu olevan vaikeasti hankittavaa paikallisista rautakaupoista.

Rupesi epäilyttämään onko siinä hinnan lisäksi joku juju miksei muille kelpaa?

Varmaan ihan vaan menekki. Kaupasta kun saa jo höylättynä 28x145mm ja 48x148mm, myös 48x173mm olen nähnyt ihan hyllytavarana niin tuon 33x170 menekki olisi aika marginaalista.
Mikset tee kantta jostain edellämainituista?
 
Asiasta toiseen, mitä eroa on kiinteistöviemäriputkilla ja maaviemäriputkilla? 110 koossa näyttäisi esim. uponor väittävän, että harmailla pp-putkilla voi vetää kadun liitokseen asti. Ts. hieman hankala hahmottaa maaviemäriputkien tarvetta tällaisissa tapauksissa.

Rengasjäykkyysluokat mutta tuolla 110 millisellä (PP putkiella) on myös sn8 kuten 160+mm PVC viemäreillä. En muista pitkään aikaan edes nähneeni 110mm PVC viemäriputkea. Muistaakseni jos peitesyvyys on enemmän kuin 6m tai on raskaasti liikennöity alue niin putken pitäisi olla sn16. Myös PP 160mm osia/putkea on olemassa mutta taisi olla sn4 (Wavin, PipeLife).

Käytännössä ero on siinä että maaviemärillä tarkoitetaan 160+ luokan putkia.
 
Biltemassa oli 110 pvc:tä (ko. hetkellä tosin havaitsin vain värin), sen takia aloin ihmettelemään. Ja sitten vielä tarvitsin 160 mm putken, joka sattui olemaan pp:tä (Uponor). Molemmat sn8. Kiitoksia vastauksista.
 
Olisiko vinkkejä miten toimia seuraavassa tilanteessa: Kämpässä oli 90 luvun tapetit (liimattu) seiniin ja niitä irrottaessa kyprokista lähti useista kohtia myös levyn sitä ensimmäistä kerrosta irti. Hion kevyesti seinää ja sinänsä seinä tuntuu käteen melko tasaiselta vaikka pinta rikki onkin. Vaihtoehdot:

1. Maalaan pohjamaalilla päälle ja katson mitä tapahtuu
2. Vedän tasoitetta sellaisen kevyen hunnun koko seinän yli
3. Jos ylläolevat epäonnistuvat niin on olemassa jotain tasoitetapettia tai saneerauskipsilevyjä yms...

Onko jotain muita vaihtoehtoja tai kokemusta?
 
Olisiko vinkkejä miten toimia seuraavassa tilanteessa: Kämpässä oli 90 luvun tapetit (liimattu) seiniin ja niitä irrottaessa kyprokista lähti useista kohtia myös levyn sitä ensimmäistä kerrosta irti. Hion kevyesti seinää ja sinänsä seinä tuntuu käteen melko tasaiselta vaikka pinta rikki onkin. Vaihtoehdot:

1. Maalaan pohjamaalilla päälle ja katson mitä tapahtuu
2. Vedän tasoitetta sellaisen kevyen hunnun koko seinän yli
3. Jos ylläolevat epäonnistuvat niin on olemassa jotain tasoitetapettia tai saneerauskipsilevyjä yms...

Onko jotain muita vaihtoehtoja tai kokemusta?

Jos tapetti on tiukasti kiinni seinässä, niin kevyt hionta, kolojen tasoitus ja maali päälle. Kuten yleensäkin maalauksessa, kaikki muodot näkyy maalipinnassa. Jos siellä tapetissa on jokin kohokuvio tms. niin se todennäköisesti paistaa sieltä läpi.

Edit: "Paistaa" voi olla vähän tiukasti sanottu, mutta kuviosta riippuen kyllä ne sieltä yleensä löytää.
 
Jos tapetti on tiukasti kiinni seinässä, niin kevyt hionta, kolojen tasoitus ja maali päälle. Kuten yleensäkin maalauksessa, kaikki muodot näkyy maalipinnassa. Jos siellä tapetissa on jokin kohokuvio tms. niin se todennäköisesti paistaa sieltä läpi.

Edit: "Paistaa" voi olla vähän tiukasti sanottu, mutta kuviosta riippuen kyllä ne sieltä yleensä löytää.

Siis tapetti on jo irti, mutta sitä irroittaessa lähti sitä levyn ensimmäistä paperikerrosta mukana. Seinää oli pakko kastella älyttömästi vaikka oli kaikenlaisia poppaskonsteja käytössä irroituksessa.
 
1. Maalilla et juuri epätasaisuuksia pysty paikkaamaan.
2. Tasoittaminen on aika työlästä ja pölyistä hommaa. Kohtuullisen hyviä aineita onneksi nykyään lyötyy kuten Presto R. Nämä nopeuttaa kohtuullisesti hommaa. Tällä tasoitteella tein 3 huoneen tasoituksen.
3. Tasoitetapetti on helppo ja nopea ratkaisu. Tällä vedin suurimman osan oman OKT:n seinistä sileäksi ja mielestäni tämä oli paras tapa. Halvimmista tasoitetapeteista ei itsellä ole kokemusta.
 
Siis tapetti on jo irti, mutta sitä irroittaessa lähti sitä levyn ensimmäistä paperikerrosta mukana. Seinää oli pakko kastella älyttömästi vaikka oli kaikenlaisia poppaskonsteja käytössä irroituksessa.

Ihan seinän koosta ja omasta viitseliäisyydestä kiinni. Aina voi koittaa oikoa ja tehdä mahdollisesti uudestaan :)
Jos pinta oikeasti on tasainen niin vetämällä pohjamaalin voi testata miltä näyttää, mutta toinen asia on sitten vetääkö samantien jonkun @happoman vaihtoehdoista.

Jos gyprocin pahvi on rikki, reuna korostuu helposti kun maali imeytyy siihen ja pinta ei sen jälkeen ole tasainen. Lisäksi tasaisenakin maalattu paljas kipsi näyttää helposti erilaiselta kuin maalattu pahvi, toki muutama maalikerros häivyttää eroa.
 
Siis tapetti on jo irti, mutta sitä irroittaessa lähti sitä levyn ensimmäistä paperikerrosta mukana. Seinää oli pakko kastella älyttömästi vaikka oli kaikenlaisia poppaskonsteja käytössä irroituksessa.

Tuo kartonkihan pitää koko levyn "kasassa". Eli jos olet sen repinyt pois ja kiinnität (tai seuraava asukas) kiinnittää esimerkiksi television seinään, tulee se suurella todennäköisyydellä alas sieltä tai ei alkuunkaan pysy.

Varmistaisin nyt kuitenkin sinuna vielä sen, että se kartonki tosiaan on lähtenyt siitä pinnasta, eikä ole vaikka niin, että tuo ala josta uskot sen lähteneen niin onkin ennen tapetointia syystä tai toisesta paklattu, jolloin se valkoisena/harmaana lähtevä aine ei olekkaan kipsilevyä vaan sitä tasoitetta.

Tässä esimerkkikuvassa siis ei ole kipsilevystä pahvi lähtenyt vaan ihan tasoitetta tuo yläosa. Tuo seinä oli aikanaan tosi ongelmallinen ja sai kastella oikeasti ihan huolella. Ei silti kartonki siitä lähtenyt. Se itse kartonki on todella paksua (verrattuna tapettiin), että kyllä sen huomaa kun se lähtee. Omalla kohdalla ainakin jostain kohtaa lähti semmosia ihan sentin pitusia viiruja vaan siitä kartongin pinnasta, ei mistää kokonaan vaikka seinä lähes ui vedessä sillon.

edit: niin kuva jäi https://img.aijaa.com/b/00751/14698130.jpg
 
Tälläinen ongelma tai työ odottamassa, Boileri koppi on noin 0.70*1.2m lastulevyt seinissä lattialla muovi matto ja kaivo. Mutta ei ole vesieristeitä. Talo on rakennettu 76vm. Olen tässä jahkaillu että täytyisi se vesieristää mutta onkos pakko laatoittaa seinät myös? Vai riittääkö kun nostaa laatan verran lattiasta ylöspäin ja loput vaikka paneloi?

Edit. Tietty otan vanhat kaikki seinistä irti ja lattian piikkaan auki yms yms...
 
Tuo kartonkihan pitää koko levyn "kasassa". Eli jos olet sen repinyt pois ja kiinnität (tai seuraava asukas) kiinnittää esimerkiksi television seinään, tulee se suurella todennäköisyydellä alas sieltä tai ei alkuunkaan pysy.
Ei kipsiin voi mitään painavaa kiinnittää muutenkaan. Rankoihin se tv pitää laittaa, jos sen seinälle haluaa.
 
Ei kipsiin voi mitään painavaa kiinnittää muutenkaan. Rankoihin se tv pitää laittaa, jos sen seinälle haluaa.
Noh, kipsilevyyn voi kyllä kiinnittää ja se kyllä kestää esim molly-ankkureilla kymmeniä kiloja. Oma 32" todella vanha taulutelkkari oli vain levyyn kiinnitetty neljällä mollilla ja hyvin pysyi. Mutta tästä huolimatta en kyllä enää kiinnittäisi enkä muillekaan suosittele, unohdin tuossa työntouhussa sen tarkemmin kirjoittaa asiasta.

Asiaan hieman liittyen satuin kerran testaamaan tuollaista molly-ankkuria kipsilevynpalaseen niin, että puristin sen tarkoituksella niin tiukkaan, että levyn kartonki hajosi alta. Tästä huolimatta se kesti kymmeniä kiloja.

Edit: en muista tuliko testattua missä kohtaa antaa periksi vai roikkuiko siinä päivän vaan muutama kymppi rautaa
 
Tuosta kipsiepisodista sen verran että kyseessä ei ollut se varsinainen paksu kartonki jonka alla on kipsiä vaan jonkinlainen ohut pintapaperi tms... Noh, vedin nyt tasoitetta sellaisen ohuen hunnun kaikkiin kohtiin jossa paperi oli vähääkään vioittunut. Seuraavaksi ajattelin pohjamaalata jonkun seinän testiksi ja katsoa miltä näyttää. Ainakin vaikuttaa tasaiselta.
 
Pienehköä katosrakennelmaa savimaalle rakennettaessa, miten paljon routarajan alle minimissään tulisi pystytolppien alle tulevat betoniset pilarit valaa?
 
Haluaisin säätää ulko-ovea vaakasuunnassa, sillä lukon puolelle jää selvästi suurempi rako kuin saranan puolelle. Onko oheisen kuvan mukaisessa saranassa säätömahdollisuutta? Jos on, miten se tapahtuu?

sarana.jpg
 
Eipä näytä olevan eli oikea tapa on säätää sitä lukkopesän puoleista karmia lähemmäs ovea.
 
Terassikin pitäisi öljytä. Ennen olen käyttänyt Tikkurilan öljyä, mutta se on kovin kallista, tosin laatuun olen ollut erittäin tyytyväinen. Onko esim. Bilteman tavara käypää?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 146
Viestejä
4 487 996
Jäsenet
74 159
Uusin jäsen
kahvirommi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom