Kitaran soittaminen




Nyt ku tästä ei oo viel tabei voisi yrittää korvalla opetella osuuksia. Saisi sitäki harjattua. Hieno uutuus muuten! Insomniumilta tulee pelkkää kultaa vuodesta toiseen!
 
Mikähän olisi paras ilmainen DAW minkä avulla voisi soitella kitaraa koneen kautta? Tuli tilattua ensimmäinen sähkökitara + scarlett solo ja olisi tarkoitus soitella koneen kautta. Aika hukassa kuitenkin olen tällä hetkellä, että mitäs nyt lataillaan koneelle, että pääsee soittelemaan, kun kamat tulevat. Eli suosituksia kaivataan "amps sim" ohjelmista ja aloitellaan ilmaisilla versioilla nyt alkuun.

Ei voi kuo suositella sitä miten itse on toteuttanut tätä: Reaper on aikas mutkaton käyttää ja itse nyt soitellut tällä aika paljon: AmpKnob BDH Bundle - Mut on Trialit joten pääsee testaa ennen ostopäätöstä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ei voi kuo suositella sitä miten itse on toteuttanut tätä: Reaper on aikas mutkaton käyttää ja itse nyt soitellut tällä aika paljon: AmpKnob BDH Bundle - Mut on Trialit joten pääsee testaa ennen ostopäätöstä.
Pidetään ehdottomasti mielessä, kiitos vinkistä. Kunhan nyt saa kamat käsiin ja pääsee testailemaan niin tietää enemmän mitä sitä loppupeleissä haluaa/tarvitsee.
 
Mullon DAWissa kaikenlaisia treenitaustoja ja biittejä, joiden päälle soitan. Oon koittanu vähentää sitä, että vaan lurittelee jotain omiaan pois lukien tekniikkatreenit, joissa ei välttämättä ole muuta kuin metronomi taustana.

Ableton ei ainakaan juuri kauempaa kestä käynnistyä kuin Neuralin plugarien standalone ja kun väsää jonkun treenitemplaatin itelleen, jossa on jotain tarvittavaa taustaa ja tarvittavat soundit / plugarit, niin ajaa melkein samassa tuon standalone plugarin asian.
 
Minulla on aina daw auki, kun soitan jotain. En edes standaloneja asenna. Dawissa ez drums ym. muut templateina. Nopeasti auki hommat mitä teenkin. Teen järjestään aina jotain biisiä tai aihiota. En jaksa pelkkiä treenejä kuin todella harvoin. Se, että onko tämä hyvä, on toinen juttu sitten. Kuitenkin tykkään tehdä omia biisejä.
 
Jos jaksat vääntöä niin Deutschland tai Ten Thousand Strong :) Jomman kumman ajattelin veivaa seuraavaksi. Toki toista Rammsteinin biisistä varmaa löytyy jo YouTubesta tehty versio missä ei kitaraa ko suosittu kappale.

Onko tää se Ten Thousand? Iced Earth. Teinpä kokeilun, eli nappasin GP filun ja laitoin rummut ja basson pauhaamaan. Nauhoitin kolmessa pätkässä taustakitarat (enempää ei mahtunut kerralla ruudulle).

Nyt vois sitten kuunnella miltä se alkuperäinen kuulostaa.
 
No eipä ollut häävi verraten alkuperäiseen. Sinänsä hauska tuollai koittaa ettei kuuntele koko biisiä vaan about suoraan vain parilla otolla sisään. En nauhoitukseen lähellekään kelpuuttaisi mutta kai tuollaisen räpeltyn ehkä livenä voisi hyväksyä.
Muutenhan aika simppeliä, mutta noi tahtien ylimenevät sidonnat kaipaisi sitä keskittymistä enempi. Ehkä enempi sitä että homma pysyy suht hallitusti kasassa kuitenkin. Toi lead kitara meni ihan päin vittua kylläkin :D

@Markqq Tässä sulle Eb tausta
 
Viimeksi muokattu:
Ei nyt liity soittoon, mutta ehkä vähän soundiin ja oletuksiin. Etsein vähän videota viihdykkeeksi, niin tuli tollanen vastaan.

Elikkä tähän astisista paras testi puun vaikutuksesta sähkökitaran ääneen

Isoin ero on (ja ehkä ainoa havaittava) siiis feedbackissä kun pistetään vahvarista kunnolla volaa. Pikkausessa käytetty härpäkettä, jossa siis painovoima on hoitanut homman, ja siten homma ei riipu ihmisestä. Kannattaa katsoa myös muutkin osat. Osa 2 oli ainakin varsin mielenkiintoinen fysikaalisessa mielessä. Osan 2 ekan lankun tuloksesta luulen, että jotain oli rikki siinä
 
Palasin taas toho Kamelotin The Black Halo albumiin. Kivoja riffejä löytynee sieltä, varmasti tulee treenailtua joitakin :)
 
GAS taas kutkuttelee.. En mä nyt osta uutta vielä ku toi nykyinen HB ajaa asiansa vallin mainiokkaasti, mutta pikkuhiljaa alkanut himottaa tälläset heviskebat:


Onkos täällä viisaampia jotka osaa ohjeistaa tuollaisen asiallisen V muotosen skeban hankintaan?

Nyt edelleenkin laitan tässä jäitä hattuun, mut sitku se päivä koittaa, mulla on jo valmiiks katsottuna yksilö (ellei sit käytettynä sopivasti löydy)
 
Mulla oli RRXMG joskus. Ihan kiva mutta miinukset tallasta (sama FR Special), oma asenne kun tykkään soittaa istualteen, maalattu kaula. Erona tuohon, että XMG:ssä oli EMG:t.
Kivan näköinen mutta tulipahan pyörätettyä.

Silloin RRXMG maksoi sen 750e kait uutena. Aika minttikuntoisen ostain 300e.

Mielenkiinnolla odotetaan floikka tips videoita :--p (sori)
 
GAS taas kutkuttelee.. En mä nyt osta uutta vielä ku toi nykyinen HB ajaa asiansa vallin mainiokkaasti, mutta pikkuhiljaa alkanut himottaa tälläset heviskebat:


Onkos täällä viisaampia jotka osaa ohjeistaa tuollaisen asiallisen V muotosen skeban hankintaan?

Nyt edelleenkin laitan tässä jäitä hattuun, mut sitku se päivä koittaa, mulla on jo valmiiks katsottuna yksilö (ellei sit käytettynä sopivasti löydy)
Jos haluat jotain pitkäikäistä ja virettä paremmin pitävää, niin suosittelisin katsomaan Floyd 1000 -tallalla varustettuja kitaroita. Joko etsit käytettynä ja saat samaan hintaan tai halvemmalla, tai sitten nostat budjettia.

Floikallisella kitaralla kun soittaa, niin voin sanoa että harvoja asioita arvostaa yhtä paljon kuin kitaraa, joka pysyy tuntien soiton ja kaikenlaisten divebombien jälkeen edelleen vireessä. Tai korkeintaan vaatii hienosäätöä tallan päästä.

Muistaakseni Jackson lanseerasi jonkun ihan lupaavan sarjan suunnilleen tonnin hintaluokassa, joista se FR1000 löytynee (?). ESP:n Arrow't näyttää omaan silmään usein hyvältä, mutta niissä taitaa hintalappu karata. Vaikka on toki ominaisuudetkin kohdillaan.
 
Jos haluat jotain pitkäikäistä ja virettä paremmin pitävää, niin suosittelisin katsomaan Floyd 1000 -tallalla varustettuja kitaroita. Joko etsit käytettynä ja saat samaan hintaan tai halvemmalla, tai sitten nostat budjettia.

Floikallisella kitaralla kun soittaa, niin voin sanoa että harvoja asioita arvostaa yhtä paljon kuin kitaraa, joka pysyy tuntien soiton ja kaikenlaisten divebombien jälkeen edelleen vireessä. Tai korkeintaan vaatii hienosäätöä tallan päästä.

Muistaakseni Jackson lanseerasi jonkun ihan lupaavan sarjan suunnilleen tonnin hintaluokassa, joista se FR1000 löytynee (?). ESP:n Arrow't näyttää omaan silmään usein hyvältä, mutta niissä taitaa hintalappu karata. Vaikka on toki ominaisuudetkin kohdillaan.

Niin piti tuo Harley Benton viedä tonne paikalliselle tsekattavaksi mutta kyllä, nyt kun tuon kanssa on soitellut menemään, sitä vireen pysyvyyttä ei voi kun arvostaa. Mäpä tutkailen!
 
Jos haluat jotain pitkäikäistä ja virettä paremmin pitävää, niin suosittelisin katsomaan Floyd 1000 -tallalla varustettuja kitaroita. Joko etsit käytettynä ja saat samaan hintaan tai halvemmalla, tai sitten nostat budjettia.

Floikallisella kitaralla kun soittaa, niin voin sanoa että harvoja asioita arvostaa yhtä paljon kuin kitaraa, joka pysyy tuntien soiton ja kaikenlaisten divebombien jälkeen edelleen vireessä. Tai korkeintaan vaatii hienosäätöä tallan päästä.

Muistaakseni Jackson lanseerasi jonkun ihan lupaavan sarjan suunnilleen tonnin hintaluokassa, joista se FR1000 löytynee (?). ESP:n Arrow't näyttää omaan silmään usein hyvältä, mutta niissä taitaa hintalappu karata. Vaikka on toki ominaisuudetkin kohdillaan.


Jos tässä tonnin kitaraan lähtee päivittää niin pittää muutama ylityötunti tehdä ;) Mut tietää vähä jo mitä katselen. Tsekkaan mitä löytyy käytettynä Flying V mallia + FR1000 niin näillä pääsee jo etenee.

Kammesta plussaa. Sitä kun ei ole yhdessäkää edellisessä, sitä olis jo kiva rupee harjottelemaan.
 
Niin piti tuo Harley Benton viedä tonne paikalliselle tsekattavaksi mutta kyllä, nyt kun tuon kanssa on soitellut menemään, sitä vireen pysyvyyttä ei voi kun arvostaa. Mäpä tutkailen!
Itse olen sitä mieltä, että jos kitaraa pitää vaikka kymmenen vuotta ja/tai vaihtaa jossain kohtaa eteenpäin vain mieltymysten vuoksi eikä niinkään kehnon toimivuuden takia, niin ei se tonni mikään paha investointi ole. Nykyään on kieltämättä vaikea uutena tosin saada kaikkea haluamaansa järkevään hintaan, joten sen takia kannattaa ne käytetyt ehdottomasti kahlata läpi. Joskus sain itsekin 300 eurolla käytetyn Jacksonin, jonka hinta uutena oli 900. Ainoat miinukset oli se Special-talla ja löystynyt input, joka oli tietty helppo korjata.

Jos itse olisin etsimässä nimenomaan V-tyylistä kitaraa ja ehdottomasti Floydilla, ja se tonnikin olisi jo kipurajalla, niin kävisin soittelemassa tämmöisen pois alta. Siis mikäli käytetyistä ei löydy mitään.


Näiden BM- ja Arctic-sarjojen estetiikka ei ole kaikkien mieleen ja joitain varmasti harmittaa uupuva kaulamikki, mutta muuten osat on paperilla ainakin kohdallaan tuohon hintaan, jos vaan saatavuus on kunnossa. Eli siis mm. FR1000 ja Groverin virittimet.
 
Näiden BM- ja Arctic-sarjojen estetiikka ei ole kaikkien mieleen ja joitain varmasti harmittaa uupuva kaulamikki, mutta muuten osat on paperilla ainakin kohdallaan tuohon hintaan, jos vaan saatavuus on kunnossa. Eli siis mm. FR1000 ja Groverin virittimet.

Mä en oikein noista moderneista V malleista välitä. Jacksonin RR:t ovat mun mielestä hienoimmat V johdannaiset. Ehkä siksi semmoisen itsekin joskus ostin, muta tosiaan kun istualteen soitan 99,9% ajasta, en tykkää käyttää hihnaa, enkä tykkää soittaa niin että kaula sojottaa ylöspäin, niin sai roikkua seinällä kunnes myin pois.

Myös nuo karsitut elektroniikat ohjaa siihen suuntaan että kitaralla soitetaan vain mättöä samalla kun manataan saatanaa esiin. Kuitenkin pidän itse monipuolisuudesta, mihin voi vaikuttaa suoraan kitaran kannesta.

Mä olen soitellut tuolla Satriani mallila nyt miltei koko ajan ja on tosi monipuolinen peli. Vähän niinkuin Stratocasterin ja tilu RG:n parhaat puolet yhdessä. Ja jokunen vuosi sitten noita oli muutama tarjolla halvalla. Itse poistin silloin omani kun vielä sopivasti tinki.
 
Itse olen sitä mieltä, että jos kitaraa pitää vaikka kymmenen vuotta ja/tai vaihtaa jossain kohtaa eteenpäin vain mieltymysten vuoksi eikä niinkään kehnon toimivuuden takia, niin ei se tonni mikään paha investointi ole. Nykyään on kieltämättä vaikea uutena tosin saada kaikkea haluamaansa järkevään hintaan, joten sen takia kannattaa ne käytetyt ehdottomasti kahlata läpi. Joskus sain itsekin 300 eurolla käytetyn Jacksonin, jonka hinta uutena oli 900. Ainoat miinukset oli se Special-talla ja löystynyt input, joka oli tietty helppo korjata.

Jos itse olisin etsimässä nimenomaan V-tyylistä kitaraa ja ehdottomasti Floydilla, ja se tonnikin olisi jo kipurajalla, niin kävisin soittelemassa tämmöisen pois alta. Siis mikäli käytetyistä ei löydy mitään.


Näiden BM- ja Arctic-sarjojen estetiikka ei ole kaikkien mieleen ja joitain varmasti harmittaa uupuva kaulamikki, mutta muuten osat on paperilla ainakin kohdallaan tuohon hintaan, jos vaan saatavuus on kunnossa. Eli siis mm. FR1000 ja Groverin virittimet.


On kyllä päheä. Diggaan tuon ulkonäöstä 5/5. Pitäs käydä testaamassa tuota kyllä jossai paikan päällä. Ei tonnin kitaraa viittis sikaa säkissä ostaa.

Kaulamikkiä harvemmin käytän. Joissain sooloissa tai rymikitaroissa jos kuulostelee että täähä sopis paremmi näin. Akustiset sit enemmän kaulamikillä mut no joo onhan noita kitaroita kolme muuta tuossa sit sitä varte :D
 
Osallistutaan tähän V-mallisten kitaroiden kamarunkkaukseen omalla rumalla ehdokkaalla Framus D-Series Artist Line WH-1 SBLK

Hintaa 777€ mutta

Mikä koira tähän on haudattuna? Muut orkkis floikalliset on vahintään yli 2 tonnin keppejä.
Aika kapea kaula satulan päästä (41,28mm). Varmaan joku toinen tykkää ja toinen ei.

Original floikat, ainakin tuossa LTD elite st-ykkösessä piti kyllä vireen mahtavasti.
 
Aika kapea kaula satulan päästä (41,28mm). Varmaan joku toinen tykkää ja toinen ei.

Original floikat, ainakin tuossa LTD elite st-ykkösessä piti kyllä vireen mahtavasti.
Omassa Schecter Hellraiser C1 kepissä oli kanssa 41 mm ohut. Oma soitto oli sillä silloin yhtä huonoa kuin 43mm kanssa. Ja sen vaihdoin Jaskan rrxmg kitaraan (jollainen Ad astralakin oli). Jamppa kuka tuon kapeakaulaisen otti ihan hyvin sillä tilutteli menemään. Eli ei tota kapeaa kaulaa kannata heti tyrmätä.

Jos floikallisen haluaa ja stratomalli kelpaa, niin sitten tää Harley Benton Fusion-III HH FR EB FC B-Stock

Selvii 284€ plus kuljetuskustannukset.
 
Ei täysin seliutä tuota hintaa. Saa Kiinalaisia FR-1000 kitaroita, joista joutuu pulittaa enemmän. Ja omasta kokemuksesta ei kannata Kiinassa valmistettua pelästyä. Toki normaalisti valmistajilla kuten esimerkiksi Tokai tulee samoja malleja halvimmat Kiinasta, Seuraavat sitten vissiin Etelä-Koreasta ja parhaat Japanista. Noita halvempia sitten vähän huonommilla osilla rampautettu. Ja Japanissa tehty on tottakai muutenkin parempi, mutta Kiinalaisilla kyllä pystyy ihan hyvin soittaa.
 
Ei täysin seliutä tuota hintaa. Saa Kiinalaisia FR-1000 kitaroita, joista joutuu pulittaa enemmän. Ja omasta kokemuksesta ei kannata Kiinassa valmistettua pelästyä. Toki normaalisti valmistajilla kuten esimerkiksi Tokai tulee samoja malleja halvimmat Kiinasta, Seuraavat sitten vissiin Etelä-Koreasta ja parhaat Japanista. Noita halvempia sitten vähän huonommilla osilla rampautettu. Ja Japanissa tehty on tottakai muutenkin parempi, mutta Kiinalaisilla kyllä pysty ihan hyvin soittaa.

Mulle valmistusmaalla ei merkitystä jos muuten hyvä. Muut saa haistella korkkeja, mua ei kiinnosta. Mutta esim. Squierin Indonesian kitara oli täyttä paskaa niin komponenteiltaan kuin viimeistelyltään. Ibanezin Indonesia mallit ollut taas oikein hyviä mitä tullut soiteltua. Tosin Indonesiassa tehdyt premium jemit tuntuu jättävän paljon toivomisen varaa laaduntarkkailuun.
 
Omassa Schecter Hellraiser C1 kepissä oli kanssa 41 mm ohut. Oma soitto oli sillä silloin yhtä huonoa kuin 43mm kanssa. Ja sen vaihdoin Jaskan rrxmg kitaraan (jollainen Ad astralakin oli). Jamppa kuka tuon kapeakaulaisen otti ihan hyvin sillä tilutteli menemään. Eli ei tota kapeaa kaulaa kannata heti tyrmätä.
Joo, kuten sanottua, niin varmaan tosiaan jollekin toiselle sopii ja toiselle ei. Veikkaisin itelleni tulevan ahdasta ekoilla nauhoilla, mutta en oo varmaan ihan noin kaposella vetänyt..

Suunnilleen kaikellahan soittaa, mutta miten mukavasti, niin se on toinen juttu. Oisko noiden omien satulat 42mm ja vajaa 43mm, mutta ylipäätään niin erilaisilla kauloilla, että paha sanoa. Huomannee kuitenkin fiiliksessä.
 
Erikoisen muotoiset kitarat saattaa olla logistisia painajaisia, kun kitaran kokonaispituus kasvaa aika paljon sakaroiden seurauksena. Ainakin oman Jackson Kellyn kova laukku oli aivan helvetin iso, eikä mahtunut keskikokoisen henkilöauton peräkonttiin ilman että käänsi molemmat takapenkit (tosi kätevää). Toinen vaihtoehto on sitten käyttää pehmeää pussia ja kolhia maalit niistä terävistä kulmista.
 
Tuosta V-muodosta omat kokemukseni ovat positiivisia, mutta tulee ymmärtää, ettei sitä soiteta oikean jalan päällä pitäen. Joko seisten tai sitten istualtaan sakara jalkojen välissä - milloin sen asento on hyvin lähellä ns. klassista soittoasentoa. Pitkäraajaisena ihmisenä stratot, telet ja LP:t tuottavat tuskaa istualtaan (kitara oikean jalan päällä lepäämässä) soittaessa, koska näppäily(oikea)käsivartta joutuu pitämään liiaksi oikealla, mistä sitten syntyy lihasjumeja niskaan/hartianseudulle. Ratkaisuna tähän on sitten offset-malliset rungot tai -yllättävää kyllä- Explorer.
 
Tuosta V-muodosta omat kokemukseni ovat positiivisia, mutta tulee ymmärtää, ettei sitä soiteta oikean jalan päällä pitäen. Joko seisten tai sitten istualtaan sakara jalkojen välissä - milloin sen asento on hyvin lähellä ns. klassista soittoasentoa. Pitkäraajaisena ihmisenä stratot, telet ja LP:t tuottavat tuskaa istualtaan (kitara oikean jalan päällä lepäämässä) soittaessa, koska näppäily(oikea)käsivartta joutuu pitämään liiaksi oikealla, mistä sitten syntyy lihasjumeja niskaan/hartianseudulle. Ratkaisuna tähän on sitten offset-malliset rungot tai -yllättävää kyllä- Explorer.

Tai sitten istualteen pitäen kitaraa niinkuin haluaa ja käyttää hihnaa. Liian monimutkaista oli tuokin itselle.

Mä en pidä ollenkaan soittoasennosta, jossa otelautakäsi liikkuu vertikaalisesti myös. Useat pitää ihan perinteisiä malleja myös (oikeakätisenä) vasemman reiden päällä kaula koholla. Siitäkään tule itsellä mitään kun paikat väsyy nopeasti.
Kai se nyt on eniten kiinni siitä mihin on tottunut ja mikä on se oma juttu. Yhtä lailla nuo hyvät soittelijat vetelevät omia juttujaan, oli se oma totuttu soittoasentonsa mikä vain.

@Markqq Vaikka se floikka himoittaakin, niin semmoinen voi tuoda paljon epävarmuustekijöitä mukaan ja helposti kostautuu. Sinuna etsisin kivan kiinteätallaisen, koska
- Kielten vaihto huomattavasti helpompaa kokemattomalle
- Vaihtelet virettä koko ajan (ei ole läpihuutojuttu floikalla)
- Opettele saamaan kitara vireeseen(jos ei rakenteellisia ongelmia)
- Floikalla soittotapa vaikuttaa vireyteen. Esim. jos plektrakäsi vähänkään huonosti tai liian raskas, niin se voi painaa tallaa epävireeseen. Teet bendin vaikka B-kielellä, niin paksuilla kielillä vire laskee hitusen jne.
 
Floikalla... ....jos plektrakäsi... ...liian raskas, niin se voi painaa tallaa epävireeseen.

Onneksi ei ole koskaan eika ikinä tapahtunut meikäläiselle. Eikä nyt ainakaan yleisön edessä keikalle, jo ekan biisin (näppäily) introssa. Jonka aloitan vielä yksin Ibanez
540S:llä, jonka Edge:en en ollut tottunut ihan kunnolla. Enkä nyt missään nimessä ollut 1/2 sävelaskelta korkeammalla kuin muut, kun ne tuli mukaan. En en en. Eiku siis....
 
Onneksi ei ole koskaan eika ikinä tapahtunut meikäläiselle. Eikä nyt ainakaan yleisön edessä keikalle, jo ekan biisin (näppäily) introssa. Jonka aloitan vielä yksin Ibanez
540S:llä, jonka Edge:en en ollut tottunut ihan kunnolla. Enkä nyt missään nimessä ollut 1/2 sävelaskelta korkeammalla kuin muut, kun ne tuli mukaan. En en en. Eiku siis....
Kyllähän tohon sit tottuukin aika nopsaan, kunhan floikallisella kitaralla (tai sillä uuden mallisella floikalla varustetulla kitaralla) soittaa vähän aikaa. Ite en oo huomannu enää aikoihin millään kelluvatallaisella, että painaisin kitaraa plekukädellä ylävireiseksi, mutta toki uusi kitara ja/tai talla vaatii noin ylipäänsä hetken tottumista.

Mitä noiden kelluvatallaisten ostamiseen tulee, niin vaihtokauppahan se. Kelluvatallainen kitara on aina vähän epämääräisempi kiinteätallaiseen verrattuna ja esim. ne moniääniset bendit ei oo ikinä samalla tavalla vireessä, mitä kiinteällä tallalla ja yhden vireen kitaroitahan ne, eikä venkslaamiseen. Floikallinen kitara ei tyypillisesti resonoikaan samalla tavalla, mitä esim. joku kielet läpi rungon tele, mutta sit, kun haluaa maustaa sointuja vibralla, haluaa ylipäätään sitä kammen ilmavaa vibraa, haluaa divepommittaa, tehdä fluttereita jne., niin eipä niitä tehdä muuta kuin kelluvatallaisella / floikallisella kitaralla. Osa noista onnistuu kanteenkin ruuvatulla vibratallalla, kunhan on säädetty pikkaisen kelluvaksi.

Huomenna pitäs tulla JEM huollosta. En ookkaan ibanezin floikilla soitellu vuosikausiin.
 
Viimeksi muokattu:
En muista milloin oisin saanu soittamalla viimeksi kielen poikki, mutta sen verran sahasin männä viikolla noita tiettyjä sooloja ja treenasin muutenkin suht paljon, että bendissä napsahti customista korkea E poikki. Alkoi kyllä olemaan muutenkin niin paskaiset kielet, että olis ollu muutenkin aika vaihtaa, mutta ei kyllä vois vähempää kiinnostaa tuo säätäminen..

No, aineet ja työkalut on, sopivaa työpistettä ei oikein, mutta menihän tuo, kun otti ajan. Toki melkein viikon verran tartti eka orientoitua ja soitella pelkällä telellä. Tallan (kelluva Gotohin 510) alle löin levyn pitämään paikallaan kielten pois ottamisen ajaksi, ja jos ei nyt ihan samoihin säätöihin jäänyt kuin sepältä, niin aika lähelle. Pitäs vielä erikseen vähän googlata ton Gotohin tallan säätämistä, kun ei oo moista ennen ollut niin kauaa, että ois säätöihin tarvinnu perehtyä.

Ei kuulunu JEMistäkään vielä sepältä, mutta varmaan viimeistään huomenna luulis.. Ja pitäs tuo Telekin huoltaa, mutta ristus sentään että on aivokuollut tuo vintage-systeemi, että kaula irroitettava, jos tarvii säätää rautaa..
 
En muista milloin oisin saanu soittamalla viimeksi kielen poikki, mutta sen verran sahasin männä viikolla noita tiettyjä sooloja ja treenasin muutenkin suht paljon, että bendissä napsahti customista korkea E poikki. Alkoi kyllä olemaan muutenkin niin paskaiset kielet, että olis ollu muutenkin aika vaihtaa, mutta ei kyllä vois vähempää kiinnostaa tuo säätäminen..

No, aineet ja työkalut on, sopivaa työpistettä ei oikein, mutta menihän tuo, kun otti ajan. Toki melkein viikon verran tartti eka orientoitua ja soitella pelkällä telellä. Tallan (kelluva Gotohin 510) alle löin levyn pitämään paikallaan kielten pois ottamisen ajaksi, ja jos ei nyt ihan samoihin säätöihin jäänyt kuin sepältä, niin aika lähelle. Pitäs vielä erikseen vähän googlata ton Gotohin tallan säätämistä, kun ei oo moista ennen ollut niin kauaa, että ois säätöihin tarvinnu perehtyä.

Ei kuulunu JEMistäkään vielä sepältä, mutta varmaan viimeistään huomenna luulis.. Ja pitäs tuo Telekin huoltaa, mutta ristus sentään että on aivokuollut tuo vintage-systeemi, että kaula irroitettava, jos tarvii säätää rautaa..
Jos samoja kieliä käytät, niin ei se tallan säätö muutu. Sitten on eriasia jos kielien vahvuus vaihtuu tai valmistaja. Eri merkeillä heittelee kielien veto hieman vaikka vahvuus pysyisi samana.
 

On kyllä päheä. Diggaan tuon ulkonäöstä 5/5. Pitäs käydä testaamassa tuota kyllä jossai paikan päällä. Ei tonnin kitaraa viittis sikaa säkissä ostaa.


Tuossa aika samantyylinen. Väri tylsin mahdollinen, mutta hyvät specsit.
 
Jos samoja kieliä käytät, niin ei se tallan säätö muutu. Sitten on eriasia jos kielien vahvuus vaihtuu tai valmistaja. Eri merkeillä heittelee kielien veto hieman vaikka vahvuus pysyisi samana.
En mene väittään, kun en oo tosiaan näitä Gotohin talloja ite enempää säädellyt, mutta käsitys on ollu se, että jos se kelluva talla siinä itekseen pötköttelee pidemmän aikaa ilman kielten vetoa, niin kyllä ne säädöt vähän voi elää.

En tosiaan tiedä, mitkä kielet tuossa on ollut aikaisemmin, kun kävi kitaran tehneellä sepällä edellisissä säädöissä, mutta ei tuo tallakulma ihan sama ole nyt kuin ennen, vaikka saman paksuiset kielet meni tilalle (10-46). Pikkaisen pystymmässä nyt perästä ja tarvis ihan pikkaisen tasata, niin vois olla vähän vielä mukavampi tatsi, vaikka varsin jees tuo oli nytkin soitella.

muoks. tohon teleen tulee varmaan kokeiltua laiskuuttaan pykälän paksumpaa settiä, ettei tarvis koskea kaularautaan (ja ruveta irroitteleen kaulaa) :D Pykälän liian matala on nyt tatsi. Vähän ruvennu Tool:kin kiinnosteleen, kun en oo koskaan sitä matskua soitellut, niin 10,5-48 ja vetäis tuon D-droppiin.
 
Viimeksi muokattu:
En mene väittään, kun en oo tosiaan näitä Gotohin talloja ite enempää säädellyt, mutta käsitys on ollu se, että jos se kelluva talla siinä itekseen pötköttelee pidemmän aikaa ilman kielten vetoa, niin kyllä ne säädöt vähän voi elää.

En tiedä, mitkä kielet tuossa on ollut aikaisemmin, kun kävi kitaran tehneellä sepällä edellisissä säädöissä, mutta ei tuo tallakulma tosiaan ihan sama ole nyt kuin ennen. Pikkaisen pystymmässä nyt perästä ja tarvis ihan pikkaisen tasata, niin vois olla vähän vielä mukavampi tatsi, vaikka varsin jees tuo oli nytkin soitella.

muoks. tohon teleen tulee varmaan kokeiltua laiskuuttaan pykälän paksumpaa settiä, ettei tarvis koskea kaularautaan (ja ruveta irroitteleen kaulaa) :D Pykälän liian matala on nyt tatsi. Vähän ruvennu Tool kiinnosteleen, kun en oo koskaan sitä matskua soitellut, niin 10,5-48 ja vetäis tuon D-droppiin.
Uusilla kielillä siis enemmän vetoa, kiraise tallan jousia hieman niin asettuu :tup:.
 
Uusilla kielillä siis enemmän vetoa, kiraise tallan jousia hieman niin asettuu :tup:.
Jes, tattis.

Onneksi lähti tremol-no tuolta veks sotkemasta ja se on vähän vielä mysteeri, millä logiikalla tuo tallan korkeus on säädetty, mutta täytyy tosiaan jossain kohtaa vähän perehtyä. Nyt lienee edelleen ihan miten pitääkin sepän jäljiltä.
 
Suosituksia hyvistä 50-80€ kuullokkeista kitaran soitteluun? Malleja on miljoonia, mutta mitkähän kannattais tsekata tuohon hintaluokkaan?
 
Suosituksia hyvistä 50-80€ kuullokkeista kitaran soitteluun? Malleja on miljoonia, mutta mitkähän kannattais tsekata tuohon hintaluokkaan?
Kuulokkeet on oikeasti aika henkilökohtainen ostos, että mitkä on todelliset tarpeet ja mikä sopii kenellekin päähän. Mutta siis varmaan haluat jotkut aika kevyet, jotka pysyy kunnolla päässä ja jotka tulee riittävän pitkällä johdolla, ettet oo kahlittuna äänikortin viereen metrin mittaisen johdon kanssa, niin jotain noita AKG:n malleja varmaan ite suosittelisin. Ihan ei ehkä tuo budjetti riitä, mutta satkulla rupeaa saamaan tota AKG K271 MKII:sta, jossa mukana metrin ja kolmen metrin johdot 6,3mm adapterilla ja ovat ihan asialliset ainakin omassa päässä.

Muutama kymppi päälle, niin AKG K371, jotka sit pykälän vielä laadukkaammat. Molemmat suljettuja, eli blokkaavat vähän ulkopuolista meteliäkin, jos ei oo täysin hiljainen tila, jossa soitetaan.

Mut yleisesti, kun kattelee näitä yleisimpiä, soundeiltaan neutraaleja studiokuulokkeita, tarvii sit avoimet tai suljetut, ja kattoo ton johdon ja millä plugilla se tulee, niin tokko kauheasti menee vikaan.
 
Suosituksia hyvistä 50-80€ kuullokkeista kitaran soitteluun? Malleja on miljoonia, mutta mitkähän kannattais tsekata tuohon hintaluokkaan?

Hankit ne mistä tykkäät, ei kait siinä mitään muuta. Tietty plussaa jos kuulokkeet ois about samalla tasolla muun äänentoiston kanssa, että kuuntelukokemus mahdollisimman samanlainen. Ettei ala se päättymätön kehä, että muokataan jotain soundia kajareiden kanssa ja kuulokkeilla kuulostaakin täysin erilaiselta. Taas säädetään kuulokkeiden kanssa ja kajareiden kanssa taas täysin erilainen.

Mulla on sekä Audio-Technican M50x sekä Beyerin DT880:t. Jälkimmäiset menee aika hyvin mun korvilla Yamahan HS7 kajareiden kanssa. Noi Audio-technicat oli aiemmin kovassa käytössä, mutta ehkä enemmän musiikin kuunteluun sopivat, kuin nauhoitteluun/miksailuun. Niiden kanssa muuten tehdessä oli aina joku pielessä. DT:t on erottelevammat ja neutraalimmat mun kokemusten mukaan.

Hankit ne mistä tykkäät. Soita jotain kivaa hyvälaatuisena puhelimeen ja sitten kokeilemaan missä nyt näitä myynnissä on.
 
Ensimmäinen sähkökitara saapui muutama päivä sitten, joten aika pieni kokemus vasta kyseisestä lajista.

Taidan valikoida sellaisen paljon myydyn mallin ja lukea parit revikat. Tuskin kauheasti pieleen menee.

Kiitoksia vinkeistä, eiköhän jotkut luurit tässä tartu matkaan.
 
Miulla on kaverilta ollut ikuisuuden lainassa Samson SR950 eikä mitää pahaa sanottavaa näistä. Pitkissä sessioissa tosin rupee korvalehtiä särkee, lieko painaa sen verra kovaa.
 
Ensimmäinen sähkökitara saapui muutama päivä sitten, joten aika pieni kokemus vasta kyseisestä lajista.

Taidan valikoida sellaisen paljon myydyn mallin ja lukea parit revikat. Tuskin kauheasti pieleen menee.

Kiitoksia vinkeistä, eiköhän jotkut luurit tässä tartu matkaan.
AKG K240 Studio voisi myös olla ihan passelit.
 
Taidan valikoida sellaisen paljon myydyn mallin ja lukea parit revikat. Tuskin kauheasti pieleen menee.

Kiitoksia vinkeistä, eiköhän jotkut luurit tässä tartu matkaan.
Joo siis kunhan valikoit tosta studioluurikategoriasta, etkä osta mitään Dr. Dre bassboost -luureja, niin aika varmasti palvelee tarkoitustaan :D

Beyerdynamicin luureissa on tyypillisesti aika sähäkkä yläkerta, joka voi olla kitaransoitossa ihan mukava, kun irroittaa sitä yläkerran resoluutiota kitarasoundista. Mut jos tulee samalla sit musan kuunteluun, niin ehdottomasti omalla korvalla, että mikä soundi miellyttää. Noiden mainittujen yläkerta voi taas käydä sit joillain korviin.

muoks. noita studioluureja voi olla vähän heikosti vaan testattavissa.. marketit, gigantit ja vastaavat myy enemmän noita hupiluureja, vastameluja ja sen sellaisia.
 
AKG K271 MKII ollut täällä käytössä vuosia ja näissä ainakin hinta/laatu kohtaa. Joku aika sitten kuitenkin hajosivat ja pikaisesti Torilta ostin tilalle AKG K550 MKII. Nämä eivät mielestäni ole niin täyteläiset ja en ole kovin tyytyväinen myöskään yleiseen rakenteeseen. Melko varmasti K271 tai K371 on seuraava valinta. Mutta jos olisin massimies, katselisin varmasti aivan toisen hintaluokan kuulokkeita.
 
Mutta jos olisin massimies, katselisin varmasti aivan toisen hintaluokan kuulokkeita.
Mulla on ollut noita kalliimpia studioluureja ja sit puhtaampia hifiluureja vajaaseen kolmen kilon hintalappuun saakka, ja en kyllä ite ostais ainakaan pelkkää soittamista varten, kun ei niistä minusta saa siihen hommaan yhtään enempää vastinetta kuin just joistain noista perus hyvistä, satkun max muutaman satkun neutraaleista kuulokkeista. Itehän ostin noi suljetut AKG:t puhtaasti sitä varten, kun sattu aivoon soitella pitch shifterin kanssa, kun akustinen kitarasoundi tulee korvaan eri vireessä kuin plugarista.

Jotkut Audezen LCD-X:t nyt vois esimerkiksi olla ihan kivat luurit miksata ja kuunnella, mutta painaa 600g ja ei tarvii paljoa päätä kallistaa, niin noi lähtee päästä. LCD-kolmosista on kokemusta soittaessakin ja aika masokistista hommaa vielä, kun noi tarvii sit custom-piuhan, jos haluaa lisää mittaa siihen 1,5m tehdaskaapeliin.
 
Mulla on ollut noita kalliimpia studioluureja ja sit puhtaampia hifiluureja vajaaseen kolmen kilon hintalappuun saakka, ja en kyllä ite ostais ainakaan pelkkää soittamista varten, kun ei niistä minusta saa siihen hommaan yhtään enempää vastinetta kuin just joistain noista perus hyvistä, satkun max muutaman satkun neutraaleista kuulokkeista. Itehän ostin noi suljetut AKG:t puhtaasti sitä varten, kun sattu aivoon soitella pitch shifterin kanssa, kun akustinen kitarasoundi tulee korvaan eri vireessä kuin plugarista.

Jotkut Audezen LCD-X:t nyt vois esimerkiksi olla ihan kivat luurit miksata ja kuunnella, mutta painaa 600g ja ei tarvii paljoa päätä kallistaa, niin noi lähtee päästä. LCD-kolmosista on kokemusta soittaessakin ja aika masokistista hommaa vielä, kun noi tarvii sit custom-piuhan, jos haluaa lisää mittaa siihen 1,5m tehdaskaapeliin.
Hyvä pointti. Itsekään en pelkkään soitteluun ostaisi kalleinta hifiä. Ja kyllä toki AKG on toiminut musan kuuntelussakin oikein hyvin, eli siltäkin pohjalta suosittelen hyväksi yleiskuulokkeeksi.
 
Ja vaikka ois hyvät (kalliit) luurit ja reverbit, niin oma kokemus on se että luurit päässä on ok nauhoitella ja soitella taustojen päälle, muttei niin kivaa soitella vain itsekseen. Soittelut menee kajareiden kanssa ja nauhoittelu on vähän niinkuin musiikkia kuuntelisi.

+ tietty sitten luureille löytyy maksullista calibrointi käyrää (sonarworks reference) sekä käyttäjien tekemiä omia. Vaatii tosiaan sitten sen sen konvoluutiokaiun master raitaan, joka siis on EQ käyrä millä vedetään piikit tasaisiksi. Mikäli siis haluaa haistella korkkeja tai tehdä omista luureistaan mahdollisimman
hyvät.

EDIT: Ohmeja kannattaa myös katsoa eli voi olla että köpöisemmillä laitteilla ei teho riitä antamaan volumea. Ei ole ongelma varmaan nykyaikaisilla audiointerfaceilla mutta jotain 600ohm ei saa sitten mitään irti jos kännykkällä haluaa kuunnella musaa niillä.
Mun BD DT:t on 250ohm ja volume pitää olla paljon enemmän että samalla tasolla kuin Audio Technicojen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Njaa, joutuuko hassaamaan tuo reippaan satkun Neuralin Soldano SLO-100 -plugariin. Latasin tuon testiin ja voi olla, että on, ainakin tällä higain-osastolla, hauskin ja pikatestillä vielä jotenkin parhaiten soittoon vastaava plugari, mitä oon Neuralilta testannut.

Tuo pitäs tosin löytyä Cortexistakin, että pitää varmaan vähän vielä tutkia ja verrata, mutta tuo plugariyhteensopivuushan rupeaa tiedotteiden mukaan ottamaan loppuvuodesta tuulta alleen, niin ei kai tuossa rahat hukkaan mene..
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 342
Viestejä
4 509 977
Jäsenet
74 355
Uusin jäsen
anomuumi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom